Valitukset hoidosta

Anonyymi-ap

Onko teillä kokemuksia valitusten kanssa, jos psykiatri on esimerkiksi määrännyt neurolepteja ja niistä on terveys mennyt, hän on tehnyt sinne vääriä kirjauksia, diagnooseja ja muuta sellaista?

- He suosittelevat ensimmäisenä varmaan ottamaan siihen omaan hoitotahoon, siellä sitten oman paikan psykiatri selittää jotain. Kai kaikki ymmärtävät, että hän yrittää puhua oman paikan puolesta. Jääkö siitä valituksesta kuitenkin jokin virallinen merkintä heidän järjestelmiinsä tai Kantaan?
- Voiko jokaiseen heidän lausuntoonsa tehdä korjauspyynnön, jos siellä on jotain väärää? Näkyvätkö ne korjaukset tai korjauspyynnöt heidän järjestelmissään tai Kannassa?
- Saako sen tapaamisen nauhoittaa esimeriksi puhelimella tai jonkun Teamsin kautta? Käsittääkseni saa.
- Valituksia AVI:lle?
- Valituksia potilasasiamiehelle?
- Valituksia Valviralle, tietosuojavaltuutetulle ja muille tahoille? Ei ne varmaan toimi, mutta tuottaa lisää ärsytystä. :D

Eli siis onko teillä kokemuksia noista eri asioista, että miten ne ovat toimineet?

154

1694

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Jokaisessa hoitotahossa on olemassa joku esihenkilö.
      Asiaa ei ole pakko ottaa puheeksi jonkun hoitopaikan psykiatrin tai hoitajan kanssa, vaan hoitopaikan esihenkilön kanssa, esim. ylilääkäri.

      Ulkopuolisten on vaikea alkaa neuvoa millään tavalla, koska ei ole hajuakaan minkälaisesta asiasta on kyse, mikä on potilaan tilanne, mikä diagnoosi, jne.
      Onko oikeasti valittamisen aihetta, vai johtuuko vain mahdollisesti pettymisestä hoitoon, lääkityksiin, tms.
      Nämä ovat aika monimutkaisia juttuja alkaa viemään eteenpäin, on paras olla todellista ja järkevää näyttöä, todistetta siitä, että on tapahtunut jotain väärää.

      Mt-taustalla voi olla vielä hankalampaa selvittää tällaisia, jo pelkästään sairaan ihmisen leiman takia, mahdolliset diagnoosit, hoitotahon näkemys potilaasta, jne.
      Toivotaan nyt kuitenkin, että joku osaisi jotakin neuvoja antaa.

      • Anonyymi

        Eiköhän näissä valitiåuksissa tarvita toinen psykiatri katsomaan tilannetta, sillä ei kukaan kouluttamaton ihminen voi päätellä mikä on oikea diagnoosi tai oikeat lääkkeet.
        Usein syytetään väärää tahoa omasta sairaudestaan joka ihmisellä on , halusi hän sitä tai ei


      • Anonyymi

        Usein kuitenkin on niin että juuri mielenterveydellisistä asioissa tulee väärinkäsityksiä
        Tapauksia joissa potilas on ollut masentunut ilman että on itse edes tietoinen siitä näkee lääkäri sen muistakin asioista,etekkin jos on aikaisemmin ollut masentunut. Silloin alkaa potilas änkkäämään ettei ole mitenkään masennuksissa . Ja siitä väärinkäsitys. Aitä voi olla masennuksessa niinkin ettei itse ole tietoinen, se ei aina merkitse sitä että olisi allapäin

        Joten vaikea antaa mitään neuvoja asiaan mistä ei tiedä yhtään mitään, ja miksi lääkäri on tehnyt diagnoosin. Jos apua kysyy niin kai se on selvitettävä mikä tilanne on aiheuttanut vikaa tietoihin hänen mielestään .
        Usein auttaa kun pyytää rauhallisesti lääkärin selittämään asian ihan itse.


    • Anonyymi

      Korjauspyyntö ja muistutus ja valitus ovat 3 eri asiaa. Korjauspyyntö tarkoittaa potilaskertomuksen tietojen korjausta (siihen on oma lomake). Ennen valitusta, yleensä tehdään "muistutus" ko. osaston ylilääkärille, sitten tehdään valitus jos ongelma ei ratkea (mutta muistutus EI ole pakosti vaadittu jos haluaa tehdä valituksen).Käsittääkseni mitään ei saa nauhoittaa ilman että kertoo että haluaa nauhoittaa puhelun.

      Potilasasiamies EI ota valituksia vastaan EIKÄ ota kantaa terveydellisiin asioihin, mutta hän kertoo miten ja mihin valitkset ja muut tehdään ja opastaa niiden kanssa. Etsi sairaalan potilasasiamiehen puhelinnumero (sairaalan sivut tai google) ja soita hänelle. Hän kertoo mitä kannattaa tehdä. Niin minäkin tein. Sitten vaan täytin kaavakkeen jossa kerroin mikä potilaskeromukseni yhdessä merkinnässä oli väärin (laitoin suoran lainuksen tekstistä ja sen jälkeen selitin mikä siinä on väärin). Sain vastauksen kirjeenä kotiin (tässä tapauksessa myönteisen vastauksen) ja korjaukset tehtiin Kantaan ja muualle.

      • Anonyymi

        Mutta entä jos tämä hoitava lääkäri pysyy kannastaan ja pitää korjaustasi ilman aikuisena.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta entä jos tämä hoitava lääkäri pysyy kannastaan ja pitää korjaustasi ilman aikuisena.

        Että siinähan on hänen ammattitaitonsa pelissä, voi tuntea halua puolustaa sitä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Että siinähan on hänen ammattitaitonsa pelissä, voi tuntea halua puolustaa sitä.

        Miten joku jolla ei ole psykiatrista koulutusta voi mennä kumoamaan ja muuttelemaan lääkärin lausunnot . Eiköhän siinä tarvita vähän enemmän tietoa kun luulot ja haaveet äänityksistä . Ei ole reilua peliä , vaikutta ettei ihminen ole oikein tasapainossa kun suunnittelee asioita joissa hänellä itsellään ei ole koulutusta. Joten tähän juttuun en usko,
        Jos psykiatri kirjoittaa lääkkeet niin hän tietää tarkalleen mitä lääkkeitä potilas tarvitsee
        Niin että hieman psykoottiselta vaikuttaa.koko homma.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten joku jolla ei ole psykiatrista koulutusta voi mennä kumoamaan ja muuttelemaan lääkärin lausunnot . Eiköhän siinä tarvita vähän enemmän tietoa kun luulot ja haaveet äänityksistä . Ei ole reilua peliä , vaikutta ettei ihminen ole oikein tasapainossa kun suunnittelee asioita joissa hänellä itsellään ei ole koulutusta. Joten tähän juttuun en usko,
        Jos psykiatri kirjoittaa lääkkeet niin hän tietää tarkalleen mitä lääkkeitä potilas tarvitsee
        Niin että hieman psykoottiselta vaikuttaa.koko homma.

        Siihen pitää varmaan hakea toinen näkemys, sellaiselta jonka voi olettaa antavan eriävän ensimmäisestä tietenkin, jos se kerran ei tunnu omalta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten joku jolla ei ole psykiatrista koulutusta voi mennä kumoamaan ja muuttelemaan lääkärin lausunnot . Eiköhän siinä tarvita vähän enemmän tietoa kun luulot ja haaveet äänityksistä . Ei ole reilua peliä , vaikutta ettei ihminen ole oikein tasapainossa kun suunnittelee asioita joissa hänellä itsellään ei ole koulutusta. Joten tähän juttuun en usko,
        Jos psykiatri kirjoittaa lääkkeet niin hän tietää tarkalleen mitä lääkkeitä potilas tarvitsee
        Niin että hieman psykoottiselta vaikuttaa.koko homma.

        Kusta päässä sellaisella joka pitää psykiatria Jumalana joka olisi itse aina terve nupistaan eikä koskaan tekisi virheitä tai käyttäisi asemaansa väärin varsinkin hankalaksi kokemaansa potilasta vastaan. Kyllä on tapauksia joissa on turhaan koetettu kiristää ja pakottaa tk:ssa avutta jätettyä potilasta psykoosilääkkeen käyttäjäksi ja vasta pakkohoitopaikan kuulustelussa todettu että psykiatrin on syytä jättää uhrinsa rauhaan, lääkkeitä eikä hoitoja tarvita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kusta päässä sellaisella joka pitää psykiatria Jumalana joka olisi itse aina terve nupistaan eikä koskaan tekisi virheitä tai käyttäisi asemaansa väärin varsinkin hankalaksi kokemaansa potilasta vastaan. Kyllä on tapauksia joissa on turhaan koetettu kiristää ja pakottaa tk:ssa avutta jätettyä potilasta psykoosilääkkeen käyttäjäksi ja vasta pakkohoitopaikan kuulustelussa todettu että psykiatrin on syytä jättää uhrinsa rauhaan, lääkkeitä eikä hoitoja tarvita.

        Miksi sinä olet aina se hankala potilas?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten joku jolla ei ole psykiatrista koulutusta voi mennä kumoamaan ja muuttelemaan lääkärin lausunnot . Eiköhän siinä tarvita vähän enemmän tietoa kun luulot ja haaveet äänityksistä . Ei ole reilua peliä , vaikutta ettei ihminen ole oikein tasapainossa kun suunnittelee asioita joissa hänellä itsellään ei ole koulutusta. Joten tähän juttuun en usko,
        Jos psykiatri kirjoittaa lääkkeet niin hän tietää tarkalleen mitä lääkkeitä potilas tarvitsee
        Niin että hieman psykoottiselta vaikuttaa.koko homma.

        Pikkuisen jarrua tuohon, että lääkäri " tietää tarkalleen mitä lääkkeitä potilas tarvitsee ".
        Psykiatritkin monesti sanovat " kokeillaan tällaista ja tällaista lääkettä ", eli alkuun saattaa olla pelkkää kokeilua, sopiiko ja auttaako joku lääke mahdollisesti.
        Eivät hekään aina heti tiedä, mitä joku tarvitsee.
        Ei vaikuta yhtään psykoottiselta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kusta päässä sellaisella joka pitää psykiatria Jumalana joka olisi itse aina terve nupistaan eikä koskaan tekisi virheitä tai käyttäisi asemaansa väärin varsinkin hankalaksi kokemaansa potilasta vastaan. Kyllä on tapauksia joissa on turhaan koetettu kiristää ja pakottaa tk:ssa avutta jätettyä potilasta psykoosilääkkeen käyttäjäksi ja vasta pakkohoitopaikan kuulustelussa todettu että psykiatrin on syytä jättää uhrinsa rauhaan, lääkkeitä eikä hoitoja tarvita.

        Psyykkisesti terve ihminen ei ajattele itseään kenenkään eikä minkään uhrina.
        Tarkoitus tässä ei ole väittää ketään sairaaksi kuitenkaan.
        Itse olen ollut psyykkisesti sairas, enkä ole pitänyt itseäni kenenkään tai minkään uhrina, vaikka aina ei ole helppoa ollutkaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kusta päässä sellaisella joka pitää psykiatria Jumalana joka olisi itse aina terve nupistaan eikä koskaan tekisi virheitä tai käyttäisi asemaansa väärin varsinkin hankalaksi kokemaansa potilasta vastaan. Kyllä on tapauksia joissa on turhaan koetettu kiristää ja pakottaa tk:ssa avutta jätettyä potilasta psykoosilääkkeen käyttäjäksi ja vasta pakkohoitopaikan kuulustelussa todettu että psykiatrin on syytä jättää uhrinsa rauhaan, lääkkeitä eikä hoitoja tarvita.

        Niinhän sitä aina sanontaan eräissä piireissä
        Ei kukaan pidä psykiatria minään jumalana mutta kun tietää miten pitkä koulutus psykiatrin koulutus on ja mitä siellä oppii niin tottakai he toimivat ammattinsa osaavina ihmisinä.
        Sitten että aina välillä joku saa päähänsä että hänellä on väärä diagnoosi ei ole mitenkään harvinaista, sillä eräät eivät vaan halua tiettyjä diagnooseja sekin on todettu monet kerrat.
        Niin että se kusi taitaa läikkyy omassa päässäsi aika tavalla, kun puhut asiasta mistä et tiedä mitään.
        Sekin on jo sairautta että yhtä äkkiä muka ei ollakaan oltu sairaina, ainakaan sen diagnoosin kantajana jonka lääkäri on antanut, joten ei mitään uutta taivaan alla.
        Joten kukin tavallaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pikkuisen jarrua tuohon, että lääkäri " tietää tarkalleen mitä lääkkeitä potilas tarvitsee ".
        Psykiatritkin monesti sanovat " kokeillaan tällaista ja tällaista lääkettä ", eli alkuun saattaa olla pelkkää kokeilua, sopiiko ja auttaako joku lääke mahdollisesti.
        Eivät hekään aina heti tiedä, mitä joku tarvitsee.
        Ei vaikuta yhtään psykoottiselta.

        Ihan niin tottakai psykiatri sanoo että kokeillaan jotain lääkettä, koska kaikki lääkkeet eivät kaikille sovi, mutta se ettei lääke sovi huomataan aika pian eikä vuosien päästä , niin että se lääke mikä sopii yhdelle ei välttämätä sovi toiselle. Niin on kaikkien lääkkeiden kanssa esim särkylääkkeidenkin kanssa . Joten silloin otetaan heti yhteyttä lääkärinsä jos tuntee ettei parannusta saa vaivoihinsa .
        Joten se vaan ihmetyttää että joku muka syö kauan lääkkeitä jotka yhtä äkkiä ei muka sovi edes , kun epäsopivuuden huomaa aika pian lääkkeiden käytön aikana.
        Ja miksi yleensä mennään lääkäriin jos itse tietää oman diagnoosinsa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihan niin tottakai psykiatri sanoo että kokeillaan jotain lääkettä, koska kaikki lääkkeet eivät kaikille sovi, mutta se ettei lääke sovi huomataan aika pian eikä vuosien päästä , niin että se lääke mikä sopii yhdelle ei välttämätä sovi toiselle. Niin on kaikkien lääkkeiden kanssa esim särkylääkkeidenkin kanssa . Joten silloin otetaan heti yhteyttä lääkärinsä jos tuntee ettei parannusta saa vaivoihinsa .
        Joten se vaan ihmetyttää että joku muka syö kauan lääkkeitä jotka yhtä äkkiä ei muka sovi edes , kun epäsopivuuden huomaa aika pian lääkkeiden käytön aikana.
        Ja miksi yleensä mennään lääkäriin jos itse tietää oman diagnoosinsa

        Samaa miettinyt itsekin.
        Jos lääke ei ole hyvä, niin ei muuta kuin vaihtoon, tai täysin pois.
        Terveenä ei yleensä kukaan mene lääkäriin, eli en ymmärrä, kun sinne lääkäriin mennään, eikä sitten ollakaan tyytyväisiä yhtään mihinkään mitä lääkäri sanoo tai tekee.
        Aika selväähän sekin on, kun lääkäriin menee sairautta valittamaan, niin jonkun diagnoosin kanssa sieltä usein pois tullaan.

        Psyykkisten syiden takia lääkärissä käynnit ovat luultavasti hankalampia kuin vaikka somaattisten syiden.
        Jos ei olla tyytyväisiä, miten lääkäri toimii, psykiatrian puolella palaute itse potilaalta saamastaan kohtelusta voi olla tuomitsevampaa ja arvostelevampaa.
        Somaattisella puolella potilaat ovat useimmiten vain tyytyväisiä, jos saavat vaivoilleen selityksen, diagnoosin. Sillä puolella ei tulla liian lähelle ihmisen omaa psyykeä, ei koeta tilanteita loukkaavina, syyttävinä tai jotenkin muuten. Potilaan ns. sielun elämän ei tarvitse paljastua somaattisella puolella.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pikkuisen jarrua tuohon, että lääkäri " tietää tarkalleen mitä lääkkeitä potilas tarvitsee ".
        Psykiatritkin monesti sanovat " kokeillaan tällaista ja tällaista lääkettä ", eli alkuun saattaa olla pelkkää kokeilua, sopiiko ja auttaako joku lääke mahdollisesti.
        Eivät hekään aina heti tiedä, mitä joku tarvitsee.
        Ei vaikuta yhtään psykoottiselta.

        Ihan niin, mutta diagnoosi on selvillä lääkärillä, ja sitten kokeillaan jotain lääkettä mikä on ihan luonnollista näissä asioissa, juuri siksi että näissä lääkkeissä on erilaiset vaikuttavat aineet ja jos tulosta ei saavuteta niin vaihdetaan johonkin toiseen missä on erilainen vaikuttava aine.
        Sillä se joka sopii yhdelle ei välttämätä sovi toiselle. Siis lääkäri tietää mistä sairaudesta on kyse, mutta sanoo että kokeillaan juuri siksi että juuri kokeilulla nähdään mikä lääke auttaa. Usein juuri se jota ensin kokeillaan antaa avun, mutta on ihmisiä joille ei ole ehkä helppo löytää oikeaa lääkettä. Siihenkin on syynsä.
        Samalla tavalla esim kun jollekkin ei auta joku antibiotika niin kokeillaan jotain muuta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Samaa miettinyt itsekin.
        Jos lääke ei ole hyvä, niin ei muuta kuin vaihtoon, tai täysin pois.
        Terveenä ei yleensä kukaan mene lääkäriin, eli en ymmärrä, kun sinne lääkäriin mennään, eikä sitten ollakaan tyytyväisiä yhtään mihinkään mitä lääkäri sanoo tai tekee.
        Aika selväähän sekin on, kun lääkäriin menee sairautta valittamaan, niin jonkun diagnoosin kanssa sieltä usein pois tullaan.

        Psyykkisten syiden takia lääkärissä käynnit ovat luultavasti hankalampia kuin vaikka somaattisten syiden.
        Jos ei olla tyytyväisiä, miten lääkäri toimii, psykiatrian puolella palaute itse potilaalta saamastaan kohtelusta voi olla tuomitsevampaa ja arvostelevampaa.
        Somaattisella puolella potilaat ovat useimmiten vain tyytyväisiä, jos saavat vaivoilleen selityksen, diagnoosin. Sillä puolella ei tulla liian lähelle ihmisen omaa psyykeä, ei koeta tilanteita loukkaavina, syyttävinä tai jotenkin muuten. Potilaan ns. sielun elämän ei tarvitse paljastua somaattisella puolella.

        Miksi psyykkisistä sairauksista kärsivien olisi vaikeampi mennä lääkäriin. Kukaan ei voi sille mitään jos sairastuu ja esim masennus on ihan vaan yksi sairaus muiden sairauksien mukana, niin kauan kun ihmiset pitävät psyykkisiä sairauksia jotenkin kummallisina tai hävettävänä niin potilaiden tilanne ei tule paranemaan mitenkään .
        Ihmeellistä että vielä nykyäänkin on niin paljon epätietoisuutta psyykkistä sairauksista että muka kierrellään ja kaarrellen totuutta .
        Yksikin tuttava oli sairaalassa muka sydän sairaudesta vaikka oli saanut psykoosin, toinen tuttava kulki lääkärissä selkäkipujensa kanssa vaikka todellinen syy oli syvä masennus.
        Niin että ihmiset itse tekevät näistä sairauksista hävettäviä , se kun otettaisiin asiat miten ne ovat siis hyväksytään oma diagnoosi ja kun alkaa hyväksymään niin alkaa paraneminen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi psyykkisistä sairauksista kärsivien olisi vaikeampi mennä lääkäriin. Kukaan ei voi sille mitään jos sairastuu ja esim masennus on ihan vaan yksi sairaus muiden sairauksien mukana, niin kauan kun ihmiset pitävät psyykkisiä sairauksia jotenkin kummallisina tai hävettävänä niin potilaiden tilanne ei tule paranemaan mitenkään .
        Ihmeellistä että vielä nykyäänkin on niin paljon epätietoisuutta psyykkistä sairauksista että muka kierrellään ja kaarrellen totuutta .
        Yksikin tuttava oli sairaalassa muka sydän sairaudesta vaikka oli saanut psykoosin, toinen tuttava kulki lääkärissä selkäkipujensa kanssa vaikka todellinen syy oli syvä masennus.
        Niin että ihmiset itse tekevät näistä sairauksista hävettäviä , se kun otettaisiin asiat miten ne ovat siis hyväksytään oma diagnoosi ja kun alkaa hyväksymään niin alkaa paraneminen.

        Psyykkisistä sairauksista kun puhutaan, niin tavallaan on ihan ymmärrettävää, miksi ihmisen on joskus vaikea mennä lääkäriin puhumaan ongelmistaan.
        Mielenterveyteen liittyvillä ongelmilla on edelleen aika vahva stigma, ja monet saattavat ihan oikeasti hävetä alkaa kertoa omista mielen ongelmistaan, jos huomaavat jonkin asian olevan pielessä.
        Juurikin häpeä, leimautumisen pelko, matala itsetunto, itsensä liian heikoksi luuleminen, ym. voivat vaikuttaa, ja nostaa kynnystä avun hakemiseen.

        Ja jos joku on psyykkisistä syistä sairaalassa, sehän on hänen oma asia, haluaako hän siitä kenellekään kertoa, edes tuttavilleen.
        Se, että hyväksyy oman diagnoosinsa, ei välttämättä poista sitä häpeää.

        Ihmisten, jotka eivät ole kärsineet psyykkisistä ongelmista, on hyvin vaikea käsittää, miltä mikäkin tuntuu, juurikin siellä psyykessä ja omissa ajatuksissa, tunteissa.
        On helppo sanoa, että kaikki olisi niin helppoa, jne..


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Että siinähan on hänen ammattitaitonsa pelissä, voi tuntea halua puolustaa sitä.

        Kyllä lääkärit korjaavat jos joku asia on väärin. Mutta jos diagnoosi on oikea ja potilas vaan vääntää asiaansa että se on väärin , niin luulisi silloin potilaan luottavan siihen ettei lääkärit huvikseen laittele asioita journaaleihin, mutta virhe voi tulla kaikille ja ei se lääkärin itseluottamusta mitenkään alenna jos hän korjaa virheen , mutta usein olen huomannut että potilaat väittelevät lääketieteellisistä asioista lääkärin kanssa , kun eivät itse ymmärrä asiaa. Miksi se muuten on niin tärkeää muutella, ei kai niitä journaaleita kukaan muu näe kun poitilas ja lääkäri.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kusta päässä sellaisella joka pitää psykiatria Jumalana joka olisi itse aina terve nupistaan eikä koskaan tekisi virheitä tai käyttäisi asemaansa väärin varsinkin hankalaksi kokemaansa potilasta vastaan. Kyllä on tapauksia joissa on turhaan koetettu kiristää ja pakottaa tk:ssa avutta jätettyä potilasta psykoosilääkkeen käyttäjäksi ja vasta pakkohoitopaikan kuulustelussa todettu että psykiatrin on syytä jättää uhrinsa rauhaan, lääkkeitä eikä hoitoja tarvita.

