Ihmiset idästä: jotka asuivat Skandinaviassa ennen viikinkien saapumista

google translate, cyrillitsa.ru
Skandinavian keskiajan historiasta tiedetään paljon: 700-1100-luvuilla siellä asuivat raivokkaat sinisilmäiset viikingit, jotka pitivät koko Eurooppaa pelossa. Mutta kuka asui Skandinaviassa ennen viikinkejä? Jotkut germaaniset heimot, proto-normanit? Vai onko kansojen historia paljon monimutkaisempi, ja tutkimustulokset voivat johtaa täysin odottamattomiin tuloksiin?

Ajan alku
Ensimmäiset ihmiset ilmestyivät Ruotsin ja Norjan vuonojen rannoille XII vuosituhannella eKr., kun niemi alkoi vapautua jäästä. Nämä olivat alkukantaisia peuranmetsästäjiä, joiden jäännösten geneettiset tutkimukset antavat aihetta olettaa, että he olivat saamelaisten, suomalaisten ja virolaisten sukulaisia naaraslinjan kautta.

Kuten tutkija Douglas Price kirjoittaa kirjassaan Mesolithic in Northern Europe, 7. vuosituhannella eKr., metsästäjät asettuivat niemimaan pohjoisrannikolle. Heistä tiedettiin vähän: he käyttivät veneitä, kivikirveitä ja kaapimia ja kävelivät nahoissa. Metsästäjät vaelsivat paikasta toiseen seuraten eläin- ja lohilaumoja, ja heidän elämänsä oli samanlaista kuin saamelaisten ja muiden pohjoisten kansojen. Etelässä he metsästivät helmiä, hirviä ja biisoneja, pohjoisessa ja lännessä voittivat hylkeitä ja kalastivat.

Ruotsin Vättern-järven läheltä löydetyt seitsemän tuolloin eläneen miehen jäänteet osoittivat, että heidän mt-DNA:ssaan ilmaantui haploryhmä U2, jonka geneettikot yhdistävät vuosina 3200–2300 eKr. yleiseen Yamnaya-kulttuuriin. e. Etelä-Venäjällä Dnesteristä Uralin eteläiselle juurelle. Samanlainen haploryhmä oli yleinen myös Sintashta-sivilisaatiossa, joka oli olemassa 2. vuosituhannen eKr. lopussa. e. Uralin ja Trans-Uralin eteläisillä aroilla.

Hyökkääjät
Vähitellen skandinaaviset oppivat veistämään ruukkuja ja viljelemään maata, mutta 3. vuosituhannen alussa eKr. he vetäytyivät uuden sivilisaation, joka levisi nopeasti ympäri Eurooppaa - sotaisan taistelukirveskulttuurin - eteen.

Kielitieteilijät pitävät heitä ensimmäisinä indoeurooppalaisten kielten puhujina, toisin sanoen indoarjalaisina. He olivat paimentolaisia ja paimentoijia, jotka erottuivat patriarkaalisesta elämäntyylistään; he käyttivät kivikirveitä pronssisten kanssa. He valloittivat Skandinavian etelärannat etenemällä Oslofjordista Upplandiin. Skandinaviasta on löydetty ainakin 3 000 sotapaimenten hautaa.

Näiden ihmisten elämää voidaan arvioida kalliopiirroksia (kivipiirroksia) perusteella, jotka löydettiin Ruotsista, Vestra Götelandin läänistä Tanumin kunnasta. Piirustusryhmät sijaitsevat muinaisella rannikolla. Niiden ikä on 3800-2600 vuotta. Tanumin kalliopiirrokset kuvaavat kohtauksia merimetsästystä, kohtauksia meritaisteluista ja taisteluista, on useita rituaalipiirroksia auringosta ja jumaluuksista, joilla on valtavat päät.

Toinen kalliopiirroskompleksi löydettiin Pohjois-Norjasta, Altan kaupungista Finnmarkin läänissä. Täällä piirustukset ovat rauhallisempia, ja niissä on metsästys- ja kalastuskohtauksia, peuraa, myös kesyjä, karhuja, arkimaalauksia, esimerkiksi kuolleen peuran teurastusta.

Tulivatko he Venäjän aroilta?
Kuten ruotsalaisen Uppsalan yliopiston geneetikot Thorsen Günter ja Matthias Jakobsson, Thorsen Günther ja Matthias Jakobsson, kirjoittavat artikkelissa "Taistelukirveskulttuurin skandinaavisen kansan genominen alkuperä ja yhteys lankatarvikekulttuuriin", III. -II vuosituhat, Skandinavian väestö jakautui kahteen ryhmään - etelässä pitkiä, tummaisia, mutta vaaleasilmäisiä ihmisiä. Ja pohjoisessa asui ruskeatukkaisia, blondeja ja brunetteja, joilla oli eri silmävärit, mutta vaaleampi iho.

Ensimmäinen ryhmä saapui Skandinaviaan etelästä Tanskan ja Baltian saarten kautta. Ja pohjoinen tuli idästä, nykyaikaisen Venäjän alueelta.

Kun ruotsalaiset tutkijat tutkivat yhdentoista Skandinaviasta löydetyn muinaisen ihmisen DNA:ta, he havaitsivat, että jotkut heistä eivät ole sukua niemimaan nykyaikaiseen väestöön, mikä liittyy kansojen muuttamiseen Keski-Eurooppaan Mustanmeren ja Kaspianmeren alueilta.

Esimerkiksi Vergsgravenin ("Vuorihauta") hautausmaalta lähellä Linköpingin kaupunkia, 173 km Tukholmasta, löydetty mies, joka eli 2620-2470 vuotta sitten, osoittautui arjalaiseksi, joka tuli Venäjän aroilta. . Jäljet hänen Y-kromosomissa osoittivat hänen kuuluvan haploryhmään R1a, johon kuuluu 47% nykyajan venäläisistä miehistä. Lisäksi hänen alakladinsa (eli haploryhmän haara) on täsmälleen sama kuin itäslaavien - R1a Z283. Alaluokka Z280, Z283 ja M458 ovat yleisiä nykyvenäläisten keskuudessa.

Slaavien asumisesta Skandinaviassa todistaa myös se, että puolalainen arkeologi Przemysław Urbanchik löysi Islannista kolme slaavilaista korsua, joita slaavit rakensivat Venäjälle ja Itämeren etelärannikolle 800-luvulle asti. Arkeologi kertoi toimittajille, että hän tapasi samat asunnot Norjassa ja että ne pitäisi sekoittaa saksalaisten asuntoihin. Arkeologi kertoi toimittajille, että hän tapasi samat asunnot Norjassa ja että oli mahdotonta sekoittaa niit