Some, palsta ja yksityisyys

Anonyymi-ap

Mitä mieltä olette ihmisistä, jotka kuuluttaa yksityiselämäänsä julkisesti aina kun siihen mahdollisuuden saa? Uskotteko siihen, että kaikki on todellisuudessakin niin kuin ne kuuluttaa tai ehkä todellisuus on kuitenkin ihan jotain muuta?

Tämäkin kysymys vielä, että kiinnostaako teitä muiden ihmisten yksityiselämä? Jos kiinnostaa niin miksi?

102

738

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Eiköhän se mitä someen ja palstalle päätyy, ole vain murto-osa siitä todellisesta elämästä, arvaisin. Ja kuinka totta se päätynyt osuus on, onkin sitten ihan eri asia.

      • Anonyymi

        Eli sinunkin vihjailuillesi yksityiselämästäsi voidaan siis suhtautua varauksella?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Eli sinunkin vihjailuillesi yksityiselämästäsi voidaan siis suhtautua varauksella?

        No sinä saat tulkita sanomisiani ihan miten haluat, se on oikeutesi. En ole muuta palstalla luvannut kuin sen, että mikä profiilissa on, se pitää paikkansa. Ja se pitää.


      • Anonyymi
        randombypasser kirjoitti:

        No sinä saat tulkita sanomisiani ihan miten haluat, se on oikeutesi. En ole muuta palstalla luvannut kuin sen, että mikä profiilissa on, se pitää paikkansa. Ja se pitää.

        En minä tulkitse mitään. Sinä vaan kerrot enemmän kuin luulet kertovasi. Eikä mulla tästä sen enempää.


      • Anonyymi kirjoitti:

        En minä tulkitse mitään. Sinä vaan kerrot enemmän kuin luulet kertovasi. Eikä mulla tästä sen enempää.

        Niinhän sinä luulet, koska tulkitset asioita. Ja tottakai tulkitset, me kaikki tehdään niin.

        Mutta oletko miettinyt, mikä kaikki palstalla sanomani on ehkä totta ja mikä ei? Entä onko aiheet joihin tartun aina identtisiä vai ei? Ja sanonko asioita aina samoin vai vaihteleeko se toisinaan? Mietipä sitä. Tulkitse.


      • Anonyymi
        randombypasser kirjoitti:

        Niinhän sinä luulet, koska tulkitset asioita. Ja tottakai tulkitset, me kaikki tehdään niin.

        Mutta oletko miettinyt, mikä kaikki palstalla sanomani on ehkä totta ja mikä ei? Entä onko aiheet joihin tartun aina identtisiä vai ei? Ja sanonko asioita aina samoin vai vaihteleeko se toisinaan? Mietipä sitä. Tulkitse.

        No hyvä on. Ensinnäkin olet hyvin usein puolustuskannalla. Se kertoo sinusta paljon enemmän kuin luulet. Kertoo esimerkiksi sen, että uskot enemmän kuin ajattelet. Ajattelet ainoastaan sitä, miten voit puolustaa uskoasi. Et ajattele sitä, mistä uskossasi on kyse. Et sitä miksi uskot uskoosi.

        Ja voit jatkaa sitä samaa "se on sinun tulkintasi". Mutta jokainen, joka vähänkin tuntee itseään ja sitä kautta myös ihmisiä, näkee saman. Jos olen väärässä tässä, voi jokainen vähänkin itsensä ja ihmiset tunteva tulla osoittamaan minulle sen, että olen väärässä. Siitä voisi syntyä ihan mielenkiintoinen keskustelu.


      • Anonyymi kirjoitti:

        No hyvä on. Ensinnäkin olet hyvin usein puolustuskannalla. Se kertoo sinusta paljon enemmän kuin luulet. Kertoo esimerkiksi sen, että uskot enemmän kuin ajattelet. Ajattelet ainoastaan sitä, miten voit puolustaa uskoasi. Et ajattele sitä, mistä uskossasi on kyse. Et sitä miksi uskot uskoosi.

        Ja voit jatkaa sitä samaa "se on sinun tulkintasi". Mutta jokainen, joka vähänkin tuntee itseään ja sitä kautta myös ihmisiä, näkee saman. Jos olen väärässä tässä, voi jokainen vähänkin itsensä ja ihmiset tunteva tulla osoittamaan minulle sen, että olen väärässä. Siitä voisi syntyä ihan mielenkiintoinen keskustelu.

        Oletko ajatellut sitä vaihtoehtoa, että usein provosoin tarkoituksella ja jään siksikin puolustuskannalle? Ja myös sitä, että minua halutaan härkkiä, koska olen tällainen ärsyttävä palstahahmo?
        Sekä oletko kiinnittänyt huomiota siihen, mitä puolustan, kun olen puolustuskannalla? Itseäni? Jotain tiettyä asiaa? Agendaa?

        Edelleen tulkitset vain kirjoituksiani, joita toki en mainittavammin suodattele, niin tuo on sinun näkemyksesi yhdestä palstahahmosta. Onko se sama kuin varsinainen minä, sitä on aika vaikea kenenkään sanoa.

        Ja kyllä, sikäli olet väärässä, että tulkitset vain kirjoituksia. Ne ovat vain hahmon kirjoituksia. Todellinen henkilö niiden takana voi olla hyvin erilainen.


      • Anonyymi
        randombypasser kirjoitti:

        Oletko ajatellut sitä vaihtoehtoa, että usein provosoin tarkoituksella ja jään siksikin puolustuskannalle? Ja myös sitä, että minua halutaan härkkiä, koska olen tällainen ärsyttävä palstahahmo?
        Sekä oletko kiinnittänyt huomiota siihen, mitä puolustan, kun olen puolustuskannalla? Itseäni? Jotain tiettyä asiaa? Agendaa?

        Edelleen tulkitset vain kirjoituksiani, joita toki en mainittavammin suodattele, niin tuo on sinun näkemyksesi yhdestä palstahahmosta. Onko se sama kuin varsinainen minä, sitä on aika vaikea kenenkään sanoa.

        Ja kyllä, sikäli olet väärässä, että tulkitset vain kirjoituksia. Ne ovat vain hahmon kirjoituksia. Todellinen henkilö niiden takana voi olla hyvin erilainen.

        Olet taas puolustuskannalla. Selittelet.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Olet taas puolustuskannalla. Selittelet.

        Kyselin ja haastoin, en selitellyt, mutta turhapa siitä on näemmä keskustella. Se oli siis siinä, hauskaa illan jatkoa!


      • Anonyymi
        randombypasser kirjoitti:

        Kyselin ja haastoin, en selitellyt, mutta turhapa siitä on näemmä keskustella. Se oli siis siinä, hauskaa illan jatkoa!

        Ja minä pyysin vähänkin itseään ja ihmisiä tuntevia osoittamaan minun väärässä olemista. En sinua.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ja minä pyysin vähänkin itseään ja ihmisiä tuntevia osoittamaan minun väärässä olemista. En sinua.

        Aaaaa, minä en siis kuuluisi tuohon joukkoon, "vähänkin itseään ja ihmisiä tunteva". No se kertookin heti kaiken olennaisen sinun asenteestasi minua kohtaan, joten ymmärrän paljon paremmin miksi solkotat tuotat sontaasi yhtenä ainoana totuutena. Olet huvittava 🤣


      • Anonyymi
        randombypasser kirjoitti:

        Aaaaa, minä en siis kuuluisi tuohon joukkoon, "vähänkin itseään ja ihmisiä tunteva". No se kertookin heti kaiken olennaisen sinun asenteestasi minua kohtaan, joten ymmärrän paljon paremmin miksi solkotat tuotat sontaasi yhtenä ainoana totuutena. Olet huvittava 🤣

        Et kuulukaan. Uskot kuuluvasi, mutta et kuulu. Et kuulu, koska uskot etkä ajattele. Ajatteleminen on hyvin tärkeä työkalu oppiakseen tuntemaan itsensä ja sitä kautta myös ihmiset. Uskominen on taas jotain sellaista, että luo itselle mielikuvan siitä mitä ehkä haluaisi olla, mutta ajattelukyky ei riitä ymmärtämään mitä se vaatii. Silloin siitä tuleekin sellaista poukkoilemista sinne tänne missä mennään aina ajan hengen mukaan. Mikä on milloinkin muotia, muttei välttämättä järkevää.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Et kuulukaan. Uskot kuuluvasi, mutta et kuulu. Et kuulu, koska uskot etkä ajattele. Ajatteleminen on hyvin tärkeä työkalu oppiakseen tuntemaan itsensä ja sitä kautta myös ihmiset. Uskominen on taas jotain sellaista, että luo itselle mielikuvan siitä mitä ehkä haluaisi olla, mutta ajattelukyky ei riitä ymmärtämään mitä se vaatii. Silloin siitä tuleekin sellaista poukkoilemista sinne tänne missä mennään aina ajan hengen mukaan. Mikä on milloinkin muotia, muttei välttämättä järkevää.

        Kirjoitin, että olet huvittava ja ehkä oletkin, olet ainakin hiukan, mutta ennen kaikkea olet säälittävä. Tai ei sekään ole oikea termi, mutta minulle tulee surullinen olo puolestasi. En sääli, mutta suren.

        Mutta menes nyt jatkamaan muiden kanssa keskustelua, minä poistun tästä jutusta nyt.


      • Anonyymi
        randombypasser kirjoitti:

        Kirjoitin, että olet huvittava ja ehkä oletkin, olet ainakin hiukan, mutta ennen kaikkea olet säälittävä. Tai ei sekään ole oikea termi, mutta minulle tulee surullinen olo puolestasi. En sääli, mutta suren.

        Mutta menes nyt jatkamaan muiden kanssa keskustelua, minä poistun tästä jutusta nyt.

        Miksi edes liityit tähän?

        Mulla tuli idea tähän aloitukseen nimenomaan sinun keulimisesta täällä. Näen hyvin samantapaista omissa frendeissä myös facessa. Some vs. todellisuus. Ne on harvoin, jos koskaan samoja.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Miksi edes liityit tähän?

        Mulla tuli idea tähän aloitukseen nimenomaan sinun keulimisesta täällä. Näen hyvin samantapaista omissa frendeissä myös facessa. Some vs. todellisuus. Ne on harvoin, jos koskaan samoja.

