Keväinen aamutyhjennys

Kevät aurinko paistaa sälekaihtimien säleiden välistä ja jouduin hieman siristelemään silmiäni kun hörpin aamukahvia lehden lukemisen parissa. Siemaisen kupistani viimeisen pisaran ja totean:
- Lutka, kahvikuppini on tyhjä.

Siinä samassa ilmaannut paikalle ja toteat hieman kysyvään sävyyn:
- Niin herrani...

- Enkös minä juuri sanonut, että kahvikuppini on tyhjä? totean kysyvän ilmeen omaavalle lutkalleni.

- Kyllä herrani, niinhän herrani totesi, lutka vastaa ja kipittää siinä samassa kahvinkeittimelle hakemaan herransa kuppiin täytettä.

- Ole hyvä herrani, lutka toteaa kupin täytettyään.

- Hmm... nyt kun herran kuppi on taas täynnä, lutka voikin sitten herran siitä nauttimisen lomassa suorittaa herransa kassien tyhjennyksen.

- Kyllä herrani, lutka toteaa ja siirtyy siinä samassa herransa jalkojen juureen pöydän alle ja hamuaa herransa kalun boksereista esille, hamuten sen samantein kuumaan suuhunsa, sitä kielellään lipoen ja hieman kädellä runkaten.

- Ei käsiä lutka, totean käskevään sävyyn.

Aiemmasta oppien lutka laittaa kätensä selkänsä taakse yhteen ja nojautuu takaisin herransa haarojen väliin hamuten herran kalua uudemman kerran kuumaan suuhunsa. Se että lutka ei saa käsillään tätä toimitusta yhtään auttaa hieman asiaa hankaloittaa mutta onnekseen lutka on taitava suustaan ja saa herransa kalun heräilemään vain suutaan käyttäen, sitä kielellään lipoen ja syvemmälle suuhunsa ottaen.

Hörpin lisää kahvia ja silmäilen lehteä, sivusilmällä lutkan suuntaan ajoittain vilkaisten. Kuuliainen lutka suorastaan vaistoaa tämän ja suuntaa katseensa herransa suuntaan, koska lutka tietää, että herra pitää siitä kuinka lutka katsoo herransa silmiin suihinottaessaan.

- Hyvä lutka, totean. Otetaanhan sitten sitä herran kalua aina vaan syvemmälle, jatkan.

Lutka suorastaan ahmaisee herransa kovana seisovan kalun syvälle suuhunsa niin syvälle kuin se on mahdollista kun ei voi sitä käsillään auttaa, niiden ollessa edelleen lutkan selän takana kuten ohjeistettu on.

- Mmm... mmm... hiljaista vaikerrusta alkaa kuulumaan lutkan suusta. Katsastaessani alas lutkan suuntaan, huomaan hieman anelevan katseen lutkan silmissä, aivan kuin lutka yrittäisi viestiä herralleen jotain tästä suorittamastaan aamutoimesta.

- Hyvä on, lutkaseni, hyvä on. totean ja lasken kahvikupin kädestäni pöydälle.

Otan lutkan niskasta määrätietoisen otteen ja painan hänen päätään vieläkin alemmas, syvemmälle haarojani jotta kovana seisova kaluni painautuu aina vain syvemmälle lutkani suuhun.

Painettuani kaluni niin syvälle kuin se on mahdollista pidän sitä hetken paikoillaan. Tunnen kuinka lutka nielaisee hiljaa ja yrittää nieluaan rentouttaa.

Päätän hetken kuluttua lutkaani armahtaa ja aloitan lutkani kuuman ja ahnaan suun suoranaisen naimisen. Kovana seisova kaluni soutaa edestakaisin lutkan taitavassa suussa. Tiivistän ja kiihdytän lutkani suun naimisen tahtia ja intensiivisyyttä kunnes kaluni painautuu kerta toisensa jälkeen syvälle lutkan nieluun.

Jatkan tätä tiivistahtista lutkan suun naimista kunnes tunnen kuinka pallejani alkaa tutunomaisesti kutittetelemaan kun ne valmistautuvat luovuttamaan lemmennektarinsa lutkan kuumaan suuhun.

Lutkakin tuntee tämän kaluni sykkimisen suussaan katsoessaan herraansa suoraan silmiin aivan kuin anoen ja kertoen että on valmis herransa siemenen vastaanottamaan.

Painan kaluni vielä kertaalleen syvälle lutkani kuumaan suuhun ja painan lutkan pään syvälle haaroihini kun siinä samassa kaluni alkaa sylkemään kuumaa lemmennektariaan lutkani suuhun.

Lutka tekee parhaansa ja yrittää kaiken herransa siemenen vastaanottaa siinä aika hyvin onnistuenkin, mitä nyt pieni noro lutkan suunpielestä alkaa valumaan.

Jonkin ajan kuluttua lutka nostaa katseensa kohti herraa aivan kuin ilmoittaen, että aamuinen pallien tyhjennysoperaatio olisi saatu ansioikkaasti suoritettua loppuun.

Katsashdan lutkani suuntaan ja totean:
- Hyvä lutka, oikein hyvä. Nyt on herran oikein rentouttavaa aloitella uutta päivää kun aamutoimi on suoritettu.

- Kiitos herrani, lutka toteaa ja jatkaa:
- Juuri tätä vartenhan lutka on herralleen luotu, että lutka voi pitää herransa tarpeet tyydytettynä.