Hei Ikätoverit! Putosipa paperipinostani Hesarin (14.12.2003) artikkeli, jossa selviteltiin poikien väliinputoamista murrosiässä. Sen mukaan tytöt ovat enemmistönä lukioissa, koska "lukioon pääsy ratkaistaan niinä vuosina, jolloin pojat elävät syvää psyykkistä taantumavaihetta." Jutun mukaan poikien pahimpana vaiheena, kahdeksannella luokalla, he taantuvat henkisesti tasolle, jolla ei paljonkaan opiskella. Kun koulu on nykyisin kurssimainen myös yläasteella, eivät pojat saa tarpeeksi aikaa kuroa kiinni jälkeenjääneitä opintojaan niinkuin ennenmuinoin oppikoulussa oli mahdollista kertaamalla "väliin jäänyt" luokka.
Tytöt nimittelivät poikia "hulttioiksi" ja "apinoiksi", jotka ovat kiinnostuneita lähinnä harrastuksistaan. Noin 2000 lasta- yleensä poikia- putoaa vuosittain luokaltaan, eikä koulussa ole poikapedagokiikkaa, väittää lehti.
Opettajat ovat enemmistöltään naisia. En oikein jaksa uskoa siihen, että pelkkä miesopettajien lisääminen auttaisi asiaa. Pikemminkin luulen sen pahentavan asiaa! :D Enkä luule, että tytötkään koulussa aina hyvin voivat- mutta kyllä minua poikia lähinnä sääliksi käy. Tuntuu kuin he eivät pääsisi koulussa näyttämään mihin pystyvät, vaikka mahdollisuuksia näyttöihin tarjotaankin. Vai onko kouluelämä pojista kvasi-elämää, jossa vain jotenkin laahustetaan?
- Ei vois vähempää kiinnostaa, sanoi kummipoikani, "mutta kyllä mä tän loppuun hoidan", kun puhuimme koulusta.
Mitä tehdä? Onko tämä ongelma ollenkaan? Tuleeko niistä takapulpettien sankareista Nokialle uusia uljaita insinöörejä vai jäävätkö he mittailemaan oman kuntansa katuojia? Ottakaa kantaa, TYTÖT ja POJAT!
Tytöt nimittelivät poikia "hulttioiksi" ja "apinoiksi", jotka ovat kiinnostuneita lähinnä harrastuksistaan. Noin 2000 lasta- yleensä poikia- putoaa vuosittain luokaltaan, eikä koulussa ole poikapedagokiikkaa, väittää lehti.
Opettajat ovat enemmistöltään naisia. En oikein jaksa uskoa siihen, että pelkkä miesopettajien lisääminen auttaisi asiaa. Pikemminkin luulen sen pahentavan asiaa! :D Enkä luule, että tytötkään koulussa aina hyvin voivat- mutta kyllä minua poikia lähinnä sääliksi käy. Tuntuu kuin he eivät pääsisi koulussa näyttämään mihin pystyvät, vaikka mahdollisuuksia näyttöihin tarjotaankin. Vai onko kouluelämä pojista kvasi-elämää, jossa vain jotenkin laahustetaan?
- Ei vois vähempää kiinnostaa, sanoi kummipoikani, "mutta kyllä mä tän loppuun hoidan", kun puhuimme koulusta.
Mitä tehdä? Onko tämä ongelma ollenkaan? Tuleeko niistä takapulpettien sankareista Nokialle uusia uljaita insinöörejä vai jäävätkö he mittailemaan oman kuntansa katuojia? Ottakaa kantaa, TYTÖT ja POJAT!
Vastaukset 15
Vanhimmat
Poikaoppilaitokset takaisin. Parempi lailla sal-
littu kuri. Kilpailumieliala. Ja tottakai enem-
män miesopettajia. Täytyyhän sitä auktoritettia
olla.
Muistan hyvin itsekin kuinka naisopettajat muuta-
maa mukavaa poikkeusta lukuunottamatta suosivat
tyttöjä tunneilla. Tähän riitti pelkkä istuminen
"väärällä paikalla".
Taantuma voidaan ehkäistä porkkanoilla. Haastavia
tehtäviä ja palkintoja. Urheilua on myöskin lisät-
tävä, sillä nykykuntoisina heidän mielenkiintonsa
laskee taatusti pohjalukemiin. Itkevät jopa ar-
meijassa nykyään.
EVVK:t ovat niin pirun yleisiä nykyään, että sii-
tä on tullut yksi v*****lun muoto.
...jutussa ehdoteltiin, mutta K. Lindroos (onko nimi oikein, paperi meni jo roskiin?) ei puoltanut ajatusta.
Joopa-joo. Porkkanat ja kisailut varmaan auttaisivat, kai se kouluelämä on hajutonta ja mautonta nykyisinkin. Mutta minulla on kyllä se käsitys, että naisopettajat pitävät parempaa kuria kuin miesopettajat... pitävät oiein PIHDEISSÄ. Eivätkä naisopet suosi tyttöjä vaan poikia...nähty ja koettu!
