Pitäisi olla aikuinen ja vahva. Mutta: jotkut ihmiset vain jättävät jälkensä sydämeen, niin, että joku kappale tai joku tuoksu tuo heidät kipeästi mieleen.. Nimenomaan kipeästi. Missä se kipu sitten tuntuukaan, mutta kun se vyöryy yli, niin tuntui kuin aivan litistyisi sen voimasta.Suhde ei aina katkea siihen, että rakkaus loppuisi. Elämä vain voi kuljettaa erilleen. Tai sitten sinä rakastit täysillä ja toinen ei. Onko teillä vastaavia tunnelatauksia esim. joidenkin biisien kohdalla? Vai minäkö tässä vain olen romanttinen höpsö?
Muita yhtä herkkiä?
Naisellinen11
20
1725
Vastaukset
- sinkku55
myös tosi herkkä ja romanttinen höpsö.
Minä itken jo siitä kun toinen itkee tai televisio-ohjelma on herkkä ja romanttinen.
Minusta se on ihmisen hyvä piirre että on herkkä,eikä kova naama.
Jossakin asioissa osaan kyllä myös kova. - galette
tässä myös ilmoittautuu.
Viimeisin sydänalasta viiltävä kappale on tuo Uniklubin "Näiden tähtien alla".
Tuli sen verran noita tähtiä tuijoteltua viime talvena.Mutta odotteluksi lässähti sekin kerta. - vio-letti
Tästä sinun kirjoituksestasi tuli mieleen eräs käsite, josta luin tässä vähän aika sitten yhdestä kirjasta; valkoinen suru. Eikö olekin kaunis nimitys.
Surusta puhutaan yleensä reaktiona jonkin konkreettisen menetyksen johdosta. Se kuuluu ihmisen luonnollisiin tunteisiin ja kaikki varmaan olemme sen joskus kipeästi saaneet tuntea.
Valkoinen suru sensijaan on suru jostakin, mikä olisi voinut olla mutta mitä ei koskaan ollut. Alunperin sillä tarkoitettiin surua, jota ihmiset tunsivat kun olivat menettäneet vanhempansa jo tämän elinaikana esimerkiksi mielisairauden vuoksi. Toinen hyvä esimerkki on, että suree lasta, jota ei koskaan hankkinut, tai jota ei syystä tai toisesta voinut hankkia taikka saada. Sellainen suru voi olla hyvinkin syvä ja on tietysti aina aito.
Elämä on täynnä valkoista surua. Ehkä tässä, mistä puhut on kysymys juuri sellaisesta tunteesta, ja se ehkä on se joka tekee kipeää. Suree sitä mitä ei koskaan ollut, eikä tullut. Omassa elämässäni on ollut paljon tällaista valkoista surua. Sain siitä suurta lohtua, kun löysin sille oikein nimenkin.
Surulle on vain yksi lääke, ensin sen tiedostaminen ja sitten sen pois sureminen. Vähitellen ne haavat sitten paranevat ja yhtenä kauniina päivänä ne eivät enää satuta, vaikka arvet kyllä näkyvät.
Silloin niistä on tullut arvokas elämänlahja ja niistä voi olla jopa kiitollinen.- PalNia
Valkoinen suru.....kaunis ja herkkä nimi kirjoittamillesi asioille.
Palasin muistoissani taaksepäin ja uusi Valkoisen Surun Runo näkee päivänvalon.
Ilman suruja ei osaa olla nykyisestä olotilasta kiitollinen! - vio-letti
PalNia kirjoitti:
Valkoinen suru.....kaunis ja herkkä nimi kirjoittamillesi asioille.
Palasin muistoissani taaksepäin ja uusi Valkoisen Surun Runo näkee päivänvalon.
Ilman suruja ei osaa olla nykyisestä olotilasta kiitollinen!Niin, eikös olekin...
Käsite ja nimitys - valkoinen suru - meni suoraan minun sisimpääni, ja tiesin heti mistä siinä oli kysymys. Olen sitä niin paljon kokenut. Ehkä myöskin siksi, että olin juuri silloin, luettuani siitä, äskettäin tehnyt kipeän ratkaisun ja valinnut kahden suuren rakkauden välillä ja olin niin herkkä silloin.
