Moottoripyöräily harrasteena

Hassut perustelut miksei voisi hyötyajoa ajaa. Onko sinulla aina auto täynnä matkustajia tai tavaroita? Ja miten onnistut moottoripyörällä saamaa matkasta hitaamman?

Täällä menee 80% työmatkoista kesäisin prätkällä, mukavasti säästääkin kun auto vie 7l ja mp 4l. Pääsee nopeammin perillekin, esim saa prätkäparkkiin työpaikan oven viereen.

Ei kaikki harrastukset sovi kaikille, se on ihan normaalia.
Sinulla on ihan hyvät perusteet omalle kokemuksellesi ja arvostan niitä.
Itse olen tykännyt ajaa, ja vaikka paljon tuleekin koluttua samoja reittejä niin aina niistä vain nauttii.

Meitä on täällä muutama miljardi erilaista ihmistä, arvostetaan sitä ja nautitaan kukin siitä mistä pitää 👍

Puolestani ajelen suurimmaksi osaksi matka-ajoa. yhdelllä reisulla kertyy 3000 - 7000 km. Aika vähän osuu samoja teitä kohdalle.

Parempihan se on että kyllästyy ennekuin pääsee hengestään. On saanut nauttia moottoripyöräilystä ja pääsee muiden harrastusten pariin.

Aika paljon on tullut ajeltua jo vajaan kymmenen vuoden aikana, mutta tavallaan olen samaa mieltä. Ajaminen ajamisen vuoksi on minusta aika tylsää hommaa. Minulle se on kuitenkin vain osa moottoripyöräilyä.

Retkeilen aika paljon moottoripyörällä. Siis ihan sellaisia pieniä retkiä. Pakkaan kameran ja kahvinkeittovehkeet mukaan, katson kartasta jonkin kallion, vanhan myllyn, suon, näkötornin tai minkä lie ja lähden matkaan. Mitä pienemmät tiet sinne vievät, sitä parempi. Pienillä hiekkateillä voi löytyä monenlaista kiinnostavaa - riippuen toki siitä mistä ajaja on kiinnostunut - ja hiekkateiden leppoisassa ajotahdissa ne ehtii havaitsemaan ja tarvittaessa pysähtymään. Autiotaloja, vanhoja kauniita siltoja, jättimäisiä kiviä, suuria puita, auton raatoja jne. Hyviä kohteita vetää pullakahvit ja näpsäistä muutama kuva. Pienillä paikkakunnilla on vielä onneksi joitakin kahviloita, joskus jopa viehättäviä kesäkahviloita. Pieniä museoitakin Suomesta löytyy, ja ne voivat olla hyvinkin hienoja paikkoja.

Moottoripyörän tekniikka on toinen osa harrastusta. Ajan vanhalla pyörällä, jonka kanssa saa aika ajoin painia enemmän kuin haluaisikaan. Koneen kanssa sinuiksi oppiminen on kiintoisaa hommaa. Olen oppinut purkamaan ja kokoamaan moottorin aika nopeana suorituksena ja sen heikot kohdat ovat jo aika hyvin hallussa. Vuosien mittaan olen oppinut sovittamaan ajotyylin moottorin ominaisuuksiin ja se on alkanut kestää. Silloin, kun ajohommat eivät niin maita, voi korjailla, rakennella varamoottoria tai yleensäkin huoltaa pyörää. Syventyminen pyörämerkin ja mallin historiaan on myös innostavaa hommaa.

Ajan välillä vähän pidempiäkin matkoja, siis 300-400 km päähän kotoa. Moottorin kuulostelu on osa matkaamista ja joskus saattaa joutua pientä säätöä harrastamaan tien varressa. Aina on kotiin päästy, vaikka pari kertaa onkin vuosien mittaan saanut tätä jo tosissaan epäillä. Tämä on osa matkanteon viehätystä. Näillä säätöpysähdyksillä on tullut tutustuttua pariin motoristiin, joiden luona olen sitten ohi ajellessani pysähtynyt kahvinjuontiinkin. Pidemmilläkin reissuilla suosin aina maisemareittejä, koska ison tien ajaminen on tolkuttoman tylsää hommaa.