        Näinhän se aina menee potilas muka on terve ja ei halua syödä lääkkeitä ja lääkäri sitten muka höntä vaan ihan turhaan diagnostiseeraa.
        Yksi ohje näille potilaille. Älkää menkö sitä ensimmäistäkään kertaa lääkäriin, koska ette ole valmiita ottamaan hoitoa vastaan.äniin jää sekin aika jollekkin muulle joka todella tarvitsee apua. Psykoosi lääkkeitä ei kirjoiteta turhan takia, odottakaa niin kauan kun sairaus on mennyt niin pitkälle että viedään pakosta hoitoon , niin käy usein näille potilaille jotka eivät ole kypsiä hoitomenetelmiin . Niin monta vuotta kun psykiatrian koulutetut kestää niin tietävät hieman enemmän asioista mistä potilas ei tiedä mitään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pikkuisen jarrua tuohon, että lääkäri " tietää tarkalleen mitä lääkkeitä potilas tarvitsee ".
        Psykiatritkin monesti sanovat " kokeillaan tällaista ja tällaista lääkettä ", eli alkuun saattaa olla pelkkää kokeilua, sopiiko ja auttaako joku lääke mahdollisesti.
        Eivät hekään aina heti tiedä, mitä joku tarvitsee.
        Ei vaikuta yhtään psykoottiselta.

        Pitääpä muistaa tuo ettei koskaan sano että kokeillaan , sinä otat nekin sanat kirjaimellisesti kyllä lääkäri tietää mutta kun on. Paljon saman tyylisiä lääkkeitä niin sanoo että kokeillaan siis ne toisetkin lääkkeet ovat samaa pohjimmiltaan .
        Äcsh ei kannata edes kirjoittaa , tehköön kuten itse haluaa , pilkun viilaaja


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Näinhän se aina menee potilas muka on terve ja ei halua syödä lääkkeitä ja lääkäri sitten muka höntä vaan ihan turhaan diagnostiseeraa.
        Yksi ohje näille potilaille. Älkää menkö sitä ensimmäistäkään kertaa lääkäriin, koska ette ole valmiita ottamaan hoitoa vastaan.äniin jää sekin aika jollekkin muulle joka todella tarvitsee apua. Psykoosi lääkkeitä ei kirjoiteta turhan takia, odottakaa niin kauan kun sairaus on mennyt niin pitkälle että viedään pakosta hoitoon , niin käy usein näille potilaille jotka eivät ole kypsiä hoitomenetelmiin . Niin monta vuotta kun psykiatrian koulutetut kestää niin tietävät hieman enemmän asioista mistä potilas ei tiedä mitään.

        Onko vaikeaa miettiä, miksei lääkärit itse suostuisi käyttämään neuroleptejä, vaan valitsisivat käyttöönsä ihan erilaiset " mömmöt " ?
        Lääkärit tietävät paljon, mutta eivät he voi tietää, minkälaisia tuntemuksia neuroleptit aiheuttavat käyttäjänsä pään sisällä.
        On tokkuroista oloa, aivosumua, väsymystä, jopa itsetuhoisia ajatuksia, joskus myös tekoja, jne...
        Paino nousee lähes kaikkien neuroleptien haittavaikutuksena, kognitio heikkenee, tunteet latistuvat, liikkeet ja eleet hidastuvat, ja mitähän vielä, ei tule näin äkkiseltään mieleen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pitääpä muistaa tuo ettei koskaan sano että kokeillaan , sinä otat nekin sanat kirjaimellisesti kyllä lääkäri tietää mutta kun on. Paljon saman tyylisiä lääkkeitä niin sanoo että kokeillaan siis ne toisetkin lääkkeet ovat samaa pohjimmiltaan .
        Äcsh ei kannata edes kirjoittaa , tehköön kuten itse haluaa , pilkun viilaaja

        Tulipahan kokeiltua takavuosina.
        Ensin rauhoittavia, mukaan tuli neuroleptit, masennuslääkkeet, manialääkkeet, ym.
        Aina meni useampaa lääkettä useammasta lääkeryhmästä samaan aikaan, haittoja kun tuli jostain, niin " sairaus on vain pahentunut ", ja ei kun uutta lääkettä muiden jatkeeksi.

        Olikohan se elämää, ja miellyttävääkö, eipä ollutkaan lähelläkään kivaa. Oli itsetuhoisuutta, sekavuutta, psykoottisuutta, ym.
        Jälkeenpäin on tullut mietittyä, kannattiko suostua kaikkea kokeilemaan.


    • Anonyymi

      Saa nauhoittaa puhelun tai keskustelun käsittääkseni.

      https://www.minilex.fi/q/potilaan-oikeusturva-äänittämällä-lääkärikäynti-tai-hoitoneuvottelu#:~:text=Tietosuojavaltuutetun linjauksen mukaan potilas saa,ja keskustelut, joihin itse osallistuu.

      Tietosuojavaltuutetun linjauksen mukaan potilas saa nauhoittaa lääkärin kanssa käydyt puhelut ja keskustelut, joihin itse osallistuu. Kyse ei siis ole salakuuntelusta tilanteissa, joissa keskustelun tallentaja on itse keskustelun osapuoli, vaikka ei olisi etukäteen kysynyt tallentamiseen lupaa kanssakeskustelijoiltaan. Omista keskusteluista voi myös tehdä muistiinpanoja itselleen. On kuitenkin huomattava, että hyviin ja asianmukaisiin tapoihin kuuluu ilmoittaa tai sopia lääkärin kanssa etukäteen vastaanottokeskustelun nauhoittamisesta.

      • Anonyymi

        Nauhoittaa luultavasti saa ilman lupaa, mutta salaa nauhoitetut keskustelut eivät taida kelvata esim. laillisesti, jos pitäisi käyttää jossain rikosoikeudellisessa jutussa, syyttämiseen, todistamiseen, tms.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nauhoittaa luultavasti saa ilman lupaa, mutta salaa nauhoitetut keskustelut eivät taida kelvata esim. laillisesti, jos pitäisi käyttää jossain rikosoikeudellisessa jutussa, syyttämiseen, todistamiseen, tms.

        Miksi eivät kelpaa, jos keskustelun periaatteessa saa myös nauhoittaa ilman lupaa (vaikka se ei ole hyvien tapojen mukaista)?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi eivät kelpaa, jos keskustelun periaatteessa saa myös nauhoittaa ilman lupaa (vaikka se ei ole hyvien tapojen mukaista)?

        Mutta jos pitää mennä tuonne ärsytys-tekniikan puolelle, niin se voi olla parempikin asia kertoa heti alkuun, että muuten nauhoitan tämän keskustelun heti alkuun ja puhelin pöydälle. Sitten korjauspyyntöjä jokaiseen kirjaukseen, jos siellä on jotain väärää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta jos pitää mennä tuonne ärsytys-tekniikan puolelle, niin se voi olla parempikin asia kertoa heti alkuun, että muuten nauhoitan tämän keskustelun heti alkuun ja puhelin pöydälle. Sitten korjauspyyntöjä jokaiseen kirjaukseen, jos siellä on jotain väärää.

        Samoin jos he ovat kirjanneet jotain väärää potilaskertomukseen ja väittävät korjauspyynnössä, että näin ei ole sanottu, niin myös salaa nauhoitetun keskustelun pitäisi toimia siinä todisteena. En tiedä oikeudesta, ei sieltä varmaan mitään korvauksia saa näissä mielenterveyden asioissa ainakaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Samoin jos he ovat kirjanneet jotain väärää potilaskertomukseen ja väittävät korjauspyynnössä, että näin ei ole sanottu, niin myös salaa nauhoitetun keskustelun pitäisi toimia siinä todisteena. En tiedä oikeudesta, ei sieltä varmaan mitään korvauksia saa näissä mielenterveyden asioissa ainakaan.

        https://www.minilex.fi/q/yksityiskeskustelun-äänittäminen

        "Korkeimman oikeuden linjan mukaan keskustelun tallentaminen muiden keskusteluosapuolten tallentamisesta etukäteen tietämättä on sallittua, kun kyseessä oleva keskustelu on tarkoitettu tallentajan itsensä kuultavaksi. Kyse ei ole siis salakuuntelusta silloin, kun keskustelun tallentaja on itse keskustelun osapuoli, vaikka ei olisi etukäteen kysynyt tallentamiseen lupaa kanssakeskustelijoiltaan. Lupa on kuitenkin kysyttävä, jos tallenteet muodostavat henkilörekisterin. Tallenteita sisältäviä henkilörekistereitä kokoavat esimerkiksi yritykset asiakkaidensa kanssa käymistä keskusteluista.

        On kuitenkin huomattava, että tallenteella olevaa keskustelua ei saa kuitenkaan levittää yleisölle. Tällöin voi syyllistyä yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämiseen. Tallennetta on sallittua käyttää esimerkiksi todisteena oikeudessa."


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        https://www.minilex.fi/q/yksityiskeskustelun-äänittäminen

        "Korkeimman oikeuden linjan mukaan keskustelun tallentaminen muiden keskusteluosapuolten tallentamisesta etukäteen tietämättä on sallittua, kun kyseessä oleva keskustelu on tarkoitettu tallentajan itsensä kuultavaksi. Kyse ei ole siis salakuuntelusta silloin, kun keskustelun tallentaja on itse keskustelun osapuoli, vaikka ei olisi etukäteen kysynyt tallentamiseen lupaa kanssakeskustelijoiltaan. Lupa on kuitenkin kysyttävä, jos tallenteet muodostavat henkilörekisterin. Tallenteita sisältäviä henkilörekistereitä kokoavat esimerkiksi yritykset asiakkaidensa kanssa käymistä keskusteluista.

        On kuitenkin huomattava, että tallenteella olevaa keskustelua ei saa kuitenkaan levittää yleisölle. Tällöin voi syyllistyä yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämiseen. Tallennetta on sallittua käyttää esimerkiksi todisteena oikeudessa."

        Eli saa tallentaa keskustelut esimerkiksi psykiatrin kanssa ilman lupaa myös.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eli saa tallentaa keskustelut esimerkiksi psykiatrin kanssa ilman lupaa myös.

        Kunhan ei muodosta niistä henkilörekisteriä tai muuta sellaista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nauhoittaa luultavasti saa ilman lupaa, mutta salaa nauhoitetut keskustelut eivät taida kelvata esim. laillisesti, jos pitäisi käyttää jossain rikosoikeudellisessa jutussa, syyttämiseen, todistamiseen, tms.

        On väärin leikkiä kenenkään terveydellä!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi eivät kelpaa, jos keskustelun periaatteessa saa myös nauhoittaa ilman lupaa (vaikka se ei ole hyvien tapojen mukaista)?

        Sitä sanotaan jo vainoharhaiseksi jos oikein on salaa nauhoitettava keskustelu lääkärin kanssa. Siis miksi ?
        Sairaus ei silti häviä vaikka nauhoitteli miten paljon. Että eikö olisi parempi keskittäytyä siihen että yrittäisi parantaa vointiaan, se kun vakuutella ja muutella siagnoosejaan riippuen millä päällä sattuu olemaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Samoin jos he ovat kirjanneet jotain väärää potilaskertomukseen ja väittävät korjauspyynnössä, että näin ei ole sanottu, niin myös salaa nauhoitetun keskustelun pitäisi toimia siinä todisteena. En tiedä oikeudesta, ei sieltä varmaan mitään korvauksia saa näissä mielenterveyden asioissa ainakaan.

        Jaa että korvauksetkin tässä olisi niinkuin tapeetilla, ja tuumaillaan että lääkärissä on vika ja lääkkeissä , vaikka vika on omassa päässä


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eli saa tallentaa keskustelut esimerkiksi psykiatrin kanssa ilman lupaa myös.

        No niin näinhän eräät hoitelee asioistaan.
        Lääkkeet jotka saa skitsofreniaan ja psykoosiin kirjoitetaan usein juuri siksi kun niitä tarvitaan silloin kun potilas tuodaan vastaanotolle tilassa mikä ei ole normaali. Ei niitä diagnooseja voi miksikään muuttaa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nauhoittaa luultavasti saa ilman lupaa, mutta salaa nauhoitetut keskustelut eivät taida kelvata esim. laillisesti, jos pitäisi käyttää jossain rikosoikeudellisessa jutussa, syyttämiseen, todistamiseen, tms.

        Laillisesti, ??? Tämä ihminen kuulostaa sairaalat on muka hakemassa oikeuksia ja puhuu salaa nauhoittamisesta siis oikeiden taju ontuu huimasti , toisaalta ei puhelimessa ole mitään nauhaa edes niin että meinaa varmaan äänittämistä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Samoin jos he ovat kirjanneet jotain väärää potilaskertomukseen ja väittävät korjauspyynnössä, että näin ei ole sanottu, niin myös salaa nauhoitetun keskustelun pitäisi toimia siinä todisteena. En tiedä oikeudesta, ei sieltä varmaan mitään korvauksia saa näissä mielenterveyden asioissa ainakaan.

        Mutta tällähän oli väärin kaikki kirjaamiset joten ei vaikuta uskottavalta jutulta. Näitä ilmenee aina silloin sun tällöin hoitoalalla, ja tiedän miten ne päättyy, ämiten kukaan jolla ei ole koulutusta psykiatrisiin sairauksiin ykeensä luulee voivansa korjailla mitään journaaleissa, sillä en uskomettä lääkäri on mitenkään kirjoitellut vääriä tietoja saatikka vääriä lääkkeitä .


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eli saa tallentaa keskustelut esimerkiksi psykiatrin kanssa ilman lupaa myös.

        Ei todellakaan , ja jos olisin tämä psykiatri niin tämä potilas ei minun vastaanotolleen olisi edes tervetullut .


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei todellakaan , ja jos olisin tämä psykiatri niin tämä potilas ei minun vastaanotolleen olisi edes tervetullut .

        Nauhottaminen on just hyvä. Siitä voi sitten jälkikäteen kuunnella, etta kuka oli harhainen ja kuka ei. Yeensähän se ei ole se lääkäri joka puhuu pehmeitä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jaa että korvauksetkin tässä olisi niinkuin tapeetilla, ja tuumaillaan että lääkärissä on vika ja lääkkeissä , vaikka vika on omassa päässä

        Täällä näköjään joku toimiaan agressiivisesti puolustaa vastapuolta lyttäämällä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nauhoittaa luultavasti saa ilman lupaa, mutta salaa nauhoitetut keskustelut eivät taida kelvata esim. laillisesti, jos pitäisi käyttää jossain rikosoikeudellisessa jutussa, syyttämiseen, todistamiseen, tms.

        Ei ole laitonta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei todellakaan , ja jos olisin tämä psykiatri niin tämä potilas ei minun vastaanotolleen olisi edes tervetullut .

        Eikö toimintasi kestä päivänvaloa. Antakaa totuuden vaan tulla julki.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei todellakaan , ja jos olisin tämä psykiatri niin tämä potilas ei minun vastaanotolleen olisi edes tervetullut .

        Se oli juuri se pointti!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Täällä näköjään joku toimiaan agressiivisesti puolustaa vastapuolta lyttäämällä.

        Tietenkin potilasvahingosta pitää saada korvaus.

        Se että hoitotaho ei lähde harhaan mukaan ei ole potilasvahinko.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta jos pitää mennä tuonne ärsytys-tekniikan puolelle, niin se voi olla parempikin asia kertoa heti alkuun, että muuten nauhoitan tämän keskustelun heti alkuun ja puhelin pöydälle. Sitten korjauspyyntöjä jokaiseen kirjaukseen, jos siellä on jotain väärää.

        Itse ainakin sanoisin suoraan, että nyt on niin, että nauhoitan tämän keskustelun.
        En toimisi salaa.
        Onneksi ei ole koskaan ollut tarvetta sellaiseen ryhtyä, vaikka aikoinaan joskus se mielessä kävikin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Laillisesti, ??? Tämä ihminen kuulostaa sairaalat on muka hakemassa oikeuksia ja puhuu salaa nauhoittamisesta siis oikeiden taju ontuu huimasti , toisaalta ei puhelimessa ole mitään nauhaa edes niin että meinaa varmaan äänittämistä.

        Tämä ihminen, eli minä, en ole hakemassa mitään oikeuksia, koska siihen ei ole tarvetta, että kiitos kommentistasi.
        Et tainnut ymmärtää, mitä tarkoitin, kun vain kerroin, ettei salaa nauhoitetut jutut ole juridisesti kelpaavia.
        Vaikka eihän siitä raastupaan mennä, jos sairas ihminen jotain keskusteluja nauhoittelee, joko salaa tai ilmoittamalla nauhoituksesta. Sellaisesta neuvotellaan kenties toisenlaisissa laitoksissa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei todellakaan , ja jos olisin tämä psykiatri niin tämä potilas ei minun vastaanotolleen olisi edes tervetullut .

        Tarkoitat varmaan, ettei olisi tervetullut toista kertaa.
        Ensimmäisellä käynnillähän ei voi tietää, nauhoittaako potilas jotain, jos hän tekee sen salaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei ole laitonta.

        Ei olekaan laitonta, mutta ei kelpaa juridisiin tarkoituksiin, jos sellaiseen olisi tarvetta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Täällä näköjään joku toimiaan agressiivisesti puolustaa vastapuolta lyttäämällä.

        Jaa että lyttäämällä , ei ole puolustuksesta varmaan kyse ainoastaan siitä että ei kenenkään
        ” kaikki” tiedot ole vääriä journaaleissa , jokin tasapaino tässäkin keskustelussa saa olla, että huomataan sekin että joku haaveilee korvauksia jostain syystä ja salaa äänittämässä lääkärin kanssa käyvää keskustelua, MIKSI ? joku keskustelu pitää äänittää ? Eikö siinä jo kellot soi että ihmisellä on ongelmia kun epäilee niin kovasti lääkäriään että muka pitää äänittää hänen kanssaan käyty keskustelu.
        Siis joka normaali ihminen joka tietää miten hoitoalalla asiat kirjataan joka käynnin jälkeen ja jos on uusia oireita niin ne näkyy journaaleissa.
        Lääkäreillekin on säännöt joita heidän on noudatettava Ei se niin ole että voisivat ominpäinsä ” kusta silmään” tätä epäilevä potilasta. Joten kuka normaali ihminen edes ajattelee että äänittäisi jonkun keskustelun salaa, joten sekin jo kertoo sairaasta tavasta aika tavalla.
        Paras kun tämä potilas vaihtaa lääkäriä , että saa kuulla muiltakin mikä vaivaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eikö toimintasi kestä päivänvaloa. Antakaa totuuden vaan tulla julki.

        Kenen totuus, , luulotautiset potilaanko.?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se oli juuri se pointti!

        Pointti on siinä että potilas epäilee asioita mitkä eivät ole hänen hallinnassaan , paras kun vaihtaa lääkäriä ,


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itse ainakin sanoisin suoraan, että nyt on niin, että nauhoitan tämän keskustelun.
        En toimisi salaa.
        Onneksi ei ole koskaan ollut tarvetta sellaiseen ryhtyä, vaikka aikoinaan joskus se mielessä kävikin.

        Siis miksi pitäisi jokin keskustelu äänittää, kelle siitä on mitään hyötyä ?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siis miksi pitäisi jokin keskustelu äänittää, kelle siitä on mitään hyötyä ?

        Sitten kun lääkitys on kohdallaan, niin useampikin psykoosi sairas kertoo sitä tarinaa, että miten "huonossa kunnossa" sitä oltiin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eikö toimintasi kestä päivänvaloa. Antakaa totuuden vaan tulla julki.

        Siitä vaan valitusta tai rikosilmotusta tekemään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Laillisesti, ??? Tämä ihminen kuulostaa sairaalat on muka hakemassa oikeuksia ja puhuu salaa nauhoittamisesta siis oikeiden taju ontuu huimasti , toisaalta ei puhelimessa ole mitään nauhaa edes niin että meinaa varmaan äänittämistä.

        Kun nyt niin viilaat pilkkua, äänittää ja nauhoittaa, tarkoittavat samaa asiaa, niin kerropa sekin, missä kohden kommenttia väitin kertovani itsestäni, kun sinä väität minun kuulostavan sairaalta, olen muka hakemassa oikeuksia, jne.
        Haloo???


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pointti on siinä että potilas epäilee asioita mitkä eivät ole hänen hallinnassaan , paras kun vaihtaa lääkäriä ,

        Jos vika on potilaassa, se ei poistu mihinkään lääkäriä vaihtamalla.


    • Anonyymi

      Kiitos kommenteista jo nyt. Minulla ei ole nyt siis mitään akuuttia tilannetta, one kirjaukset on tehty ennen kuin kaikki meni Kantaan. Sain vanhat kirjaukset tietosuojapyynnön kautta ja niissä ainakin puolessa jotain todella väärää. Ne henkilöt eivät enää luultavasti edes ole töissä siellä eikä noista asioista varmaan voi oikeasti valittaa mihinkään näin pitkän ajan kuluttua.

      Tavallaan siis valmistaudun tulevaan, jos noita vanhoja vääriä kirjoituksia aletaan kaivelemaan. Olen menossa työpaikkahaastatteluun, ja jos tiedoissa on jotain tuollaista, niin siitä voi alkaa vaikka mitä selvittelyjä, jossa he vaativat pääsyä tilaamaan ne vanhat kirjaukset ja muuta sellaista. Tai jos jatkan nykyisessä työpaikassa, niin sielläkin voi joutua psykiatrin puheille, jossa he voivat aloittaa noita selvityksiä.

      Eli jos tulee tuollaisia tilanteita nyt uudestaan vastaan, niin yritän valmistautua niihin. En usko, että valitukset sinällään auttavat yleensä mihinkään. Jos tilanne menee liian pahaksi ja he yrittävät vaikka väkisin tunkea neurolepteja tai muuta sellaista, niin viimeisenä keinona on esimerkiksi tehdä niin paljon korjausehdotuksia joka paikkaan ja muuta sellaista, että heitä alkaa ärsyttää se niin paljon, että "potkivat" minut sieltä ulos kokonaan. :)

      • Anonyymi

        Työnantajat eivät taida työntekijöiden kantapalveluita pahemmin lueskella. Ei kuulu heille.


