Jumalan ymmärtäminen

Minäkin kristittynä nostan Gandhille hattua. Täydellinen väkivallattomuuden periaate olisi kristittyjenkin hyvä oppia. Jotkut ovat sen varmaan oivaltaneetkin, mutta näiltä palstoilta saa valitettavasti aika erilaisen käsityksen.

Ehkä jokaisen uskonnon piirissä on ihmisiä, jotka ovat löytäneet sen mikä on monille vielä salattua. Itse oivalsin jotain Jumalasta kveekareilta oppimani ns. hiljaisen rukouksen kautta, ja samalla huomasin, että Jumala on jotain paljon enemmän kuin miten uskonnot Häntä kuvaavat. Itse asiassa jokainen kuvaus lisää Jumalaan jonkin ominaisuuden, joka pakostakin rajoittaa Häntä, koska kaikki tuntemamme ominaisuudet ovat luotuja.

En tiedä voiko kokemustani kutsua 'valaistumiseksi', mutta ainakin se muutti perinpohjaisesti kuvaani Jumalasta, ihmisistä ja koko maailmasta.

Minusta tuntuu, että olen kokemastani huolimatta ikuinen etsijä - tunnen toki yhteyttä Jumalan ja koko luomakunnan kanssa, mutta en usko Häntä koskaan täysin ymmärtäväni ainakaan vielä tässä elämässä. Minua kiinnostaisi kuitenkin tietää, miten hindu kokee Jumalan - miten kuvailisitte Häntä, jos jokin kuvaus olisi mahdollinen? Itse koen Jumalan läsnäolon parhaiten luonnossa, kesän tuoksussa, rikkaruohon kauneudessa, samoin toisissa ihmisissä, ystävyydessä ja ystävällisyydessä - sekä hiljaisuudessa. Mitään absoluuttista en osaa Jumalasta sanoa paitsi että Jumala ON, ja kaikki mikä on, on osa Jumalaa. Ehkä voisi myös sanoa, että Jumala on Rakkaus, ja Rakkaus on Jumala (vai onkohan tämä liian uskallettua, koska ihmiset tarkoittavat rakkaudella hyvin monia asioita, ja hyvin harvat ymmärtävät sen oikein).

Kempiläinen kirjoitti:

Minäkin kristittynä nostan Gandhille hattua. Täydellinen väkivallattomuuden periaate olisi kristittyjenkin hyvä oppia. Jotkut ovat sen varmaan oivaltaneetkin, mutta näiltä palstoilta saa valitettavasti aika erilaisen käsityksen.

Ehkä jokaisen uskonnon piirissä on ihmisiä, jotka ovat löytäneet sen mikä on monille vielä salattua. Itse oivalsin jotain Jumalasta kveekareilta oppimani ns. hiljaisen rukouksen kautta, ja samalla huomasin, että Jumala on jotain paljon enemmän kuin miten uskonnot Häntä kuvaavat. Itse asiassa jokainen kuvaus lisää Jumalaan jonkin ominaisuuden, joka pakostakin rajoittaa Häntä, koska kaikki tuntemamme ominaisuudet ovat luotuja.

En tiedä voiko kokemustani kutsua 'valaistumiseksi', mutta ainakin se muutti perinpohjaisesti kuvaani Jumalasta, ihmisistä ja koko maailmasta.

Minusta tuntuu, että olen kokemastani huolimatta ikuinen etsijä - tunnen toki yhteyttä Jumalan ja koko luomakunnan kanssa, mutta en usko Häntä koskaan täysin ymmärtäväni ainakaan vielä tässä elämässä. Minua kiinnostaisi kuitenkin tietää, miten hindu kokee Jumalan - miten kuvailisitte Häntä, jos jokin kuvaus olisi mahdollinen? Itse koen Jumalan läsnäolon parhaiten luonnossa, kesän tuoksussa, rikkaruohon kauneudessa, samoin toisissa ihmisissä, ystävyydessä ja ystävällisyydessä - sekä hiljaisuudessa. Mitään absoluuttista en osaa Jumalasta sanoa paitsi että Jumala ON, ja kaikki mikä on, on osa Jumalaa. Ehkä voisi myös sanoa, että Jumala on Rakkaus, ja Rakkaus on Jumala (vai onkohan tämä liian uskallettua, koska ihmiset tarkoittavat rakkaudella hyvin monia asioita, ja hyvin harvat ymmärtävät sen oikein).

