Voin ja juuston vienti toi Suomelle 1920-luvulla kymmenesosan vientituloista. Hapatetusta kermasta valmistettiin ”hapanta” ja tuoreesta ”imelää” voita.
Voin viennin kultakausi oli päättynyt ensimmäiseen maailmansotaan. Sitä seurannut sisällissota sai koko elintarviketuotannon kaaokseen. Vienti pääsi uudelleen vauhtiin vuonna 1921, mutta kilpailu oli jo koventunut.
Suomalaisvoi ei enää millään mittapuulla täyttänyt ostajien laatu- ja kestävyyskriteerejä. Heidän mielestään se kelpasi vain konerasvaksi. Tärkein vientimaa Englanti alkoi ostaa huonon, homeisen suomalaisvoin sijaan mieluummin ”siirtomaavoita” Australiasta tai Uudesta-Seelannista, tai jopa margariinia.
Suomessa tuotettu voi maistui useimmiten öljyiseltä ja joskus imelältä ja kalanmakuiselta sekä ummehtuneelta. Hapatetusta kermasta valmistettu voi ei kestänyt pitkiä kuljetuksia. Jo muutamassa viikossa se muuttui syömiskelvottomaksi. Voi ei myöskään pysynyt kasassa, vaan ”luhistui myyntitiskillä”.
Maatiloilla ei jäähdytetty maitoa riittävästi, joten raaka-ainekaan ei ollut ensiluokkaista. Meijereihin saapuneet kermat olivat puolestaan haluttua sakeammiksi hapanneita.
Voin viennin kultakausi oli päättynyt ensimmäiseen maailmansotaan. Sitä seurannut sisällissota sai koko elintarviketuotannon kaaokseen. Vienti pääsi uudelleen vauhtiin vuonna 1921, mutta kilpailu oli jo koventunut.
Suomalaisvoi ei enää millään mittapuulla täyttänyt ostajien laatu- ja kestävyyskriteerejä. Heidän mielestään se kelpasi vain konerasvaksi. Tärkein vientimaa Englanti alkoi ostaa huonon, homeisen suomalaisvoin sijaan mieluummin ”siirtomaavoita” Australiasta tai Uudesta-Seelannista, tai jopa margariinia.
Suomessa tuotettu voi maistui useimmiten öljyiseltä ja joskus imelältä ja kalanmakuiselta sekä ummehtuneelta. Hapatetusta kermasta valmistettu voi ei kestänyt pitkiä kuljetuksia. Jo muutamassa viikossa se muuttui syömiskelvottomaksi. Voi ei myöskään pysynyt kasassa, vaan ”luhistui myyntitiskillä”.
Maatiloilla ei jäähdytetty maitoa riittävästi, joten raaka-ainekaan ei ollut ensiluokkaista. Meijereihin saapuneet kermat olivat puolestaan haluttua sakeammiksi hapanneita.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Mutta sitten keksittiin jotain.
Juu kemisti pelasti viljelijät
🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒
🔞 Nymfomaani -> https://ye.pe/finngirl21#17854935U
🔞💋❤️💋❤️💋🔞💋❤️💋❤️💋🔞
Jotain tuttua... Aamupalaa syödessä mietin että nykyään tuo perinne jatkuu Valion kumimaisissa, mauttomissa juustoissa
Eivät oikein tunnu kelpaavan vientiin koska maku on mitä on.
Markkinakokoon nähden marginaalisen volyymin Finlandiakin valmistetaan paikallisesti Usassa-
Jääkaapista veretään kylmänä leivälle, ei voikkaan maistua miltään.
Kyllä mauttomuudelle on ihan muut syyt
1920 luvun voi on taatusti makoisaa....jos uskaltaa maistaa....
Joo, määki epäälen, että mairon soluluku on liian alhainen.
Rkp piti vankeja nälässä Tammisaaren vankileirillä!😵
Valion konerasvaa
Tuu hakeen leipäs päälle Voita.
On se jännä miten ruotsalainen västerbotten omaa moninkerroin makua...
Äidit ansaitsevat juhlapäivään jotain maukkaampaa kuin kumijuustot
Valio Oy hallitukseen kuuluu neljä (4) jäsentä. He kaikki ovat maitotilallisia. Osaavat varmasti vahtia maidon tuottajahinnan tappiinsa, mutta ei heillä ole kompetenssia kirittää yhtiötä jalosteiden vientiin.
Ja sehän näkyy siinä, että maidon (tukien takia) härski ylituotanto dumpataan Aasiaan sellaisena bulkkituotteena kuin maitojauhe, ja Britteihin voi teollisuusrasvaksi.
Maksakie tukiaissia, maksakie. Antakie rahhaa. Aaaaaah!
Suomalainen voi on voiden RollsRoyce sanoovat ranskalaiset leipurit.
Hetken aikaa voita vietiin hieman Ranskaa kun .. mutta ranskanna sitä käsiteltiin vain bulkkina täyttämään vajetta
On kyse ihan viimeaikojen viennistä, kyllä heillä bulkkirasvaa on omasta takaa.
"Heidän mielestään se kelpasi vain konerasvaksi."
Konerasvalla taisi olla kova kysyntä tuohon aikaan.
Suomen voin vienti kasvoi vuosina 1921-1931 aika tasaisesti 6,5 miljoonasta kilosta 17,4 miljoonaan kiloon. Toki kilpailu oli kovaa, kun samana aikana esim. Viron ja Latvian voin vienti nousi lähes nollasta samalle tasolle Suomen kanssa.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/896669?page=26
Suomi menetti asemansa, rinnalle nousivat muut itä-euroopan maat