        Miksi edes kysyt tuota, jos teit aloituksesi minun keulimisestani? Oletko tyhmä? Tottakai huomaan sellaisen, se on arrogantille luonteelleni ruokaa, lannoitetta.

        Keulin täällä siksi, että ymmärrän miten tämä ihmiskoe toimii ja tiedän missä menevät karkeasti ottaen rajat sekä miksi. Eli osaan pelata struktuurin rakenteilla, jotain mitä enemmistö täällä ei osaa, vaan noudattavat vain itse asettamiaan sääntöjä, jotka mukailevat palstan sääntöjä. Minä sen sijaan teen täällä mitä haluan, miten haluan ja nauran päälle. Kykenetkö ymmärtämään tjuon? Et, minä tiedän sen. Mutta niele se, koska se on fakta.

        Sinä teet täällä mitä mielesi kertoo sinulle sinun uskaltavan tehdä. minä taas teen mitä haluan. Kivaa, eikö?


    • Anonyymi

      Ei mua kiinnosta kenenkään yksityiselämä yleisellä tasolla. Ihmisten kokemukset joidenkin yksittäisten asioiden tiimoilta tietenkin kiinnostavat, silloin kun kyseinen asia on itselle ajankohtaista. Oletan jokaisen noita omia kokemuksiaan kertoessaan jossain määrin muokkaavan niitä ainakin tunnistettavuuden vähentämiseksi.

      • Anonyymi

        Kokemukset kuuluukin yleensä aina menneisyyteen. Jos joistakin kokemuksista on jo riittävästi aikaa, olen minäkin avautunut joistakin. Se riittävä aika on minulle ainakin se 10 vuotta ja enemmän.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kokemukset kuuluukin yleensä aina menneisyyteen. Jos joistakin kokemuksista on jo riittävästi aikaa, olen minäkin avautunut joistakin. Se riittävä aika on minulle ainakin se 10 vuotta ja enemmän.

        No minulla ei ole mitään sen ihmeempiä aikarajoituksia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No minulla ei ole mitään sen ihmeempiä aikarajoituksia.

        Minulla on. Olen lopulta hyvin yksityinen ihminen ja samalla kunnioitan myös muiden yksityisyyttä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minulla on. Olen lopulta hyvin yksityinen ihminen ja samalla kunnioitan myös muiden yksityisyyttä.

        Minulle 10 vuotta vanhat asiat eivät ole yhtään sen enempää tai vähempää yksityisiä kuin eilisen asiat. En minä lähde kymmenen vuotta vanhoja asioita yhtään sen tunnistettavampina toistaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minulle 10 vuotta vanhat asiat eivät ole yhtään sen enempää tai vähempää yksityisiä kuin eilisen asiat. En minä lähde kymmenen vuotta vanhoja asioita yhtään sen tunnistettavampina toistaa.

        En minäkään. Riippuu myös aika paljon siitä kuin paljon kokemuksiini liittyvät ihmiset ovat edelleen läsnä elämässäni. Jos ovat, jätän kertomatta yksityiskohdat ja kerron niin yleisellä tasolla kuin mahdollista. Ja muutenkin siitä tunnistettavuudesta sen verran, että jos kerron jotain, tunnistaa voi ainoastaan se toinen osapuoli. Ei ulkopuoliset. Pidän huolen omasta ja lähelläni olevien ihmisten yksityisyydestä myös livessä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En minäkään. Riippuu myös aika paljon siitä kuin paljon kokemuksiini liittyvät ihmiset ovat edelleen läsnä elämässäni. Jos ovat, jätän kertomatta yksityiskohdat ja kerron niin yleisellä tasolla kuin mahdollista. Ja muutenkin siitä tunnistettavuudesta sen verran, että jos kerron jotain, tunnistaa voi ainoastaan se toinen osapuoli. Ei ulkopuoliset. Pidän huolen omasta ja lähelläni olevien ihmisten yksityisyydestä myös livessä.

        Minulle on yhdentekevää myös se minkä verran on niiden ihmisten kanssa tekemisissä nykyään. En levittele muiden asioita tunnistettavasti, vaikken olisi ollut heidän kanssaan tekemisissä sitten lapsuuden. Itse tarinan sen osapuoli saattaa ehkä kyetä jopa tunnistamaan, mutta kukaan ulkopuolinen ei taatusti häntä siitä tunnista. Minulle läheisen ihmisen yksityisyys ei ole sen enempää tai vähempää arvokas, kuin vieraammankaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minulle on yhdentekevää myös se minkä verran on niiden ihmisten kanssa tekemisissä nykyään. En levittele muiden asioita tunnistettavasti, vaikken olisi ollut heidän kanssaan tekemisissä sitten lapsuuden. Itse tarinan sen osapuoli saattaa ehkä kyetä jopa tunnistamaan, mutta kukaan ulkopuolinen ei taatusti häntä siitä tunnista. Minulle läheisen ihmisen yksityisyys ei ole sen enempää tai vähempää arvokas, kuin vieraammankaan.

        Vieraiden yksityiselämä ei minua kiinnosta. Ja hämmästyttävän moni vieraampi, eli sellainen joka ei ole lähelläni, on voinut loukkaantuakin siitä että minua ei oikeasti kiinnosta tai olen ainoastaan huvittunut kun mulla avaudutaan yksityisistä asioista, mitkä minua ei kiinnosta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vieraiden yksityiselämä ei minua kiinnosta. Ja hämmästyttävän moni vieraampi, eli sellainen joka ei ole lähelläni, on voinut loukkaantuakin siitä että minua ei oikeasti kiinnosta tai olen ainoastaan huvittunut kun mulla avaudutaan yksityisistä asioista, mitkä minua ei kiinnosta.

        Mä taisin ottaa tuohon jo kantaa siinä ensimmäisessä vietissäni, joten kopioin sen nyt sitten, kun tässä kerta kieretään kehää. "Ei mua kiinnosta kenenkään yksityiselämä yleisellä tasolla. Ihmisten kokemukset joidenkin yksittäisten asioiden tiimoilta tietenkin kiinnostavat, silloin kun kyseinen asia on itselle ajankohtaista."


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vieraiden yksityiselämä ei minua kiinnosta. Ja hämmästyttävän moni vieraampi, eli sellainen joka ei ole lähelläni, on voinut loukkaantuakin siitä että minua ei oikeasti kiinnosta tai olen ainoastaan huvittunut kun mulla avaudutaan yksityisistä asioista, mitkä minua ei kiinnosta.

        P.S. Ihminen, jonka olen joskus aiemmin tuntenut siinä määrin, että minulla edes on mitään yhteisiä kokemuksia jakaa, ei ole ole minulle vieras, vaikka en olisi ollut hänen kanssaan tekemissä pitkiin aikoihin. Ihminen ei muutu minulle vieraaksi, vaikka en olisi hänen kanssaan enää tekemisissä. Vieras tarkoittaa minulle sellaista ihmistä, jota en ole koskaan tuntenutkaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mä taisin ottaa tuohon jo kantaa siinä ensimmäisessä vietissäni, joten kopioin sen nyt sitten, kun tässä kerta kieretään kehää. "Ei mua kiinnosta kenenkään yksityiselämä yleisellä tasolla. Ihmisten kokemukset joidenkin yksittäisten asioiden tiimoilta tietenkin kiinnostavat, silloin kun kyseinen asia on itselle ajankohtaista."

        Päläpälä...

        Jos haluaa kattavaa tietoa ihmisten kokemuksista, on kirjasto oikeampi paikka kuin palsta tai some. Palstalla ja somessa näkyy aina hyvin yksipuolinen näkemys ihmisten kokemuksista, harvempi kuitenkin kertoo mitään millä näkyisi itse negatiivisesti. Päinvastoin. Toki jos on taitoa lukea sanojen takaa niitä kokemuksia, oppii lukemaan kaiken sen mitä kokijat jättävät kertomatta. Ja kun on itse kokenut riittävästi monenlaista ja tehnyt tilit selväksi itsensä kanssa, voi alkaa päättelemään kaikkea sitä mitä kokijat jättävät kertomatta. Sen jälkeen alkaa muodostumaan jonkinlainen kuva todellisuudesta kokemuksien takana. Jos taas kuuntelee tai lukee ainoastan kokijan perspektiivistä, saa hyvin yksipuolisen kuvan. Parhaimmillaankin pelkästään puolitotuuden.

        Mutta kai se menee niin, että toisia kiinnostaa emootiot ja että voi samaistua jonkun kokijan emootioihin ja toisia saattaa kiinnostaa jopa koko totuus kokemuksesta, ei pelkkä samaistuttava emootio.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        P.S. Ihminen, jonka olen joskus aiemmin tuntenut siinä määrin, että minulla edes on mitään yhteisiä kokemuksia jakaa, ei ole ole minulle vieras, vaikka en olisi ollut hänen kanssaan tekemissä pitkiin aikoihin. Ihminen ei muutu minulle vieraaksi, vaikka en olisi hänen kanssaan enää tekemisissä. Vieras tarkoittaa minulle sellaista ihmistä, jota en ole koskaan tuntenutkaan.

        Minulle vieraat ihmiset ovat sellaisia, jotka eivät ole lähelläni eivätkä ole ikinä olleet. Se, että tunnen paljon ihmisiä, ei tee niistä tuttuja. Se tuttuus edellyttää minulle molemminpuolista tuttuutta. Sellaisia ihmisiä on aina ollut elämässäni vähän. Ja onneksi niin. En erityisemmin pidä ihmisistä. Siedän niitä, mutta en pahemmin pidä niistä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Päläpälä...

        Jos haluaa kattavaa tietoa ihmisten kokemuksista, on kirjasto oikeampi paikka kuin palsta tai some. Palstalla ja somessa näkyy aina hyvin yksipuolinen näkemys ihmisten kokemuksista, harvempi kuitenkin kertoo mitään millä näkyisi itse negatiivisesti. Päinvastoin. Toki jos on taitoa lukea sanojen takaa niitä kokemuksia, oppii lukemaan kaiken sen mitä kokijat jättävät kertomatta. Ja kun on itse kokenut riittävästi monenlaista ja tehnyt tilit selväksi itsensä kanssa, voi alkaa päättelemään kaikkea sitä mitä kokijat jättävät kertomatta. Sen jälkeen alkaa muodostumaan jonkinlainen kuva todellisuudesta kokemuksien takana. Jos taas kuuntelee tai lukee ainoastan kokijan perspektiivistä, saa hyvin yksipuolisen kuvan. Parhaimmillaankin pelkästään puolitotuuden.