      • Anonyymi

        Psyykkinen sairaus josta on kärsinyt aikaisemmin ei ole este työlle, se on sairaus siinä kun muutkin sairaudet.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Psyykkinen sairaus josta on kärsinyt aikaisemmin ei ole este työlle, se on sairaus siinä kun muutkin sairaudet.

        Siltikin psyykkinen sairaus, josta on aikaisemmin kärsinyt, on este muiden sairauksien hoidolle, sekä tutkimuksille. Myös potilaan uskottavuus menee sen psyykkisen sairauden seurauksena.
        Ei nyt ihan aina, mutta liian usein kuitenkin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siltikin psyykkinen sairaus, josta on aikaisemmin kärsinyt, on este muiden sairauksien hoidolle, sekä tutkimuksille. Myös potilaan uskottavuus menee sen psyykkisen sairauden seurauksena.
        Ei nyt ihan aina, mutta liian usein kuitenkin.

        Uskottavuus menee ihan sillä omalla käytöksellä. Ei siihen mitään sairautta tarvita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Uskottavuus menee ihan sillä omalla käytöksellä. Ei siihen mitään sairautta tarvita.

        Kerro vähän tarkemmin, miksi ajattelet heti noin?
        Mielenkiinnosta kyselen, kun aina on mietityttänyt mikä siihen asennevammaan johtaa.
        Etenkin kun käytös on ihan hyvää ja asiallista, tietää ettei uskottavuus ole käytöksestä kiinni.
        Eri asia jos tunnet jonkun, jonka käytös vaikuttaa asioihin. Ehkä et tiedä mistään muusta mitään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kerro vähän tarkemmin, miksi ajattelet heti noin?
        Mielenkiinnosta kyselen, kun aina on mietityttänyt mikä siihen asennevammaan johtaa.
        Etenkin kun käytös on ihan hyvää ja asiallista, tietää ettei uskottavuus ole käytöksestä kiinni.
        Eri asia jos tunnet jonkun, jonka käytös vaikuttaa asioihin. Ehkä et tiedä mistään muusta mitään.

        Niin, miksi ajattelen niin, että suurin osa kadulla vastaan tulevista psyykkisesti sairaista ihmisistä on hyvin värittömiä, mauttomia, hajuttomia. Siis täysin huomaamattomia.

        Mutta se pieni osa, joka rupeaa heti syyttämään ja huutamaan muita ihmisiä asennevammaisiksi. Miksi ne erottuu siitä suomalaisen apatian mielenmaisemasta, eivätkä ole uskottavia? Sen kun nyt tietäs.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin, miksi ajattelen niin, että suurin osa kadulla vastaan tulevista psyykkisesti sairaista ihmisistä on hyvin värittömiä, mauttomia, hajuttomia. Siis täysin huomaamattomia.

        Mutta se pieni osa, joka rupeaa heti syyttämään ja huutamaan muita ihmisiä asennevammaisiksi. Miksi ne erottuu siitä suomalaisen apatian mielenmaisemasta, eivätkä ole uskottavia? Sen kun nyt tietäs.

        " Suurin osa.."
        Et sinä voi, eikä kukaan muukaan, tunnistaa kadulla kulkevista ihmisistä, kenellä on psyykkinen sairaus ja kenellä ei. Toki selkeitäkin tapauksia on, mutta niitä on vähemmän kuin muka ulos päin näkyviä.
        Taidat mielessäsi asettaa kaikki " massasta " poikkeavat ihmiset mielenterveysongelmaisiksi, sinulla on vielä elämästä paljon opittavaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siltikin psyykkinen sairaus, josta on aikaisemmin kärsinyt, on este muiden sairauksien hoidolle, sekä tutkimuksille. Myös potilaan uskottavuus menee sen psyykkisen sairauden seurauksena.
        Ei nyt ihan aina, mutta liian usein kuitenkin.

        Kerroppa, miksi ihmisellä oleva psyykkinen sairaus on mainittava joka ikinen kerta, jopa täysin vieraan lääkärin, joka ei hoida psyykeongelmia, vastaanotolla tekemissä papereissa, varsinkin kun se käynnin syy ei liity mitenkään sen potilaana olevan sen kertaiseen lääkärissä käyntiin?

        Miksi silloinkin, kun on liukastunut talvella ja murtanut raajan, alkaa teksti "potilaana XX ikäinen suomen kansalainen, jolla mielenterveysdiagnoosi" minkä jälkeen kerrotaan käynnin syy ja annettu hoito.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kerroppa, miksi ihmisellä oleva psyykkinen sairaus on mainittava joka ikinen kerta, jopa täysin vieraan lääkärin, joka ei hoida psyykeongelmia, vastaanotolla tekemissä papereissa, varsinkin kun se käynnin syy ei liity mitenkään sen potilaana olevan sen kertaiseen lääkärissä käyntiin?

        Miksi silloinkin, kun on liukastunut talvella ja murtanut raajan, alkaa teksti "potilaana XX ikäinen suomen kansalainen, jolla mielenterveysdiagnoosi" minkä jälkeen kerrotaan käynnin syy ja annettu hoito.

        Tuon tekstin korjaamista voisit kyllä vaatia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kerroppa, miksi ihmisellä oleva psyykkinen sairaus on mainittava joka ikinen kerta, jopa täysin vieraan lääkärin, joka ei hoida psyykeongelmia, vastaanotolla tekemissä papereissa, varsinkin kun se käynnin syy ei liity mitenkään sen potilaana olevan sen kertaiseen lääkärissä käyntiin?

        Miksi silloinkin, kun on liukastunut talvella ja murtanut raajan, alkaa teksti "potilaana XX ikäinen suomen kansalainen, jolla mielenterveysdiagnoosi" minkä jälkeen kerrotaan käynnin syy ja annettu hoito.

        Enpä pysty tuota kertomaan, eikä minun sitä onneksi tarvitsekaan kertoa.
        Itse ihmettelen aivan samaa.
        Tavallaan ymmärrän, että esitiedoissa, potilaan taustatiedoissa lukee kaikki diagnoosit, mutta se aiheuttaa sellaista, kun menee mistä tahansa muusta syystä kuin psyykkisestä, lääkäriin, niin aika usein otetaan jopa puhuessa esiin psyyken asiat.
        Ja se on väärin.


    • Anonyymi

      Yksi kysymys vielä, jos tekee esimerkiksi virallisen valituksen hoitotaholle, niin ilmestyykö se sinne potilaskertomusten keskelle Kantaan tai sen tahon omiin järjestelmiin? Tai onko joku reitti, jolla sen oman näkemyksen saa jotenkin livautettua sinne sekaan?

      • Anonyymi

        Kun hain tietosuojaselvityksen kautta tietoni, niin siellä näkyi esimerkiksi joku ylilääkärin kirjaus, että potilas siirretään tuonne osastolle, koska näin. Tai hoitajan kommentti, että potilas teki tällaisen soiton ja sanoi näin ja näin. Näitä kirjauksia *ei* näy esimerkiksi Kannassa tai sen systeemin omassa järjestelmässä. Jos teen valituksen sinne, niin meneekö tieto siitä valituksesta ja sen sisällöstä heidän järjestelmäänsä? Varmaan riippuu organisaatiosta ja muuta sellaista.


    • Anonyymi

      Onhan noita tullut ihmisten kanssa tehtyä sellainen yksi tai kaksi vuodessa.

      Tuossa jo muutama hyvä neuvo onkin jo annettu.
      Itse suosittelen pureskelemaan pari asiaa mielessään ennen kuin ryhtyy hommaan.

      Mistä valitan?
      Miksi valitan?

      Voivat kuulostaa saivartelulta, mutta ovat olennainen osa valitus prosessia.
      Sitten kannattaa vielä vähän tutustua, että mitä lakia, lain henkeä, käytäntöä jne valituksesi koskee. Tässä ei tarvitse olla asiantuntija ja kuten sanottu, kaikki soisaali ja potilasasiamehet ovat apunasi. Mutta se geneerinen tietämys että kenen sylttytehtaasta puhutaan on jees.

      Mitään vanhoja kirjauksia en ole kenenkään kanssa yrittänyt poistaa tai muuttaa, koska niillä on aika vähän mitään merkitystä ihmisten nykytilanteissa. Todella harva ihminen hakee jonnekin ydinvoimalaan töihin missä työnantajalla olisi oikeus plärätä ihmisen pällihistoriaa. Muuten ihmisen kunto näkyy riittävän helposti jo haastattelussa.

      Tähän vielä oheen muistilista jota voi käydä läpi.

      Jos olet tyytymätön saamaasi palveluun,
      hoitoon tai kohteluun

      1) Selvittely ja avoin keskustelu hoitotahon tai sosiaalihuollon yksikön
      kanssa
      2) Muistutus
      • Jos keskustelusta huolimatta asia ei selviä → kirjallinen muistutus
      hoitopaikan terveydenhuollosta vastaavalle johtajalle/sosiaalihuollon
      yksikön johtavalle viranhaltijalle
      3) Kantelu, jos et ole tyytyväinen muistutuksen vastaukseen
      • Kantelu sosiaali- ja terveydenhuollon epäkohdista tehdään
      aluehallintovirastolle
      • Kantelu Valviraan jos epäillään hoitovirheen johtaneen potilaan
      kuolemaan/vaikeaan pysyvään vammautumiseen.
      • Kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle jos epäilee että viranomainen ei
      ole noudattanut lakia tai perus- ja ihmisoikeudet eivät ole toteutuneet

      Lähteet: https://stm.fi/asiakkaan-potilaan-oikeudet/valittaminen ja https://www.valvira.fi

      • Anonyymi

        En ole ydintehtaaseen nyt hakemassa töihin, mutta voin sanoa sen, että sellaiseen paikkaan kuitenkin, jossa tarvitaan ehkä ainakin se suppeampi turvallisuustarkastus. Ja tietysti se lääkärin selvitys työkunnosta. :D


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En ole ydintehtaaseen nyt hakemassa töihin, mutta voin sanoa sen, että sellaiseen paikkaan kuitenkin, jossa tarvitaan ehkä ainakin se suppeampi turvallisuustarkastus. Ja tietysti se lääkärin selvitys työkunnosta. :D

        Eri alojen viranomais selvityksiä en tiedä, mutta se yleisinhän sitten on se, että onko hakijalla rikosrekisteriä.


      • Anonyymi

        Valvontaa ei ole, siksi alalla vallitsee mielivalta, suoranainen rikollisuus ja hallinnollinen väkivalta, jota käyttää hyväkseen niin itse lääkäri-hoitajakunta kuin yksittäiset kansalaiset.

        Kantelu, vahinkoilmoitus, tietojenkorjauspyyntö, oikaisuvaatimus, valitus ei johda mihinkään, lisäksi tiedot saattavat löytyä internetistä viranomaisen julkaisemana tietona ratkaisustaan.
        Rikosilmoituksen kohdalla sama asia. Rikosnimikkeet virkarikos, rekisterimerkintärikos, todistusaineiston väärentäminen, väärä ilmianto, kunnianloukkaus, vapaudenriisto, pahoinpitely, vahingonteko jne..

        Vähintä mitä yhteiskunnan pitäisi tehdä, on kumota pakkohoidon oikeuttava mielenterveyslaki. Nykyinen tilanne on laillistettua väkivaltarikollisuutta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eri alojen viranomais selvityksiä en tiedä, mutta se yleisinhän sitten on se, että onko hakijalla rikosrekisteriä.

        Niin, olen ollut pankissa töissä noin 15 vuotta, nyt hakemassa toiseen pankkiin töihin. Olen vastuullisissa IT-hommissa. Turvallisuusselvityksessä katsotaan rikoksia ja muuta sellaista, joita minulla ei ole lainkaan, eli en ole siitä huolissani.

        Työn alussa kuitenkin pitää mennä terveystarkastukseen, ja jos sieltä rekistereistä näkyy jotain historiaa mielenterveyden ongelmista, niin sitten he voivat alkaa tutkia sitä asiaa, tilata niitä vanhoja papereita ja muuta sellaista.

        Ylipäänsä, jos siellä papereissa lukee, että on ollut skitsofrenia-diagnoosi joskus, niin se voi vaikuttaa todella paljon, jos vaikka menee yleislääkärille ihan jonkun muun asian vuoksi. Sen vuoksi valmistaudun siihen, että jos en saa oikeanlaista hoitoa jonkun yli 10 vuoden takaisen diagnoosin vuoksi tai lääkäri alkaa vain kysellä noista asioista, niin alan vain ärsyttää häntä kunnes hän lopettaa sen tai suostuu vaihtamaan johonkin toiseen lääkäriin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin, olen ollut pankissa töissä noin 15 vuotta, nyt hakemassa toiseen pankkiin töihin. Olen vastuullisissa IT-hommissa. Turvallisuusselvityksessä katsotaan rikoksia ja muuta sellaista, joita minulla ei ole lainkaan, eli en ole siitä huolissani.

        Työn alussa kuitenkin pitää mennä terveystarkastukseen, ja jos sieltä rekistereistä näkyy jotain historiaa mielenterveyden ongelmista, niin sitten he voivat alkaa tutkia sitä asiaa, tilata niitä vanhoja papereita ja muuta sellaista.

        Ylipäänsä, jos siellä papereissa lukee, että on ollut skitsofrenia-diagnoosi joskus, niin se voi vaikuttaa todella paljon, jos vaikka menee yleislääkärille ihan jonkun muun asian vuoksi. Sen vuoksi valmistaudun siihen, että jos en saa oikeanlaista hoitoa jonkun yli 10 vuoden takaisen diagnoosin vuoksi tai lääkäri alkaa vain kysellä noista asioista, niin alan vain ärsyttää häntä kunnes hän lopettaa sen tai suostuu vaihtamaan johonkin toiseen lääkäriin.

        Jos tulee puheeksi lekurin kanssa, niin sanot kylmänviileesti, että tietoturvan kanssa toimiessa pienestä varovaisuudesta on vain hyötyä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Valvontaa ei ole, siksi alalla vallitsee mielivalta, suoranainen rikollisuus ja hallinnollinen väkivalta, jota käyttää hyväkseen niin itse lääkäri-hoitajakunta kuin yksittäiset kansalaiset.

        Kantelu, vahinkoilmoitus, tietojenkorjauspyyntö, oikaisuvaatimus, valitus ei johda mihinkään, lisäksi tiedot saattavat löytyä internetistä viranomaisen julkaisemana tietona ratkaisustaan.
        Rikosilmoituksen kohdalla sama asia. Rikosnimikkeet virkarikos, rekisterimerkintärikos, todistusaineiston väärentäminen, väärä ilmianto, kunnianloukkaus, vapaudenriisto, pahoinpitely, vahingonteko jne..

        Vähintä mitä yhteiskunnan pitäisi tehdä, on kumota pakkohoidon oikeuttava mielenterveyslaki. Nykyinen tilanne on laillistettua väkivaltarikollisuutta.

        Kyl mää kävisin peilikonsultilla kysymässä, että mitä teen väärin jos kaikkien muiden ihmisten valitukset menee läpi, mutta ei omat. Alalla jonka valvonta on kuitenkin sieltä maamme kärkipäästä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En ole ydintehtaaseen nyt hakemassa töihin, mutta voin sanoa sen, että sellaiseen paikkaan kuitenkin, jossa tarvitaan ehkä ainakin se suppeampi turvallisuustarkastus. Ja tietysti se lääkärin selvitys työkunnosta. :D

        Lääkärin selvitys työkunnosta ei tarkoita, että siinä kerrottaisiin kaikki mitä Kannassa lukee.
        Lääkäri varmasti katsoo työnhakijan senhetkisen terveydentilanteen.
        Ja turvallisuustarkastus tarkoittaa juurikin mahdollisen rikosrekisterin tarkastelua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Valvontaa ei ole, siksi alalla vallitsee mielivalta, suoranainen rikollisuus ja hallinnollinen väkivalta, jota käyttää hyväkseen niin itse lääkäri-hoitajakunta kuin yksittäiset kansalaiset.

        Kantelu, vahinkoilmoitus, tietojenkorjauspyyntö, oikaisuvaatimus, valitus ei johda mihinkään, lisäksi tiedot saattavat löytyä internetistä viranomaisen julkaisemana tietona ratkaisustaan.
        Rikosilmoituksen kohdalla sama asia. Rikosnimikkeet virkarikos, rekisterimerkintärikos, todistusaineiston väärentäminen, väärä ilmianto, kunnianloukkaus, vapaudenriisto, pahoinpitely, vahingonteko jne..

        Vähintä mitä yhteiskunnan pitäisi tehdä, on kumota pakkohoidon oikeuttava mielenterveyslaki. Nykyinen tilanne on laillistettua väkivaltarikollisuutta.

        Sekö ei ole välivaltarikollisuutta, jos sairas ihminen psykoosissa käyttäytyy väkivaltaisesti, on vaaraksi itselleen ja muille?
        Siinä tilanteessa on vaihtoehdot aika vähissä ja pakkohoito saattaa olla aiheellinen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyl mää kävisin peilikonsultilla kysymässä, että mitä teen väärin jos kaikkien muiden ihmisten valitukset menee läpi, mutta ei omat. Alalla jonka valvonta on kuitenkin sieltä maamme kärkipäästä.

        Ketähän nämä "kaikki muut ihmiset ovat"? Varmaankaan sellaisia ei ole olemassa. Onko sinulla tilastoja kuinka paljon "mielenterveysalan" "hoidosta" tehdään kanteluita, vahinkoilmoituksia, tietojenkorjauspyyntöjä, oikaisuvaatimuksia, valituksia tai rikosilmoituksia. Ei sellaisia tilastoja ole ja vaikka olisi osa näistä "oikeusturvakeinoista" ei johda edes asian käsittelyyn, kun viranomainen "lakaisee asian maton alle" jolloin sitä ei edes virallisesti ole olemassa. Eikä "alan" säännönmukaista rikollisuutta vastaan edes käytetä kuin erittäin harvoin kyseisiä oikeusturvan antamia mahdollisuuksia.

        Eli valehtelet, psykiatrian moraalittomuutta ja omaa rikollisuuttasi puolusteleva trolli.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sekö ei ole välivaltarikollisuutta, jos sairas ihminen psykoosissa käyttäytyy väkivaltaisesti, on vaaraksi itselleen ja muille?
        Siinä tilanteessa on vaihtoehdot aika vähissä ja pakkohoito saattaa olla aiheellinen.

        Miksi yrität puolustella rikollisuutta jollain "entäpä tämä" argumentilla. Oletko tyhmä vai idiootti.

        Jos lähdetään idiotismin tielle, niin sekö ei ole väkivaltarikollisuutta kun rikollinen lääkäri valehtelee ihmisen olevan psykoottinen ja käyttää järjestelmää ja sen poliisia vangitakseen ihmisen ja pahoinpidelläkseen tätä lamaavilla ja vahingollisilla kemikaaleilla ja leimaa tämän olemattomilla diagnooseilla eristäen sosiaalisesta ympäristöstään loppuelämäkseen.

        Miksi puolustelet lääkärien harjoittamaa väkivaltarikollisuutta. Vähintään olet psykopaatti ja mitä ilmeisimmin myös sadisti. Toisin sanoen mielenterveyslain pakkohoitopykälät pätevät kohdallasi, ja niitä olisikin syytä käyttää kaikkiin ympäristölleen vaarallisiin psykiatri-rikollisiin.

        Kaltaisesi henkilöt edustavat natsismia joka itsessään edustaa mielisairautta. Natsismi ei ole mihinkään kadonnut natsi-saksan luhistumisen myötä, se on elänyt Suomessakin oikeistopolitiikassa ja sen suojapaikka on erityisesti ollut psykiatria. Nyt tämä natsismi on voimistumassa ja erityisesti psykiatria on uus-natsismin tyyssija.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi yrität puolustella rikollisuutta jollain "entäpä tämä" argumentilla. Oletko tyhmä vai idiootti.

        Jos lähdetään idiotismin tielle, niin sekö ei ole väkivaltarikollisuutta kun rikollinen lääkäri valehtelee ihmisen olevan psykoottinen ja käyttää järjestelmää ja sen poliisia vangitakseen ihmisen ja pahoinpidelläkseen tätä lamaavilla ja vahingollisilla kemikaaleilla ja leimaa tämän olemattomilla diagnooseilla eristäen sosiaalisesta ympäristöstään loppuelämäkseen.

        Miksi puolustelet lääkärien harjoittamaa väkivaltarikollisuutta. Vähintään olet psykopaatti ja mitä ilmeisimmin myös sadisti. Toisin sanoen mielenterveyslain pakkohoitopykälät pätevät kohdallasi, ja niitä olisikin syytä käyttää kaikkiin ympäristölleen vaarallisiin psykiatri-rikollisiin.

        Kaltaisesi henkilöt edustavat natsismia joka itsessään edustaa mielisairautta. Natsismi ei ole mihinkään kadonnut natsi-saksan luhistumisen myötä, se on elänyt Suomessakin oikeistopolitiikassa ja sen suojapaikka on erityisesti ollut psykiatria. Nyt tämä natsismi on voimistumassa ja erityisesti psykiatria on uus-natsismin tyyssija.

        Eli mielisairaita ei ole olemassa, paitsi ne natsit, sadistit, ja psykopaatit, eli about kaikki muut ihmiset paitsi sinä...

        Nyt ei kuule mene vahvasti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ketähän nämä "kaikki muut ihmiset ovat"? Varmaankaan sellaisia ei ole olemassa. Onko sinulla tilastoja kuinka paljon "mielenterveysalan" "hoidosta" tehdään kanteluita, vahinkoilmoituksia, tietojenkorjauspyyntöjä, oikaisuvaatimuksia, valituksia tai rikosilmoituksia. Ei sellaisia tilastoja ole ja vaikka olisi osa näistä "oikeusturvakeinoista" ei johda edes asian käsittelyyn, kun viranomainen "lakaisee asian maton alle" jolloin sitä ei edes virallisesti ole olemassa. Eikä "alan" säännönmukaista rikollisuutta vastaan edes käytetä kuin erittäin harvoin kyseisiä oikeusturvan antamia mahdollisuuksia.

        Eli valehtelet, psykiatrian moraalittomuutta ja omaa rikollisuuttasi puolusteleva trolli.

        Siekin jos olisit yhdenkään tällaisen prosessin läpi käynyt, niin tietäisit, että ne tehdään vahvojen tunnistautumisten takana.