Avioliitto voitti, ja siitä toisesta jäi valkoinen suru. Nyt siitä on enää vain kaunis muisto jäljellä, enkä ole katunut valintaani. Niin paljon kaunista olisi mennyt rikki... vaikka toisaalta.., niin paljon kaunista ei koskaan saanut olla...
Kun valitsee yhden, niin valitsee pois jonkun toisen. Rakkaus on yhtä paljon tahdon asia kuin tunne. Ja niinhän se kysymys juuri kuuluukin - että, tahdotko? - PalNia
vio-letti kirjoitti:
Niin, eikös olekin...
Käsite ja nimitys - valkoinen suru - meni suoraan minun sisimpääni, ja tiesin heti mistä siinä oli kysymys. Olen sitä niin paljon kokenut. Ehkä myöskin siksi, että olin juuri silloin, luettuani siitä, äskettäin tehnyt kipeän ratkaisun ja valinnut kahden suuren rakkauden välillä ja olin niin herkkä silloin.
Avioliitto voitti, ja siitä toisesta jäi valkoinen suru. Nyt siitä on enää vain kaunis muisto jäljellä, enkä ole katunut valintaani. Niin paljon kaunista olisi mennyt rikki... vaikka toisaalta.., niin paljon kaunista ei koskaan saanut olla...
Kun valitsee yhden, niin valitsee pois jonkun toisen. Rakkaus on yhtä paljon tahdon asia kuin tunne. Ja niinhän se kysymys juuri kuuluukin - että, tahdotko?Suru tulee itse kokea, olkoon se sitten minkäsortin surua itse kullakin. Ymmärtämys toisen ihmisen suruun tulee omien kokemusten kautta. Aina ei surun tarvitse olla sama mikä esim sinulla on. Silti sitä osaa tai
pystyy tuntemaan itsessään toisen ihmisen sisäisen valkean vaipan. Herkkyys näkyy ja tuntuu niin eri tavoin meissä ihmisissä.
Olihan tulkinta, kun yritin pukea ajatukseni sanoiksi.;)
Miehetkin osaavat olla herkkiä, kun vaan niin haluavat.
Kirjoitit omasta valinnasta, joka sinun oli tehtävä. Melkein tunsinn ja aistin tuskasi
kirjoituksessa (ummistin silmäni).......aika tekee omaa tehtäväänsä meissä jokaisessa;
kasvuna, että jaksamme nykyajassa olla vahvoja. Aikaa ei voi pysäyttää, vaikka taaksejäänyttä aikaa usein muistelemmekin.
En voi olla mainitsematta syntymättömän lapsen kuolemaa, josta jää jälkeen myös valkea
suru...... Nuo ovat vaikeita ja elinikäisiä tapahtumia, kokemuksia niille, jotka sen joutuvat käymään läpi. Aina ei anneta edes kahta kohtalaista mahdollisuutta, on vain yksi ja sekin pahin mahdollinen.
Aihe ei ole palstalle sopiva, mutta näkyyhän täällä olevan jokunen vakavampikin aihe aina silloin tällöin.
Hienoa, että olet vahvistanut nykyistä liittoasi, unohtamatta kaunista taaksejäänyttä muistoa.
Unohtaa ei saakkaan menetettyjä vuosia, tapahtumia.
Oma vahvuutesi kasvaa menetetyistä tapahtumista, kun et jätä itseäsi kylmäksi tulevalle elämälle.......herkkyys seuraa aina mukana, vaikka maailma sinua kuinka ravistelee.
