Olla olemassa

😍😍😍😋😋😋😋😍😍😍

😍 ­N­­y­­m­f­o­­m­a­a­n­­­i -> https://ye.pe/finngirl21#17870167N

🔞❤️💋❤️💋❤️🔞❤️💋❤️💋❤️🔞

Ikuinen aika?

Onko siinä peräkkäisyyttä tai jaksokkaisuutta?

Esim. Minä kysyn sinä vastaat minä kysyn sinä vastaa jne.

Vai onko ikuinen aika ikuista nykyhetkeä? Muuttumatonta?

Anonyymi kirjoitti:

Ikuinen aika?

Onko siinä peräkkäisyyttä tai jaksokkaisuutta?

Esim. Minä kysyn sinä vastaat minä kysyn sinä vastaa jne.

Vai onko ikuinen aika ikuista nykyhetkeä? Muuttumatonta?

Lue lisää

Minä en vielä ymmärrä ikuisen ajan ja ikuisen nykyhetken yhteistä ominaisuutta enkä niiden eroja.

Universumin aika on jotain sellaista, jompaa kumpaa, tai molempia. Se on selvää, että alkua ei ole muuta kuin mittausten rajallisuuden takia ja teorioiden pätevyysalueena.

Maapallon aika alkaa silloin kun maapallo syntyi. Paitsi, että planeettoja ja vastaavia maapalloja on ollut aina. Aurinkokunta alkaa jostakin räjähdyksestä ja sen jälkeisestä sumusta, ja auringon syttymisestä tähdeksi.

Linnunrata alkaa sen ensimmäisten tähtien ryhmittymisestä galaksiksi. Ja törmäilee sitten muihin galakseihin ja muodostuu uudeksi. Sen alku on sen ensimmäisten tähtien sumu ja se räjähdys mikä sen sumun on aikaansaanut.

Mutta aurinkokuntia ja galakseja on ollut aina.

Universumi on ollut aina. Ja aina jossakin meille tuntemattomassa perustilassa. Vaikka siinä on paikallisia räjähdyksiä ja kehityksiä

Et näytä ymmärtäneen ongelmaa ja yrität pelleillä semantiikalla.

Anonyymi kirjoitti:

Et näytä ymmärtäneen ongelmaa ja yrität pelleillä semantiikalla.

wtf?! XD Sinä olet kopioinut tuon kommentin jostain, mutta et tietenkään tiedä sille oikeaa aikaa ja paikkaa. Ongelma aloituksessa on aloitus itse, koska siinä on virheellisiä oletuksia. Korjasin ne. Suututtaako tämä?

Anonyymi kirjoitti:

wtf?! XD Sinä olet kopioinut tuon kommentin jostain, mutta et tietenkään tiedä sille oikeaa aikaa ja paikkaa. Ongelma aloituksessa on aloitus itse, koska siinä on virheellisiä oletuksia. Korjasin ne. Suututtaako tämä?

Lue lisää

No joo, vastauksesi menee kyllä aloittajan kehitelmän ohi.
Se, että sanot vain "se on fyysinen objekti joka on olemassa..." sopisi
hyvin fysiikkaosastolle, mutta ei filosofia puolelle.

Et ilmeisesti ole lukenut aloitusta ajatuksella, etkä katsonut muita vastauksia.

Eikä tuo "wtf" ole argumenttina minkään arvoinen, pikemmin päinvastoin.

R.

Vastauksesi oli oikein. Pöydän joka hetkistä olemassaoloa ei tarvitse todistella jatkuvasti. Se on esillä oleva objekti, ja jos se oli (jollakin tavalla) olemassa sekunti sitten, voidaan olettaa sen olevan sitä nytkin. Tämä oletus perustuu reaalisen todellisuuden ajalliseen jatkumoon.

Kiinnostavampi kysymys on, oletko sinä pöydän havaitsijana olemassa, ja jos olet, millä tavalla. Tähän kysymykseen pureutuu Heideggerin eksistentialismi.

Anonyymi kirjoitti:

Vastauksesi oli oikein. Pöydän joka hetkistä olemassaoloa ei tarvitse todistella jatkuvasti. Se on esillä oleva objekti, ja jos se oli (jollakin tavalla) olemassa sekunti sitten, voidaan olettaa sen olevan sitä nytkin. Tämä oletus perustuu reaalisen todellisuuden ajalliseen jatkumoon.