        Se ei ole niin kuin joku kaupungin tai kunnanjohtajan haku, jonne voit piloillasi jonkun epämiellyttävän ihmisen nimen käydä heittämässä. Siellä siis tiedetään tarkkaan että montako ihmistä valittaa.

        Ja se että minä teen onnistuneita valituksia, ei ihan vielä ole rikollista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ketähän nämä "kaikki muut ihmiset ovat"? Varmaankaan sellaisia ei ole olemassa. Onko sinulla tilastoja kuinka paljon "mielenterveysalan" "hoidosta" tehdään kanteluita, vahinkoilmoituksia, tietojenkorjauspyyntöjä, oikaisuvaatimuksia, valituksia tai rikosilmoituksia. Ei sellaisia tilastoja ole ja vaikka olisi osa näistä "oikeusturvakeinoista" ei johda edes asian käsittelyyn, kun viranomainen "lakaisee asian maton alle" jolloin sitä ei edes virallisesti ole olemassa. Eikä "alan" säännönmukaista rikollisuutta vastaan edes käytetä kuin erittäin harvoin kyseisiä oikeusturvan antamia mahdollisuuksia.

        Eli valehtelet, psykiatrian moraalittomuutta ja omaa rikollisuuttasi puolusteleva trolli.

        Trollauksesta täytyy kommentoida.

        Jos joku käyttää ihmisen yksinkertaisuuttaan hyväkseen. Niin se tietenkin on trollausta.

        Jos joku yrittää kehoittaa että mene ja tee se valitus, ja antaa vielä suuntimaa miten tehdä. Ja ihminen vaan haraa vastaan omaa jääräpäisyyttään, niin se ei valitettavasti ole trollausta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi yrität puolustella rikollisuutta jollain "entäpä tämä" argumentilla. Oletko tyhmä vai idiootti.

        Jos lähdetään idiotismin tielle, niin sekö ei ole väkivaltarikollisuutta kun rikollinen lääkäri valehtelee ihmisen olevan psykoottinen ja käyttää järjestelmää ja sen poliisia vangitakseen ihmisen ja pahoinpidelläkseen tätä lamaavilla ja vahingollisilla kemikaaleilla ja leimaa tämän olemattomilla diagnooseilla eristäen sosiaalisesta ympäristöstään loppuelämäkseen.

        Miksi puolustelet lääkärien harjoittamaa väkivaltarikollisuutta. Vähintään olet psykopaatti ja mitä ilmeisimmin myös sadisti. Toisin sanoen mielenterveyslain pakkohoitopykälät pätevät kohdallasi, ja niitä olisikin syytä käyttää kaikkiin ympäristölleen vaarallisiin psykiatri-rikollisiin.

        Kaltaisesi henkilöt edustavat natsismia joka itsessään edustaa mielisairautta. Natsismi ei ole mihinkään kadonnut natsi-saksan luhistumisen myötä, se on elänyt Suomessakin oikeistopolitiikassa ja sen suojapaikka on erityisesti ollut psykiatria. Nyt tämä natsismi on voimistumassa ja erityisesti psykiatria on uus-natsismin tyyssija.

        Yritä nyt hyvä ihminen ottaa ihan rauhallisesti.
        En ole psykopaatti, enkä sadisti, vaan toipunut mielenterveyspotilas.
        Olen myös kokenut vuosikausia kestäneet lääkitysten haitat, ja lääkkeet lopetettuanikin haittoja jäi.
        Sosiaalisesta ympäristöstä ei kukaan eristä ketään, lääkkeillä tai ilman. Ne ovat suurimmaksi osaksi ihmisen omia valintoja.
        Harvoin lääkkeet varmaan vievät liikuntakyvyn lähes täysin, että joutuisi makaamaan paikallaan sängyssä loppuelämän ajan.

        Minä itse , ja monet muutkin ovat toimineet sosiaalisessa kanssakäymisessä lääkityksistä huolimatta, toiset vähemmän " pihalla " kuin toiset. En tunne ketään, jolla olisi elämä lamaantunut aivan täysin.
        En ole ollut aina itsekään tyytyväinen kaikkeen, mitä olen kokenut, mutta pahin on ollut jo pitkään ohi, ja se riittää minulle.
        Varmaankin paljon huonommin itsekin pärjäisin, jos olisin jäänyt vellomaan katkeruuteen, ja syyttelemään milloin mitäkin kokemaani, sekin olisi oikeutettua ja mahdollista, mutta mitä itse siitä saisin, en mitään.

        Tekstistäsi päätellen voisin ajatella, että kummallakohan ne pakkohoidon kriteerit tässä kohtaa täyttyisivät tarkemmin, minulla vai sinulla.

        Ei minulla ole myöskään tarvetta puolustella yhtään ketään tai mitään, onhan kaikilla oikeus omaan mielipiteeseen. Mutta se, kuinka hyökkäävä mielipide voi joskus olla, ei sekään ihan järkevää ole.
        Anteeksi, jos sain sinut raiteiltasi, ei ollut tarkoitus, en vain muista enää, miten jotkut voivat käyttäytyä milloin mistäkin syystä. Kaikki käytös, etenkään huono, ei auta hoitoakaan ajatellen yhtään mitään. Antaa kai ajattelemisen aihetta nämäkin keskustelut.

        Pakko vielä lisätä, että mielenkiintoista kun täällä minun todetaan tarvitsevan pakkohoitoa, vaikka viimeksi kun tapasin lääkäriä, asiat olivat mitä parhaiten.
        Niin se elämä heittelee...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eli mielisairaita ei ole olemassa, paitsi ne natsit, sadistit, ja psykopaatit, eli about kaikki muut ihmiset paitsi sinä...

        Nyt ei kuule mene vahvasti.

        Voit hakea apua itseltäsi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yritä nyt hyvä ihminen ottaa ihan rauhallisesti.
        En ole psykopaatti, enkä sadisti, vaan toipunut mielenterveyspotilas.
        Olen myös kokenut vuosikausia kestäneet lääkitysten haitat, ja lääkkeet lopetettuanikin haittoja jäi.
        Sosiaalisesta ympäristöstä ei kukaan eristä ketään, lääkkeillä tai ilman. Ne ovat suurimmaksi osaksi ihmisen omia valintoja.
        Harvoin lääkkeet varmaan vievät liikuntakyvyn lähes täysin, että joutuisi makaamaan paikallaan sängyssä loppuelämän ajan.

        Minä itse , ja monet muutkin ovat toimineet sosiaalisessa kanssakäymisessä lääkityksistä huolimatta, toiset vähemmän " pihalla " kuin toiset. En tunne ketään, jolla olisi elämä lamaantunut aivan täysin.
        En ole ollut aina itsekään tyytyväinen kaikkeen, mitä olen kokenut, mutta pahin on ollut jo pitkään ohi, ja se riittää minulle.
        Varmaankin paljon huonommin itsekin pärjäisin, jos olisin jäänyt vellomaan katkeruuteen, ja syyttelemään milloin mitäkin kokemaani, sekin olisi oikeutettua ja mahdollista, mutta mitä itse siitä saisin, en mitään.

        Tekstistäsi päätellen voisin ajatella, että kummallakohan ne pakkohoidon kriteerit tässä kohtaa täyttyisivät tarkemmin, minulla vai sinulla.

        Ei minulla ole myöskään tarvetta puolustella yhtään ketään tai mitään, onhan kaikilla oikeus omaan mielipiteeseen. Mutta se, kuinka hyökkäävä mielipide voi joskus olla, ei sekään ihan järkevää ole.
        Anteeksi, jos sain sinut raiteiltasi, ei ollut tarkoitus, en vain muista enää, miten jotkut voivat käyttäytyä milloin mistäkin syystä. Kaikki käytös, etenkään huono, ei auta hoitoakaan ajatellen yhtään mitään. Antaa kai ajattelemisen aihetta nämäkin keskustelut.

        Pakko vielä lisätä, että mielenkiintoista kun täällä minun todetaan tarvitsevan pakkohoitoa, vaikka viimeksi kun tapasin lääkäriä, asiat olivat mitä parhaiten.
        Niin se elämä heittelee...

        Toki panttivankikin voi rakastua kaappaajansa, puhutaan Tukholma-syndroomasta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Toki panttivankikin voi rakastua kaappaajansa, puhutaan Tukholma-syndroomasta.

        Arvasin, että tämäkin vedetään taas esiin jossain välissä.
        Se, että hyväksyy avun ja saa itsensä kuntoon, ei edellytä minkäänlaista syndroomaa.
        Kannattaisi varmaan kokeilla itse kunkin...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siekin jos olisit yhdenkään tällaisen prosessin läpi käynyt, niin tietäisit, että ne tehdään vahvojen tunnistautumisten takana.

        Se ei ole niin kuin joku kaupungin tai kunnanjohtajan haku, jonne voit piloillasi jonkun epämiellyttävän ihmisen nimen käydä heittämässä. Siellä siis tiedetään tarkkaan että montako ihmistä valittaa.

        Ja se että minä teen onnistuneita valituksia, ei ihan vielä ole rikollista.

        Valitus on hallintolain mukainen muutoksenhakukeino, se tehdään viranomaisen päätöksestä. Eli mitä valituksia olet tehnyt menestyksekkäästi, se ei taida edes olla mahdollista mielenterveysasiassa, koska mielenterveysalan päätökset ovat lainkäytöllisesti hyvin yksinkertaisia, niin yksinkertaisia että rikollinen natsikin pystyy sellaisen tekemään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Valitus on hallintolain mukainen muutoksenhakukeino, se tehdään viranomaisen päätöksestä. Eli mitä valituksia olet tehnyt menestyksekkäästi, se ei taida edes olla mahdollista mielenterveysasiassa, koska mielenterveysalan päätökset ovat lainkäytöllisesti hyvin yksinkertaisia, niin yksinkertaisia että rikollinen natsikin pystyy sellaisen tekemään.

        Eiköhän se tässä tapauksessa sinulle riitä tieto, että oikeat ihmiset "valittelee" oikeista asioista oikeisiin kanaviin, ja sitten elämäntapa valittajat valittaa valittamisen ilosta kaikki foorumit täyteen.

        Ei sinun sen enempää tarvitse tietää näiden oikeiden ihmisten yksityisasioita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eiköhän se tässä tapauksessa sinulle riitä tieto, että oikeat ihmiset "valittelee" oikeista asioista oikeisiin kanaviin, ja sitten elämäntapa valittajat valittaa valittamisen ilosta kaikki foorumit täyteen.

        Ei sinun sen enempää tarvitse tietää näiden oikeiden ihmisten yksityisasioita.

        Niin kauan kun viranomaisissa on "elämäntaparikollisia" on myös "elämäntapavalittajia".


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin kauan kun viranomaisissa on "elämäntaparikollisia" on myös "elämäntapavalittajia".

        Mutta kuinka tehdä rikosilmoitus "virkarikoksesta" ja siihen liittyvistä "henkeen, terveyteen, vapauteen ja omaisuuteen" kohdistuvista rikoksista, kun myös poliisi kuuluu samojen rikosten piiriin, ja "hullun" tekemää rikosilmoitusta ei taideta liiemmin tutkia vaan se on helppo "lakaista maton alle" "ei syytä epäillä rikosta" perusteella. Ja kuka tälläisessä asiassa toimisi asiantuntijana kun "korppi ei korpin silmää noki".

        Eli et ole tehnyt asiaan liittyen yhtään mitään ilmoitusta mihinkään.
        Jos jossain osastolla on käytetty ihmisiä nyrkkeilysäkkeinä, kyseessä on järjestelmän ylilyönti joka on ollut pakko siivota pois, koska muuten viranomaiset olisivat saaneet negatiivista kohtelua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta kuinka tehdä rikosilmoitus "virkarikoksesta" ja siihen liittyvistä "henkeen, terveyteen, vapauteen ja omaisuuteen" kohdistuvista rikoksista, kun myös poliisi kuuluu samojen rikosten piiriin, ja "hullun" tekemää rikosilmoitusta ei taideta liiemmin tutkia vaan se on helppo "lakaista maton alle" "ei syytä epäillä rikosta" perusteella. Ja kuka tälläisessä asiassa toimisi asiantuntijana kun "korppi ei korpin silmää noki".

        Eli et ole tehnyt asiaan liittyen yhtään mitään ilmoitusta mihinkään.
        Jos jossain osastolla on käytetty ihmisiä nyrkkeilysäkkeinä, kyseessä on järjestelmän ylilyönti joka on ollut pakko siivota pois, koska muuten viranomaiset olisivat saaneet negatiivista kohtelua.

        Nyt sekoitat kaksi asiaa. Hullun tekemä ilmoitus on eri asia kuin hullu ilmoitus.

        Toisella niist on heikommat edellytykset onnistua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi yrität puolustella rikollisuutta jollain "entäpä tämä" argumentilla. Oletko tyhmä vai idiootti.

        Jos lähdetään idiotismin tielle, niin sekö ei ole väkivaltarikollisuutta kun rikollinen lääkäri valehtelee ihmisen olevan psykoottinen ja käyttää järjestelmää ja sen poliisia vangitakseen ihmisen ja pahoinpidelläkseen tätä lamaavilla ja vahingollisilla kemikaaleilla ja leimaa tämän olemattomilla diagnooseilla eristäen sosiaalisesta ympäristöstään loppuelämäkseen.

        Miksi puolustelet lääkärien harjoittamaa väkivaltarikollisuutta. Vähintään olet psykopaatti ja mitä ilmeisimmin myös sadisti. Toisin sanoen mielenterveyslain pakkohoitopykälät pätevät kohdallasi, ja niitä olisikin syytä käyttää kaikkiin ympäristölleen vaarallisiin psykiatri-rikollisiin.

        Kaltaisesi henkilöt edustavat natsismia joka itsessään edustaa mielisairautta. Natsismi ei ole mihinkään kadonnut natsi-saksan luhistumisen myötä, se on elänyt Suomessakin oikeistopolitiikassa ja sen suojapaikka on erityisesti ollut psykiatria. Nyt tämä natsismi on voimistumassa ja erityisesti psykiatria on uus-natsismin tyyssija.

        Voihan lääkärit valehdella, sitä en kiellä.
        Kerran valittelin yhdelle yleislääkärille, että mt-taustalla tuntuu olevan todella vaikeaa saada apua somaattisten vaivojen kanssa.
        No, hän oli sanomastani sitä mieltä, että minulla saattaisi olla alkava psykoosi.
        En tiedä, tekikö sen ilkeyttään, vai kuvitteliko oikeasti mahdollisen psykoosin alun (?), käyttäydyin tilanteessa täysin normaalisti, kuten aina ennenkin.
        Tilanteen jälkeen pari puhelua psykiatrian puolen kanssa edestakaisin, ja asia oli hoidettu, siellä oli tarkkaa tietoa, ettei mitään psykoosin alkuja eikä psykooseja kohdallani ollut.
        Ja jos olisi psykoosi sattunut olemaan, niin kai olisin hoitoon joutunut. Ei sinne ilman syytä laiteta.

        Tämä oli myös yksi esimerkki siitä, kuinka meitä mt-kuntoutujia saatetaan kohdella pelkän olemassa olevan diagnoosin perusteella. Asenteissa on joskus isojakin eroja, vaikka ei uskoisi, että lääkäreitä myöten näin on.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta kuinka tehdä rikosilmoitus "virkarikoksesta" ja siihen liittyvistä "henkeen, terveyteen, vapauteen ja omaisuuteen" kohdistuvista rikoksista, kun myös poliisi kuuluu samojen rikosten piiriin, ja "hullun" tekemää rikosilmoitusta ei taideta liiemmin tutkia vaan se on helppo "lakaista maton alle" "ei syytä epäillä rikosta" perusteella. Ja kuka tälläisessä asiassa toimisi asiantuntijana kun "korppi ei korpin silmää noki".

        Eli et ole tehnyt asiaan liittyen yhtään mitään ilmoitusta mihinkään.
        Jos jossain osastolla on käytetty ihmisiä nyrkkeilysäkkeinä, kyseessä on järjestelmän ylilyönti joka on ollut pakko siivota pois, koska muuten viranomaiset olisivat saaneet negatiivista kohtelua.

        " Hullunkin " mahdollisesti tehdessä jotain ilmoitusta, tai vaikka valitusta, on pystyttävä todistamaan, onko tapahtunut väärin, eli täytyy olla jotain jolla todistaa jotakin tapahtuneeksi.
        Samalla tavalla joutuu tekemään ns. terveetkin ihmiset.
        Todisteita tarvitaan, että voidaan osoittaa tapahtunut todeksi.
        Joskus kyllä puhuminenkin riittää, jos se on riittävän uskottavaa. Niissä tapauksissa helposti huomaa puhujasta, onko täysin terve, vai onko terveydessä jotakin epäilyttävää.
        Psykiatrian puolella asioista puhuminen on tehokkaampi ja nopeampi tapa hoitaa ongelmatilanteita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voihan lääkärit valehdella, sitä en kiellä.
        Kerran valittelin yhdelle yleislääkärille, että mt-taustalla tuntuu olevan todella vaikeaa saada apua somaattisten vaivojen kanssa.
        No, hän oli sanomastani sitä mieltä, että minulla saattaisi olla alkava psykoosi.
        En tiedä, tekikö sen ilkeyttään, vai kuvitteliko oikeasti mahdollisen psykoosin alun (?), käyttäydyin tilanteessa täysin normaalisti, kuten aina ennenkin.
        Tilanteen jälkeen pari puhelua psykiatrian puolen kanssa edestakaisin, ja asia oli hoidettu, siellä oli tarkkaa tietoa, ettei mitään psykoosin alkuja eikä psykooseja kohdallani ollut.
        Ja jos olisi psykoosi sattunut olemaan, niin kai olisin hoitoon joutunut. Ei sinne ilman syytä laiteta.

        Tämä oli myös yksi esimerkki siitä, kuinka meitä mt-kuntoutujia saatetaan kohdella pelkän olemassa olevan diagnoosin perusteella. Asenteissa on joskus isojakin eroja, vaikka ei uskoisi, että lääkäreitä myöten näin on.

        Tässä on tyypillistä lääkärien harjoittamaa virkarikostoimintaa, rikoslain pykälänä törkeä virka-aseman väärinkäyttäminen. Mutta kuinka tälläiset mulkerot saataisiin sinne minne he kuuluvat, eli vankilaan vuosiksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tässä on tyypillistä lääkärien harjoittamaa virkarikostoimintaa, rikoslain pykälänä törkeä virka-aseman väärinkäyttäminen. Mutta kuinka tälläiset mulkerot saataisiin sinne minne he kuuluvat, eli vankilaan vuosiksi.

        Pitäs varmaan löytää joku peruste, millä he kuuluisivat sinne vankilaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tässä on tyypillistä lääkärien harjoittamaa virkarikostoimintaa, rikoslain pykälänä törkeä virka-aseman väärinkäyttäminen. Mutta kuinka tälläiset mulkerot saataisiin sinne minne he kuuluvat, eli vankilaan vuosiksi.

        Toisaalta nuo ovat ikäviä kokemuksena, eikä hyvää mieltä tuota.
        Olen juuri tuo, joka kirjoitin tapahtuneesta, väitettiin että olisi alkava psykoosi.
        Jälkikäteen lääkäriltä kyselin, miksi hän oli väittänyt epäilevän psykoosia, eipä myöntänyt asiaa.
        Harmittihan se, mutta tällaista elämä on, vastaan tulee jos vaikka mitä, huonoakin kohtelua, loukkaavaa puhetta, vähättelyä, ym.
        Vähemmällä pääsin itse, kun jatkoin elämääni, enkä jäänyt vatvomaan katkerana kyseistä tapausta.
        Eikä ollut ensimmäinen, eikä varmaan viimeinenkään kerta, kun vedetään aika törkeästi mt- tausta esille, vaikkei se kuulu edes asiaan, josta syystä saatan olla lääkärin vastaanotolla.

        Psykiatrian puolelta minulle on sanottu, että tuollainen käytös on yleisessä tiedossa, miten mt-potilaita kohdellaan muualla terveydenhuollossa.
        Ihmetyttää vain, jos on kerran yleisessä tiedossa, niin luulisi, että asiaan saataisiin jotain parannusta.
        En itse tuollaista rikollisena toimintana pidä, mutta kyllä vähän säälittää, ja hävettää heidän puolestaan, jotka alentuvat kohtelemaan ala-arvoisesti " heikommassa " asemassa olevia ihmisiä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi yrität puolustella rikollisuutta jollain "entäpä tämä" argumentilla. Oletko tyhmä vai idiootti.

        Jos lähdetään idiotismin tielle, niin sekö ei ole väkivaltarikollisuutta kun rikollinen lääkäri valehtelee ihmisen olevan psykoottinen ja käyttää järjestelmää ja sen poliisia vangitakseen ihmisen ja pahoinpidelläkseen tätä lamaavilla ja vahingollisilla kemikaaleilla ja leimaa tämän olemattomilla diagnooseilla eristäen sosiaalisesta ympäristöstään loppuelämäkseen.

        Miksi puolustelet lääkärien harjoittamaa väkivaltarikollisuutta. Vähintään olet psykopaatti ja mitä ilmeisimmin myös sadisti. Toisin sanoen mielenterveyslain pakkohoitopykälät pätevät kohdallasi, ja niitä olisikin syytä käyttää kaikkiin ympäristölleen vaarallisiin psykiatri-rikollisiin.

        Kaltaisesi henkilöt edustavat natsismia joka itsessään edustaa mielisairautta. Natsismi ei ole mihinkään kadonnut natsi-saksan luhistumisen myötä, se on elänyt Suomessakin oikeistopolitiikassa ja sen suojapaikka on erityisesti ollut psykiatria. Nyt tämä natsismi on voimistumassa ja erityisesti psykiatria on uus-natsismin tyyssija.

        Entäpä jos kaiken tämän, mitä tässä kommentissa sanotaan, kertoisi psykiatrille, olisiko siinä vaiheessa " vapaa " kävelemään vaikka vastaanotolta kotiin?
        Pikkuisen epäilen.