Koitankin aina valita aurinkoisen kadunpuolen, en varjoista ja pimeää.;)) Toistaiseksi olen aika hyvin onnistunut valinnoissa, joissa on kaksi tai kolme vaihtoehtoa.;) - vio-letti
PalNia kirjoitti:
Suru tulee itse kokea, olkoon se sitten minkäsortin surua itse kullakin. Ymmärtämys toisen ihmisen suruun tulee omien kokemusten kautta. Aina ei surun tarvitse olla sama mikä esim sinulla on. Silti sitä osaa tai
pystyy tuntemaan itsessään toisen ihmisen sisäisen valkean vaipan. Herkkyys näkyy ja tuntuu niin eri tavoin meissä ihmisissä.
Olihan tulkinta, kun yritin pukea ajatukseni sanoiksi.;)
Miehetkin osaavat olla herkkiä, kun vaan niin haluavat.
Kirjoitit omasta valinnasta, joka sinun oli tehtävä. Melkein tunsinn ja aistin tuskasi
kirjoituksessa (ummistin silmäni).......aika tekee omaa tehtäväänsä meissä jokaisessa;
kasvuna, että jaksamme nykyajassa olla vahvoja. Aikaa ei voi pysäyttää, vaikka taaksejäänyttä aikaa usein muistelemmekin.
En voi olla mainitsematta syntymättömän lapsen kuolemaa, josta jää jälkeen myös valkea
suru...... Nuo ovat vaikeita ja elinikäisiä tapahtumia, kokemuksia niille, jotka sen joutuvat käymään läpi. Aina ei anneta edes kahta kohtalaista mahdollisuutta, on vain yksi ja sekin pahin mahdollinen.
Aihe ei ole palstalle sopiva, mutta näkyyhän täällä olevan jokunen vakavampikin aihe aina silloin tällöin.
Hienoa, että olet vahvistanut nykyistä liittoasi, unohtamatta kaunista taaksejäänyttä muistoa.
Unohtaa ei saakkaan menetettyjä vuosia, tapahtumia.
Oma vahvuutesi kasvaa menetetyistä tapahtumista, kun et jätä itseäsi kylmäksi tulevalle elämälle.......herkkyys seuraa aina mukana, vaikka maailma sinua kuinka ravistelee.
Koitankin aina valita aurinkoisen kadunpuolen, en varjoista ja pimeää.;)) Toistaiseksi olen aika hyvin onnistunut valinnoissa, joissa on kaksi tai kolme vaihtoehtoa.;)Kiitos sinulle kauniista lohduttavista sanoistasi. Tulee mieleen Tapio Rautavaaran "Uusi riepumatto tuotiin lattialle..." ... "jos nuo tummat raidat ottaisimme pois, ei niin kirkkaita nuo vaaleatkaan ois.." niinhän se on..
- PalNia
vio-letti kirjoitti:
Kiitos sinulle kauniista lohduttavista sanoistasi. Tulee mieleen Tapio Rautavaaran "Uusi riepumatto tuotiin lattialle..." ... "jos nuo tummat raidat ottaisimme pois, ei niin kirkkaita nuo vaaleatkaan ois.." niinhän se on..
Molempia tarvitaan elämän polulla.
- donna-63
Herkkyys on piirre joka yleensä ymmärretään väärin ja luulen että nykyelämässä ihmisillä ei ole enää aikaa ja taitoa olla herkkiä, mikä sinänsä on sääli. Vaikka herkkä ihminen saa usein kärsiä liiasta tunteellisuudestaan on silti hienoa että voi tuntea asioita, vaikkapa musiikkia syvällisemmin.
Hiljattain tuoksuttelin yhtä hajuvettä joka toi mieleen tuhat asiaa menneisyydestä ja vaikka teki "häijyä" olin onnellinen muistoista ne kun on elettyä elämää!!!
- Mimmu
Kun erosin ekasta suuresta rakkaudesta soi Abban Winner takes it all- biisi. Elettiin 80 luvun alkua. Nyt nousee edelleen karvat pystyyn kun kuulen sen jossain... sitten tää Carolan viereinen pöytä -biisi " ei väli pöytien, lie pitkäkään, mut pöydän viereisen mä tuskin nään, nyt kanssas toinen sen jakaa saa...(en muista nyt oikeaa nimeä...) se vasta kolahtaakin... Mutta elettyä elämää en sure, kaikesta muistaa enää vain he hyvät asiat ja hyvät hetken. Mutta että kyllä sitä romanttisia hömppiä täältä netistäkin löytyy...