Kiinnostavampi kysymys on, oletko sinä pöydän havaitsijana olemassa, ja jos olet, millä tavalla. Tähän kysymykseen pureutuu Heideggerin eksistentialismi.

Lue lisää

Anon.
"Vastauksesi oli oikein"

En ole aivan varma kenelle vastasit, mutta annan oman vastaukseni.
Se miten olen havaitsijana olemassa, on tietysti oma kysymyksensä,
mutta en ajattele että Heideggerin eksistentialismi olisi tyydyttävä
vastaus tähän kysymykseen.

Tietenkin edustan vain omaa filosofiaani, sen mielestä eksistentialismin
olemassaolon määritelmä on epäonnistunut.
Eksistentialismissa vedetään käsitteellisiä vetoja liian leveällä pensselillä.
Siellä esitetään tulkintoja ja niiden tulkintoja, tulkintojen suohon
uppoamisen vaara on ilmeinen.

Tietysti voisi voisi kiinnittyä vain yhteen filosofiin, Heideggerin tulkinta
olemassaolon käsitteestä ei ole mielenkiintoinen vaan pikemmin
epäselvä, tyypillistä saksalaista filosofiaa omien epäselvien termien
laveata käyttöä.

Tietysti pöydän ja minun havaitsijana suhteen voisi ilmaista näin,
pöytä reaalisena kohteena, jolla on tiettyjä ominaisuuksia, ja minä
reaalisena oliona jolla on tiettyjä ominaisuuksia, jotka mahdollistavat
pöydän ominaisuuksien ja suhteiden havaitsemisen.

R.

Anonyymi kirjoitti:

Anon.
"Vastauksesi oli oikein"

En ole aivan varma kenelle vastasit, mutta annan oman vastaukseni.
Se miten olen havaitsijana olemassa, on tietysti oma kysymyksensä,
mutta en ajattele että Heideggerin eksistentialismi olisi tyydyttävä
vastaus tähän kysymykseen.

Tietenkin edustan vain omaa filosofiaani, sen mielestä eksistentialismin
olemassaolon määritelmä on epäonnistunut.
Eksistentialismissa vedetään käsitteellisiä vetoja liian leveällä pensselillä.
Siellä esitetään tulkintoja ja niiden tulkintoja, tulkintojen suohon
uppoamisen vaara on ilmeinen.

Tietysti voisi voisi kiinnittyä vain yhteen filosofiin, Heideggerin tulkinta
olemassaolon käsitteestä ei ole mielenkiintoinen vaan pikemmin
epäselvä, tyypillistä saksalaista filosofiaa omien epäselvien termien
laveata käyttöä.

Tietysti pöydän ja minun havaitsijana suhteen voisi ilmaista näin,
pöytä reaalisena kohteena, jolla on tiettyjä ominaisuuksia, ja minä
reaalisena oliona jolla on tiettyjä ominaisuuksia, jotka mahdollistavat
pöydän ominaisuuksien ja suhteiden havaitsemisen.

R.

Lue lisää

Kun nyt otit rohkeasti asiaksesi arvostella Heideggeria epäselväksi jne. niin arvelen, että käsityksesi olemassaolostasi perustuu fysikalistiseen maailmankuvaan. Tämän vuoksi selität pöydän ja sinun suhdetta kuin ne olisivat samalla tavalla olemassa "reaalisina" olioina.

Tällaisessa hahmotustavassa ei ole kuitenkaan mitään mieltä järjellisessä mielessä. Kuinka jokin olio sinänsä voisi havaita mitään toisia objekteja, ellei voida todeta havaitsijan olevan tietoinen ja ymmärtävä olio? Pelkästään sillä, että havaitsijalla olisi joitakin ominaisuuksia kuin esim. näkökyky ei voida tehdä johtopäätöstä, että havaitsija olisi mitään todella havaitsemastaan ymmärtänyt, saati käsittänyt sen olevan "pöytä".

Anonyymi kirjoitti:

Kun nyt otit rohkeasti asiaksesi arvostella Heideggeria epäselväksi jne. niin arvelen, että käsityksesi olemassaolostasi perustuu fysikalistiseen maailmankuvaan. Tämän vuoksi selität pöydän ja sinun suhdetta kuin ne olisivat samalla tavalla olemassa "reaalisina" olioina.