    • Anonyymi

      No jos tuolla tiellä tosiaan haluaa jatkaa niin ensimmäiseksi nyt kai on syytä hakeutua uuden psykiatrin pakeille, onhan näitä tuolla mistä valita. Rahanmenoa tietää toki. Ja jos oman tilansa nyt joten kuten tunnistaa valita vastakkaista koulukuntaa tämän "tilan" suhteen edustava päätohtori. Kun nämä luokitukset nyt tosiaan mitään kiveen hakattuja ole. Tulee sitten ainakin toinenkin mielipide kirjatuksi sinne papereihin. Kollegiaalisuus joo, mutten nyt näiden sentään kaikkien ihan liittoutuneita usko olevan. Eli joku vastarannan kiiski siis. Siinähän sitä saa mielelleen samalla tervehdyttävää toimintaa, toki laajentaa näkokulmaakin samalla. Toinen vaihtoehto on alkaa elää ja unohtaa tykkänään nämä toisten monimutkaisia elämänongelmia kallonsisäisiksi redusoivat puoskarit jotka häikäilemättomästi takovat rahaa lääkefirmojen lakeijoina. Antidepressanttien ja antipsykoottien tehokkuus on hyvin hatara rakennelma kaikkinensa.

    • Anonyymi

      Miten sinä pystyt tekemään analyysin diagnooseista jos et ole alan ihminen.
      Ja miten luulet tietäväsi että juuri lääkkeet ovat tehneet sinut sairaaksi. Olet kerta mennyt psykiatrille ja siellä on sitten puheista selvinnyt miten voit, niin tottakai hän kirjoittaa lääkkeet.
      Moni ei ymmärrä että se on ainoastaan heidän sairautensa joka tekee heistä työkyvyttömän, siis ei mikään väärä diagnoosi tai väärät lääkkeet , joista moni valittaa.
      Niin että et ole ainoa jolle ei esim skitsofrenia diagnoosi mahdu päähän vaan aletaan syyttelemään ja vaaditaan korjailemaan lausuntoja . Sekin on merkki sairaudesta .
      Silloin kun on sairas , niin pitää hyväksyä diagnoosinsa eikä itsepäisesti luoda ikiomia teorioita sairaudesta joissa ei ole mitään lääketieteellistä katetta.Ainoa mitä voit tehdä on että menet jonkuntoisen lääkärin puheille asiassasi

      • Anonyymi

        Itse asiassa

        Ensinnäkin, en puhu mistään yksittäistapauksesta, koska se pitäisi tuntea paremmin jotta sitä voisi kommentoida.

        Tietenkin on olemassa ihmisiä joiden hoito ei syystä tai toisesta ole mennyt niin kuin strömsöössä.

        Tästä esimerkkinä, tietojeni mukaan noin promille MT-asiakkaista tekee jonkinnäköisen valituksen.

        Sitä on vaikea sanoa, että kuinka moni näistä ihmisistä valittaa aiheetta, mutta oletettavasti se joukko on suurempi joilla voisi olla aihetta valittaa, mutta eivät jaksa, osaa tai ylipäätään kykene läpiviedä prosessia.

        Vaikka määrä olisi kymmenkertainen, niin silloinkin huonoa hoitoa saaneiden määrä olisi vasta prosentti. Mikä on aika kaukana hoidonvastaisten tai sairaudentunnottomien ihmisten harhaisista väitteistä, että kaikki hoitoalalla olevat ovat nazeja.


      • Anonyymi

        Jos potilas saa väärän diagnoosi ja hoidon.
        Ei se koskaan johda potilaan paranemiseen vaan päin vastoin.


      • Anonyymi

        Miten pystyn tekemään analyysin diagnooseista?

        Minä sain poistettua tai vaihdettua ihan omilla toimillani sen vanhan skitsofrenia-diagnoosin sekä lopetettua neuroleptit sen saman organisaation sisällä 10 vuotta sitten, ihan yhteistyössä niiden toisten hoitajien ja uusien psykiatrien kanssa, ihan omalla toiminnallani. Siis saman organisaation psykiatri vaihtoi skitsofrenia-diagnoosini toiseksi, lopetin itse asiassa kaikki psyykelääkkeet, enkä ole nähnyt yhtään psykiatria yli kymmeneen vuoteen. Siis minun skitsofrenia-diagnoosi vaihdettiin toiseksi ja lopetin kaikki lääkkeet, yhteistyössä saman organisaation hoitajien ja psykiatrien kanssa!

        Ei ole mitään syytä minun vain hyväksyä jotain diagnoosia, jota minulla ei ole. Mietin vain sitä, jos joku tilaa ne vanhat paperit sieltä ja siitä alkaa joku selvitys taas.

        Eli hyvää jatkoa sinulle, oletko muuten potilas vai alan työntekijä itse?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten pystyn tekemään analyysin diagnooseista?

        Minä sain poistettua tai vaihdettua ihan omilla toimillani sen vanhan skitsofrenia-diagnoosin sekä lopetettua neuroleptit sen saman organisaation sisällä 10 vuotta sitten, ihan yhteistyössä niiden toisten hoitajien ja uusien psykiatrien kanssa, ihan omalla toiminnallani. Siis saman organisaation psykiatri vaihtoi skitsofrenia-diagnoosini toiseksi, lopetin itse asiassa kaikki psyykelääkkeet, enkä ole nähnyt yhtään psykiatria yli kymmeneen vuoteen. Siis minun skitsofrenia-diagnoosi vaihdettiin toiseksi ja lopetin kaikki lääkkeet, yhteistyössä saman organisaation hoitajien ja psykiatrien kanssa!

        Ei ole mitään syytä minun vain hyväksyä jotain diagnoosia, jota minulla ei ole. Mietin vain sitä, jos joku tilaa ne vanhat paperit sieltä ja siitä alkaa joku selvitys taas.

        Eli hyvää jatkoa sinulle, oletko muuten potilas vai alan työntekijä itse?

        Ihmisillä voi olla myös ymmärrystä eri asioista ilman psykiatrian koulutusta. Usein se ymmärrys voi olla joltain kantilta parempaa kuin lääkärillä tai psykiatrilla joissain asioissa. Esimerkiksi minä olen lukenut sivuaineena neurotieteitä aikoinaan ja muutenkin jatkuvasti seurannut kaikkea terveyteen liittyvää tiedettä. Osaan myös selvittää itse asioita tarkasti ihan tieteellisistä artikkeleista, jos tulee esimerkiksi joku asia vastaan.

        Pystyn esimerkiksi lopulta selvittämäään hyvin, miten joku lääke tai lääkeryhmä vaikuttaa kehossa, joskus se tietämys voi olla jossain asiassa jopa parempaa kuin psykiatrilla. Itse asiassa suuri osa psykiatreista ei juuri ymmärrä tarkkaan, mitä ne lääkkeet tekevät kehossa. Kun potilas valittaa siitä, voi huonosti, lihoo, ym, niin se tulkitaan siten, että potilas on sairaudentunnoton tai paranoidinen. Pitää antaa injektiota.

        Psykiatrit tietävät varmasti minua enemmän erilaisista lääkkeistä, tai ainakin niiden nimistä ja muuta sellaista, sekä miten tehdään diagnooseja ja haetaan Kela-korvauksia ja muuta sellaista. :D


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itse asiassa

        Ensinnäkin, en puhu mistään yksittäistapauksesta, koska se pitäisi tuntea paremmin jotta sitä voisi kommentoida.

        Tietenkin on olemassa ihmisiä joiden hoito ei syystä tai toisesta ole mennyt niin kuin strömsöössä.

        Tästä esimerkkinä, tietojeni mukaan noin promille MT-asiakkaista tekee jonkinnäköisen valituksen.

        Sitä on vaikea sanoa, että kuinka moni näistä ihmisistä valittaa aiheetta, mutta oletettavasti se joukko on suurempi joilla voisi olla aihetta valittaa, mutta eivät jaksa, osaa tai ylipäätään kykene läpiviedä prosessia.

        Vaikka määrä olisi kymmenkertainen, niin silloinkin huonoa hoitoa saaneiden määrä olisi vasta prosentti. Mikä on aika kaukana hoidonvastaisten tai sairaudentunnottomien ihmisten harhaisista väitteistä, että kaikki hoitoalalla olevat ovat nazeja.

        " eivät jaksa, osaa tai ylipäätään kykene..."
        Voi johtua myös siitä, ettei yksinkertaisesti viitsi.
        Omalla kohdallanikin olisi joskus ollut ehkä aihettakin jostain valittaa, mutta en ole viitsinyt.
        Koen voivani henkisesti paremmin, kun en jää jumiin ikäviin asioihin, vaan jatkan eteenpäin, jätän menneet menneisyyteen. Enkä edes usko valituksista olevan sen kummemmin mitään hyötyä.
        Toki jos olisi jokin suurempi ja oikeasti vakava asia kyseessä, voisi olla eri asia valituksen tai muistutuksen teon suhteen.
        Totuus on se, että onhan lääkärit minullekin määrännyt lääkkeitä, joista on tullut haittoja, mutta itse ne olen kuitenkin nieleskellyt.
        Ja hoidossakin on tullut koettua sekä hyvää, että huonoa, muistelen mieluummin niitä hyviä kokemuksia, en näe valittamisen arvoiseksi tällaista asiaa, jokainen saa tietysti olla mitä mieltä haluaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten pystyn tekemään analyysin diagnooseista?

        Minä sain poistettua tai vaihdettua ihan omilla toimillani sen vanhan skitsofrenia-diagnoosin sekä lopetettua neuroleptit sen saman organisaation sisällä 10 vuotta sitten, ihan yhteistyössä niiden toisten hoitajien ja uusien psykiatrien kanssa, ihan omalla toiminnallani. Siis saman organisaation psykiatri vaihtoi skitsofrenia-diagnoosini toiseksi, lopetin itse asiassa kaikki psyykelääkkeet, enkä ole nähnyt yhtään psykiatria yli kymmeneen vuoteen. Siis minun skitsofrenia-diagnoosi vaihdettiin toiseksi ja lopetin kaikki lääkkeet, yhteistyössä saman organisaation hoitajien ja psykiatrien kanssa!

        Ei ole mitään syytä minun vain hyväksyä jotain diagnoosia, jota minulla ei ole. Mietin vain sitä, jos joku tilaa ne vanhat paperit sieltä ja siitä alkaa joku selvitys taas.

        Eli hyvää jatkoa sinulle, oletko muuten potilas vai alan työntekijä itse?

        Minä tunnen myös naisen joka sai ” ” hullun paperit ” (, kuten hän sen sanoi) , poistettua ja tuli kotiin mielissään ja alkoi välittömästi selittämään että joku oleskelee seinien sisällä ja puhuu sieltä hänelle öisin, joten kukahan siinäkin tapauksessa oli ollut oikeassa.potilas vai lääkäri


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihmisillä voi olla myös ymmärrystä eri asioista ilman psykiatrian koulutusta. Usein se ymmärrys voi olla joltain kantilta parempaa kuin lääkärillä tai psykiatrilla joissain asioissa. Esimerkiksi minä olen lukenut sivuaineena neurotieteitä aikoinaan ja muutenkin jatkuvasti seurannut kaikkea terveyteen liittyvää tiedettä. Osaan myös selvittää itse asioita tarkasti ihan tieteellisistä artikkeleista, jos tulee esimerkiksi joku asia vastaan.

        Pystyn esimerkiksi lopulta selvittämäään hyvin, miten joku lääke tai lääkeryhmä vaikuttaa kehossa, joskus se tietämys voi olla jossain asiassa jopa parempaa kuin psykiatrilla. Itse asiassa suuri osa psykiatreista ei juuri ymmärrä tarkkaan, mitä ne lääkkeet tekevät kehossa. Kun potilas valittaa siitä, voi huonosti, lihoo, ym, niin se tulkitaan siten, että potilas on sairaudentunnoton tai paranoidinen. Pitää antaa injektiota.

        Psykiatrit tietävät varmasti minua enemmän erilaisista lääkkeistä, tai ainakin niiden nimistä ja muuta sellaista, sekä miten tehdään diagnooseja ja haetaan Kela-korvauksia ja muuta sellaista. :D

        Sitten on aika hyvä näissäkin asioissa jos on ollut koko elämänsä hoitoalalla ja niihin vuosiin mahtuu paljon kokemuksia . Ensin koulutus alalle , ja ala sinänsä opettaa koko ajan uusia asioita käytännössä .
        Joten kyllä se vaatii paljon ihmiseltä kun kouluttaa itsensä ammattiin mikä on ollut usein juuri ammatti mihin on tuntenut vetoa . Ja tietoa on paljon jokaisella joka lukee psykiatrin ammattiin,
        Ja koskaan ei koe olevansa valmis ammatissaan , uusia hoitomenetelmiä on tullut vanhojen tilalle , koska hoitoa pyritään koko ajan parantamaan .
        Niin että ennakkoluuloisille ihmisille ei koskaan ole mikään riittävää kun heidän sairauksistaan keskustellaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        " eivät jaksa, osaa tai ylipäätään kykene..."
        Voi johtua myös siitä, ettei yksinkertaisesti viitsi.
        Omalla kohdallanikin olisi joskus ollut ehkä aihettakin jostain valittaa, mutta en ole viitsinyt.
        Koen voivani henkisesti paremmin, kun en jää jumiin ikäviin asioihin, vaan jatkan eteenpäin, jätän menneet menneisyyteen. Enkä edes usko valituksista olevan sen kummemmin mitään hyötyä.
        Toki jos olisi jokin suurempi ja oikeasti vakava asia kyseessä, voisi olla eri asia valituksen tai muistutuksen teon suhteen.
        Totuus on se, että onhan lääkärit minullekin määrännyt lääkkeitä, joista on tullut haittoja, mutta itse ne olen kuitenkin nieleskellyt.
        Ja hoidossakin on tullut koettua sekä hyvää, että huonoa, muistelen mieluummin niitä hyviä kokemuksia, en näe valittamisen arvoiseksi tällaista asiaa, jokainen saa tietysti olla mitä mieltä haluaa.

        Menee ehkä enempi pilkun viilaukseksi, mutta itse koen että viitsimisen ja jaksamisen ero, on se, että viitsimisessä ei todellisuudessa ole niin paljoa todellista haittaa mistä valittaa vaikka se meneekin tunteisiin.

        Niin tai näin, niin suosittelen itsekkin, että jossain vaiheessa päästää siitä uhriutumisesta irti ja jatkaa elämäänsä eteenpäin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Menee ehkä enempi pilkun viilaukseksi, mutta itse koen että viitsimisen ja jaksamisen ero, on se, että viitsimisessä ei todellisuudessa ole niin paljoa todellista haittaa mistä valittaa vaikka se meneekin tunteisiin.

        Niin tai näin, niin suosittelen itsekkin, että jossain vaiheessa päästää siitä uhriutumisesta irti ja jatkaa elämäänsä eteenpäin.

        Iso osa ongelmaa muodostuu juuri siitä, kun asiat menevät tunteisiin.
        Ihmisillä on hyvin erilaiset kyvyt käsitellä tunteitaan. Joillain menee psyykkinen elämä herkästikin sivuraiteelle, jos kyseessä on esim. asia, josta saattaa loukkaantua, harmistuminenkin voi riittää.
        Toiset ovat herkempiä, ei siinä toki mitään pahaa ole, mutta herkemmille nousee hankalissa tilanteissa voimakkaammat tunnereaktiot, kun taas vähemmän herkät pystyvät eri tavalla jäsentelemään tunteensa.

        Tunteet ja niiden tunteminen ovat iso osa ihmisyyttä. Tuttujen ja jopa itselle vieraidenkin ihmisten käytöksestä huomaa aika helposti, kenellä jotkut asiat " keittää yli " vähemmästä kuin ehkä joillain toisilla.
        Tunteiden käsittelyn taidon puuttuminen ja ihmisen oma ymmärryksen puute siinä vaiheessa kun tuntee jotain voimakkaasti, voi aiheuttaa hankaluuksia. Miten toimia minkäkin laisen tunteen kanssa. Tunteet voivat joskus hämmentääkin, joskus myös yllättää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sitten on aika hyvä näissäkin asioissa jos on ollut koko elämänsä hoitoalalla ja niihin vuosiin mahtuu paljon kokemuksia . Ensin koulutus alalle , ja ala sinänsä opettaa koko ajan uusia asioita käytännössä .
        Joten kyllä se vaatii paljon ihmiseltä kun kouluttaa itsensä ammattiin mikä on ollut usein juuri ammatti mihin on tuntenut vetoa . Ja tietoa on paljon jokaisella joka lukee psykiatrin ammattiin,
        Ja koskaan ei koe olevansa valmis ammatissaan , uusia hoitomenetelmiä on tullut vanhojen tilalle , koska hoitoa pyritään koko ajan parantamaan .
        Niin että ennakkoluuloisille ihmisille ei koskaan ole mikään riittävää kun heidän sairauksistaan keskustellaan.

        "Niin että ennakkoluuloisille ihmisille ei koskaan ole mikään riittävää kun heidän sairauksistaan keskustellaan."

        Tuossa sinä ehkä syytät minua ennakkoluuloiseksi ihmiseksi, jolle mikään ei ole riittävää kun heidän sairauksistaan keskustellaan. En nyt tuntenut itseäni tuosta kuvauksesta. Hienoa, jos olet kokenut oppineesi koulutuksen ja kokemuksen kautta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten pystyn tekemään analyysin diagnooseista?

        Minä sain poistettua tai vaihdettua ihan omilla toimillani sen vanhan skitsofrenia-diagnoosin sekä lopetettua neuroleptit sen saman organisaation sisällä 10 vuotta sitten, ihan yhteistyössä niiden toisten hoitajien ja uusien psykiatrien kanssa, ihan omalla toiminnallani. Siis saman organisaation psykiatri vaihtoi skitsofrenia-diagnoosini toiseksi, lopetin itse asiassa kaikki psyykelääkkeet, enkä ole nähnyt yhtään psykiatria yli kymmeneen vuoteen. Siis minun skitsofrenia-diagnoosi vaihdettiin toiseksi ja lopetin kaikki lääkkeet, yhteistyössä saman organisaation hoitajien ja psykiatrien kanssa!

        Ei ole mitään syytä minun vain hyväksyä jotain diagnoosia, jota minulla ei ole. Mietin vain sitä, jos joku tilaa ne vanhat paperit sieltä ja siitä alkaa joku selvitys taas.

        Eli hyvää jatkoa sinulle, oletko muuten potilas vai alan työntekijä itse?

        Skitsofreniaa ei ole olemassa. Se on pelkkä ihmisen hallinnan väline ja osa valtaapitävien väkivaltaista keinovalikoimaa.
        Osa näistä vanhan polven psykiatreista on kuollut ennen aikaisesti, ilmeisesti puhuttuaan ohi suunta, osa on siirretty muihin tehtäviin.
        Kansainvälisesti Suomi on siis ottanut irtiottoa väkivalta-psykiatriasta. Maahan on kuitenkin soluttautunut kansainvälistä psykiatriamafiaa edustavia henkilöitä jotka pyrkivät estämään Suomen irtautumista väkivalta-psykiatriasta.
        Suomen olisi syytä ehdottomasti jättää palkkaamatta Suomen ulkopuolisista kulttuureista tänne saapuvia psykiatreja ja ties mitä kansaopiston diplomin omaavia psykopaatteja, jotka eivät suomalaista järjestelmää tunnusta.
        Turha on kuitenkaan tuudittautua kotimaisen lääkärikunnan etiikkaan, jos psykiatriassa olisikin jotain muutosta tapahtunut, löytyy häikäilemättömiä natsistisia väkivaltarikollisia muusta lääkärikunnasta joilla on mielenterveyslain valtuudet.

        Ihmisoikeuksia kunnioittamattoman ja rikollisen toiminnan lopettamiseksi ei ole muuta keinoa kuin mielenterveyslain kumoaminen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä tunnen myös naisen joka sai ” ” hullun paperit ” (, kuten hän sen sanoi) , poistettua ja tuli kotiin mielissään ja alkoi välittömästi selittämään että joku oleskelee seinien sisällä ja puhuu sieltä hänelle öisin, joten kukahan siinäkin tapauksessa oli ollut oikeassa.potilas vai lääkäri

        Haistappa psykopaatti .... Kaltaisillesi oikea paikka on lukittujen ovien takana seinien sisällä loppuelämänne.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Haistappa psykopaatti .... Kaltaisillesi oikea paikka on lukittujen ovien takana seinien sisällä loppuelämänne.

        Kokeilin sitä, mutta vattuiltuani ylilääkärille, se heitti pihalle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Haistappa psykopaatti .... Kaltaisillesi oikea paikka on lukittujen ovien takana seinien sisällä loppuelämänne.

        Kaltaisensa ovat henkilökunnalle vaikeita hoidettavia, ammattilaiset eivät helpolla pääse, harmi.
        Psykiatria on rankka ala, myös henkisesti.


    • Anonyymi

      Aloittajalle tiedoksi, lääkäri ei määrää mitään lääkkeitä, kun ihmisen ei ole pakko syödä lääkkeitä tässä maailmassa. Voit sanoa että en syö mitään vaarallisia psyykenlääkkeitä, joten turha ehdotella.
      Toisaalta, psykiatrille ei kannata edes mennä. Se on jo ensimmäinen tyhmyys.
      Jasmin Voutilainen on viimeinen tunnettu psykiatrien tappama henkilö.
      Ja näitä on tuhansia Suomessakin.

      • Anonyymi

        Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että psykiatrille ei kannata mennä, tai käyttää nykyisiä mt-palveluita. 1. Koska siellä ei saa, tai tehdä mitään muuta, kuin vain arvioidaan, analysoidaan, tarkkaillaan, tehdään diagnooseja, määrätään lääkityksiä, tehdään hoitopäätöksiä, leimataan ihminen loppuiäksi (merkinnät kaikista asioista mm. Omakantaan), mikä vaikeuttaa somaattisten oireiden tutkimuksiin pääsemistä ja sairauksien toteamista ja niihin hoidon saamista. Nykyiset markkinoilla ja käytössä olevat psyykelääkkeet eivät juurikaan auta mt-oireista kärsiviä. Koska esim. SSRI-lääkkeillä, ja Venlaflaksiinilla on merkittäviä sivuvaikutuksia, kuten itsetuhoisuuden ja masennuksen pahenemista. Lisäksi useat psyykelääkkeet aiheuttavat paitsi lihomista, siis painon nousemista ja sairastumisriskin kasvua muihin somaattisiin sairauksiin, kuten diabetekseen ja sydän ja verisuonitauteihin. Etenkin pitkäaikaisessa käytössä. Näistä monista haittavaikutuksista on maininnat tuoteselosteissakin. Lisäksi kannattaa ottaa ja hakea netistä vielä lisää tietoa, aiheisiin liittyen. Jotkut tänne kommentoivista ovat myös hienosti laittaneet joihin keskusteluihin lisälinkkejä, jotka useimmiten ovat englanninkielisiä, joista löytyy lisää tietoa.