- jpntar
ja me vällyjen alla reessä...minä ja hän..Taivaalla miljoona tähteä, kun astuimme pieneen kahvilaan pienessä kyläsessä..joku pani juuri silloin ovesta astuessamme soimaan kappaleen..."kirkkoon sinut vien, kun aamu koittaa...mä lupaan sen, sua vaihda en...elämältä kaiken sain..."....Joka kerta vuosien jälkeenkin muistan aina kappaleen kuullesani tuon huikean onnen hetken siellä kahvilan ovella.....*huokaus*
- Naisellinen11
Siihen liittyy paljon. Se oli hitti sinä keväänä, kun erosin. Se aivan kuin kuvasi tunnelmia. Sitten taas kerran tanssin saman kappaleen lähekkäin erään miehen kanssa...Se oli elämäni kauneimpia hetkiä...
Kun taustalla soi " Minä olen aurinko, sinä olet kuu... joku Anna Eriksonin biisi, niin tuntui kuin muuta maailmaa ei olisi, vain me kaksi.Se oli sitä ensihuumaa, joka päättyi kyyneliin.
Toivottavasti vielä joskus voin kokea samanlaisia tunteita. Ne ovat niitä elämää suurempia juttuja. - jpntar
Naisellinen11 kirjoitti:
Siihen liittyy paljon. Se oli hitti sinä keväänä, kun erosin. Se aivan kuin kuvasi tunnelmia. Sitten taas kerran tanssin saman kappaleen lähekkäin erään miehen kanssa...Se oli elämäni kauneimpia hetkiä...
Kun taustalla soi " Minä olen aurinko, sinä olet kuu... joku Anna Eriksonin biisi, niin tuntui kuin muuta maailmaa ei olisi, vain me kaksi.Se oli sitä ensihuumaa, joka päättyi kyyneliin.
Toivottavasti vielä joskus voin kokea samanlaisia tunteita. Ne ovat niitä elämää suurempia juttuja.oli myös hän, kenestä kerroin, ja sekin päättyi aikanaan...mutta herättää yhä muistoja:)
..jos jättää, niin toinen jo ottaa".. vitsi :))
En tässä nyt muista/muistele mitään jättämisiä.. Yritän vain sanoa, että jos on jokin muisto, biisi, tuoksi tms. Niin kun tulee uusi muisto, kokemus, se vanha jää jos ei täysin unholaan, niin taka-alalle kuitenkin.Marja Mattlar lauloi aikoinaan jo Lintu-biisissään, jonka muuten Niskalaukaus teki tunnetuksi, jotenkin tällain:
"en kadu ketään niistä jonka syliini suljin, heitä sentään rakastin, itken kaikkia niitä joiden ohitse kuljin..."
Ole onnellinen että sinulla on muistoja - ne ovat elettyä elämää ja ne kulkevat mukanamme aina. Niistä saa iloita, ei niitä tarvi ajatella painolastina, vaikka välillä toki tuntuu, että sielu hajoaa, kun muistot nousee mieleen.
On hienoa, että meillä on tunteet ja että vielä tuntuu joltakin. Ikävää on se, kun sairastuu vahvuuteen, eikä mikään enää satuta, tunnu hyvältä tai kosketa.
Tunnen, siis elän.- nainen 40+
kuolettaa tunteensa. Painaa nappia ja aloittaa alusta. Tehdä pöytäänsä uuden kattauksen. Mutta muistot eivät häviä ja varsinkin ne ihmiset, jotka ovat meille merkinneet jotakin hyvin suurta, niin he kummittelevat loppuelämän ajatuksissamme. Jos on joutunut menettämään ihmisen, niin muistot sattuu, eikö vain? Joku väitti saavansa voimaa muistoista? En minä vaan tiedä. Muistot tekevät kaipuun entiseen.