        Mutta kai se menee niin, että toisia kiinnostaa emootiot ja että voi samaistua jonkun kokijan emootioihin ja toisia saattaa kiinnostaa jopa koko totuus kokemuksesta, ei pelkkä samaistuttava emootio.

        Pälä pälä itsellesi. Kukaan ei ole puhunut mistään kattavista kokemuksista ja kirjojen kanssa on mahdotonta olla vuorovaikutuksessa ja vaikka kysy niiltä jotakin. Nimenomaan kirjoissa se vasta yksipuolinen näkenyt ja kokemus onkin ja jokainen kirja on vieläpä toimitettukin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minulle vieraat ihmiset ovat sellaisia, jotka eivät ole lähelläni eivätkä ole ikinä olleet. Se, että tunnen paljon ihmisiä, ei tee niistä tuttuja. Se tuttuus edellyttää minulle molemminpuolista tuttuutta. Sellaisia ihmisiä on aina ollut elämässäni vähän. Ja onneksi niin. En erityisemmin pidä ihmisistä. Siedän niitä, mutta en pahemmin pidä niistä.

        Sinulle noin, minulle toisin. Ihminen, jonka olen joskus tuntenut, ei enää koskaan muutu minulle vieraaksi, vaikken häntä enää täysin tuntisikaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pälä pälä itsellesi. Kukaan ei ole puhunut mistään kattavista kokemuksista ja kirjojen kanssa on mahdotonta olla vuorovaikutuksessa ja vaikka kysy niiltä jotakin. Nimenomaan kirjoissa se vasta yksipuolinen näkenyt ja kokemus onkin ja jokainen kirja on vieläpä toimitettukin.

        Mä olin varmaan noin 7-vuotias kun luin ensimmäisen kerran Dumas'n Kolme muskettisoturia. Silloin luin sen hyvin mustavalkoisin silmin. Olen lukenut sen useita kertoja myöhemmin. Ja joka kerralla luin siitä uusia ulottovuuksia ja ymmärsin paremmin miksi eri hahmot toimi niin kuin ne toimi. Näin käy yleensä parhaiden kirjojen kanssa. Ne pitää lukea useita kertoja useina eri ajankohtina, jotta se kokonaiskuva aukeaisi. Kirjojen kanssa olet vuorovaikutuksessa kaikkien hahmojen kanssa. Se tosin taitaa edellyttää jonkinlaista empatiakykyä, jotta kykenisi näkemään tarinan kaikkien eri hahmojen silmin... :)

        Ihmis(t)en kanssa vuorovaikutuksessa on se ongelma, että ihmiset valehtelee. Jos ei näe valheiden läpi, on vaara siinä, että samaistuessa niihin kokemuksiin alkaa itsekin uskomaan valheisiin ja valehtelemaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mä olin varmaan noin 7-vuotias kun luin ensimmäisen kerran Dumas'n Kolme muskettisoturia. Silloin luin sen hyvin mustavalkoisin silmin. Olen lukenut sen useita kertoja myöhemmin. Ja joka kerralla luin siitä uusia ulottovuuksia ja ymmärsin paremmin miksi eri hahmot toimi niin kuin ne toimi. Näin käy yleensä parhaiden kirjojen kanssa. Ne pitää lukea useita kertoja useina eri ajankohtina, jotta se kokonaiskuva aukeaisi. Kirjojen kanssa olet vuorovaikutuksessa kaikkien hahmojen kanssa. Se tosin taitaa edellyttää jonkinlaista empatiakykyä, jotta kykenisi näkemään tarinan kaikkien eri hahmojen silmin... :)

        Ihmis(t)en kanssa vuorovaikutuksessa on se ongelma, että ihmiset valehtelee. Jos ei näe valheiden läpi, on vaara siinä, että samaistuessa niihin kokemuksiin alkaa itsekin uskomaan valheisiin ja valehtelemaan.

        Kaikkea voi tulkita, jopa runoja. Kukaan meistä ei kuitenkaan tule koskaan tietämään millä ajatuksilla kirjailija itse on tekstinsä luonut. Jokaisessa kirjassa voi olla ulottuvuuksia tai yhtä hyvin olla olematta mitään sen kummempaa kuin kirjailijan mielestä kiva tarina. Kaikki jälkikäteen tehdyt tulkinnat ovat lähinnä tulkitsijan omassa päässä ja ne opettavat ihmiselle lähinnä hänestä itsestään, eivät tulkittavasta teoksesta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mä olin varmaan noin 7-vuotias kun luin ensimmäisen kerran Dumas'n Kolme muskettisoturia. Silloin luin sen hyvin mustavalkoisin silmin. Olen lukenut sen useita kertoja myöhemmin. Ja joka kerralla luin siitä uusia ulottovuuksia ja ymmärsin paremmin miksi eri hahmot toimi niin kuin ne toimi. Näin käy yleensä parhaiden kirjojen kanssa. Ne pitää lukea useita kertoja useina eri ajankohtina, jotta se kokonaiskuva aukeaisi. Kirjojen kanssa olet vuorovaikutuksessa kaikkien hahmojen kanssa. Se tosin taitaa edellyttää jonkinlaista empatiakykyä, jotta kykenisi näkemään tarinan kaikkien eri hahmojen silmin... :)

        Ihmis(t)en kanssa vuorovaikutuksessa on se ongelma, että ihmiset valehtelee. Jos ei näe valheiden läpi, on vaara siinä, että samaistuessa niihin kokemuksiin alkaa itsekin uskomaan valheisiin ja valehtelemaan.

        Eli mikään muu ei ole suurempi valhe, kuin tulkinta kirjasta. Se on täysin lukijan oman pään tuotosta, vailla mitään todellisuuspohjaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mä olin varmaan noin 7-vuotias kun luin ensimmäisen kerran Dumas'n Kolme muskettisoturia. Silloin luin sen hyvin mustavalkoisin silmin. Olen lukenut sen useita kertoja myöhemmin. Ja joka kerralla luin siitä uusia ulottovuuksia ja ymmärsin paremmin miksi eri hahmot toimi niin kuin ne toimi. Näin käy yleensä parhaiden kirjojen kanssa. Ne pitää lukea useita kertoja useina eri ajankohtina, jotta se kokonaiskuva aukeaisi. Kirjojen kanssa olet vuorovaikutuksessa kaikkien hahmojen kanssa. Se tosin taitaa edellyttää jonkinlaista empatiakykyä, jotta kykenisi näkemään tarinan kaikkien eri hahmojen silmin... :)

        Ihmis(t)en kanssa vuorovaikutuksessa on se ongelma, että ihmiset valehtelee. Jos ei näe valheiden läpi, on vaara siinä, että samaistuessa niihin kokemuksiin alkaa itsekin uskomaan valheisiin ja valehtelemaan.

        Jokaiselle kirjailijalle ja runoilijalle ja näytelmäkirjoittajalle ynnä muille pitäisikin nykyään suositella, että kirjoita aivan itse auki tulkinta teoksestasi ja mitä olet sillä tarkoittanut, jos olet ylipäänsä tarkoittanut sillä yhtään mitään sen syvällisempää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jokaiselle kirjailijalle ja runoilijalle ja näytelmäkirjoittajalle ynnä muille pitäisikin nykyään suositella, että kirjoita aivan itse auki tulkinta teoksestasi ja mitä olet sillä tarkoittanut, jos olet ylipäänsä tarkoittanut sillä yhtään mitään sen syvällisempää.

        Minä olen eri mieltä. Hyvin kirjoitetusta jokainen löytää itsensä ja kokemuksensa omasta elämästä. Tai en ole varma löytääkö, koska enemmistö ihmisistä ei edelleenkään lue muuta kuin somea ja otsikoita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä olen eri mieltä. Hyvin kirjoitetusta jokainen löytää itsensä ja kokemuksensa omasta elämästä. Tai en ole varma löytääkö, koska enemmistö ihmisistä ei edelleenkään lue muuta kuin somea ja otsikoita.

        Nimenomaan itsensä ja omat kokemuksensa. Itse teoksen ja kirjailijan ajatusten kanssa noilla ei ole mitään tekemistä. Kukaan ei kiellä tulkitsemasta, mutta "oikeita" tulkintoja on yhtä monta kuin lukijoitakin ja todellisuudesta ne tulkinnat eivät opeta mitään, eivätkä teoksesta. Ne opettavat tulkitsijasta itsestään ja vain hänestä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä olen eri mieltä. Hyvin kirjoitetusta jokainen löytää itsensä ja kokemuksensa omasta elämästä. Tai en ole varma löytääkö, koska enemmistö ihmisistä ei edelleenkään lue muuta kuin somea ja otsikoita.

        Ai niin ja miksikö teoksen tekijän kannattaisi tuollainen kirjoittaa? Siksi, että jokainen, jota nyt sattuisi kiinnostamaan totuus sen teoksen takana, eivätkä vain muiden vaillinaiset tulkinnat, voisivat halutessaan sen totuudenkin lukea.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaikkea voi tulkita, jopa runoja. Kukaan meistä ei kuitenkaan tule koskaan tietämään millä ajatuksilla kirjailija itse on tekstinsä luonut. Jokaisessa kirjassa voi olla ulottuvuuksia tai yhtä hyvin olla olematta mitään sen kummempaa kuin kirjailijan mielestä kiva tarina. Kaikki jälkikäteen tehdyt tulkinnat ovat lähinnä tulkitsijan omassa päässä ja ne opettavat ihmiselle lähinnä hänestä itsestään, eivät tulkittavasta teoksesta.