        Edelliselle sanoisin näin: periaatteessa psykiatria on vastuussa monen ihmisen ennenaikaisesta kuolemasta. Nimenomaan lääkkeiden haittavaikutusten, joista aiheutuu lisäsairauksia ja esim. juuri nimenomaan joissakin masennuslääkkeissä ilmenevien pahenevien haittavaikutusten takia. Se on aivan totta ja pitää paikkansa.

        Lisäksi psykiariassa toimivat eivät valitettavasti keskity ja kiinnity tarpeeksi palveluita käyttävien elämäntilanteisiin, olosuhteisiin, oireiden tausta ja juurisyihin, tunne-elämään, sosiaaliseen/tukiverkostoon ja niiden toimivuuteen. Potilaita kohdellaan ja nähdään vain tehdyn diagnoosin läpi ja sen kautta. Ihmistä ei nähdä ja kohdata ihmisenä, eikä hänen elämänkaartaan, tunteitaan, tai koettuja elämäntapahtumia käsitellä. Koko hoito on yleensäkin aivan liian ja vain diagnoosi ja lääkekeskeistä. Lisäksi julkisella puolella harvemmin edes tarjotaan traumaterapiaa. Etenkään psykoosidiagnosoiduille, vaikka heidänkin keskuudessa on useilla traumataustaa.

        Koko hoitokulttuuria pitäisi uudistaa, mutta kun siellä alalla toimivien piirissä ei asioita ja uudistustarpeita joko nähdä, myönnetä, tai ymmärretä. Resurssipula, tai ylipitkät hoitojonot eivät ole ainoita syitä tässä jo pitkään, useita vuosikymmeniä kestäneessä mt-kriisissä. Tilanne on vain entisestään pahentunut, vaikka merkit tästä oli jo nähtävissä jo kauan sitten.
        Tästä syystä uhreja ja menetyksiä on tullut, ja päässyt tapahtumaan. Ja heitä tulee vielä lisää. Omalla tavallaan jokainen mt-oireista kärsivä heijastelee oireilullaan yhteiskunnassa, yhteisöissä, opiskelu, ja työelämässä, ja kulttuurissa ilmeneviä ongelmia, vikoja, virheitä ja puutteita.

        Jos kyseistä alaa ja siellä käytössä olevia hoitomuotoja/menetelmiä, tapoja ja asenteita kohdella ja auttaa vaikeuksissa olevia ja apua pyytämään tulevia kohtaan ei aleta muuttaa, niin todella huonolta tulee näyttämään tulevaisuus monen nuoren, ja muunkin ikäisen kohdalla. Heidän puolestaan olen todella huolissani ja surullinen.

        Psykiatria, terveydenhuolto ja yhteiskunta on omalta osaltaan aiheuttanut ja saanut aikaan tämän, eli turhia uhreja, kuolemia ja menetyksiä. Jasmin Voutilainen oli yksi heistä. Siinä on peiliin katsomisen paikka monella.


      • Anonyymi

        Nyt putosin vähän kärryiltä, missä vaiheessa aloittaja, tai kukaan muukaan täällä puhui lääkkeistä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nyt putosin vähän kärryiltä, missä vaiheessa aloittaja, tai kukaan muukaan täällä puhui lääkkeistä?

        Aloittajan ( avauksen ) ensimmäisessä lauseessa oli myös neurolepteistä ja niiden mahdollisesti aiheuttamista haitoista kysymystä.
        Ota uudestaan kärryistä kiinni, niin pysyt kyydissä, kyllä oli puhe myös lääkkeistä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nyt putosin vähän kärryiltä, missä vaiheessa aloittaja, tai kukaan muukaan täällä puhui lääkkeistä?

        Edelliselle: myönnetään, olet oikeassa, keskustelu meni ainakin minun kohdaltani kokonaan sivu-urille. Aiempi kirjoitukseni ei kuulu tämän aloituksen sisältöön juuri mitenkään. Keskittymiskykyni on kadonnut täysin autonomisen hermoston toimintahäiriön takia. Mm. hengitys katkeilee, eikä toimi. Pahoittelut asian johdosta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aloittajan ( avauksen ) ensimmäisessä lauseessa oli myös neurolepteistä ja niiden mahdollisesti aiheuttamista haitoista kysymystä.
        Ota uudestaan kärryistä kiinni, niin pysyt kyydissä, kyllä oli puhe myös lääkkeistä.

        Niin siinä kysyttiin apua, ei taas viidentoista sivun vuodatusta siitä, että miksi lääke tai hoitovastaisuus on se paras juttu.

        Miksi se on niin vaikeeta pysyä asiassa? Eikä edes valittaminen ole riittävän tärkeä asia, ettei se sairaus puskisi sieltä läpi?


    • Anonyymi

      Olen tuon alkuperäisen viestin kirjoittaja. Olen kirjoittanut tähän ketjuun aivan asiallisesti omat kommenttini, sitten on tullut kaikenlaista syyttelyä. "Hän on sairaidentunnoton hullu." Tuollainen käytös nimenomaan osoittaa osan koko pointistani. Olen täysin asiallinen myös lääkärien ja muiden kanssa niin pitkälle kuin mahdollista, ehkä liiankin paljon. Useat ihmiset valittavat ja ärsyyntyvät erilaisista asioista minua paljon enemmän.

      Minä siis sain skitsofrenia-diagnoosin yli kymmenen vuotta sitten sen jälkeen kun minut lääkittiin zombiksi ja työkyvyttömäksi. Sen jälkeen kun minut siirrettiin toisella psykiatrille ja hoitajille, niin he uskoivat minun tarinaani. Käyttäydyin täysin asiallisesti heitä kohtaan, lopetimme neuroleptit yhteistyössä ja skitsofrenia-diagnoosi vaihdettiin toiseksi. Sen jälkeen en ole käyttänyt mitään psyykelääkkeitä. Moni ei varmaan usko, että tuo on edes mahdollista.

      Näin vasta jälkikäteen potilaskirjaukset tilattuani, miten väärin se alkuperäinen psykiatri oli tulkinnut minun kertomukseni. Samoin kun vointini huononi todalla nopeasti neuroleptien aloituksen jälkeen, hän ja psykologi tulkitsivat sen vakavammaksi oireiksi ja lopulta skitsofreniaki.

      Mietin noita erilaisia valitustapoja sen kannalta, että jos joku taho tahtoo tilata sieltä niitä väärin tulkittuja diagnooseja ja sen jälkeen alkaa niiden pohjalta tehdä omia tulkintojaan. Esimerkiksi jos sieltä tulee taas joku psykiatri tunkemaan neuroleptejä, injektioita, tutkimuksia tai muuta sellaista, niin olen ehkä niin ärsyttävä, että hän lopettaa sen. Tuo on siis luultavasti aika viimeinen toimi siinä, mutta olen ainakin varautunut. :)

      • Anonyymi

        Tavallaan kun ihminen tulee foorumille, niin kuvitteleekin saavansa jotain vertaistukea, vaikkapa juuri valituksen tekemiseen.

        Valitettavasti tämä ei ole sellainen foorumi mistä saisi tukea itselleen kaipaamasta asiasta.

        Tänne on vuosien saatossa pesiytynyt muutaman vakiokävijän porukka, jotka ovat ottaneet tehtäväkseen oman agendansa levittämisen, mihin ei auttaminen kuulu. Tämän valitettavasti voi käydä toteamassa foorumin jokaisessa ketjussa, jossa joku jotain apua pyytää.

        En voi kuin harmitella, ja toivoa että löydät edes sieltä täältä jonkun vinkin, vaikka sen kaiken turhan läpikäyminen voikin tuntua raskaalta.

        En sitten tiedä löytyisikö netistä joku toinen moderoidumpi foorumi, missä muutama ihminen ei pääsisi tuhoamaan kaikkea avun tarvetta.


      • Anonyymi

        Ymmärrän hyvin, mitä tarkoitat, aloittaja.
        Itselläni todettiin vuosia sitten psykoosisairaus, jonka vuoksi tuli käytyä sairaalahoidot, lääkitykset, ym. läpi.
        Lääkkeistä voin sanoa sen verran, että osittain ne psykoosit poistikin, mutta samalla myös piti jatkuvasti jonkin asteisessa horroksessa, aivosumussa, zombie-sanakin on hyvä kuvaamaan olotiloja. Aina olin paikalla, mutta en yleensä läsnä.

        Viimeisin laitosjakso oli todella pitkä, silloin myös lääkityksiä laskettiin aivan minimiin, ja terveydellinen tila parani nopeaa tahtia. Jopa osaston lääkärikin sanoi huomanneensa vointini muuttuneen huomattavasti lääkitysten vähentämisen myötä.
        Jälkeenpäin lopettelin viimeisenkin käyttämäni lääkkeen ja elämä on palautunut aika normaaliksi, psyyke on pysynyt tasapainossa, vastoinkäymiset on helpompi ottaa vastaan ja käsitellä mielessään. Niitä on tosin ollut niin paljon, että jollain tavalla kovettuu ja oppii sietämään ja kestämään paljon enemmän kuin aiemmin.

        Tälläkin palstalla näkee, millainen tuo paljon puhuttu stigma oikeasti on, ja kuinka paljon yleistämistä käytetään puhuttaessa mt-ongelmista kärsivistä ihmisistä.
        Itse olen tuosta diagnoosien aiheuttamasta leimasta " kärsinyt " ainoastaan terveydenhuollon puolella somaattisiin ongelmiin liittyvissä asioissa. Mikä on aika hämmentävää sinänsä, kun huomaa kuinka esim. yleislääkäreilläkin on suuria eroja asenteissa potilaita kohtaan juurikin vaikka tiedoissa näkyvien diagnoosien takia.

        Mt-ongelmista kärsivien leimaaminen johtuu varmasti useimmiten tietämättömyydestä millaisia sairauksia psyykkiset sairaudet ovat.
        Ja vieraat, oudot asiat voivat usein herättää joissain ihmisissä myös pelkoa.
        Yksi vaikuttava tekijä sairaan ihmisen kohtaamisessa on varmasti myös se, että terveempi ihminen epäilee vähän itseään, tuntee epävarmuutta , kuinka pitäisi kohdata psyykkisesti sairas ihminen. Kokee ehkä, että osaako hän kohdata sairaan, ja millä tavalla.
        Enkä nyt yleistä, että näin olisi jokaisen kohdalla, mutta varmasti joidenkin.

        Mielenterveyteen liittyvissä asioissa on jokaisella omat ajatuksensa ja mielipiteensä, mutta joskus olisi ehkä paikallaan myös miettiä ilmaisutapaa, kun/jos haluaa muita arvostella.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tavallaan kun ihminen tulee foorumille, niin kuvitteleekin saavansa jotain vertaistukea, vaikkapa juuri valituksen tekemiseen.

        Valitettavasti tämä ei ole sellainen foorumi mistä saisi tukea itselleen kaipaamasta asiasta.

        Tänne on vuosien saatossa pesiytynyt muutaman vakiokävijän porukka, jotka ovat ottaneet tehtäväkseen oman agendansa levittämisen, mihin ei auttaminen kuulu. Tämän valitettavasti voi käydä toteamassa foorumin jokaisessa ketjussa, jossa joku jotain apua pyytää.

        En voi kuin harmitella, ja toivoa että löydät edes sieltä täältä jonkun vinkin, vaikka sen kaiken turhan läpikäyminen voikin tuntua raskaalta.

        En sitten tiedä löytyisikö netistä joku toinen moderoidumpi foorumi, missä muutama ihminen ei pääsisi tuhoamaan kaikkea avun tarvetta.

        Kaikella ystävällisyydellä: pyysin jo anteeksi, että kirjoitin väärään keskustelunaloitukseen. Mainitsin, että keskittymiskyky on kadonnut. Miten paljon pitää pyytää anteeksi, jotta se riittää? Käsittääkseni tässäkin ketjussa on kylläkin varmaankin jotkut jo antaneet neuvoja aloittajalle. Joten jos nyt yksi kirjoitus on vahingossa mennyt väärään paikkaan, niin anteeksi vielä kerran. Jättäkää se sitten noteeraamatta.

        Mitä tulee tuohon, mitä kirjoitit, että jokainen keskustelu ja avunpyyntö on muka pilattu. En minä ainakaan ole sellaista huomannut. Itse asiassa olen lähes joka kerta havainnut, että jos joku on pyytänyt itsetuhoisiin ajatuksiin apua, niin moni on antanut hyviä neuvoja ja ohjeita.

        Mitä tulee sinuun itseesi, ja mitä itse hyväksyt. Kykenetkö hyväksymään myös erilaisia ja omasta näkökannastasi, tai mielipiteistäsi eroavia näkemyksiä ja somekirjoittelua? Mietipä sitä kysymystä edes vähän aikaa ja ole rehellinen.

        Ja toinen kysymys, hyväksytkö kaikki psykiatrian ja psykiatriassa käytetyt hoitokeinot ja menetelmät? Entä asenteet ja muut? Tarvitseeko mielestäsi oireilevan ja apua pyytävän henkilön olosuhteisiin, tapahtumiin ja tilanteisiin ja taustalla oleviin juurisyihin keskittyä ollenkaan? Käsityksieni mukaan psykiatria keskittyy vain potilaan tarkkailuun, arviointiin, diagnosointiin, leimaamiseen ja lääkemääräämisiin. Omien kokemusteni mukaan psykiatrit ja hoitajat eivät piittaa rahtuakaan siitä, eli välitä siitä, mitä ihminen on, mitä hänen elämässään on tapahtunut, mitä hän tuntee ja kokee.

        3.kysymys: Ja onko mielestäsi psykiatria aina erehtymätön, aina oikeassa ja toimiiko aina joka kerta jokaisen kohdalla oikealla tavalla?

        4. kysymys: Vielä, mikä on kenties se oma takana oleva agendasi?

        Kiitos!


      • Anonyymi

        Ihmisistä kirjoitetaan tarkoituksella virheellisiä potilastietoja, tarkoituksena on virheellisen ja vahingollisen diagnoosin aikaan saaminen.
        Toisaalta diagnooseja saatetaan kirjoittaa virheellisten potilastietojen ja niiden tarkistamisen pelossa myös ilman mitään potilastietomerkintöjä.
        Todella hukassa ollaan kun virheellisistä tiedoista joudutaan käymään taistelua sana-sanaa vastaan periaatteella. Tälläiset sana-sanaa vastaan asiat tietenkin kaatuisivat oikeudessa jos diagnoosi olisi syyte "varteenotettavan epäilyksen jättävinä", mutta koska kyseessä ei ole syyte, vaikka seuraus on rikostuomiota vahingollisempikin, asia on rikosoikeuden kannalta kunnianloukkaus-rikos, jossa taas nykyisen lain mukaan herjaajan ei tarvitse todistaa väitettään. Toisin sanoen lääkärin ei tarviyse todistaa väitettään sana-sanaa vastaan tilanteessa.

        Tässä ketjussa mainitun mukaisesti, ja kun lääkäreillä ei ole mitään vastuuta tekemisistään, ainoa keino häikäilemättömän lääkärien harjoittaman väkivaltarikollisuuden lopettamiseksi on mielenterveyslain kumoaminen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tavallaan kun ihminen tulee foorumille, niin kuvitteleekin saavansa jotain vertaistukea, vaikkapa juuri valituksen tekemiseen.

        Valitettavasti tämä ei ole sellainen foorumi mistä saisi tukea itselleen kaipaamasta asiasta.

        Tänne on vuosien saatossa pesiytynyt muutaman vakiokävijän porukka, jotka ovat ottaneet tehtäväkseen oman agendansa levittämisen, mihin ei auttaminen kuulu. Tämän valitettavasti voi käydä toteamassa foorumin jokaisessa ketjussa, jossa joku jotain apua pyytää.

        En voi kuin harmitella, ja toivoa että löydät edes sieltä täältä jonkun vinkin, vaikka sen kaiken turhan läpikäyminen voikin tuntua raskaalta.

        En sitten tiedä löytyisikö netistä joku toinen moderoidumpi foorumi, missä muutama ihminen ei pääsisi tuhoamaan kaikkea avun tarvetta.

        Tällä Suomi24 palstalla päivystää äärioikeistohenkistä porukkaa, joka historian saatossa on esimerkiksi aikaan saanut mielenterveydeltään leimattujen joukkotuhonnan. Psykiatria on myös äärioikeiston väline poliittisten vastustajien nujertamiseksi, tarkoittaen nyt tätä palstaa laajemmassa näkökulmassa väkivallan välineestä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaikella ystävällisyydellä: pyysin jo anteeksi, että kirjoitin väärään keskustelunaloitukseen. Mainitsin, että keskittymiskyky on kadonnut. Miten paljon pitää pyytää anteeksi, jotta se riittää? Käsittääkseni tässäkin ketjussa on kylläkin varmaankin jotkut jo antaneet neuvoja aloittajalle. Joten jos nyt yksi kirjoitus on vahingossa mennyt väärään paikkaan, niin anteeksi vielä kerran. Jättäkää se sitten noteeraamatta.

        Mitä tulee tuohon, mitä kirjoitit, että jokainen keskustelu ja avunpyyntö on muka pilattu. En minä ainakaan ole sellaista huomannut. Itse asiassa olen lähes joka kerta havainnut, että jos joku on pyytänyt itsetuhoisiin ajatuksiin apua, niin moni on antanut hyviä neuvoja ja ohjeita.

        Mitä tulee sinuun itseesi, ja mitä itse hyväksyt. Kykenetkö hyväksymään myös erilaisia ja omasta näkökannastasi, tai mielipiteistäsi eroavia näkemyksiä ja somekirjoittelua? Mietipä sitä kysymystä edes vähän aikaa ja ole rehellinen.

        Ja toinen kysymys, hyväksytkö kaikki psykiatrian ja psykiatriassa käytetyt hoitokeinot ja menetelmät? Entä asenteet ja muut? Tarvitseeko mielestäsi oireilevan ja apua pyytävän henkilön olosuhteisiin, tapahtumiin ja tilanteisiin ja taustalla oleviin juurisyihin keskittyä ollenkaan? Käsityksieni mukaan psykiatria keskittyy vain potilaan tarkkailuun, arviointiin, diagnosointiin, leimaamiseen ja lääkemääräämisiin. Omien kokemusteni mukaan psykiatrit ja hoitajat eivät piittaa rahtuakaan siitä, eli välitä siitä, mitä ihminen on, mitä hänen elämässään on tapahtunut, mitä hän tuntee ja kokee.

        3.kysymys: Ja onko mielestäsi psykiatria aina erehtymätön, aina oikeassa ja toimiiko aina joka kerta jokaisen kohdalla oikealla tavalla?

        4. kysymys: Vielä, mikä on kenties se oma takana oleva agendasi?

        Kiitos!

        Se mitä en pysty hyväksymään, on muunneltu totuus, tai suoranainen rasismi, vaikka sitä kuinka verhottaisiin mielipiteeksi. Joku voi kokea sen esiin tuomisen kiusalliseksi, mutta sille ei sitten mahda mitään.

        Onko jokin asia erehtymätön? Ihan samanlainen retorinen kysymys kuin se, että paraneeko meielenterveyskuntoutujan asema sillä, että me unohdetaan viimeiset satavuotta mielenterveyshoitoa, ja yritetään keksiä pyörä jotenkin uudelleen? Tai paraneeko se sillä, että kallis valitus systemi seisoo tyhjänpanttina, kun ihmisiä yritetään aivopestä siihen ettei sitä kannata käyttää?

        Agendaan on vaikeampi vastata. Alunperin kuvittelin että voisin auttaa ihmisiä, ja siinä sivussa vähän kuulla mielenterveyskentän tuntoja, mutta tätähän tämä on. Apu ei kelpaa ja viisi ihmistä ei ihan ole mielenterveyskenttä. Eli ainoa mikä on jäljellä, on yrittää edes vähän tuoda sitä arkirealismia niille ihmisille jotka ehkä vahingossa lukevat tätä foorumia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se mitä en pysty hyväksymään, on muunneltu totuus, tai suoranainen rasismi, vaikka sitä kuinka verhottaisiin mielipiteeksi. Joku voi kokea sen esiin tuomisen kiusalliseksi, mutta sille ei sitten mahda mitään.

        Onko jokin asia erehtymätön? Ihan samanlainen retorinen kysymys kuin se, että paraneeko meielenterveyskuntoutujan asema sillä, että me unohdetaan viimeiset satavuotta mielenterveyshoitoa, ja yritetään keksiä pyörä jotenkin uudelleen? Tai paraneeko se sillä, että kallis valitus systemi seisoo tyhjänpanttina, kun ihmisiä yritetään aivopestä siihen ettei sitä kannata käyttää?

        Agendaan on vaikeampi vastata. Alunperin kuvittelin että voisin auttaa ihmisiä, ja siinä sivussa vähän kuulla mielenterveyskentän tuntoja, mutta tätähän tämä on. Apu ei kelpaa ja viisi ihmistä ei ihan ole mielenterveyskenttä. Eli ainoa mikä on jäljellä, on yrittää edes vähän tuoda sitä arkirealismia niille ihmisille jotka ehkä vahingossa lukevat tätä foorumia.

        Jokainen tiede menee eteenpäin vain, jos se kykenee tarkastelemaan omia käyttämiään metodeja, ja dogmeja avoimin silmin, ja kykenee myös itsekritiikkiin. Eli näkemään ja huomioimaan myös omissa käyttämissään metodeissa ja hoitomenetelmissä olevat kenties viat ja puutteet ja myös korjaamaan tarvittaessa niitä. Käytännössä uudistumaan ja myös muuttamaan vakiintuneiksi käyneitä, tai vääriksi osoittautuneita hoitomuotoja. Se on oikea tapa harjoittaa tiedettä. Ja se edellyttää peiliin katsomista, virheiden tunnustamista, mm. diagnoosi ja lääkekeskeisyydestä luopumista ja uusien hoito-oppien käyttöön ottamista, kuten oireiden taustalla olevien juurisyiden ottamista enemmän huomioon autettaessa ja hoidettaessa ihmistä.