Lue lisää

Kuvauksesi kaikkialla läsnäolevasta Jumalasta, jota lähestytään hiljaisella rukouksella, kuulostaa ihan puhtaalta hindulaisuudelta :-) Hindut usein kutsuvat hiljaista rukousta meditaatioksi.

Uskomme, että Jumala ottaa silloin tällöin näennäisesti kuolevaisen olennon hahmon. Silloin meidän on helpompi ajatella Häntä ja rakastaa Häntä, kuten Bhagavad Gitassakin sanotaan:

Mielen kiinnittäminen siihen, millä ei ole hahmoa, on hyvin vaivalloista. Niiden, joilla on ruumis, on tuskaisen vaikea edetä kohti sitä, millä ei ole hahmoa. (säe 12:5)

Vaisnava kirjoitti:

Kuvauksesi kaikkialla läsnäolevasta Jumalasta, jota lähestytään hiljaisella rukouksella, kuulostaa ihan puhtaalta hindulaisuudelta :-) Hindut usein kutsuvat hiljaista rukousta meditaatioksi.

Uskomme, että Jumala ottaa silloin tällöin näennäisesti kuolevaisen olennon hahmon. Silloin meidän on helpompi ajatella Häntä ja rakastaa Häntä, kuten Bhagavad Gitassakin sanotaan:

Mielen kiinnittäminen siihen, millä ei ole hahmoa, on hyvin vaivalloista. Niiden, joilla on ruumis, on tuskaisen vaikea edetä kohti sitä, millä ei ole hahmoa. (säe 12:5)

Lue lisää

Tämä antoikin ajattelemisen aihetta. Juuri hiljainen rukous on se asia, jossa kveekarit (ja minä itsekin) ovat nähdäkseni lähempänä hinduja ja buddhalaisia kuin useimpia kristittyjä. Monet kristityt eivät ymmärrä hiljaisuutta ja kavahtavat sanaa meditaatio, vaikka juuri niiden kautta on mahdollista lähestyä salattua Jumalaa. Mutta kristillisyydessä on käsittääkseni alusta asti ollut mukana tämä perinne, alkaen gnostilaisuudesta ja keskiajan mystikoista nykyiseen kveekarismiin asti. Tuntemattoman keskiaikaisen kristillisen kirjoittajan teos 'Tietämättömyyden pilvi' (The Cloud of Unknowing) kuvaa juuri tätä vaikeutta - miten lähestyä Jumalaa, joka on kaiken olevaisen alku ja ilman hahmoa ja näkyviä ominaisuuksia. Hiljaista rukousta kuvaa myös Andrew Murrayn 1900-luvun alussa kirjoittama teos 'Odota Jumalaa'. Minusta Murray ilmaisee asian hienosti:

"Sielun syvimmässä sopessa on rauhan maja, Jumalan asumus, jossa saamme kuulla hänen hiljaisen, lempeän äänensä, jos vain tahdomme astua sisään ja vaientaa kaikki muut äänet. Nopeimmassakin pyörivässä pyörässä on aivan keskipisteessä kohta, missä ei lainkaan ole pyörimisliikettä. Näin olkoon toimeliaimmassakin elämässä paikka, missä olemme yksin Jumalan kanssa ikuisessa hiljaisuudessa."

Useimmille kristityille kumpikin teos lienee valitettavasti vieras, koska useimmilla kristityilläkin on nykyajan länsimaisille ihmisille ominainen 'hiljaisuuden kammo', ja kaikki tyhjät hetket täytetään jollakin ohjelmalla tai taustamusiikilla.

Sain joskus kauan sitten lahjaksi Bhagavad-Gitan. Silloin en siitä juuri mitään ymmärtänyt, ja nyt en tiedä mihin se on joutunut - olen ehkä antanut sen pois. Täytyypä vielä etsiä se käsiini, minusta tuntuu, että nyt jo saattaisin jotain ymmärtääkin.