        Olen tuonut joskus ennenkin esimerkiksi Metallican Master of Puppetsin. James Hetfield kirjoitti stoorin heroiiniriippuvuudesta. Ei tainnut nuori James edes tajuta kuin laajalle se ulottuu. Loistava esimerkki kiteytyksestä. Ei pelkästään heroiini, vaan ihan kaikki. Miten meitä ohjataan. Aina joku on vetelemässä jossain naruista. Osta sitä ja tätä, klikkaa minua, ota lainaa yms. Suurin osa ihmisistä on niitä puppetteja, pieni osa niitä mastereita. Ja kun se on kuitenkin se maailma mitä nähdään, niin ihmiset joko alistuu vapaaehtoisesti puppeteiksi tai pyrkii mastereiksi eivätkä näe sitä kolmatta vaihtoehtoa, että eivät alistu tai pyri kumpaankaan.

        Tässä biisissä on siis loistava esimerkki hyvin kirjoitetusta tekstistä, missä jokainen löytää jotain ja jotkut jopa näkee kokonaisuudenkin... :)

        "End of passion play, crumbling away
        I'm your source of self-destruction
        Veins that pump with fear, sucking darkest clear
        Leading on your death's construction
        Taste me, you will see
        More is all you need
        Dedicated to
        How I'm killing you
        Come crawling faster (faster)
        Obey your master (master)
        Your life burns faster (faster)
        Obey your master, master
        Master of puppets, I'm pulling your strings
        Twisting your mind and smashing your dreams
        Blinded by me, you can't see a thing
        Just call my name 'cause I'll hear you scream
        Master, master
        Just call my name 'cause I'll hear you scream
        Master, master
        Needlework the way, never you betray
        Life of death becoming clearer
        Pain monopoly, ritual misery
        Chop your breakfast on a mirror
        Taste me, you will see
        More is all you need
        Dedicated to
        How I'm killing you
        Come crawling faster (faster)
        Obey your master (master)
        Your life burns faster (faster)
        Obey your master, master
        Master of puppets, I'm pulling your strings
        Twisting your mind and smashing your dreams
        Blinded by me, you can't see a thing
        Just call my name 'cause I'll hear you scream
        Master, master
        Just call my name 'cause I'll hear you scream
        Master, master
        (Master, master, master, master)
        Master, master, where's the dreams that I've been after?
        Master, master, you promised only lies
        Laughter, laughter, all I hear or see is laughter
        Laughter, laughter, laughing at my cries
        Fix me!
        Hell is worth all that, natural habitat
        Just a rhyme without a reason
        Never-ending maze, drift on numbered days
        Now your life is out of season
        I will occupy
        I will help you die
        I will run through you
        Now I rule you too
        Come crawling faster (faster)
        Obey your master (master)
        Your life burns faster (faster)
        Obey your master, master
        Master of puppets, I'm pulling your strings
        Twisting your mind and smashing your dreams
        Blinded by me, you can't see a thing
        Just call my name 'cause I'll hear you scream
        Master, master
        Just call my name 'cause I'll hear you scream
        Master, master"

        https://www.youtube.com/watch?v=6xjJ2XIbGRk


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eli mikään muu ei ole suurempi valhe, kuin tulkinta kirjasta. Se on täysin lukijan oman pään tuotosta, vailla mitään todellisuuspohjaa.

        Se voisikin olla niin, jos olisi lukenut ainoastaan yhden kirjan niin kuin piru raamattua. Mutta kun on lukenut enemmän kuin sen yhden, oikeastaan aika paljon enemmän ja vertaillut monia keskenään etsimällä yhtäläisyyksiä enemmän kuin eroja, voi tilanne olla ihan jotain muuta. Sama myös kaikessa muussakin elämässä... :)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen tuonut joskus ennenkin esimerkiksi Metallican Master of Puppetsin. James Hetfield kirjoitti stoorin heroiiniriippuvuudesta. Ei tainnut nuori James edes tajuta kuin laajalle se ulottuu. Loistava esimerkki kiteytyksestä. Ei pelkästään heroiini, vaan ihan kaikki. Miten meitä ohjataan. Aina joku on vetelemässä jossain naruista. Osta sitä ja tätä, klikkaa minua, ota lainaa yms. Suurin osa ihmisistä on niitä puppetteja, pieni osa niitä mastereita. Ja kun se on kuitenkin se maailma mitä nähdään, niin ihmiset joko alistuu vapaaehtoisesti puppeteiksi tai pyrkii mastereiksi eivätkä näe sitä kolmatta vaihtoehtoa, että eivät alistu tai pyri kumpaankaan.

        Tässä biisissä on siis loistava esimerkki hyvin kirjoitetusta tekstistä, missä jokainen löytää jotain ja jotkut jopa näkee kokonaisuudenkin... :)

        "End of passion play, crumbling away
        I'm your source of self-destruction
        Veins that pump with fear, sucking darkest clear
        Leading on your death's construction
        Taste me, you will see
        More is all you need
        Dedicated to
        How I'm killing you
        Come crawling faster (faster)
        Obey your master (master)
        Your life burns faster (faster)
        Obey your master, master
        Master of puppets, I'm pulling your strings
        Twisting your mind and smashing your dreams
        Blinded by me, you can't see a thing
        Just call my name 'cause I'll hear you scream
        Master, master
        Just call my name 'cause I'll hear you scream
        Master, master
        Needlework the way, never you betray
        Life of death becoming clearer
        Pain monopoly, ritual misery
        Chop your breakfast on a mirror
        Taste me, you will see
        More is all you need
        Dedicated to
        How I'm killing you
        Come crawling faster (faster)
        Obey your master (master)
        Your life burns faster (faster)
        Obey your master, master
        Master of puppets, I'm pulling your strings
        Twisting your mind and smashing your dreams
        Blinded by me, you can't see a thing
        Just call my name 'cause I'll hear you scream
        Master, master
        Just call my name 'cause I'll hear you scream
        Master, master
        (Master, master, master, master)
        Master, master, where's the dreams that I've been after?
        Master, master, you promised only lies
        Laughter, laughter, all I hear or see is laughter
        Laughter, laughter, laughing at my cries
        Fix me!
        Hell is worth all that, natural habitat
        Just a rhyme without a reason
        Never-ending maze, drift on numbered days
        Now your life is out of season
        I will occupy
        I will help you die
        I will run through you
        Now I rule you too
        Come crawling faster (faster)
        Obey your master (master)
        Your life burns faster (faster)
        Obey your master, master
        Master of puppets, I'm pulling your strings
        Twisting your mind and smashing your dreams
        Blinded by me, you can't see a thing
        Just call my name 'cause I'll hear you scream
        Master, master
        Just call my name 'cause I'll hear you scream
        Master, master"

        https://www.youtube.com/watch?v=6xjJ2XIbGRk

        Se on hienoa, jos tuo koskettaa sinua jollain tasolla. Oletan sen olean ihan hyvä juttu. Itselleni tuossa ei ole oikein mitään kosketuspintaa, mutta näin se menee, kun ihmiset ovat erilaisia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se voisikin olla niin, jos olisi lukenut ainoastaan yhden kirjan niin kuin piru raamattua. Mutta kun on lukenut enemmän kuin sen yhden, oikeastaan aika paljon enemmän ja vertaillut monia keskenään etsimällä yhtäläisyyksiä enemmän kuin eroja, voi tilanne olla ihan jotain muuta. Sama myös kaikessa muussakin elämässä... :)

        Jokainen tulkinta jokaisesta lukemastasi kirjasta on sinun tulkintasi siitä kirjasta. Mitään totuuspohjaa niilla ei ole ja jokainen yhtäläisyys tulee sinusta itsestäsi. Jollekin toiselle ne yhtäläisyydet ovat aivan muita ja aivan yhtä oikeita. Ainoa, joka voi jotain absoluuttista ko. teoksesta sanoa, on sen kirjoittaja, sillä hän tietää miten ja miksi ne asiat kirjoitettu. Kirjoja ei kannata ottaa tosissaan, eikä opetuksena mistään, ne ovat lopulta vain kirjoja. Kirjat saavat koskettaa ja hyvin kirjojen kuuluukin tehdä niin, mutta se miten ne tulkitset, kertoo sinusta itsestäsi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nimenomaan itsensä ja omat kokemuksensa. Itse teoksen ja kirjailijan ajatusten kanssa noilla ei ole mitään tekemistä. Kukaan ei kiellä tulkitsemasta, mutta "oikeita" tulkintoja on yhtä monta kuin lukijoitakin ja todellisuudesta ne tulkinnat eivät opeta mitään, eivätkä teoksesta. Ne opettavat tulkitsijasta itsestään ja vain hänestä.

        Ajatuksen kanssa nimenomaan on. Tärkeintä on aina ajatus, ei ajattelija. Ajattelijat kuolee, mutta hyvät universaalit ajatukset jäävät elämään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ai niin ja miksikö teoksen tekijän kannattaisi tuollainen kirjoittaa? Siksi, että jokainen, jota nyt sattuisi kiinnostamaan totuus sen teoksen takana, eivätkä vain muiden vaillinaiset tulkinnat, voisivat halutessaan sen totuudenkin lukea.

        Ymmärtäkseen teosta, se pitää ensiksi lukea alusta loppuun eikä perustaa mielipidettään jonkun kriitikon tai muun mielipiteeseen siitä. Tai kontekstista irrotettuun lauseeseen. Sen jälkeen voi jokainen muodostaa oman mielipiteensä omiin kokemuksiin ja ajatuksiin perustaen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ajatuksen kanssa nimenomaan on. Tärkeintä on aina ajatus, ei ajattelija. Ajattelijat kuolee, mutta hyvät universaalit ajatukset jäävät elämään.

        Ajatus on aina peräisin ajattelijastaan ja on ajattelijansa tekele. Mitään muuta sen ihmeellisempää se ei ole ole, vaikka ihmiselle itselleen ne omat ajatukset ovat tietenkin äärimmäisen tärkeitä ja ainutkertaisia. Joku toinen voi saada niistä ajatuksista jotain irti myöhemminkin ja toiset ne taas jättävät täysin kylmiksi. Yhtään universaali "hyvien ajatusten luojaa" ei ole koskaan elänyt, sillä ihmiset ovat erilaisia ja jokainen tulkitsee jokaisen ajatuksen oman itsensä kautta. Ei ole olemassa oikeaa tai väärää tapaa reagoida ajatukseen, on vain reaktiota.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ymmärtäkseen teosta, se pitää ensiksi lukea alusta loppuun eikä perustaa mielipidettään jonkun kriitikon tai muun mielipiteeseen siitä. Tai kontekstista irrotettuun lauseeseen. Sen jälkeen voi jokainen muodostaa oman mielipiteensä omiin kokemuksiin ja ajatuksiin perustaen.