        Ja en ole todellakaan rasisti. Saatan sanoa, tai kirjoittaa asioita vähän liiankin suoraan. Koska se, mikä tässä ärsyttää, on juuri se, että psykiatria on pysynyt jämähtäneenä jo ainakin yli 20 vuoden ajan. Ja henkisestä pahoinvoinnista kärsivät ihmiset eivät ole saaneet sellaista apua, tukea ja hoitoa, jota heidän olisi tullut saada. Ihmisiä on vain leimattu diagnooseilla ja heidän terveyttään ja hyvinvointiaan ei ole edistetty, vaan pikemminkin päinvastoin. Nykyisillä markkinoilla olevilla psyykelääkkeillä vain vahingoitetaan niitä käyttäviä ihmisiä. Ihmisiä tappaa itsensä, kun masennuslääkkeet vain pahentavat masennuksen ja itsetuhoisuuden oireita. Neuroleptit ja jotkin masennuslääkkeetkin taas lihottavat, ja aiheuttavat lisää somaattisia sairauksia. Onko se rasismia, jos tuo esille lääkkeiden haittavaikutuksia, kritisoi alalla vallitsevia dogmeja, tai toivoo, että psykiatria ja siellä toimivat viimeinkin alkaisivat osoittaa edistyksen ja kehityksen merkkejä uudistamalla hoitokäytäntöjään?

        Olinko nyt argumenttissani tarpeeksi selkeä ja ymmärrettävä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jokainen tiede menee eteenpäin vain, jos se kykenee tarkastelemaan omia käyttämiään metodeja, ja dogmeja avoimin silmin, ja kykenee myös itsekritiikkiin. Eli näkemään ja huomioimaan myös omissa käyttämissään metodeissa ja hoitomenetelmissä olevat kenties viat ja puutteet ja myös korjaamaan tarvittaessa niitä. Käytännössä uudistumaan ja myös muuttamaan vakiintuneiksi käyneitä, tai vääriksi osoittautuneita hoitomuotoja. Se on oikea tapa harjoittaa tiedettä. Ja se edellyttää peiliin katsomista, virheiden tunnustamista, mm. diagnoosi ja lääkekeskeisyydestä luopumista ja uusien hoito-oppien käyttöön ottamista, kuten oireiden taustalla olevien juurisyiden ottamista enemmän huomioon autettaessa ja hoidettaessa ihmistä.

        Ja en ole todellakaan rasisti. Saatan sanoa, tai kirjoittaa asioita vähän liiankin suoraan. Koska se, mikä tässä ärsyttää, on juuri se, että psykiatria on pysynyt jämähtäneenä jo ainakin yli 20 vuoden ajan. Ja henkisestä pahoinvoinnista kärsivät ihmiset eivät ole saaneet sellaista apua, tukea ja hoitoa, jota heidän olisi tullut saada. Ihmisiä on vain leimattu diagnooseilla ja heidän terveyttään ja hyvinvointiaan ei ole edistetty, vaan pikemminkin päinvastoin. Nykyisillä markkinoilla olevilla psyykelääkkeillä vain vahingoitetaan niitä käyttäviä ihmisiä. Ihmisiä tappaa itsensä, kun masennuslääkkeet vain pahentavat masennuksen ja itsetuhoisuuden oireita. Neuroleptit ja jotkin masennuslääkkeetkin taas lihottavat, ja aiheuttavat lisää somaattisia sairauksia. Onko se rasismia, jos tuo esille lääkkeiden haittavaikutuksia, kritisoi alalla vallitsevia dogmeja, tai toivoo, että psykiatria ja siellä toimivat viimeinkin alkaisivat osoittaa edistyksen ja kehityksen merkkejä uudistamalla hoitokäytäntöjään?

        Olinko nyt argumenttissani tarpeeksi selkeä ja ymmärrettävä?

        No katotaas, ymmärränkö minä?

        Eli et ole koskaan joutunut hoivaamaan mielenterveysongelmista kärisivää ihmistä.

        Etkä mielenterveyskentästä tiedä oikestaan mitään muuta, kuin että lääkepaketeissa on lappu haittavaikutuksista?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se mitä en pysty hyväksymään, on muunneltu totuus, tai suoranainen rasismi, vaikka sitä kuinka verhottaisiin mielipiteeksi. Joku voi kokea sen esiin tuomisen kiusalliseksi, mutta sille ei sitten mahda mitään.

        Onko jokin asia erehtymätön? Ihan samanlainen retorinen kysymys kuin se, että paraneeko meielenterveyskuntoutujan asema sillä, että me unohdetaan viimeiset satavuotta mielenterveyshoitoa, ja yritetään keksiä pyörä jotenkin uudelleen? Tai paraneeko se sillä, että kallis valitus systemi seisoo tyhjänpanttina, kun ihmisiä yritetään aivopestä siihen ettei sitä kannata käyttää?

        Agendaan on vaikeampi vastata. Alunperin kuvittelin että voisin auttaa ihmisiä, ja siinä sivussa vähän kuulla mielenterveyskentän tuntoja, mutta tätähän tämä on. Apu ei kelpaa ja viisi ihmistä ei ihan ole mielenterveyskenttä. Eli ainoa mikä on jäljellä, on yrittää edes vähän tuoda sitä arkirealismia niille ihmisille jotka ehkä vahingossa lukevat tätä foorumia.

        Lääkkeiden haittavaikutukset ovat joidenkin ja jopa useimpien kohdalla arkea, eli realismia ja totta. Ja totta puhuen, hoito voisi olla lääkkeetöntäkin. Psykoositkin menevät ohi omia aikojaan, ilman, että tarvitsee laittaa ihmistä/ihmisiä pysyväislääkitykselle, koko elämän ajaksi. Näistä asioista ei vaan saa puhua, eikä kirjoittaa myöskään somessa. Koska tietyt tahot ja siellä olevat eivät siitä pidä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No katotaas, ymmärränkö minä?

        Eli et ole koskaan joutunut hoivaamaan mielenterveysongelmista kärisivää ihmistä.

        Etkä mielenterveyskentästä tiedä oikestaan mitään muuta, kuin että lääkepaketeissa on lappu haittavaikutuksista?

        Silloin kun joku keskusteluun osallistuva ei edes lue, tai edes yritä ymmärtää toisen kirjoittaman mielipiteen pointtia, vaan takertuu epäolennaisuuksiin, ja/tai heittää syytöksiä/leimoja toisen päälle, tai mennään henkilökohtaisuuksiin, keskustelu päättyy minun kohdallani tähän. Minun ei tarvitse vastata tällaisiin syytöksiin, tai epäolennaisuuksiin millään tavalla. Koska edellinen kommentti ei ole millään tavalla edes asiallinen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Silloin kun joku keskusteluun osallistuva ei edes lue, tai edes yritä ymmärtää toisen kirjoittaman mielipiteen pointtia, vaan takertuu epäolennaisuuksiin, ja/tai heittää syytöksiä/leimoja toisen päälle, tai mennään henkilökohtaisuuksiin, keskustelu päättyy minun kohdallani tähän. Minun ei tarvitse vastata tällaisiin syytöksiin, tai epäolennaisuuksiin millään tavalla. Koska edellinen kommentti ei ole millään tavalla edes asiallinen.

        Voi sitä ironian määrää.

        Ei kai tässä ole kun parivuotta yritetty selittää että mielenterveys on aika iso ja monimutkainen epäolennaisuus... korjaan kokonaisuus, johon liittyy vähän yhtä sun toista, niin ihan niin kuin siellä joku keskustelia pistäisi aina sellaista whatabautismia. Aina yksi sama asia yksillä ja samoilla linkkauksilla.

        Mutta jos lotota pitäisi, niin ei se tule päättymään sinun kohdaltasi.

        Se mikä on saanut sinut veisaamaan sitä yhtä ja samaa virttä nämä vuosikaudet, niin on ja pysyy, vielä monta tulevaa vuotta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voi sitä ironian määrää.

        Ei kai tässä ole kun parivuotta yritetty selittää että mielenterveys on aika iso ja monimutkainen epäolennaisuus... korjaan kokonaisuus, johon liittyy vähän yhtä sun toista, niin ihan niin kuin siellä joku keskustelia pistäisi aina sellaista whatabautismia. Aina yksi sama asia yksillä ja samoilla linkkauksilla.

        Mutta jos lotota pitäisi, niin ei se tule päättymään sinun kohdaltasi.

        Se mikä on saanut sinut veisaamaan sitä yhtä ja samaa virttä nämä vuosikaudet, niin on ja pysyy, vielä monta tulevaa vuotta.

        Silloin, kun joku keskustelijoista alkaa siirtää keskustelun painopistettä toisiin kirjoittajiin, niin kyseinen keskustelija on tavallaan jo menettänyt pelin, esittäessään toisesta mielipiteen kirjoittajasta epäilyksiä, tai sellaisia väitteitä, joita hän ei voi tarkistaa, tai mitenkään saada edes selville.

        Tässä tapauksessa edellinen kirjoittaja väitti, ettei joku keskusteluun osallistuja tietäisi mitään mielenterveyden kentältä, mikä ei pidä paikkaansa. Väite on siis paikkansapitämätön. Se, että ei pidä jonkun esittämästä mielipiteestä ei riitä syyksi mennä esittämään väitteitä, tai spekulaatioita, jotka ovat paikkansapitämättömiä.

        Nettietiketin sääntöjen mukaan ei pidä mennä henkilökohtaisuuksiin, tai esittää loukkaavia kommentteja muista kirjoittajista. Edellinen siis rikkoi niitä sääntöjä.

        Joten ironiaan on toisella enemmän aihetta, kuin edellisellä kommentoijalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jokainen tiede menee eteenpäin vain, jos se kykenee tarkastelemaan omia käyttämiään metodeja, ja dogmeja avoimin silmin, ja kykenee myös itsekritiikkiin. Eli näkemään ja huomioimaan myös omissa käyttämissään metodeissa ja hoitomenetelmissä olevat kenties viat ja puutteet ja myös korjaamaan tarvittaessa niitä. Käytännössä uudistumaan ja myös muuttamaan vakiintuneiksi käyneitä, tai vääriksi osoittautuneita hoitomuotoja. Se on oikea tapa harjoittaa tiedettä. Ja se edellyttää peiliin katsomista, virheiden tunnustamista, mm. diagnoosi ja lääkekeskeisyydestä luopumista ja uusien hoito-oppien käyttöön ottamista, kuten oireiden taustalla olevien juurisyiden ottamista enemmän huomioon autettaessa ja hoidettaessa ihmistä.

        Ja en ole todellakaan rasisti. Saatan sanoa, tai kirjoittaa asioita vähän liiankin suoraan. Koska se, mikä tässä ärsyttää, on juuri se, että psykiatria on pysynyt jämähtäneenä jo ainakin yli 20 vuoden ajan. Ja henkisestä pahoinvoinnista kärsivät ihmiset eivät ole saaneet sellaista apua, tukea ja hoitoa, jota heidän olisi tullut saada. Ihmisiä on vain leimattu diagnooseilla ja heidän terveyttään ja hyvinvointiaan ei ole edistetty, vaan pikemminkin päinvastoin. Nykyisillä markkinoilla olevilla psyykelääkkeillä vain vahingoitetaan niitä käyttäviä ihmisiä. Ihmisiä tappaa itsensä, kun masennuslääkkeet vain pahentavat masennuksen ja itsetuhoisuuden oireita. Neuroleptit ja jotkin masennuslääkkeetkin taas lihottavat, ja aiheuttavat lisää somaattisia sairauksia. Onko se rasismia, jos tuo esille lääkkeiden haittavaikutuksia, kritisoi alalla vallitsevia dogmeja, tai toivoo, että psykiatria ja siellä toimivat viimeinkin alkaisivat osoittaa edistyksen ja kehityksen merkkejä uudistamalla hoitokäytäntöjään?

        Olinko nyt argumenttissani tarpeeksi selkeä ja ymmärrettävä?

        Vaikka tämä on valittamista, niin miten tämä liittyy valittamiseen?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Silloin, kun joku keskustelijoista alkaa siirtää keskustelun painopistettä toisiin kirjoittajiin, niin kyseinen keskustelija on tavallaan jo menettänyt pelin, esittäessään toisesta mielipiteen kirjoittajasta epäilyksiä, tai sellaisia väitteitä, joita hän ei voi tarkistaa, tai mitenkään saada edes selville.

        Tässä tapauksessa edellinen kirjoittaja väitti, ettei joku keskusteluun osallistuja tietäisi mitään mielenterveyden kentältä, mikä ei pidä paikkaansa. Väite on siis paikkansapitämätön. Se, että ei pidä jonkun esittämästä mielipiteestä ei riitä syyksi mennä esittämään väitteitä, tai spekulaatioita, jotka ovat paikkansapitämättömiä.

        Nettietiketin sääntöjen mukaan ei pidä mennä henkilökohtaisuuksiin, tai esittää loukkaavia kommentteja muista kirjoittajista. Edellinen siis rikkoi niitä sääntöjä.

        Joten ironiaan on toisella enemmän aihetta, kuin edellisellä kommentoijalla.

        Sit eikun raportoimaan vaan


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voi sitä ironian määrää.

        Ei kai tässä ole kun parivuotta yritetty selittää että mielenterveys on aika iso ja monimutkainen epäolennaisuus... korjaan kokonaisuus, johon liittyy vähän yhtä sun toista, niin ihan niin kuin siellä joku keskustelia pistäisi aina sellaista whatabautismia. Aina yksi sama asia yksillä ja samoilla linkkauksilla.

        Mutta jos lotota pitäisi, niin ei se tule päättymään sinun kohdaltasi.

        Se mikä on saanut sinut veisaamaan sitä yhtä ja samaa virttä nämä vuosikaudet, niin on ja pysyy, vielä monta tulevaa vuotta.

        Monta vuotta tälle palstalle on tullut psykiatrian palveluiden piilomainostamista ja psykiatrian hoitomenetelmien ja lääkäreiden ylikehumista. Ja palstalle on tullut useiden vuosien ajan ns. tekaistuja ja keksittyjä tarinoita, joissa väitetään, että oma sukulainen on "niin sairas, ja että häntä ei saa hoitoon". Leimataan kaikki mt-oireilevat niin sekopäiseksi, että he paiskovat tavaroita, käyvät jatkuvasti kylässä, ovat ympäristölle, eli muille kanssaihmisille vaaraksi, tai että ovat epäsiistejä. Käytetään tyypillisiä kliseitä, ja fraaseja, millä tavalla alalla usein ajatellaan mt-potilaista, etenkin skitsofreniaa sairastavista. Tästä syystä olen kai sitten "roikkunut" tällä palstalla kertoakseni sen ydinsanoman, eli että psykiatria on väärillä urilla ja on aivan liian diagnoosi ja lääkekeskeistä, lääkkeiden haittavaikutuksia vähättelevää ja potilaiden asema ja kohtelu on huonoa. Koska sitähän se on! Mutta kun sitä ei nähdä, eikä myönnetä. Psykiatria on saanut aikaan vain vahinkoa, tuhoa ja uhreja. Eikä sitäkään tällä(kään) palstalla, nk. ei alallakaan myönnetä. Annas olla, jos vain satut kirjoittamaan ja tuomaan esille noita edellä mainittuja asioita, alkaa vähättely, että "kirjoittaja ei tiedä mistään mitään, on sairaudentunnoton, tai että ei ole ottanut lääkkeitä, tai kehotetaan menemään hoitoon.

        Edellinen on muuten myös veikkauksessaan minun ja tekemisteni suhteen aivan väärässä, nk. on ollut useamman asian kohdalla väärässä jo useamman vuoden ajan. Hän ei tunne minua laisinkaan. Se, että yritetään vaientaa väittämällä kirjoittajaa asiantuntemattomaksi, tai heitetään paikkansapitämättömiä väitteitä, on todella epäasiallista ja kertoo itse sen tekijästä jotakin. Pelätään totuuden kertomista ja paljastamista. Ei täällä saa tuoda esille kritiikkiä lääkkeiden haittavaikutuksista, pakkohoitopäätösten ihmisoikeuksia rikkovista mielivaltaisuuksista tms. Täällä saa ja pitää vain kehua ja kiittää, kun on viety ihmisoikeudet, liikkumisvapaudet, tai annettu pakkoinjektioita. Tai on kiusattu henkisesti. Jep, jep! Tottakai pitää olla polvillaan ja kiittää pää painaen maahan asti, kun annetaan somaattista ja aivoja tuhoavia neuroleptejä. Psykiatriassa olevien epäkohtien takia ja liiallisen suitsuttamisen ja niitä palveluita mainostamisen takia olen ollut tällä palstalla varoittaakseni ihmisiä olemasta liian sinisilmäisiä, kehottanut hankkimaan tietoa, miten parantaa omaa hyvinvointia ja terveyttä, samoin ottamaan selvää lääkkeiden haittavaikutuksista, ja että voi selvitä psykooseista, ilman, että tarvitsee käyttää terveyttä vahingoittavia "lääkkeitä".

        Ei tämän palstan ylläpito ole missään nimessä minun varassani. Tai etteikö tänne tule muita, jotka eivät kritisoisi, toisi epäkohtia, tai ajattelisi asioista samalla tavalla, kuin minä. Kyllä heitä ( muitakin psykiatriaa kritisoivia) tulevaisuudessa tulee vielä varmasti jatkosssakin, etenkin, jos psykiatria jatkaa samoilla väärillä menetelmillä, eli hoitokeinoilla, kuin ennenkin. Nk. se on taapertanut ja ollut jämähtäneenä jo sen ainakin 20 vuotta. Tuleeko menemään vielä se toisetkin 20 vuotta, ennen kuin alalla ja tällä palstalla nämä "psykiatrian mainostajat ja kritiikittömät kehujat" tajuavat sen, miten väärillä urilla se tiede on. Ilmeisesti. Valitettavasti. Sitä ennen ennättää tulla vielä paljon lisää uusia, tietämättömiä uhreja. Ja psykiatria jää sinne samalle huonolaatuiselle tasolle, millä se on ollut jo yli 20 vuoden ajan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Monta vuotta tälle palstalle on tullut psykiatrian palveluiden piilomainostamista ja psykiatrian hoitomenetelmien ja lääkäreiden ylikehumista. Ja palstalle on tullut useiden vuosien ajan ns. tekaistuja ja keksittyjä tarinoita, joissa väitetään, että oma sukulainen on "niin sairas, ja että häntä ei saa hoitoon". Leimataan kaikki mt-oireilevat niin sekopäiseksi, että he paiskovat tavaroita, käyvät jatkuvasti kylässä, ovat ympäristölle, eli muille kanssaihmisille vaaraksi, tai että ovat epäsiistejä. Käytetään tyypillisiä kliseitä, ja fraaseja, millä tavalla alalla usein ajatellaan mt-potilaista, etenkin skitsofreniaa sairastavista. Tästä syystä olen kai sitten "roikkunut" tällä palstalla kertoakseni sen ydinsanoman, eli että psykiatria on väärillä urilla ja on aivan liian diagnoosi ja lääkekeskeistä, lääkkeiden haittavaikutuksia vähättelevää ja potilaiden asema ja kohtelu on huonoa. Koska sitähän se on! Mutta kun sitä ei nähdä, eikä myönnetä. Psykiatria on saanut aikaan vain vahinkoa, tuhoa ja uhreja. Eikä sitäkään tällä(kään) palstalla, nk. ei alallakaan myönnetä. Annas olla, jos vain satut kirjoittamaan ja tuomaan esille noita edellä mainittuja asioita, alkaa vähättely, että "kirjoittaja ei tiedä mistään mitään, on sairaudentunnoton, tai että ei ole ottanut lääkkeitä, tai kehotetaan menemään hoitoon.

        Edellinen on muuten myös veikkauksessaan minun ja tekemisteni suhteen aivan väärässä, nk. on ollut useamman asian kohdalla väärässä jo useamman vuoden ajan. Hän ei tunne minua laisinkaan. Se, että yritetään vaientaa väittämällä kirjoittajaa asiantuntemattomaksi, tai heitetään paikkansapitämättömiä väitteitä, on todella epäasiallista ja kertoo itse sen tekijästä jotakin. Pelätään totuuden kertomista ja paljastamista. Ei täällä saa tuoda esille kritiikkiä lääkkeiden haittavaikutuksista, pakkohoitopäätösten ihmisoikeuksia rikkovista mielivaltaisuuksista tms. Täällä saa ja pitää vain kehua ja kiittää, kun on viety ihmisoikeudet, liikkumisvapaudet, tai annettu pakkoinjektioita. Tai on kiusattu henkisesti. Jep, jep! Tottakai pitää olla polvillaan ja kiittää pää painaen maahan asti, kun annetaan somaattista ja aivoja tuhoavia neuroleptejä. Psykiatriassa olevien epäkohtien takia ja liiallisen suitsuttamisen ja niitä palveluita mainostamisen takia olen ollut tällä palstalla varoittaakseni ihmisiä olemasta liian sinisilmäisiä, kehottanut hankkimaan tietoa, miten parantaa omaa hyvinvointia ja terveyttä, samoin ottamaan selvää lääkkeiden haittavaikutuksista, ja että voi selvitä psykooseista, ilman, että tarvitsee käyttää terveyttä vahingoittavia "lääkkeitä".

        Ei tämän palstan ylläpito ole missään nimessä minun varassani. Tai etteikö tänne tule muita, jotka eivät kritisoisi, toisi epäkohtia, tai ajattelisi asioista samalla tavalla, kuin minä. Kyllä heitä ( muitakin psykiatriaa kritisoivia) tulevaisuudessa tulee vielä varmasti jatkosssakin, etenkin, jos psykiatria jatkaa samoilla väärillä menetelmillä, eli hoitokeinoilla, kuin ennenkin. Nk. se on taapertanut ja ollut jämähtäneenä jo sen ainakin 20 vuotta. Tuleeko menemään vielä se toisetkin 20 vuotta, ennen kuin alalla ja tällä palstalla nämä "psykiatrian mainostajat ja kritiikittömät kehujat" tajuavat sen, miten väärillä urilla se tiede on. Ilmeisesti. Valitettavasti. Sitä ennen ennättää tulla vielä paljon lisää uusia, tietämättömiä uhreja. Ja psykiatria jää sinne samalle huonolaatuiselle tasolle, millä se on ollut jo yli 20 vuoden ajan.

        Näissäkin asioissa tapahtuu tosi paljon yleistämistä.
        Kokemuksia ja mielipiteitä on varmaan yhtä paljon kuin on ihmisiä, jotka ovat esim. olleet psykiatrian kanssa tekemisissä.
        Monilla on huonoja kokemuksia, monilla hyviäkin, sekä myös heitä/meitä, joilla on molempia, sekä hyviä, että huonoja kokemuksia.
        Monet ovat saaneet psykiatrian puolelta ihan oikeasti apujakin, mutta he eivät olekaan täällä huutelemassa ja haukkumassa.
        Psykiatria ja psykiatrinen hoito on asia, joka jakaa mielipiteet ääripäästä toiseen.