Ei taida tulla vastauksia. Kaikki ovat mökeillään siivoamassa, luulen. No mutta! Minulla tuli laatikko siivottua!
"...Eivätkä naisopet suosi tyttöjä vaan poikia...nähty ja koettu!..."
Mitäs ihmeen koulua sinä olet käynyt? Omat koke-
mukseni eivät puolla tuota näkemystä.
Sen tiedän, että hyvän ja karismaattisen naisopen
ei tarvitse pitääkään kuria, jos opetus on tehty
kiinnostavaksi.
Sama koskee miesopettajia.
Nykylainsäädäntö on tehty sellaiseksi, että opet-
taja voi poistattaa oppilaan luokasta, mutta ei
käyttää voimatoimia.
Jos näin käy, ollaan heti seuraavalla tauolla
itkemässä kännykässä vanhemmille, ja "rosista"
vaatimassa. Tämä tietenkin on ylireagointia, mutta
kun näin on todellakin tapahtunut. Kyllä oppilaat
tietävät "niksit".
...ja ihan loppuun asti. Ai, että karismaakin tarvitaan? Huh, opeparat!
Kyllä pitäisi olla parempi keino. Kuka on sellainen yli-ihminen, joka kohta opeksi aikoo?
En uskaltaisi.
Väitän, että kurssimaisuus ei hyödytä tyttöjä eikä poikia. Koulu takaisin "yhdeksästä kolmeen, kieliä ja matematiikkaa vaikka vähän junnaten"-periaatteelle. Näin pysyy tuntuma aineisiin, eikä tarvitse pelätä että putoaa kokonaan kärryiltä, jos yksi kurssi on ohitettu olankohautuksella.
Eikös kaikki valita sitä, että opetus kulkee heikompien mukaan, ja fiksut pitkästyy. Sitäpaitsi oman kokemukseni ja opetuttavieni mukaan opetus määräytyy äänekkäimpien veikkojen periaatteella. Ei siinä paljon tyttöjen fiksuus auta. Eikös tästä ole tehty tutkimuksiakin? Opet huomioi poikia ja erityisesti niitä äänekkäimpiä...
Ei, en usko pienten muutosten auttavan. Nyt tuntuu, että kaikki kärsivät.
Onnea isälle! Tyttärelle voi kai ainoastaan sanoa, että "tulet katumaan, jos lopetat"... toisaalta, emme tiedä josko nyt tehty erehdys jättäisi sellaiset tunnejäljet, jotka myöhemmin palvelevat häntä elämässä eteenpäin. Voimia!
En uskokaan, että opettajan ammatti olisi enää
ihanneammatti. Usein onkin niin, että opettajista
tulee ylimielisiä, piipertäjiä tai nöyriä työl-
leen.
Luonnekin tuntuu muuttuvan aineopin mukaisesti
ja kaiken lisäksi opettajat viihtyvät usein keske-
nään tai ainakin niissä piireissä, joissa tunte-
vat olevansa "turvallisella vyöhykkeellä".
Kuinka tällä tavoin saadaan tuntumaa ruohonjuuri-
tasoon? Kaiken lisäksi monista heistä tulee var-
sin kovapintaisia ja kyynisiäkin.
Ja aina, siis aina on jotain pielessä opetushal-
linnon metodeissa. Monet opettajat kaipaavat ta-
kaisin selkeisiin oppijaksoihin eli ns. vanhaan
kunnon kouluun. Saa nyt nähdä, mitä uudistettu
oppijärjestelmä (jälleen kerran) tuo tullessaan.
Yhteiskunnan ja ammattijärjestöjen toimesta opet-
tajille on vaadittu tuntijärjestelmä palkkojen
määrittämiseksi. Kun enää ei ole pitkiä kesä-,
joulu- ja hiihtolomia, ovat houkutukset tähänkin
ammattiin vähenemään päin. Uskonkin, että jos
meillä olisi vanhojen aikojen tapaan lomia, jak-
saisivat oppilaatkin tavoitteiden myötä enemmän.
Teho-opetus vielä niille, jotka sitä tarvitsevat
ja opettajatkin saisivat ansaitsemansa levon.
En ole koskaan uskonut luokattomaan lukioon tai
kurssijärjestelmään, koska niissä häviää tuntuma
opittuun aineeseen ja siinä on sitten tekemistä
palauttaa mieliin opittu asia ylioppilaskirjoitus-
ten alla.
Itse kävin aikoinani yhteiskoulua ja lukiokin su-
jui paremmin kun tiesi jo ajoissa mitä tuleman
pitää. Koska lukukaudet olivat maksullisia, oli
myös kannustin opiskellakin sen edestä. Kirjoitus-
ten jälkeen olo oli aika tyhjä ja hetkittäin oli
jopa ikävä koulun penkille. Myös monia opettajia.