        Ei teosta voi koskaan ymmärtää. Sitä voi vain tulkita. Sen kriitikon tai muun ajatus siitä kirjasta on aivan yhtä sataprosenttisen oikea kuin sinunkin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se on hienoa, jos tuo koskettaa sinua jollain tasolla. Oletan sen olean ihan hyvä juttu. Itselleni tuossa ei ole oikein mitään kosketuspintaa, mutta näin se menee, kun ihmiset ovat erilaisia.

        Se kertoo siinä vajaassa 9 minuutissa minkälaisia suurin osa ihmisistä on. Mutta kun biisi kertoo alunperin heroiiniriippuvuudesta, ajattelee suurin osa ihmisistä niin, että se ei koske heitä. Eiväthän he ole heroiiniriippuvaisia ja ovat oman elämänsä herroja. Miksi niin? Siksi, että eivät koskaan pysähdy pohtimaan omia valintoja elämässä. Mitä ovat valinneet ja miksi. Ja miksi edelleen valitsevat niin kuin valitsevat ja onko se lopulta hyväksi heille tai mahdollisesti joillekin harvoille muille?

        Minä pidän myös Bertrand Russelista ja Friedrich Nietszchestä. Ovat aika vastakkaisia ajatusmaailmaltaan. Pidän silti kummastakin valitsematta puolta. Sama esimerkiksi Nick Caven ja Charles Bukowskin kanssa. Cave ei diggaa Bukoa ja Buko olisi pitänyt Cavea tekotaiteellisena paskana. Minusta taas kummatkin on loistavia. En valitse siinäkään puolta, niin kuin en monessa muussakaan asiassa..


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se kertoo siinä vajaassa 9 minuutissa minkälaisia suurin osa ihmisistä on. Mutta kun biisi kertoo alunperin heroiiniriippuvuudesta, ajattelee suurin osa ihmisistä niin, että se ei koske heitä. Eiväthän he ole heroiiniriippuvaisia ja ovat oman elämänsä herroja. Miksi niin? Siksi, että eivät koskaan pysähdy pohtimaan omia valintoja elämässä. Mitä ovat valinneet ja miksi. Ja miksi edelleen valitsevat niin kuin valitsevat ja onko se lopulta hyväksi heille tai mahdollisesti joillekin harvoille muille?

        Minä pidän myös Bertrand Russelista ja Friedrich Nietszchestä. Ovat aika vastakkaisia ajatusmaailmaltaan. Pidän silti kummastakin valitsematta puolta. Sama esimerkiksi Nick Caven ja Charles Bukowskin kanssa. Cave ei diggaa Bukoa ja Buko olisi pitänyt Cavea tekotaiteellisena paskana. Minusta taas kummatkin on loistavia. En valitse siinäkään puolta, niin kuin en monessa muussakaan asiassa..

        Sinä koet sen noin ja se on hyvä niin. Kuten sanoin, niin minut tuo jättää täysin kylmäksi, siinä ei ole mitään tarttumapintaa, eikä se kosketa minussa mitään. Mä en kuitenkaan näe mitään tarvetta lähteä tuota sen ihmeemmin mollaamaan. Se on mitä ilmeisimmin sinulle tärkeä teksti ja kunnioitan sitä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se on hienoa, jos tuo koskettaa sinua jollain tasolla. Oletan sen olean ihan hyvä juttu. Itselleni tuossa ei ole oikein mitään kosketuspintaa, mutta näin se menee, kun ihmiset ovat erilaisia.

        "Master, master, where's the dreams that I've been after?
        Master, master, you promised only lies
        Laughter, laughter, all I hear or see is laughter
        Laughter, laughter, laughing at my cries"

        Tämä pätkä esimerkiksi. Tätä varmaan(tai tältä tuntuu) moni asuntovelallinen nyt miettii kun korot nousee ja inflaatio lähtee laukalle... :)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Master, master, where's the dreams that I've been after?
        Master, master, you promised only lies
        Laughter, laughter, all I hear or see is laughter
        Laughter, laughter, laughing at my cries"

        Tämä pätkä esimerkiksi. Tätä varmaan(tai tältä tuntuu) moni asuntovelallinen nyt miettii kun korot nousee ja inflaatio lähtee laukalle... :)

        En tiedä. Kuten sanoin, niin minulle tuo ei aiheuta mitään tunnerektiota. Se yhdentekevä pätkä liibalaabaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En tiedä. Kuten sanoin, niin minulle tuo ei aiheuta mitään tunnerektiota. Se yhdentekevä pätkä liibalaabaa.

        Mutta kuten sanoin tuossa edellä, niin minusta on vain hienoa, että jokin tuollainen herättää ihmisessä tunnereaktion. Se ei ole kaikissa meissä sama reaktio, eivätkä ne ole samat asiat, jotka niitä herättävät. Hyvä kuitenkin, että jokin niitä herättää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ajatus on aina peräisin ajattelijastaan ja on ajattelijansa tekele. Mitään muuta sen ihmeellisempää se ei ole ole, vaikka ihmiselle itselleen ne omat ajatukset ovat tietenkin äärimmäisen tärkeitä ja ainutkertaisia. Joku toinen voi saada niistä ajatuksista jotain irti myöhemminkin ja toiset ne taas jättävät täysin kylmiksi. Yhtään universaali "hyvien ajatusten luojaa" ei ole koskaan elänyt, sillä ihmiset ovat erilaisia ja jokainen tulkitsee jokaisen ajatuksen oman itsensä kautta. Ei ole olemassa oikeaa tai väärää tapaa reagoida ajatukseen, on vain reaktiota.

        Voi herrajumala tätä yksinkertaisuutta... :)

        Kaikki ajatukset on kerrostumia historiasta ja sen ajattelijoista. Alkuperäistä ajatusta ei voida varmuudella tietää. Sitä, missä ajatus korvasi vaiston. Niin kuin kaikessa kehityksessä. Mutta me tiedetään kuitenkin jonkun verran mihin perustuu meidän ajattelumme nykyisin. Sitä ei saa ikinä unohtaa. Mikään ei pysy kasassa ilman vahvaa perustaa.

        Oikea tapa reagoida ajatukseen on ymmärtää se. Jos ei ymmärrä, pitää vaan hyväksyä se tosiasia ettei ymmärrä. Aika ei ole vielä kypsä. Silloin kun on, sen myös ymmärtää. Oli se ajatus sitten oikea tai väärä, valhe tai totuus tai jotain siltä väliltä. Ymmärrys tulee ainoastaan ajattelun ja kokemuksen yhteistyönä. Ja se vie aikaa. Paljon aikaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei teosta voi koskaan ymmärtää. Sitä voi vain tulkita. Sen kriitikon tai muun ajatus siitä kirjasta on aivan yhtä sataprosenttisen oikea kuin sinunkin.

        Ei, vaan kenenkään tulkinta ei ole sataprosenttisen oikea. Tuskin edes itse kirjailijan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voi herrajumala tätä yksinkertaisuutta... :)

        Kaikki ajatukset on kerrostumia historiasta ja sen ajattelijoista. Alkuperäistä ajatusta ei voida varmuudella tietää. Sitä, missä ajatus korvasi vaiston. Niin kuin kaikessa kehityksessä. Mutta me tiedetään kuitenkin jonkun verran mihin perustuu meidän ajattelumme nykyisin. Sitä ei saa ikinä unohtaa. Mikään ei pysy kasassa ilman vahvaa perustaa.

        Oikea tapa reagoida ajatukseen on ymmärtää se. Jos ei ymmärrä, pitää vaan hyväksyä se tosiasia ettei ymmärrä. Aika ei ole vielä kypsä. Silloin kun on, sen myös ymmärtää. Oli se ajatus sitten oikea tai väärä, valhe tai totuus tai jotain siltä väliltä. Ymmärrys tulee ainoastaan ajattelun ja kokemuksen yhteistyönä. Ja se vie aikaa. Paljon aikaa.

        Ajatus on vain ajatus. Ajatus ei ole minkäänlainen totuus. Toisen ajatustakaan ei voi oikeastaan koskaan täysin ymmärtää, sen voi vain tulkita oman filtterinsä lävitse.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei, vaan kenenkään tulkinta ei ole sataprosenttisen oikea. Tuskin edes itse kirjailijan.

        Henkilölle itselleen se on täysin oikea, eikä kenelläkään ole mitään oikeutta kyseenalaistaa, jos kokemus on aito. Kokemuksia voi tietenkin vertailla, mutta yritys kyseenalaistaa toisen aito kokemus on henkistä väkivaltaa.

        Tietysti kirjailijan kokemus on täydellinen totuus siitä miten teos on luotu. Se on totuus siitä teoksesta, mutta ei tietenkään yhdenkään lukijan kokemuksesta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En tiedä. Kuten sanoin, niin minulle tuo ei aiheuta mitään tunnerektiota. Se yhdentekevä pätkä liibalaabaa.