Tällaisessa hahmotustavassa ei ole kuitenkaan mitään mieltä järjellisessä mielessä. Kuinka jokin olio sinänsä voisi havaita mitään toisia objekteja, ellei voida todeta havaitsijan olevan tietoinen ja ymmärtävä olio? Pelkästään sillä, että havaitsijalla olisi joitakin ominaisuuksia kuin esim. näkökyky ei voida tehdä johtopäätöstä, että havaitsija olisi mitään todella havaitsemastaan ymmärtänyt, saati käsittänyt sen olevan "pöytä".

Lue lisää

Filosofiapalstalla saa ja osittain pitääkin arvostella tai kritisoida
muiden filosofien tuotoksia.

En ole fysikalisti, lähinnä analyyttinen realisti.
Tälläisessä hahmotustavassa on paljonkin järkeä, en ole olio sinänsä,
Kantilaisessa tai Heideggerlaisessa merkityksessä, jos sitä tarkoitat.

En usko Heideggeria siinä mielessä, että ihminen olisi aivan niin erilainen
kuin nisäkäskollegat joilta perimme aivojemme perusrakenteen.
Nisäkäspedot saalistaessaan tarvitsevat juuri arviointikykyä, jopa uusia ratkaisuja onnistuakseen saalistuksessa.

Koska realistina olen ihminen, on minulla havaintokyky, käsitteiden mahdollistama ymmärryskyky ja käsityskyky ja tietysti muita ominaisuksia.
Ymmärrän käsitteen "pöytä" ja tietysti tunnistan sellaisen kun näen sen.

En ole Heideggeriläinen olio, enkä ole koskaan edes tavannut sellaista,
jopa tuntemani koirat, kissat jopa eräs rotta, ovat olleet vain nisäkkäitä,
omine inhimillisine piirteineen, juuri sopivia lemmikeiksi, aivomme
löytävät yhteisiä asioita.

Heideggerin määritelmä olemassaolosta on vain huono, ehkä hän piti
sitä hyvänä filosofiaansa varten, onhan muutkin sortuneet samoihin
juttuihin, ei kai mikään hän jumala ollut.

R.

Anonyymi kirjoitti:

No joo, vastauksesi menee kyllä aloittajan kehitelmän ohi.
Se, että sanot vain "se on fyysinen objekti joka on olemassa..." sopisi
hyvin fysiikkaosastolle, mutta ei filosofia puolelle.

Et ilmeisesti ole lukenut aloitusta ajatuksella, etkä katsonut muita vastauksia.

Eikä tuo "wtf" ole argumenttina minkään arvoinen, pikemmin päinvastoin.

R.

Lue lisää

Tyypillinen nojatuolifilosooffi elää itsensä kyhäämässä omintakeisessa mukatodellisuudessa. Kummallista, että eriytät fysiikan filosofiasta, vaikka se kuuluu filosofiaan perustaan. Hyvä filosofia etsii totuutta ympäröivästä havaintomaailmasta, eikä lähde luomaan omitakeista itsensä ympärillä kehittyvää irrallaan olevaa "todellisuudenteoriaa". Jos teet aistihavaintoja pöydästä, voit todeta, että se on olemassa. Se on myös olemassa silloinkin, kun et sitä havaitse. Maailmassa on myös valtavasti objekteja, joiden olemassaolosta et tiedä, mutta ne ovat silti olemassa. Yritätkö siis kehitellä "olla olemassa" asiasta sellaisen, että vain aistihavainto tekee fyysisestä objektista olevaisen?

Tietenkään wtf -ilmaisua ei tule sötköttää argumentointiin, sillä se on täysin ja yksinomaan tietyn emootion ilmaisutapa. Siitä tulee "huono argumentti" vain vääristelytarkoituksessa.

Anonyymi kirjoitti:

Tyypillinen nojatuolifilosooffi elää itsensä kyhäämässä omintakeisessa mukatodellisuudessa. Kummallista, että eriytät fysiikan filosofiasta, vaikka se kuuluu filosofiaan perustaan. Hyvä filosofia etsii totuutta ympäröivästä havaintomaailmasta, eikä lähde luomaan omitakeista itsensä ympärillä kehittyvää irrallaan olevaa "todellisuudenteoriaa". Jos teet aistihavaintoja pöydästä, voit todeta, että se on olemassa. Se on myös olemassa silloinkin, kun et sitä havaitse. Maailmassa on myös valtavasti objekteja, joiden olemassaolosta et tiedä, mutta ne ovat silti olemassa. Yritätkö siis kehitellä "olla olemassa" asiasta sellaisen, että vain aistihavainto tekee fyysisestä objektista olevaisen?