Tuntuu, että jotkut ihmiset pystyvät sivuuttamaan ihmissuhteiden päättymisenkin "tuosta vaan". Itse yritin paikata erään miehen paikkaa, etsimällä perään uuden, jota muka rakastin. Ei onnistu. Vaikka jotain tunteita hän minussa herättikin, niin siltikin itkin vielä toisen perään... Voi meitä tunteellisia :(- kuulostaa
Minäkin yritin heti eron jälkeen paikata tyhjäksi jääneen tilan uudella kumppanilla.Kun kaikki ystävätkin vielä yllyttivät hakemaan uutta seuraa.
Mutta pää siinä vain oli mennä sekaisin, kun sydän oli vielä niin rikki, että piti keskellä yötä ,tämän uuden vierestä, mennä keittiöön itkemään pahaa oloaan.
Nyt olen antanut itselleni luvan olla ihan rauhassa yksin, niin pitkän aikaa kuin itse tarvitsen ja tämä ratkaisu tuntuu hyvältä, vaikkakin yksinäiseltä. - sinkku55
kuulostaa kirjoitti:
Minäkin yritin heti eron jälkeen paikata tyhjäksi jääneen tilan uudella kumppanilla.Kun kaikki ystävätkin vielä yllyttivät hakemaan uutta seuraa.
Mutta pää siinä vain oli mennä sekaisin, kun sydän oli vielä niin rikki, että piti keskellä yötä ,tämän uuden vierestä, mennä keittiöön itkemään pahaa oloaan.
Nyt olen antanut itselleni luvan olla ihan rauhassa yksin, niin pitkän aikaa kuin itse tarvitsen ja tämä ratkaisu tuntuu hyvältä, vaikkakin yksinäiseltä.minä olin 2 vuotta yksin,ennen kuin lähdin hakee uutta seuraa ja kannatti pitää noi sapatti vuodet.
- sinkku55
kuulostaa kirjoitti:
Minäkin yritin heti eron jälkeen paikata tyhjäksi jääneen tilan uudella kumppanilla.Kun kaikki ystävätkin vielä yllyttivät hakemaan uutta seuraa.
Mutta pää siinä vain oli mennä sekaisin, kun sydän oli vielä niin rikki, että piti keskellä yötä ,tämän uuden vierestä, mennä keittiöön itkemään pahaa oloaan.
Nyt olen antanut itselleni luvan olla ihan rauhassa yksin, niin pitkän aikaa kuin itse tarvitsen ja tämä ratkaisu tuntuu hyvältä, vaikkakin yksinäiseltä.mättää,kun mun edellinen viesti ei näy täällä:(
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Taisin tehdä virheen
Kaipaan sua enemmän kuin kuvittelin. Luulin, että helpottuisin, mutta olinkin täysin väärässä. Vieläkö vastaisit minulle523355Hyvä että lähdit siitä
Ties mitä oisin keksinyt jos oisit jäänyt siihen, näit varmaan miten katoin sua.... 😘🤭😎💖472796Koronarokotus sattui oudon paljon nyt sairaanhoitaja Tanja 46 istuu pyörätuolissa
Pitkä piina piikistä Kun Tanja Vatka käy suihkussa, tuntuu kuin ihoa revittäisiin raastinraudalla irti. Hän on kärsinyt1482600Nyt tuntuu siltä, että on pakko päästä puhumaan kanssasi
Tuntuu että sekoan tämän kaiken takia. Miehelle572301Olisitko mies valmis?
Maksamaan naisellesi/vaimollesi/tyttöystävällesi elämisestä syntyvät kulut, ruokailun, vuokran ja muut välttämättömät me3572023- 1511644
- 761485
vieläkin sanoa voin...
💖💛💖💛💖💛💖💛💖 💛 Beijjjbeh 💛 Kaks vuotta tänään täällä. Miten hitossa jotkut on jaksaneet kymmeniä vuos231308Nainen onko sulla supervoimmia ?
Voisitko auttaa miestä mäessä? Tarjota auttavan käden ja jeesata tätä miestä? Tai antaa olla et sä kuitenkaan auta.381283- 241164