        Kuka tässä tunnereaktiosta puhui. Tässä on neljässä rivissä kuvailtu aika monen ihmisen tunnelmat ja ajatukset tänäpäivänä. Luvattiin unelmien täyttymistä, mutta lupaukset olikin lopulta valheita. Ja aika moni uskoi valheisiin, koska heille luvattiin valheilla unelmien täyttymistä. Ja lopulta kävi niin kuin on käynyt aina ennenkin. Jossain vaiheessa taas jaetaan omaisuutta uusiksi... :(

        Mieli on meillä jokaisella aika ihmeellinen työkalu kun sitä oppii käyttämään. Kun luopuu ajattelusta sanoilla ja korvaa sen vaikkapa kuvilla, visioi sen, alkaa näkemään aika nopeasti isoja kuvioita maailmassa. Se edellyttää hyvää muistia. Ei sitä 1-2 viikon muistia, mitä suurimmalla osalla ihmisistä on, vaan puhutaan kymmenien vuosien muistista. Mitä on ja missä mennään ja miksi. Senkin työkalun käytön oppimiseen toki tarvitaan paljon aikaa. Koulujen penkkien kuluttaminen ja oppikirjojen lukeminen ovat siinä enemmän hidaste kuin apuväline... :)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuka tässä tunnereaktiosta puhui. Tässä on neljässä rivissä kuvailtu aika monen ihmisen tunnelmat ja ajatukset tänäpäivänä. Luvattiin unelmien täyttymistä, mutta lupaukset olikin lopulta valheita. Ja aika moni uskoi valheisiin, koska heille luvattiin valheilla unelmien täyttymistä. Ja lopulta kävi niin kuin on käynyt aina ennenkin. Jossain vaiheessa taas jaetaan omaisuutta uusiksi... :(

        Mieli on meillä jokaisella aika ihmeellinen työkalu kun sitä oppii käyttämään. Kun luopuu ajattelusta sanoilla ja korvaa sen vaikkapa kuvilla, visioi sen, alkaa näkemään aika nopeasti isoja kuvioita maailmassa. Se edellyttää hyvää muistia. Ei sitä 1-2 viikon muistia, mitä suurimmalla osalla ihmisistä on, vaan puhutaan kymmenien vuosien muistista. Mitä on ja missä mennään ja miksi. Senkin työkalun käytön oppimiseen toki tarvitaan paljon aikaa. Koulujen penkkien kuluttaminen ja oppikirjojen lukeminen ovat siinä enemmän hidaste kuin apuväline... :)

        Mä olen sanonut jo moneen kertaan, että hienoa kun teos on sinulle tärkeä. Minulle siinä ei ole yhtään mitään, eikä se kuvaa mitään minun elämässäni. Sinulle se saa kuvata kaikki noita, mutta tuossa ei ole yhtään mitään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ajatus on vain ajatus. Ajatus ei ole minkäänlainen totuus. Toisen ajatustakaan ei voi oikeastaan koskaan täysin ymmärtää, sen voi vain tulkita oman filtterinsä lävitse.

        Ajatus, mikä on kestänyt hyvin aikaa, muodostuu totuudeksi kunnes se vääräksi osoitetaan. On ajatuksia mitkä ovat pitäneet paikkansa tuhansia vuosia. Kyllä minä olen sitä mieltä, että niitä voidaan pitää totuuksina. Valas on edelleen nisäkäs eikä kala, aurinko ei kierrä maapalloa niin kuin on joskus ennen muinoin uskottu, vaan päinvastoin. Koira ei ole kissa, eikä kissa koira. Mies ei ole nainen eikä nainen mies, vaikka mikä tunnekokemus asiasta olisi.

        Ja se, että suurin osa ihmisistä on idiootteja ei ole myöskään miksikään muuttunut tuhansiin vuosiin. Ihmiset ovat ehkä idiooteimpia kuin koskaan aikasemmin tunnetun historiamme aikana.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Henkilölle itselleen se on täysin oikea, eikä kenelläkään ole mitään oikeutta kyseenalaistaa, jos kokemus on aito. Kokemuksia voi tietenkin vertailla, mutta yritys kyseenalaistaa toisen aito kokemus on henkistä väkivaltaa.

        Tietysti kirjailijan kokemus on täydellinen totuus siitä miten teos on luotu. Se on totuus siitä teoksesta, mutta ei tietenkään yhdenkään lukijan kokemuksesta.

        Kysyä voi aina sitä, että onko henkilö nyt ajatellut kaiken loppuun asti? Harvempi on. Se, miltä tuntuu on tärkeämpi kuin se mitä on.

        Lapset osaa vielä kysyä, mutta aikuiset unohtaa sen. Aikuisille alkaa vastaukset olla tärkeämpiä kuin kysymykset. Mutta miten voit tietää oikeita vastauksia, jos kysyt vääriä kysymyksiä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ajatus, mikä on kestänyt hyvin aikaa, muodostuu totuudeksi kunnes se vääräksi osoitetaan. On ajatuksia mitkä ovat pitäneet paikkansa tuhansia vuosia. Kyllä minä olen sitä mieltä, että niitä voidaan pitää totuuksina. Valas on edelleen nisäkäs eikä kala, aurinko ei kierrä maapalloa niin kuin on joskus ennen muinoin uskottu, vaan päinvastoin. Koira ei ole kissa, eikä kissa koira. Mies ei ole nainen eikä nainen mies, vaikka mikä tunnekokemus asiasta olisi.

        Ja se, että suurin osa ihmisistä on idiootteja ei ole myöskään miksikään muuttunut tuhansiin vuosiin. Ihmiset ovat ehkä idiooteimpia kuin koskaan aikasemmin tunnetun historiamme aikana.

        Ajatus ei ole oikea, eikä väärä. Se ei kestä aikaa, eikä ole kestämättä. Sinä saat pitää ajatuksia totuuksina, tietenkin saat. Tuossakaan ei ole oikeaa, eikä väärää, on vain ihmisen kokemus.

        Mikää noista mainitsemistasi ei ole ajatus. Aurinko ei kiertäisi maapalloa, vaikka ihminen ei olisi asiaa koskaan tajunnut. Ihmisen ajatus ei muuttanut tuota todeksi. Valas olisi edelleen sitä mitä se on, vaikka ihminen olisi koskaan keksinyt käsitteitä kala, nisäkäs tai edes valas. Kaikki samonasi on vain ihmisen epätoivoista yritystä jäsentää asioita, jotka ihan vaan ovat kuten ovat.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kysyä voi aina sitä, että onko henkilö nyt ajatellut kaiken loppuun asti? Harvempi on. Se, miltä tuntuu on tärkeämpi kuin se mitä on.

        Lapset osaa vielä kysyä, mutta aikuiset unohtaa sen. Aikuisille alkaa vastaukset olla tärkeämpiä kuin kysymykset. Mutta miten voit tietää oikeita vastauksia, jos kysyt vääriä kysymyksiä?

        Tuokin nyt on lähinnä tuollaista hybristä, että itse muka ajattelisi ja muut muka eivät. Yritys tehdä omasta kokemuksesta myös muiden silmissä yhtä ainutlaatuinen kuin se itselle on, painamalla toisia vähän alaspäin ja kohottamalla itseään siinä samalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kysyä voi aina sitä, että onko henkilö nyt ajatellut kaiken loppuun asti? Harvempi on. Se, miltä tuntuu on tärkeämpi kuin se mitä on.

        Lapset osaa vielä kysyä, mutta aikuiset unohtaa sen. Aikuisille alkaa vastaukset olla tärkeämpiä kuin kysymykset. Mutta miten voit tietää oikeita vastauksia, jos kysyt vääriä kysymyksiä?

        Missä kohtaa on ajatusten loppu? Milloin jokin on ajateltu "loppuun saakka"? Kuka määrittää oikean tai väärän kysymyksen? Kenellä on valta ja oikeus sanoa, että nyt sinä ajattelet väärin ja kysyt vääriä asioista?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ajatus ei ole oikea, eikä väärä. Se ei kestä aikaa, eikä ole kestämättä. Sinä saat pitää ajatuksia totuuksina, tietenkin saat. Tuossakaan ei ole oikeaa, eikä väärää, on vain ihmisen kokemus.

        Mikää noista mainitsemistasi ei ole ajatus. Aurinko ei kiertäisi maapalloa, vaikka ihminen ei olisi asiaa koskaan tajunnut. Ihmisen ajatus ei muuttanut tuota todeksi. Valas olisi edelleen sitä mitä se on, vaikka ihminen olisi koskaan keksinyt käsitteitä kala, nisäkäs tai edes valas. Kaikki samonasi on vain ihmisen epätoivoista yritystä jäsentää asioita, jotka ihan vaan ovat kuten ovat.

        Ajatus on pohjimmiltaan ajatus. Oikeaksi ja vääräksi sen tekevät ihmiset omilla valinnoilla. Silloin kun ihmiset alkavat tekemään erilaisia valintoja kuin mitä ovat jo tehneet tuhansia vuosia, muuttuu vanha totuutena pitämäni tai pitämämme ajatuskin valheeksi tai vanhentuneeksi ajatukseksi. Mutta se edellyttää sitä, että ihmiset alkavat ajattelemaan enemmän ja uskomaan vähemmän. Me ei tulla sitä näkemään.

        Kaloilla ja nisäkkäillä on ihan selkeitä fyysisiä ja biologisia eroja. Ihmiset puki sen vaan sanoiksi. Kalat ei lisäännyt nisäkkäiden kanssa eikä nisäkkäät kalojen kanssa. Kaikki nisäkkäätkään eivät lisäännyt muiden nisäkäslajijen kanssa. Se, miltä sinusta tai minusta asia tuntuu, ei silti muuta näitä tosiasioita. :)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ajatus on pohjimmiltaan ajatus. Oikeaksi ja vääräksi sen tekevät ihmiset omilla valinnoilla. Silloin kun ihmiset alkavat tekemään erilaisia valintoja kuin mitä ovat jo tehneet tuhansia vuosia, muuttuu vanha totuutena pitämäni tai pitämämme ajatuskin valheeksi tai vanhentuneeksi ajatukseksi. Mutta se edellyttää sitä, että ihmiset alkavat ajattelemaan enemmän ja uskomaan vähemmän. Me ei tulla sitä näkemään.

        Kaloilla ja nisäkkäillä on ihan selkeitä fyysisiä ja biologisia eroja. Ihmiset puki sen vaan sanoiksi. Kalat ei lisäännyt nisäkkäiden kanssa eikä nisäkkäät kalojen kanssa. Kaikki nisäkkäätkään eivät lisäännyt muiden nisäkäslajijen kanssa. Se, miltä sinusta tai minusta asia tuntuu, ei silti muuta näitä tosiasioita. :)

        Ja mitä pahaa jäsentämisessä on? On paljon toistuvia luonnon lainalaisuuksia ja on myös paljon sellaista mistä ei vielä tiedetä mitään. Jos tässä ei oltaisi jäsennelty ja oltu usein väärässäkin totuuksiksi uskomien asioiden kanssa, opittua niistä, olisimme edelleen luolaihmisiä, jos niitäkään. Meitä ei varmaan lajina olisi olemassakaan. Ajattelu ja jäsentely on se, mikä nosti ihmislajin ravintoketjun huipulle. Siitä voidaan tosin olla montaa eri mieltä, että onko se hyvä tai huono asia... :)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ajatus on pohjimmiltaan ajatus. Oikeaksi ja vääräksi sen tekevät ihmiset omilla valinnoilla. Silloin kun ihmiset alkavat tekemään erilaisia valintoja kuin mitä ovat jo tehneet tuhansia vuosia, muuttuu vanha totuutena pitämäni tai pitämämme ajatuskin valheeksi tai vanhentuneeksi ajatukseksi. Mutta se edellyttää sitä, että ihmiset alkavat ajattelemaan enemmän ja uskomaan vähemmän. Me ei tulla sitä näkemään.

