Sanat törmäilevät seiniin.
Kulmikkaanhiomattomat,
säntäävät seinästä toiseen ja rikkovat arjen.
Näennäisenkuultavina säröilevät, iskevät salaa
kun on lauantai ja hiljaista ja kaikki kaupat kiinni.
En tiedä, mikä raja pitäisi piirtää
ettei arki sattusi.
Että elämä edes vähän olisi
Kulmikkaanhiomattomat,
säntäävät seinästä toiseen ja rikkovat arjen.
Näennäisenkuultavina säröilevät, iskevät salaa
kun on lauantai ja hiljaista ja kaikki kaupat kiinni.
En tiedä, mikä raja pitäisi piirtää
ettei arki sattusi.
Että elämä edes vähän olisi
Vastaukset 4
Vanhimmat
Nyt ovat kaikki kaupat kiinni,
niin paitsi abc, sieltä voisi ostaa pikkupitsoja,
ei näkisi kaupassa mitään pikkuritsoja
ja kaikki menisi hyvin, jos ei olisi tuttu kassa,
se jonka suupieli kääntyy alaspäin kun minä tulen näkösälle.
Nuorempien kanssa menee ihan ok,
vaikka kyllä nekin itseään arvossa pitävät.
Sama on kaikissa kaupoissa,
apteekissa, kirjastossa, terveyskeskuksessa, viinakaupassa.
Äkkiä opetetaan uusille myyjille, keistä ei saa tykätä,
ketkä ovat vääränlaisia.
Niin ne sanat satuttavat vaikkei niitä kuulisikaan,
muuttuvat näkyviksi ihmisten asenteissa,
ei anneta alennusta muuten kuin asiakkaan arvostuksessa,
kuin halpaa makkaraa vain tiirataan.
Vain puut, nuo rauhalliset metsänlehmät,
minulle ystävällisyyttä osoittavat.
Niin monet kerrat metsästä
pihkaantuneena kotiin pungerran.
Hienosti kirjoitettu!
Että elämä olisi edes vähän.
Olisi ihminen joka koskettaisi sydäntä hiljaa
Illan pitkät varjot.
Sanat tyhjyyteen..
Auringon viime säde
yksin.