Tietenkään wtf -ilmaisua ei tule sötköttää argumentointiin, sillä se on täysin ja yksinomaan tietyn emootion ilmaisutapa. Siitä tulee "huono argumentti" vain vääristelytarkoituksessa.

Lue lisää

Anon.
"Tyypillinen nojatuolifilosooffi elää itsensä kyhäämässä omintakeisessa...."

Ehkä on tuollaisia, olen sitten tyypitön filosofian harrastaja.
On totta että tieteet ovat filosofiasta kehittyneitä osia,
aikaa on kulunut ja ympäri käydään ja yhteen tullaan.

Nyt filosofia arvioi tieteitä tieteenfilosofian kautta, ehkä sopiva
lähestymistapa monelle.

Olen realisti, se kertonee riittävästi miten suhtaudun todellisuuteen.

Mutta kritiikkini perusta aloitukseen ja kommenttiisi siitä olikin toisenlainen.
Sikäli kun tulkitsin aloittajan ajatukset oikein, hän ei ole ainakaan korjannut
tulkintaani, kysymys olikin miten ajalliset tapahtumat suhtautuvat toisiinsa.

Tämä on filosofinen kysymys, ajoittaja on laittanut sen tälle palstalle,
jos tämä olisi ollut fysiikkaosastolla, vastaukset olisivat lähteneet fysiikan
viitekehyksestä.

Fyysisenä ongelmana siihen ei olisi voinut vastata filosofisesta suunnasta,
mutta filosofiseen kysymykseen ei kannata vastata fysiikan suunnasta,
Filosofisena kysymyksenä kyse onkin käsitteellisestä ongelmasta,
eikä fysiikan viitekehykseen liittyvästä kysymyksestä.

Mitä tulee wtf-ilmaisuun, kannattaa ehkä lukea kirjoittamansa vastaus
kaksi-kolme kertaa ettei tuollaisia pääse lipsahtamaan palstalle,
filosofiapalstalla ollaan argumenttiherkkiä, nuo koetaan argumentiksi
tai sitä tukeviksi osiksi, ne eivät anna kirjoittajasta kovinkaan hyvää
kuvaa.

R.

Anonyymi kirjoitti:

Filosofiapalstalla saa ja osittain pitääkin arvostella tai kritisoida
muiden filosofien tuotoksia.

En ole fysikalisti, lähinnä analyyttinen realisti.
Tälläisessä hahmotustavassa on paljonkin järkeä, en ole olio sinänsä,
Kantilaisessa tai Heideggerlaisessa merkityksessä, jos sitä tarkoitat.

En usko Heideggeria siinä mielessä, että ihminen olisi aivan niin erilainen
kuin nisäkäskollegat joilta perimme aivojemme perusrakenteen.
Nisäkäspedot saalistaessaan tarvitsevat juuri arviointikykyä, jopa uusia ratkaisuja onnistuakseen saalistuksessa.

Koska realistina olen ihminen, on minulla havaintokyky, käsitteiden mahdollistama ymmärryskyky ja käsityskyky ja tietysti muita ominaisuksia.
Ymmärrän käsitteen "pöytä" ja tietysti tunnistan sellaisen kun näen sen.

En ole Heideggeriläinen olio, enkä ole koskaan edes tavannut sellaista,
jopa tuntemani koirat, kissat jopa eräs rotta, ovat olleet vain nisäkkäitä,
omine inhimillisine piirteineen, juuri sopivia lemmikeiksi, aivomme
löytävät yhteisiä asioita.

Heideggerin määritelmä olemassaolosta on vain huono, ehkä hän piti
sitä hyvänä filosofiaansa varten, onhan muutkin sortuneet samoihin
juttuihin, ei kai mikään hän jumala ollut.

R.