        Kaloilla ja nisäkkäillä on ihan selkeitä fyysisiä ja biologisia eroja. Ihmiset puki sen vaan sanoiksi. Kalat ei lisäännyt nisäkkäiden kanssa eikä nisäkkäät kalojen kanssa. Kaikki nisäkkäätkään eivät lisäännyt muiden nisäkäslajijen kanssa. Se, miltä sinusta tai minusta asia tuntuu, ei silti muuta näitä tosiasioita. :)

        Nimenomaan, ajatus on vain ajatus. Sekin, että ihmiset eivät ajattele tai heidän pitäisi ajatella enemmän, on vain ajatus. Sinä tai minä tai kukaan ei voi varmaksi sanoa minkä verran joku ajattelee. Emme voi myöskään sanoa, että jos hän OIKEASTI ajattelisi, niin hän päätyisi samaan ajatukseen kuin me. Hän voi ajatella paljon enemmän kuin sinä tai minä ja päätyä täysin toisenlaiseen ajatukseen. Se, että kuvittelee omien ajatusten olevan paljon ajattelun tulos ja toisten ajatusten olevan vähän ajattelun tulos, on melkoista omahyväisyyttä.

        Kaloilla ja nisäkkäillä on eroja ja ne erot vain ovat, täysin ihmisestä riippumatta. Vaikka yksikään apina ei olisi koskaan laskeutunut puusta, niin erot olisivat silti. Vaikka koko apinoita ei olisi koskaan syntynyt, niin nuo erot luultavasti olisivat silti. Tai tietysti evoluutio olisi voinut luoda jotain aivan muutakin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja mitä pahaa jäsentämisessä on? On paljon toistuvia luonnon lainalaisuuksia ja on myös paljon sellaista mistä ei vielä tiedetä mitään. Jos tässä ei oltaisi jäsennelty ja oltu usein väärässäkin totuuksiksi uskomien asioiden kanssa, opittua niistä, olisimme edelleen luolaihmisiä, jos niitäkään. Meitä ei varmaan lajina olisi olemassakaan. Ajattelu ja jäsentely on se, mikä nosti ihmislajin ravintoketjun huipulle. Siitä voidaan tosin olla montaa eri mieltä, että onko se hyvä tai huono asia... :)

        Onko joku väittänyt jäsentämisen olevan pahaa? Ei epätoivoisuuskaan ole mitään pahaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nimenomaan, ajatus on vain ajatus. Sekin, että ihmiset eivät ajattele tai heidän pitäisi ajatella enemmän, on vain ajatus. Sinä tai minä tai kukaan ei voi varmaksi sanoa minkä verran joku ajattelee. Emme voi myöskään sanoa, että jos hän OIKEASTI ajattelisi, niin hän päätyisi samaan ajatukseen kuin me. Hän voi ajatella paljon enemmän kuin sinä tai minä ja päätyä täysin toisenlaiseen ajatukseen. Se, että kuvittelee omien ajatusten olevan paljon ajattelun tulos ja toisten ajatusten olevan vähän ajattelun tulos, on melkoista omahyväisyyttä.

        Kaloilla ja nisäkkäillä on eroja ja ne erot vain ovat, täysin ihmisestä riippumatta. Vaikka yksikään apina ei olisi koskaan laskeutunut puusta, niin erot olisivat silti. Vaikka koko apinoita ei olisi koskaan syntynyt, niin nuo erot luultavasti olisivat silti. Tai tietysti evoluutio olisi voinut luoda jotain aivan muutakin.

        Jos ihmiset ajattelisivat, eläisimme nyt täysin erilaisessa maailmassa missä eletään. Toistaiseksi ihmiset, jotka ovat ajatelleet, ovat luoneet meille sen erilaisen maailman(sen paremman mahdollisen), kirjallisuudessa, musiikissa, kuvataiteessa, elokuvissa... Näiden visionäärien ajatukset vaan toteutuu aina viiveellä. Kukaan ei uskonut vielä sukellusveneisiin kun Jules Verne kirjoitti kapteeni Nemosta ja Nautiluksesta, mutta nyt ne on jo ylittäneet kaikki odotukset siitä miten veden alla voi operoida... :)

        Minä olen taas sitä miltä, että on aika hämmästyttävää mutta myös loogista, että ympäri maailmaa historiassa kaikki ajattelevat harvat tyypit ovat päätyneet lopulta hyvin samankaltaisiin ajatuksiin sisällöltään. Ei niinkään samoilla sanoilla, mutta samaan ytimeen. Hyvin monissa asioissa kuulee samanlaisia tarinoita miten jotkut asiat on tullut mahdollisiksi. Kyllä meillä on käytössämme jonkinlainen universaali totuus siitä mikä toimii ja mikä tuottaa meille jotain hienoa tai pahaa, ja mikä ei. Se vaan edellyttää sitä, että irtautuu valtavirta-ajattelusta. Ei mene virran mukana, vaan poikkeaa siitä reitistä. Joku viisas joskus todennut, että ainoastaan kuolleet kalat kulkevat virran mukana... :)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko joku väittänyt jäsentämisen olevan pahaa? Ei epätoivoisuuskaan ole mitään pahaa.

        Epätoivoisuus on pahaa kun sille alistuu. Mutta jos sen voittaa, löytää myös toivon. Ja toivohan oli se mikä jäi jäljelle sen jälkeen kun Pandoran lipas avattiin... :)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nimenomaan, ajatus on vain ajatus. Sekin, että ihmiset eivät ajattele tai heidän pitäisi ajatella enemmän, on vain ajatus. Sinä tai minä tai kukaan ei voi varmaksi sanoa minkä verran joku ajattelee. Emme voi myöskään sanoa, että jos hän OIKEASTI ajattelisi, niin hän päätyisi samaan ajatukseen kuin me. Hän voi ajatella paljon enemmän kuin sinä tai minä ja päätyä täysin toisenlaiseen ajatukseen. Se, että kuvittelee omien ajatusten olevan paljon ajattelun tulos ja toisten ajatusten olevan vähän ajattelun tulos, on melkoista omahyväisyyttä.

        Kaloilla ja nisäkkäillä on eroja ja ne erot vain ovat, täysin ihmisestä riippumatta. Vaikka yksikään apina ei olisi koskaan laskeutunut puusta, niin erot olisivat silti. Vaikka koko apinoita ei olisi koskaan syntynyt, niin nuo erot luultavasti olisivat silti. Tai tietysti evoluutio olisi voinut luoda jotain aivan muutakin.

        Aiheesta toiseen aloitukseen, mutta pysyäkseen kirjallisuudessa. Jotenkin hassua, että viestini siinä poistettiin sääntöjen vastaisena. Joku kommentoi 1001 yön tarinoista johon minä kommentoin vähän siitä mitä ne 1001 yön tarinat pitää sisällään ja miten ne alkoi. Se oli ylläpitobotin mielestä sääntöjen vastaista.

        Siitä vaan tuli mieleen, että aika moni on kuullut 1001 yön tarinoista, mutta kuin moni on lukenut? Kuin moni tietää sen, että niihin mahtuu paljon muitakin tarinoita kuin heidän tietämät Disneyn siloittelemat Aladdin, Sinbad ja Ali-Baba? Minä ainakin tiedän, kun olen joskus nekin lukenut... :)


    • Minä olen niin tottunut höpöttelemään omista pullan leipomisistani tai kulttuuririennoista (lue:jääkiekkopelit) tai puutarhahommista, etten aina tule huomanneeksi, ettei ketään kiinnosta. 😄 - Silloin ne jutut voi vaan jättää lukematta.
      Sorry siitä!

      Sehän on tosi tavallista, että kun joku kysyy mitä kuuluu, niin tälle tulee antaneeksi perusteellisen selvityksen ja vasta jälkikäteen huomaa, ettei itse muistanutkaan tiedustella kysyjän kuulumisia... - Huono tapa, mistä olen joskus oikein poisopettanut itseäni.

      • Anonyymi

        Tämä on yksi yleisimmistä naistentaudeista ;)


      • Anonyymi

        Entä ET-lehden bingoillat?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Entä ET-lehden bingoillat?

        En tiedä niistä. Kerropa onko siellä hauskaa 🙂


      • No älä nyt muru on sulla ainakin yksi kiinnostunut lukija niille.😉. Niin ja hei vaan toivottavasti sun päiväs on ollut mukava.😊.


      • Mikkojuhan kirjoitti:

        No älä nyt muru on sulla ainakin yksi kiinnostunut lukija niille.😉. Niin ja hei vaan toivottavasti sun päiväs on ollut mukava.😊.

        Kiitos kysymästä Mikkojuhan, minulla oli ihan hyvä päivä sekä töissä että sen jälkeen. 🙂
        Mites sinulla? Aurinko ainakin on hellinyt tänäänkin 👍


      • Xena-183 kirjoitti:

        Kiitos kysymästä Mikkojuhan, minulla oli ihan hyvä päivä sekä töissä että sen jälkeen. 🙂
        Mites sinulla? Aurinko ainakin on hellinyt tänäänkin 👍

        Ihan mukava päivä tänäänkin vaikka ei mitenkään ihmeellinen. Oli herätessä jo hyvä mieli eilispäivän jäljiltä kun oli eilen hauska päivä. Peruspäivä muuten, etäpäivä kiipulasta, vähän kokkailua ja kotihommia sekä pieni kävely. Niin ja palstailua välillä ja lukemista siinähän se.🙂.