Kempiläinen kirjoitti:

Tämä antoikin ajattelemisen aihetta. Juuri hiljainen rukous on se asia, jossa kveekarit (ja minä itsekin) ovat nähdäkseni lähempänä hinduja ja buddhalaisia kuin useimpia kristittyjä. Monet kristityt eivät ymmärrä hiljaisuutta ja kavahtavat sanaa meditaatio, vaikka juuri niiden kautta on mahdollista lähestyä salattua Jumalaa. Mutta kristillisyydessä on käsittääkseni alusta asti ollut mukana tämä perinne, alkaen gnostilaisuudesta ja keskiajan mystikoista nykyiseen kveekarismiin asti. Tuntemattoman keskiaikaisen kristillisen kirjoittajan teos 'Tietämättömyyden pilvi' (The Cloud of Unknowing) kuvaa juuri tätä vaikeutta - miten lähestyä Jumalaa, joka on kaiken olevaisen alku ja ilman hahmoa ja näkyviä ominaisuuksia. Hiljaista rukousta kuvaa myös Andrew Murrayn 1900-luvun alussa kirjoittama teos 'Odota Jumalaa'. Minusta Murray ilmaisee asian hienosti:

"Sielun syvimmässä sopessa on rauhan maja, Jumalan asumus, jossa saamme kuulla hänen hiljaisen, lempeän äänensä, jos vain tahdomme astua sisään ja vaientaa kaikki muut äänet. Nopeimmassakin pyörivässä pyörässä on aivan keskipisteessä kohta, missä ei lainkaan ole pyörimisliikettä. Näin olkoon toimeliaimmassakin elämässä paikka, missä olemme yksin Jumalan kanssa ikuisessa hiljaisuudessa."

Useimmille kristityille kumpikin teos lienee valitettavasti vieras, koska useimmilla kristityilläkin on nykyajan länsimaisille ihmisille ominainen 'hiljaisuuden kammo', ja kaikki tyhjät hetket täytetään jollakin ohjelmalla tai taustamusiikilla.

Sain joskus kauan sitten lahjaksi Bhagavad-Gitan. Silloin en siitä juuri mitään ymmärtänyt, ja nyt en tiedä mihin se on joutunut - olen ehkä antanut sen pois. Täytyypä vielä etsiä se käsiini, minusta tuntuu, että nyt jo saattaisin jotain ymmärtääkin.

Lue lisää

Suomenkielisen Bhagavad Gitan voi lukea ilmaiseksi, printata ja vapaasti levittääkin osoitteesta http://gita.wisewisdoms.com/ :)

Kiitos, Tietämättömyyden pilvi minun onkin pitänyt lukea, mutta oli päässyt unohtumaan tämäkin projekti. Täytyypä myös etsiä käsiin tuo Andrew Murrayn teos.

Vaisnava kirjoitti:

Suomenkielisen Bhagavad Gitan voi lukea ilmaiseksi, printata ja vapaasti levittääkin osoitteesta http://gita.wisewisdoms.com/ :)

Kiitos, Tietämättömyyden pilvi minun onkin pitänyt lukea, mutta oli päässyt unohtumaan tämäkin projekti. Täytyypä myös etsiä käsiin tuo Andrew Murrayn teos.

Lue lisää

Vastasit kysymykseeni jo ennen kuin ehdin kunnolla kysyäkään. Luin ja latasin itselleni jo Gitan ensimmäiset kaksi lukua. Alku ainakin vaikutti hyvin lupaavalta, mutta olen oppinut, ettei hyviä asioita kannata pilata kiirehtimällä, joten tutkin sen alusta loppuun hitaasti ja ajatuksen kanssa.

Muutenkin kokemukseni tällä palstalla tuovat mieleen psalmin sanat: "Viheriäisille niityille hän vie minut lepäämään; virvoittavien vetten tykö hän minut johdattaa." Kokemus on ollut samalla tavoin virkistävä kuin hiljainen hartaus, tai kuin sadekuuro painostavan hellekauden jälkeen, kun luonto tuoksuu taas raikkaalta ja tuoreelta.