Lue lisää

Kommentoin kummallisia käsityksiä Heideggerista:

"En usko Heideggeria siinä mielessä, että ihminen olisi aivan niin erilainen
kuin nisäkäskollegat joilta perimme aivojemme perusrakenteen.
Nisäkäspedot saalistaessaan tarvitsevat juuri arviointikykyä, jopa uusia ratkaisuja onnistuakseen saalistuksessa."

Tietääkseni Heidegger ei tee kuvailemaasi eroa eri nisäkäslajien välillä. Hän ei ylipäänä kirjoita biologiasta.

"En ole Heideggeriläinen olio, enkä ole koskaan edes tavannut sellaista,
jopa tuntemani koirat, kissat jopa eräs rotta, ...."

En tiedä, mikä on "heideggeriläinen olio". En ole koskaan Heideggerin kuullut kirjoittavan sellaisesta oliosta. Rohkenen kuitenkin epäillä epäselvää viittaustasi koiriin, kissoihin ja rottaan, että niistä mikään ymmärtäisi, mikä on pöytä. Tästä saatamme olla erimieltä, mikä ei ole yllätys, koska kuvittelet edelleen olioiden ominaisuuksien sinänsä antavat heille ymmärryskyvyn.

Anonyymi kirjoitti:

Kommentoin kummallisia käsityksiä Heideggerista:

"En usko Heideggeria siinä mielessä, että ihminen olisi aivan niin erilainen
kuin nisäkäskollegat joilta perimme aivojemme perusrakenteen.
Nisäkäspedot saalistaessaan tarvitsevat juuri arviointikykyä, jopa uusia ratkaisuja onnistuakseen saalistuksessa."

Tietääkseni Heidegger ei tee kuvailemaasi eroa eri nisäkäslajien välillä. Hän ei ylipäänä kirjoita biologiasta.

"En ole Heideggeriläinen olio, enkä ole koskaan edes tavannut sellaista,
jopa tuntemani koirat, kissat jopa eräs rotta, ...."

En tiedä, mikä on "heideggeriläinen olio". En ole koskaan Heideggerin kuullut kirjoittavan sellaisesta oliosta. Rohkenen kuitenkin epäillä epäselvää viittaustasi koiriin, kissoihin ja rottaan, että niistä mikään ymmärtäisi, mikä on pöytä. Tästä saatamme olla erimieltä, mikä ei ole yllätys, koska kuvittelet edelleen olioiden ominaisuuksien sinänsä antavat heille ymmärryskyvyn.

Lue lisää

Anon.
"Kommentoin kummallisia käsityksiä Heideggerista:"

Ne ovat kummallisia vain siinä yhteydessä etten ole kiinnostunut
Heideggerin filosofiasta, enemmän on vaikuttanut tietyt sananvalintasi.

"Tietääkseni Heidegger ei tee kuvailemaasi eroa eri nisäkäslajien..."

Tuosta on sanottava, ehkä hän ei tee kuvailueroja, mutta kirjoittaessaan
ihmisestä, hän saman tien sivuaa implisiittisesti ihmisen biologiaa ja
ihmisen biologisia suhteita muihin nisäkkäisiin.


"En tiedä, mikä on "heideggeriläinen olio"...."

MIten tämä pitäisi tulkita?

Käytät tiettyjä termejä kuten:
" Kuinka jokin olio sinänsä.."
" "reaalisina" olioina""
" koska kuvittelet edelleen olioiden ominaisuuksien sinänsä antavat heille ymmärryskyvyn."

Tässä on "olio sinänsä", sitten joku "reaalinen" ja "olioiden ominaisuus
sinänsä"

En ainakaan tunnista itseäni noista kuvauksista, enkä eläintuttaviakaan.
nuo "oliot sinänsä" käsitteet voivat hyvinkin olla transsendentaaliselle
käsitteistölle tyypillisiä.

Toisaalta olen jossain määrin suomalaisen realismin perinteen jatkaja,
joten saksalaisen romantismin perinne on minusta outoa ja vierasta.

Onko kissoilla ja koirilla "pöydän" käsitettä?

Ei tietenkään siinä täydellisyydessä miten ihmisillä, mutta
funktionaalisena hieman primitiivisenä käsitteenä kuitenkin.
Suht' samalla tavalla kuin pikkulapsella.

Pöytä on kissoille se paikka minne ihmiset keräävät ruokaa ja jakavat
sen sieltä edelleen, sinne voi hypätä, mutta omat ihmiset kieltävät sen.