      • Anonyymi

        Sorry siitä- mutta sinä olet kylläkin mies jonka jutut ei stemmaa ollenkaan jos käyttää järkeä, mikä on meille kaikille annettu toisille pienellä lusikalla


      • Anonyymi kirjoitti:

        Sorry siitä- mutta sinä olet kylläkin mies jonka jutut ei stemmaa ollenkaan jos käyttää järkeä, mikä on meille kaikille annettu toisille pienellä lusikalla

        Jaa mää vai?


    • Anonyymi

      Onko sulla taas tylsää?

      • Anonyymi

        On. Huomenna ei ole. :)


    • Palstaneitsyet ovat silmät ymmyrkäisinä, kun puhun seksistä. Vähän se turhauttaa.
      Varmaan löytyy myös niitä tyyppejä, jotka eivät usko mun juttuja.

      • Anonyymi

        Noh, jos joku on joskus harrastanut seksiä ja hyvääkin sellaista, osaa varmaan erottaa fantasiat ja todellisuuden.


    • Anonyymi

      Anonyymit on tuntemattomia, samoin anonyymin yksityisyys. Asioista pitää voida puhua ja jotka ei puhumisesta tykkää olkoon jossain muualla missä ei puhuta. 😊

      Cool❄️

      • Just näin. 👍 Kannattaa lukea jotakin muuta kuin keskustelupalstaa, jos ei halua lukea keskusteluja. Vaikka Tilastokeskuksen julkaisuja 😄


      • Anonyymi
        Xena-183 kirjoitti:

        Just näin. 👍 Kannattaa lukea jotakin muuta kuin keskustelupalstaa, jos ei halua lukea keskusteluja. Vaikka Tilastokeskuksen julkaisuja 😄

        Vaikka Tolstoita tai Donneria. 😜

        Cool❄️


    • Anonyymi

      Miksi tää mun elämä olisi joku valtion salaisuus. Mä kyllä kirjotan kaiken tänne. Ei nyt Putin näillä mun tiedoilla ketään voita.
      JeroP

    • Itse en kauhean mielelläni kaikista yksityisasioistani puhele, enemmän yleisiä asioita.

      Kiinnostaa sikäli, jos kysymyksessä on esim. joku musiikkiartisti, josta tykkään ja hän on julkaissut muistelmansa. Mutta mua ei kiinnosta udella toisilta yksityisasioita eikä jatkuvasti kirjoitella keskustelupalstalla kuten vaikka täällä S24:ssa julkkiksista.

    • Jotkut näyttelijät ja laulajat ja muusikot ovat asia erikseen, koska mua kiinnostaa enemmän heidän elokuvansa ja musiikkinsa. Toki valehtelisin, jos väittäisin, ettei yhtään vaikka yksityiselämä tai vaikka se miltä näyttivät nuorina (jos kysymyksessä menneiden aikojen tyypit), mutta heidän tekemänsä työ ja työn hedelmät ovat ne, jotka päällimmäisenä kiinnostaa.

    • Anonyymi

      En tietenkä sitten kaikkee kertois, jos ois puolisoita ja lapsia. mutta tälleen kun oon yksin, niin se ei haittaa.
      JeroP

    • Anonyymi

      Pakkoko siellä on olla jos ei muiden jutut kiinnosta. Kiinni vaan.

    • Anonyymi

      Eiköhän jokainen saa julkistaa mitä itse haluaa. Enkä näe sitä mitenkään väärältä julkistajan puolelta jos hän niin haluaa.
      Mitä uskomisiin tulee ja toteen näyttöön, lienee sekin jokaisen harkinnassa.

      Itteeni ei anokiinnostus kiinnosta. Pidemmälle tutustuessa kiinnostavan ihmisen kanssa, on luonnollista molempien elämän ottavan tutustumisessa askeleen etiäpäin.

    • Anonyymi

      Miksi sinä kyselet mitä kyselet? Kiinnostaako sinua kysymäsi asiat niin paljon?

    • Anonyymi

      Kertoo narsistisesta luonteesta.

    • Anonyymi

      Minä uskon, että nämä ns yksityiselämän toitotukset on kaikki trollausta, johon tylsistyneret ja onnettomat ihmiset uppoaa

      • Anonyymi

        Varsinkin sukupuolisidonnaisesti, että kun joku muka nainen eli trollaava incel kertoo, että olin tänään gynelogilla olipa informatiivista, niin se kuulostaa palleroiden mielestä legitiltä. Ei lainkaan naisvihamielistä tai toksista👍


    • Anonyymi

      Julkisuudenkipeiden ja hölmöläisten hommaa, ei kiinnosta sisältö ei persoonat paskan vertaa

    • Anonyymi

      Pidän kaikkia itsestään paljon kertovia todella dilleinä. ”Paljon” kategoriaan pääsee kriteereilläni hyvin pian, mutta erityisesti esim. kaikki omasta terveydentilastaan, parisuhteestaan, taloudenpidostaan, kotihommistaan kertovat ovat automaattisesti tässä kategoriassa. (Eli kaikki rekatut plus muutama eirekattu allekirjoittaja)

      Ihan sama mikä on avautumisen taustalla, dillejä ovat. Ja juu, ei kiinnosta kenenkään yksityisasiat. Originellit ajatukset kiinnostavat, mutta niitä täällä ei juuri näe.

      • Anonyymi

        Mennääks naimisiin? :D

        -ap-


    • Anonyymi

      Californication kausi 1 jakso 5

      Hank Moody on Henry Rollinsin haastateltavana. Kertoo kaiken nykyajan ihmisestä. :)

    • Anonyymi

      En jaksanut lukea vastauksia. Mutt vastaan kysymykseen; niin kuin mä asian koen. Jos kyse on esim. jostain julkisuuden henkilöstä; kuten Esko Eerikäisestä ja hänen ex-vaimostaan Martina Aitolehdon edesottamuksista. Se nyt vaan on pelkkää huomioinhakuisuutta, asian kanssa sillä tuskin on mitään väliä... kunhan naama lehteen pääsee ja lätinät. Edistää luultavasti urakehitystä tai ainakin siitä saa pienen palkkion.

      Mä taas kerron omia kohelluksiani, tai otan kantaa johonkin keskustelun aiheeseen; tuntemattomana. Siinä mielessä mä olen vapaa; esittämään juurikin omanlaiseni näkökannan asiasta. Ottamatta huomioon, mitä mieltä toiset ovat mun mielipiteestäni. Oikeesti, mä en omalla nimelläni menisi kertomaan läheskään aina sitä mielipidettäni... Koska mun on ajateltava myös, miten sen jälkeen; mun firmani imago siitä hyötyisi/kärsisi. Yksinkertaista logiikkaa ajatellen, toimin näin.
      Joten mun vastaus on tällä kertaa tällainen! =)
      trollikka

    • Anonyymi

      Mulla ei taida olla mielipidettä heistä. Ehkä se jotain tarvetta sitten täyttää.

      En ole somessa itse, niin mun ei tarvitse ainakaan lukea sieltä toisten asioita eikä olla niistä tai kirjoittajasta mitään mieltä.

      Onpas muuten helppoa elämää! Nykyään kun tuntuu, että kaikki mielensäpahoittaminen ja ahdistus johtuu jonkun some-julkaisusta. 😄

      xLiner

      • Anonyymi

        Jaah, tää olikin kohdistettu palstalle 🙄.

        Täällä ollaan anonyymeja, joten aivan sama mitä itsestäsi kerrot - tai hahmostasi. Uskotaan mitä halutaan ja ollaan uskomatta. Pitääkö siitäkin nyt mielensä pahoittaa, jätä lukematta 😂

        xLiner


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jaah, tää olikin kohdistettu palstalle 🙄.

        Täällä ollaan anonyymeja, joten aivan sama mitä itsestäsi kerrot - tai hahmostasi. Uskotaan mitä halutaan ja ollaan uskomatta. Pitääkö siitäkin nyt mielensä pahoittaa, jätä lukematta 😂

        xLiner

        Eiköhän tämä ollut sekä - että "Some, palsta ja yksityisyys" oli kokonaiskuva.
        " Pitääkö siitäkin nyt mielensä pahoittaa, jätä lukematta 😂"

        No, just noin! Päivänjatkoja sullekin!

        Taidan keittää kahvit, kääretorttua on vielä jäljellä muutama siivu.
        trollikka


    • Anonyymi

      Minun ystävät ja tuttavat "kuuluttavat" vain mukavasti ja sopivasti asioitaan somessa. Tiedän niiden olevan totta. Ja se somen todellisuus on pienen pieni murto-osa kaikkien omasta todellisuudesta.

      - Sheena

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Miksi et irrota otettasi

      Suhteeni?
      Ikävä
      90
      3275
    2. Koko ajan olet

      Senkin suhteen kiusannut. Halut on ihan mielettömät olleet jo pitkään
      Ikävä
      88
      3043
    3. Muutama syy

      Sille miksi IRL kohtaaminen on hänelle vaikeaa
      Ikävä
      68
      1872
    4. Tykkään susta

      Elämäni loppuun asti. Olet niin suuresti siihen vaikuttanut. Tykkäsit tai et siitä
      Ikävä
      19
      1842
    5. Onko kaikki hyvin, iso huoli sinusta

      Miten jakselet? Onko sattunut jotain ikävää. Naiselta
      Ikävä
      30
      1777
    6. Estitkö sä minut

      Oikeasti. Haluatko, että jätän sun ajattelemisen? :3
      Ikävä
      21
      1711
    7. Onko kaivatullasi

      Hyvä vai huono huumorintaju?
      Ikävä
      24
      1687
    8. Pettymys! Tähdet, tähdet -kisassa tämä erikoisjakso pois - Pistänyt artistit todella lujille!

      Tähdet, tähdet -kisa on edennyt genrestä toiseen. Mutta erästä monen toivomaa erikoisjaksoa ei tällä kaudella nähdä. Voi
      Tv-sarjat
      34
      1389
    9. Tiedätkö tykkääkö

      Kaivatustasi siinä mielessä joku muukin kuin sinä itse
      Ikävä
      48
      1327
    10. Onko meillä

      Molemmilla nyt hyvät fiilikset😢ei ainakaan mulla mutta eteenpäin on mentävä😏ikävä on, kait se helpottaa ajan myötä. Ko
      Ikävä
      9
      1319
    Aihe