Ajamista ei ole pakko rajoittaa kesään. Minusta kauniit kesäpäivät ovat itse asiassa niitä tylsimpiä päiviä ajella. Vähän vettä antaa reissuun mukavaa lisämaustetta. Syksy on kaunista aikaa ajaa, ja joku järven rantaan johtava syksyinen hiekkatie ruskan aikaan voi olla erittäin hieno kokemus puksutella pyöräilyvauhtia. Luonto on Suomessa hienoa eri vuodenaikoina, ja moottoripyöräily on hyvä tapa kokea sitä. Ja sitten se talvimotorismi. Itse laitan sivuvaunun pyörän kylkeen ensilumien tullessa. Talvessa on haasteensa, joka antaa ihan uutta sisältöä moottoripyöräilyyn. Varustautumisessa on haasteensa, mutta pienillä reissuilla pärjäilee ihan kivasti. Joskus ajelin useamman sata kilometriä päivään reilun 20 asteen pakkasella, ja ei se nyt sinänsä kivaa ollut. Mutta tulipahan tehtyä. Sivuvaunupyörässä on pirun herkkä tuntuma luistoihin, ja pienellä lumisella tiellä ajaminen on ihmeen hyvää hommaa. Ja kotiin tullessa sauna tuntuu erityisen hyvältä. Ajoinpa muutaman vuoden kaikki arkiajotkin moottoripyörällä, mukaan lukien 25km matkat työpaikalla. Ja noina talvina oli ihan ehtaa pakkastakin. Pahimpina aamuina mittarissa -30 celsiusta.

En ole ollut kovinkaan innokas kokoontumisajelija. Olen melkein kymmenen vuoden aikana ajanut laskujeni mukaan viisi kertaa yhden tai useamman motoristin kanssa porukassa, muuten aina yksin. Pari kertaa olen käynyt motoristien viikkotapaamisissa ja muutamassa isommassa kokoontumisessa. Nekin on olleet ihan ok. Muutaman tutunkin olen saanut, mutta jotenkin en ole intaantunut noissa enemmän käymään. Joillekin juuri ne ovat kuitenkin se motorismin suola. Ymmärrän tämän erittäin hyvin, mukavaa porukkaa noissa on ollut - riippuen toki kerhosta.

En nyt sano, että justiin näillä eväillä saisit motorismin maistumaan, mutta kannattaa näitä juttuja miettiä. Motorismin ei ole pakko olla pelkkää ajamista, vaan siihen voi sisällyttää paljon muutakin. Minulle pelkkä ajaminen ajamisen vuoksi olisi pirun tylsää hommaa, mutta juuri noiden pienten retkeilyiden sun muiden kautta moottoripyöräilystä on tullut aika tärkeäkin osa elämää. Ja jos motorismi ei ala maistua, niin mitäpä sitä väkisin. Vapaa-aikaa ei kannata käyttää harrastuksiin, joista ei nauti. Vaan jos saat sen asettumaan osaksi muita kiinnostuksiasi, niin se motorismin viehätys saattaa löytyä sitä kautta ja viedä mukanaan lopullisesti.

Moottoripyörän tyyppi ratkaisee myös aika paljon. Esim soveltuuko pitempään touring ajoon vai onko joku katteeton pienitankkinen. Myös johkin 500-600cc tehoon kyllästyy aika nopeasti joten tehon puolestakin pitäisi tarpeeksi hauskuutta löytyä. Kolmas oleellinen asia on matkalaukut, tankkilaukulla ei pitkälle pötkitä mutta jos takana 3kpl kunnon laukkua niin käytettävyys jo eri tasolla.

Ne hauskat lähitiet tosiaan on aika nopeasti ajeltu moneen kertaan, siksi kannattaa huomioida jo mp:n hankinnassa että soveltuisi muuhunkin.

Itse tykkään ajaa suurimman osan hyötyajoista mp:llä kesäisin, auto on enemmän satunnaiseti käytössä jos pitää kuskata enemmän tavaraa joskus tai sattuu olemaan joku paha rankkasade.