        Vielä yksi asia, josta kaikki eivät pidä/tule pitämään, uhriutuminen tapahtuu ihmisessä itsessään silloin kun on kyse vaikkapa psyyken hoidosta. Eri asia, jos on oikean välivaltarikoksen, tai vaikka onnettomuuden uhri, silloin on oikeasti uhri.
        Itse ei pääse henkisesti yhtään helpommalla, vaikka kuinka asettautuisi psykiatriassa uhrin rooliin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lääkkeiden haittavaikutukset ovat joidenkin ja jopa useimpien kohdalla arkea, eli realismia ja totta. Ja totta puhuen, hoito voisi olla lääkkeetöntäkin. Psykoositkin menevät ohi omia aikojaan, ilman, että tarvitsee laittaa ihmistä/ihmisiä pysyväislääkitykselle, koko elämän ajaksi. Näistä asioista ei vaan saa puhua, eikä kirjoittaa myöskään somessa. Koska tietyt tahot ja siellä olevat eivät siitä pidä.

        Lääkkeettömistä hoidoista kannattaa muistaa, että esimerkiksi keroputalla käytetään lääkkeitä.

        Ylipäätänsä lääkkeetön hoito on vähän sellainen paradoksi. Siinä pitäisi olla sellainen terveellä tavalla hyvä sairaudentunto, että sellaiseen älyää ja haluaa lähteä.

        Tottakai sellaisia ihmisiä on, mutta montako ja missä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Näissäkin asioissa tapahtuu tosi paljon yleistämistä.
        Kokemuksia ja mielipiteitä on varmaan yhtä paljon kuin on ihmisiä, jotka ovat esim. olleet psykiatrian kanssa tekemisissä.
        Monilla on huonoja kokemuksia, monilla hyviäkin, sekä myös heitä/meitä, joilla on molempia, sekä hyviä, että huonoja kokemuksia.
        Monet ovat saaneet psykiatrian puolelta ihan oikeasti apujakin, mutta he eivät olekaan täällä huutelemassa ja haukkumassa.
        Psykiatria ja psykiatrinen hoito on asia, joka jakaa mielipiteet ääripäästä toiseen.

        Vielä yksi asia, josta kaikki eivät pidä/tule pitämään, uhriutuminen tapahtuu ihmisessä itsessään silloin kun on kyse vaikkapa psyyken hoidosta. Eri asia, jos on oikean välivaltarikoksen, tai vaikka onnettomuuden uhri, silloin on oikeasti uhri.
        Itse ei pääse henkisesti yhtään helpommalla, vaikka kuinka asettautuisi psykiatriassa uhrin rooliin.

        Niinhän se kuvittelevat saaneensa apua, kun ero on ollut niin rankka, nyyh.

        Sitten toiset kuvittelevat saaneensa apua kun ovat eläkkeellä ja elämässä on kirpputori ja kahvila. Sitten tulee se lopullinen masennus ja elämä päättyy 30 vuotta ennen aikaisesti. Oliko siinä apua?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Monta vuotta tälle palstalle on tullut psykiatrian palveluiden piilomainostamista ja psykiatrian hoitomenetelmien ja lääkäreiden ylikehumista. Ja palstalle on tullut useiden vuosien ajan ns. tekaistuja ja keksittyjä tarinoita, joissa väitetään, että oma sukulainen on "niin sairas, ja että häntä ei saa hoitoon". Leimataan kaikki mt-oireilevat niin sekopäiseksi, että he paiskovat tavaroita, käyvät jatkuvasti kylässä, ovat ympäristölle, eli muille kanssaihmisille vaaraksi, tai että ovat epäsiistejä. Käytetään tyypillisiä kliseitä, ja fraaseja, millä tavalla alalla usein ajatellaan mt-potilaista, etenkin skitsofreniaa sairastavista. Tästä syystä olen kai sitten "roikkunut" tällä palstalla kertoakseni sen ydinsanoman, eli että psykiatria on väärillä urilla ja on aivan liian diagnoosi ja lääkekeskeistä, lääkkeiden haittavaikutuksia vähättelevää ja potilaiden asema ja kohtelu on huonoa. Koska sitähän se on! Mutta kun sitä ei nähdä, eikä myönnetä. Psykiatria on saanut aikaan vain vahinkoa, tuhoa ja uhreja. Eikä sitäkään tällä(kään) palstalla, nk. ei alallakaan myönnetä. Annas olla, jos vain satut kirjoittamaan ja tuomaan esille noita edellä mainittuja asioita, alkaa vähättely, että "kirjoittaja ei tiedä mistään mitään, on sairaudentunnoton, tai että ei ole ottanut lääkkeitä, tai kehotetaan menemään hoitoon.

        Edellinen on muuten myös veikkauksessaan minun ja tekemisteni suhteen aivan väärässä, nk. on ollut useamman asian kohdalla väärässä jo useamman vuoden ajan. Hän ei tunne minua laisinkaan. Se, että yritetään vaientaa väittämällä kirjoittajaa asiantuntemattomaksi, tai heitetään paikkansapitämättömiä väitteitä, on todella epäasiallista ja kertoo itse sen tekijästä jotakin. Pelätään totuuden kertomista ja paljastamista. Ei täällä saa tuoda esille kritiikkiä lääkkeiden haittavaikutuksista, pakkohoitopäätösten ihmisoikeuksia rikkovista mielivaltaisuuksista tms. Täällä saa ja pitää vain kehua ja kiittää, kun on viety ihmisoikeudet, liikkumisvapaudet, tai annettu pakkoinjektioita. Tai on kiusattu henkisesti. Jep, jep! Tottakai pitää olla polvillaan ja kiittää pää painaen maahan asti, kun annetaan somaattista ja aivoja tuhoavia neuroleptejä. Psykiatriassa olevien epäkohtien takia ja liiallisen suitsuttamisen ja niitä palveluita mainostamisen takia olen ollut tällä palstalla varoittaakseni ihmisiä olemasta liian sinisilmäisiä, kehottanut hankkimaan tietoa, miten parantaa omaa hyvinvointia ja terveyttä, samoin ottamaan selvää lääkkeiden haittavaikutuksista, ja että voi selvitä psykooseista, ilman, että tarvitsee käyttää terveyttä vahingoittavia "lääkkeitä".

        Ei tämän palstan ylläpito ole missään nimessä minun varassani. Tai etteikö tänne tule muita, jotka eivät kritisoisi, toisi epäkohtia, tai ajattelisi asioista samalla tavalla, kuin minä. Kyllä heitä ( muitakin psykiatriaa kritisoivia) tulevaisuudessa tulee vielä varmasti jatkosssakin, etenkin, jos psykiatria jatkaa samoilla väärillä menetelmillä, eli hoitokeinoilla, kuin ennenkin. Nk. se on taapertanut ja ollut jämähtäneenä jo sen ainakin 20 vuotta. Tuleeko menemään vielä se toisetkin 20 vuotta, ennen kuin alalla ja tällä palstalla nämä "psykiatrian mainostajat ja kritiikittömät kehujat" tajuavat sen, miten väärillä urilla se tiede on. Ilmeisesti. Valitettavasti. Sitä ennen ennättää tulla vielä paljon lisää uusia, tietämättömiä uhreja. Ja psykiatria jää sinne samalle huonolaatuiselle tasolle, millä se on ollut jo yli 20 vuoden ajan.

        Olet aivan oikeassa.

        Ihmisten kannattaa myös ymmärtää, kaiken hyväntahtoisuuden ja rakentavuuden jälkeen, että aina asioista ei kannata keskustella, ihminen ei ole muuttunut natsien ajoista mihinkään, asiat pitää vain pyrkiä poistamaan maailmasta.
        Kenenkään ei tarvitse keskustella mitään sairaiden tahojen kanssa jotka kertovat toisen osapuolen olevan sairas ja tarvitsevan tämän tahon "apua" ja "hoitoa".
        Tämä mielenterveyslaki on poistettava. Kenenkään oikeudenmukaisen ja ihmisoikeuksia kunnioittavan ei pidä tukea mielenterveyslakia ja samalla ihmisoikeusrikosta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sit eikun raportoimaan vaan

        Eikä "asiakkaisen" kiusaaminen riitä sulle. Ei se sulle riitä kun elät sadismista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Silloin kun joku keskusteluun osallistuva ei edes lue, tai edes yritä ymmärtää toisen kirjoittaman mielipiteen pointtia, vaan takertuu epäolennaisuuksiin, ja/tai heittää syytöksiä/leimoja toisen päälle, tai mennään henkilökohtaisuuksiin, keskustelu päättyy minun kohdallani tähän. Minun ei tarvitse vastata tällaisiin syytöksiin, tai epäolennaisuuksiin millään tavalla. Koska edellinen kommentti ei ole millään tavalla edes asiallinen.

        Onhan se kyllä todella törkeetä, että oltiin sitä sitten keskustelemassa mistä vaan, niin aina sinne tulee joku selittämään haittavaikutuksista.

        Ei sitten niin mitään häpyä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Monta vuotta tälle palstalle on tullut psykiatrian palveluiden piilomainostamista ja psykiatrian hoitomenetelmien ja lääkäreiden ylikehumista. Ja palstalle on tullut useiden vuosien ajan ns. tekaistuja ja keksittyjä tarinoita, joissa väitetään, että oma sukulainen on "niin sairas, ja että häntä ei saa hoitoon". Leimataan kaikki mt-oireilevat niin sekopäiseksi, että he paiskovat tavaroita, käyvät jatkuvasti kylässä, ovat ympäristölle, eli muille kanssaihmisille vaaraksi, tai että ovat epäsiistejä. Käytetään tyypillisiä kliseitä, ja fraaseja, millä tavalla alalla usein ajatellaan mt-potilaista, etenkin skitsofreniaa sairastavista. Tästä syystä olen kai sitten "roikkunut" tällä palstalla kertoakseni sen ydinsanoman, eli että psykiatria on väärillä urilla ja on aivan liian diagnoosi ja lääkekeskeistä, lääkkeiden haittavaikutuksia vähättelevää ja potilaiden asema ja kohtelu on huonoa. Koska sitähän se on! Mutta kun sitä ei nähdä, eikä myönnetä. Psykiatria on saanut aikaan vain vahinkoa, tuhoa ja uhreja. Eikä sitäkään tällä(kään) palstalla, nk. ei alallakaan myönnetä. Annas olla, jos vain satut kirjoittamaan ja tuomaan esille noita edellä mainittuja asioita, alkaa vähättely, että "kirjoittaja ei tiedä mistään mitään, on sairaudentunnoton, tai että ei ole ottanut lääkkeitä, tai kehotetaan menemään hoitoon.

        Edellinen on muuten myös veikkauksessaan minun ja tekemisteni suhteen aivan väärässä, nk. on ollut useamman asian kohdalla väärässä jo useamman vuoden ajan. Hän ei tunne minua laisinkaan. Se, että yritetään vaientaa väittämällä kirjoittajaa asiantuntemattomaksi, tai heitetään paikkansapitämättömiä väitteitä, on todella epäasiallista ja kertoo itse sen tekijästä jotakin. Pelätään totuuden kertomista ja paljastamista. Ei täällä saa tuoda esille kritiikkiä lääkkeiden haittavaikutuksista, pakkohoitopäätösten ihmisoikeuksia rikkovista mielivaltaisuuksista tms. Täällä saa ja pitää vain kehua ja kiittää, kun on viety ihmisoikeudet, liikkumisvapaudet, tai annettu pakkoinjektioita. Tai on kiusattu henkisesti. Jep, jep! Tottakai pitää olla polvillaan ja kiittää pää painaen maahan asti, kun annetaan somaattista ja aivoja tuhoavia neuroleptejä. Psykiatriassa olevien epäkohtien takia ja liiallisen suitsuttamisen ja niitä palveluita mainostamisen takia olen ollut tällä palstalla varoittaakseni ihmisiä olemasta liian sinisilmäisiä, kehottanut hankkimaan tietoa, miten parantaa omaa hyvinvointia ja terveyttä, samoin ottamaan selvää lääkkeiden haittavaikutuksista, ja että voi selvitä psykooseista, ilman, että tarvitsee käyttää terveyttä vahingoittavia "lääkkeitä".

        Ei tämän palstan ylläpito ole missään nimessä minun varassani. Tai etteikö tänne tule muita, jotka eivät kritisoisi, toisi epäkohtia, tai ajattelisi asioista samalla tavalla, kuin minä. Kyllä heitä ( muitakin psykiatriaa kritisoivia) tulevaisuudessa tulee vielä varmasti jatkosssakin, etenkin, jos psykiatria jatkaa samoilla väärillä menetelmillä, eli hoitokeinoilla, kuin ennenkin. Nk. se on taapertanut ja ollut jämähtäneenä jo sen ainakin 20 vuotta. Tuleeko menemään vielä se toisetkin 20 vuotta, ennen kuin alalla ja tällä palstalla nämä "psykiatrian mainostajat ja kritiikittömät kehujat" tajuavat sen, miten väärillä urilla se tiede on. Ilmeisesti. Valitettavasti. Sitä ennen ennättää tulla vielä paljon lisää uusia, tietämättömiä uhreja. Ja psykiatria jää sinne samalle huonolaatuiselle tasolle, millä se on ollut jo yli 20 vuoden ajan.

        Eli jos täällä olevat kirjoittaisivat objektiivisempia postauksia mielenterveydestä, niin täällä ei tarivitsisi olla torbedoimassa muunneltua totuutta, eikä sinunkaan tarvitsisi olla enää täällä?

        Oletko koskaan tullut ajatelleeksi sitä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lääkkeettömistä hoidoista kannattaa muistaa, että esimerkiksi keroputalla käytetään lääkkeitä.

        Ylipäätänsä lääkkeetön hoito on vähän sellainen paradoksi. Siinä pitäisi olla sellainen terveellä tavalla hyvä sairaudentunto, että sellaiseen älyää ja haluaa lähteä.

        Tottakai sellaisia ihmisiä on, mutta montako ja missä?

        Olen samaa mieltä kuin anonyymi aloittaja, joka mainitsi lääkkeiden haittavaikutuksista.

        Itsellä oli 20 v sitten tilanne, jossa sain psyykelääkkeet sekä sosiaalista hoitoa, jonka mukaan tilanteen syy on diabetes-sairauteen rinnastettavassa elinikäisessä aivokemiallisessa häiriössä. Yksi lääke aiheutti akatisian, mutta eivät tainneet lääkärit haittavaikutusilmoituksia kirjoitella. Onneksi lopetin lääkkeet ja pääsin hyvään terapiaan. Juuri laskin, että hoidon kustannukset yhteiskunnalle oli ehkä n. 10000e, mikä on polvileikkaukseen verrattava hinta.

        Ne, jotka selviävät psykiatrisen järjestelmän sudenkuopista eivät yleensä jaksa asioista paljoa huudella. Sitä on myös raskasta muistella. Sen takia kukaan ei tiedä montako niitä on ja missä.

        Ehkä kaikista surullisinta on muistella, kun kohtasin taannoin yhden vasta psykoosiin ”sairastuneen”, joka oli kovassa lääkityksessä ja ihmetteli asiaa. Hän oli jostain lukenut, että psykoosista pitää kulkea läpi, ja olisi tarvinnut neuvoa, että miten se tehdään. Hän oli kuitenkin jäänyt hoidotta.

        En osannut vastata tällä kaltoin kohdellulle ihmiselle mitään järjellistä, mutta ’sairas’ oli tässä ihan oikeassa. Siitä nimen omaan pitää mennä läpi.

        Hoitoja on olemassa ja ne ovat myös yhteiskunnalle halpoja, mutta niitä ei jostain syystä haluta käyttää. Hoitojärjestelmä on myös vaarallinen ja siitä selviäminen vaatii onnea.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen samaa mieltä kuin anonyymi aloittaja, joka mainitsi lääkkeiden haittavaikutuksista.

        Itsellä oli 20 v sitten tilanne, jossa sain psyykelääkkeet sekä sosiaalista hoitoa, jonka mukaan tilanteen syy on diabetes-sairauteen rinnastettavassa elinikäisessä aivokemiallisessa häiriössä. Yksi lääke aiheutti akatisian, mutta eivät tainneet lääkärit haittavaikutusilmoituksia kirjoitella. Onneksi lopetin lääkkeet ja pääsin hyvään terapiaan. Juuri laskin, että hoidon kustannukset yhteiskunnalle oli ehkä n. 10000e, mikä on polvileikkaukseen verrattava hinta.

        Ne, jotka selviävät psykiatrisen järjestelmän sudenkuopista eivät yleensä jaksa asioista paljoa huudella. Sitä on myös raskasta muistella. Sen takia kukaan ei tiedä montako niitä on ja missä.

        Ehkä kaikista surullisinta on muistella, kun kohtasin taannoin yhden vasta psykoosiin ”sairastuneen”, joka oli kovassa lääkityksessä ja ihmetteli asiaa. Hän oli jostain lukenut, että psykoosista pitää kulkea läpi, ja olisi tarvinnut neuvoa, että miten se tehdään. Hän oli kuitenkin jäänyt hoidotta.

        En osannut vastata tällä kaltoin kohdellulle ihmiselle mitään järjellistä, mutta ’sairas’ oli tässä ihan oikeassa. Siitä nimen omaan pitää mennä läpi.

        Hoitoja on olemassa ja ne ovat myös yhteiskunnalle halpoja, mutta niitä ei jostain syystä haluta käyttää. Hoitojärjestelmä on myös vaarallinen ja siitä selviäminen vaatii onnea.

        Kun nyt noinkin tiedät...
        voitko kertoa, millainen hoito on olemassa syvässä psykoosissa olevalle, itsetuhoiselle sekä muita kohtaan väkivaltaiselle ihmiselle?
        Ihanko vaan annetaan käydä psykoosiaan läpi?
        Siis niin kuin ilman niitä lääkkeitä...
        Itse en keksi oikeastaan muita kuin pahimmassa, akuutissa, vaiheessa lääkitys ja osastohoito.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olet aivan oikeassa.

        Ihmisten kannattaa myös ymmärtää, kaiken hyväntahtoisuuden ja rakentavuuden jälkeen, että aina asioista ei kannata keskustella, ihminen ei ole muuttunut natsien ajoista mihinkään, asiat pitää vain pyrkiä poistamaan maailmasta.
        Kenenkään ei tarvitse keskustella mitään sairaiden tahojen kanssa jotka kertovat toisen osapuolen olevan sairas ja tarvitsevan tämän tahon "apua" ja "hoitoa".
        Tämä mielenterveyslaki on poistettava. Kenenkään oikeudenmukaisen ja ihmisoikeuksia kunnioittavan ei pidä tukea mielenterveyslakia ja samalla ihmisoikeusrikosta.

        Itselle on henkisesti helpompaa, kun ymmärtää, että kaikkia asioita ei voi poistaa maailmasta.
        Ja sopeutuu elämään myös niiden asioiden kanssa, hyväksyi niitä tai ei.


    • Anonyymi

      Tiedetään ettei poliisikaan puutu kiusaamisiin ollessaan osa järjestelmää. Nythän eussa pyritään asioista jotain henkistä tekemään kaupan päälle.

      • Anonyymi

        Olen ollut psykiatrisessa järjestelmässä mukana muutamia kymmeniä vuosia, ihme kun minua ei ole poliisit tai mitkään muutkaan tahot kiusanneet missään vaiheessa.
        Mistähän se johtuu..?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen ollut psykiatrisessa järjestelmässä mukana muutamia kymmeniä vuosia, ihme kun minua ei ole poliisit tai mitkään muutkaan tahot kiusanneet missään vaiheessa.
        Mistähän se johtuu..?

        Kerro mistä se johtuu että sinua ei kiusata, olet varmaan pelottava, vai etkö ehkä ymmärrä omaa tilaasi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kerro mistä se johtuu että sinua ei kiusata, olet varmaan pelottava, vai etkö ehkä ymmärrä omaa tilaasi.

        En ole pelottava, en omasta enkä muidenkaan mielestä, en myöskään käyttäydy pelottavasti, en riitele, en hauku, en käyttäydy hyökkäävästi, en ole uhkaavan oloinen, mutta en myöskään alistu mihin vaan, kerron omat mielipiteeni asiallisesti myös toista osapuolta kunnioittaen, vaikka kunnioitus ei olisi aina aiheellistakaan.
        Kerron suoraan ollessani eri mieltä jostain, teen sen rauhallisesti, en hermostuen, en äkkipikaisesti.

        Toki ymmärrän oman tilani, ja osaan sitä säädellä tilanteiden ja tarpeen mukaan. Missä vain ei voi käyttäytyä miten vain, vaikka joskus mieli saattaisi toisin halutakin.
        Ja kiusaako joku oikeasti, vai luuleeko joku tulevansa kiusatuksi. Tällaistakin joissain psyykkisissä sairauksissa esiintyy.


    Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Miehille kysymys

      Onko näin, että jos miestä kiinnostaa tarpeeksi niin hän kyllä ottaa vaikka riskin pakeista ja osoittaa sen kiinnostukse
      Tunteet
      138
      4228
    2. Miksi kaivattusi on

      erityinen? ❤️‍🔥
      Ikävä
      89
      2049
    3. Olen tosi outo....

      Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap
      Ikävä
      15
      2031
    4. Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta

      https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi
      Kotka
      62
      1687
    5. Haluaisin jo

      Myöntää nämä tunteet sinulle face to face. En uskalla vain nolata itseäni enää. Enkä pysty elämäänkin näiden kanssa jos
      Ikävä
      54
      1472
    6. Ylen uutiset Haapaveden yt:stä.

      Olipas kamalaa luettavaa kaupungin irtisanomisista. Työttömiä lisää 10 tai enempikin( Mieluskylän opettajat). Muuttavat
      Haapavesi
      134
      1437
    7. VENÄJÄ muuttanut tänään ydinasetroktiinia

      Venäjän presidentti Vladimir Putin hyväksyi tiistaina päivitetyn ydinasedoktriinin, kertoo uutistoimisto Reuters. Sen mu
      Maailman menoa
      102
      1352
    8. Nainen olet valoni pimeässä

      valaiset tietäni tietämättäsi ❤️
      Ikävä
      74
      1256
    9. Oletko sä luovuttanut

      Mun suhteeni
      Ikävä
      98
      1171
    10. Hommaatko kinkkua jouluksi?

      Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k
      Sinkut
      118
      1080
    Aihe