Ps. Itselläni on tuttavapiirissä useitakin opet-
tajia. Yksi entinen rehtorikin...
Huh-hah-hei! Naurattaa aika kovin! Piipertäjä sopii kyllä aika hyvin eräisiin kouluni maikkoihin, mutta ylimielisiä tai kyynisiä en tunne.
Voi kun voisikin olla piipertäjä, eikä tarvitsisi olla näin kokonaisvaltainen...
Ruohonjuurelle pääsee omien ja ystäväperheiden lasten kautta. Miten open elämä muka olisi erilaista kuin muiden... sehän on pikemminkin keskinkertaisen huippua!
Tunnen henkilökohtaisesti kaksikin opettaja-
perhettä, joilla on eroa kuin yöllä ja päivällä.
Niin lapsien kasvatuksen, kuin henkilöiden itsensä
välillä.
Lisäksi olen muussa yhteydessä saanut kosketuksen
ns. opettajaperheeseen, jossa muka toimitaan las-
ten ehdolla. Hui hai. Omat intressit heijastuvat
lasten kasvatukseenkin.
Tosin yksi tuntemani perhe ei voisi luonnolli-
sempi olla, vaikka molemmat ovatkin opettajia ja
lapsia useita, mutta he opettavatkin ala-asteita.
Voihan yök... anteeksi vaan, mutta en todellakaan
jaksa tätä, sillä oppilaita tässä ollaan pelas-
tamassa:
Siis: vanha lomakäytäntö takaisin. Niin opetta-
jille kuin oppilaillekin! Palkasta ja ajasta
tinkimättä.
Aiemmin pojat olivat korkeakouluissa ehdoton enemmistö, tyttöjen koulutuksen katsottiin menevän "hukkaan".
Missäs tämä poru silloin oli? Kukas tyttöjä säälitteli muut kuin tytöt itse?
Nykytilanne on aivan oikeudenmukainen.
Se on nimittäin meidän vuoro nyt,
terv. TYTTÖ
on ilman muuta paras keino. Ei mitään pyrkimisiä lukioon, vaan koko sakki saa automaattisesti jatkaa - ellei halua muualle lähteä. SIlloin ei ole niin suurta väliä, onko 9. luokan todistus hirveän hyvä. Arvosanoja sitten pojat parantelevat seuraavina vuosina. Yhtenäiskouluperiaatteella toimii SUomessa ainakin Steinerkoulut.
tää on kyllä ihan selvä juttu, aivan asmaa mieltä
Ainakin itselläni on päinvastoin.
Poika kirjoitti juuri ylioppilaaksi ja tyttö
meinaa lopettaa lukion.
Tyttöillä seurustelu on monesti vakavampaa,kuin
pojilla,mutta onneksi ei tartte yleistää.
Vanha sanonta:
Seura tekee kaltaisekseen pitää aina paikkanssa.
Kannatan eriytyvää opetusta murrosiässä n. 11 - 16-vuotiaana. Näinhän oli ennen keskikouluissa. Vielä 70-luvulla kun peruskoulu oli vasta tulollaan, oli oppikouluissa erikseen tyttö- ja poikalyseoita. Kouluihin piti pyrkiä, niissä oli pääsykokeet, joten siten niihin valikoitui motivoituneempi aines. Opettajat olivat molemmissa opinahojoissa sekä miehiä että naisia. Monet "jätkälyskan" käyneet ovat kertoneet, että niissä oli parempi työrauha kuin nykyisissä sekaluokissa. Oppilaiden arvosanoissa tyttö- ja poikakouluilla ei ollut suuria eroja, mutta itse tyttölyseon käyneenä muistan, että poikakouluja arvostettiin enemmän. Joihinkin oli jopa korkeammat sisäänpääsypisteet.
Viime talvena käytiin Hesarissa aiheesta keskustelua ja poikakoulut saivat paljon puolustusta. Ihmettelen, että tyttökouluja ei niinkään ole nostettu esiin, kun nykyään perustetaan tytöille erillisiä tyttöjen taloja ja muutenkin keskustellaan paljon tyttöydestä ja naisellisuuden tukemisesta.
Juuri sellaisia takaisin!
Siis päädyimme siihen että tytöt ja pojat eri kouluihin ja kuria lisää. Varmasti moni olisi samaa mieltä. Tämän päivän Hesari lisäsi vettä myllyyn, ja kyseli voisiko tunteiden säätelyä opettaa koulutunneilla. Mielipiteen mukaan koululle ei anneta rauhaa perustehtävänsä suorittamiseen yhä pirstoutuneemmassa maailmassamme. Luokaton lukio sai myös lisää kylmää vettä niskaansa...
Nyt ei ehdi enempää: todistusten kirjoittaminen on edelleen kesken! :DDDDD
Ps: Miten muka ala-asteen opettajat eroavat muista opettajista?
ehkäpä heissä on vielä jäljellä sitä pientä
lasta sisällään...