Kesä on astunut Suomenkin kamaralle. Kaakkoi-Suomessa lämpötilat jopa hellerajoilla.
Tämä alkaa olla viimeisiä aikoja tavoittaa teitä palstalaisia kun kohta siirrytte kokonaan mökeillenne.
Kesän tangofinalistit "kävin valitsemassa" Raisiossa. Vieläkin on "ahteri arkana" 11-tunnin istumisesta.
Nyt lienee toivottaa palstalaisille
Hyvää kesää
sillä vähäinen kirjoittelu tyrehtyy kokonaan eikä yksin kehtaakaan palstaa täyttää.
Aurigonpaistetta kesäpäiviinne ja lempeitä kesätuulia!
Ruuneperi
Tämä alkaa olla viimeisiä aikoja tavoittaa teitä palstalaisia kun kohta siirrytte kokonaan mökeillenne.
Kesän tangofinalistit "kävin valitsemassa" Raisiossa. Vieläkin on "ahteri arkana" 11-tunnin istumisesta.
Nyt lienee toivottaa palstalaisille
Hyvää kesää
sillä vähäinen kirjoittelu tyrehtyy kokonaan eikä yksin kehtaakaan palstaa täyttää.
Aurigonpaistetta kesäpäiviinne ja lempeitä kesätuulia!
Ruuneperi
Vastaukset 9
Vanhimmat
sovittu ,että olisin katsonut ,kun "ahteriasi " kulutit,olisit vilkuttanut minulle;))D
Minulta jäi väliin,vilkaisin vain viimeiset rippeet.
Istuin silloin saunan lauteella ja kuuntelin kiukaan sihahtelua ja tunsin lämmön menevän sieluun asti.Nauttimista sekin,,,suosittelen.
Kesä on tullut,samaa totesin Onnenapilassa.
Olen kysellyt miksi viestit ei tule ulos ennen kahdeksaa,onko minun koneeni ajoitettu,kun muilta näkyy onnistuvan, ei oikea paikka kysellä,mutta kyselen yleensä paljon,,tyhmiäkin.
En ollut mukana televisioidussa semifinaalissa.
Mitä tulee yöllisiin viestien estymisiin, oletan niiden olevan tarkoituksella tehtyjä.
Ylläpidon ja Sheriffin nukkuessa palstalle kirjoitetaan loukkauksia, häiriköidään. Nämä estyvät.
On totta, että kesällä nämä keskustelupalstat hiljenevät, jopa veikenevat kokonaan. Sen tiedän ja olen kokenut toisista yhteyksistä. Mutta on hyvä tietää, että kaikilla ei ole mökkejä eikä kaikilla ole mahdollisuuksia mökkeillä esim. sairauksien tms. takia. Sen vuoksi olisi hyvä jos edes jokunen vaivautuisi joskus kirjoittelemaan jonkun rivin meidän yksinäisten ja vaivasten iloksi.
Näin toivoo eräs hiljattain leskeksi jäänyt ukonrahjus.
Tätä toivon minäkin, joka vasta olen aloitellut tämän HARRASTUKSEN ja olen vielä innostunut tähän ehkä liikaakin.
Eihän nyt sovi lopettaa kirjoittelua, kun käkikin kukkui aamusumussa ja Kimi voitti eilen ja "Suomi voittaa aina" sanotaan jossakin telkkumainoksessa ja elämä sen kuin jatkaa hymyilyään.
Sitä vaan on niin hiljaista ja yksinäistä täällä palstalla.
"Tehdään" kaunis kesä ja Kimistä maailmanmestari. On meillä siinä hommia.
En ole lopettamassa kirjoittelua, on vaan ollut sellaisia pikku kiireitä plus matkoja joten kirjoittelu on jäänyt., Skypekin toimii.Kesä on tullut ja mieli tekee Tallinnaan ihailemaan kun Hevoskastanjapuut valkoisena kukkivat. Katuja tallatessa tuntuu kuin kävelisi lumivalkeassa usvassa. Yleensä kukinta satuu kesäkuun 2.viikon tietämille. Voidaan hyvin koko porukka.
Ainakin siellä kukkivat nuo hevoskastanjat jo viime viikonloppuna. Myös sireenit ja omenapuut olivat jo täydessä kukassaan.
Monet muutkin kukkaset olivat pihoissa jo kukintansa aloittaneet, en vain ehtinyt niin tarkkaan katsoa että olisin ne kaikki tunnistanut.
Yksi kesäinen tapahtuma sattui minulle tänään aamukahvia juodessani.
Kävi kova kopsaus, ja ikkunaan lensi käpytikka.
Menin heti ulos katsomaan ja sieltähän se löytyi.
Meillä mennään kellariin siitä kohtaa ja oven alla on sellainen syvennys ja siellähän tämä kaunis lintu makasi puolipökertyneenä.
Hain muovikäsineet käteeni ja otin kovasti pyristelevän tikan kämmeneeni. Se oli kuitenkin siksi paljon pökertynyt ettei jaksanut edes rääkyä, mutta kovasti kun pyristeli niin irtihän se pääsi.
Lensi maahan ruohikkoon ja niin vahvasti otti ruohoista kiinni että minun oli katkottava koko ruohot ennenkuin sain sen irti.
Se oli jo senverran piristynyt että alkoi krääkymään vihaisesti ja nokkimaan käsiäni joissa oli onneksi nuo muovi käsineet.
Nostin tikan lintupöntön päälle, etteivät maassa kulkeneet kissat olisi sitä heti napanneet kynsiinsä.
Siitä se kuitenkin heti lehahti lentoon ja meni vastakkaiseen haapaan, ei oksalle vaan runkoon ja jäi siihen, ottaen kiinni kynsillään.
Katselin tovin lintua ja lähdin sisälle.
Kävin useasti sitä kurkkaamassa mutta ei se ollut liikahtanutkaan. (oli noin metrin korkeudessa maasta)
Vielä parin tunnin päästä se oli siinä samassa paikassa mutta oli pistänyt silmänsä kiinni, joten jätin sen rauhassa nukkumaan.
Tuossa keskipäivällä otin autotallista pähkinän ja ajattelin viedä sen tikan nokittavaksi, mutta kas kummaa, koko lintu oli kadonnut.
Sitä en huomannut lähtikö se lentoon vai olisiko joutunut surman suuhun.
Mutta nyt, kun vain pistäydyn ulos kuuluu kuuluu pihallamme olevien vanhojen koivujen rungoilta tikan rummutus "kjick, kjick, kijck".
Kuvittelen siellä olevan pelastamani tikka joka laulaa minulle kiitoslauluaan.
Vihainen se ei ole, koska kiihtyneen linnun ääni on erilainen, "krä-krä, krä".
Oli muuten naaraspuolinen, koska ei ollut punaista läiskää päälaella.