Tarkastellessaan pöytää, kissan kehonkielestä pystyy sanomaan mitä
se aikoo seuraavaksi tekevänsä.

Kun ihmisillä ja tietyillä eläimilläkin on ymmärrystä, mistä muualta se
tulisi kuin ominaisuuksista.

Ilmeisesti katsot että "ominaisuuksista sinänsä" muuttaa ominaisuudet
jollain tavoin heikommaksi, mitä en näe sitä perusteltuna ajatuksena.

R.

Anonyymi kirjoitti:

Anon.
"Kommentoin kummallisia käsityksiä Heideggerista:"

Ne ovat kummallisia vain siinä yhteydessä etten ole kiinnostunut
Heideggerin filosofiasta, enemmän on vaikuttanut tietyt sananvalintasi.

"Tietääkseni Heidegger ei tee kuvailemaasi eroa eri nisäkäslajien..."

Tuosta on sanottava, ehkä hän ei tee kuvailueroja, mutta kirjoittaessaan
ihmisestä, hän saman tien sivuaa implisiittisesti ihmisen biologiaa ja
ihmisen biologisia suhteita muihin nisäkkäisiin.


"En tiedä, mikä on "heideggeriläinen olio"...."

MIten tämä pitäisi tulkita?

Käytät tiettyjä termejä kuten:
" Kuinka jokin olio sinänsä.."
" "reaalisina" olioina""
" koska kuvittelet edelleen olioiden ominaisuuksien sinänsä antavat heille ymmärryskyvyn."

Tässä on "olio sinänsä", sitten joku "reaalinen" ja "olioiden ominaisuus
sinänsä"

En ainakaan tunnista itseäni noista kuvauksista, enkä eläintuttaviakaan.
nuo "oliot sinänsä" käsitteet voivat hyvinkin olla transsendentaaliselle
käsitteistölle tyypillisiä.

Toisaalta olen jossain määrin suomalaisen realismin perinteen jatkaja,
joten saksalaisen romantismin perinne on minusta outoa ja vierasta.

Onko kissoilla ja koirilla "pöydän" käsitettä?

Ei tietenkään siinä täydellisyydessä miten ihmisillä, mutta
funktionaalisena hieman primitiivisenä käsitteenä kuitenkin.
Suht' samalla tavalla kuin pikkulapsella.

Pöytä on kissoille se paikka minne ihmiset keräävät ruokaa ja jakavat
sen sieltä edelleen, sinne voi hypätä, mutta omat ihmiset kieltävät sen.

Tarkastellessaan pöytää, kissan kehonkielestä pystyy sanomaan mitä
se aikoo seuraavaksi tekevänsä.

Kun ihmisillä ja tietyillä eläimilläkin on ymmärrystä, mistä muualta se
tulisi kuin ominaisuuksista.

Ilmeisesti katsot että "ominaisuuksista sinänsä" muuttaa ominaisuudet
jollain tavoin heikommaksi, mitä en näe sitä perusteltuna ajatuksena.

R.

Lue lisää

Heideggerin filosofia ei ole idealistista. Sikäli tämä tiedoksi, jos sinulla sellainen väärinkäsitys on.

Kysyin aiemmassa kommentissani: "Kuinka jokin olio sinänsä voisi havaita mitään toisia objekteja, ellei voida todeta havaitsijan olevan tietoinen ja ymmärtävä olio?"

Otan tähän nyt vertauksen muodikkaasti openAI eli keinoälyn. Sillä on tiettyjä ominaisuuksia, mutta siitä huolimatta sillä ei ole ymmärrystä inhimillisessä mielessä. Myös mainitsemillasi nisäkkäillä on erilaisia kyvykkyyksiä, mutta nekään eivät mahdollista sanottua ymmärrystä (inhimillisessä mielessä). Tässä vaikutatkin viimeisen kommenttisi mukaan olevan samaa mieltä kanssani, tai ainakin osittain samaa mieltä; en aivan varma asiasta ole. Vertauksesi pikkulapsen ymmärryskykyyn jää liian ylimalkaiseksi, jotta siihen olisi näissä puitteissa mieltä ottaa kantaa.

Menemättä syvällisemmin tässä Heideggerin filosofiaan, hänellä on käsite 'dasein', jota hän käyttää ajattelun apukeinona koettaessaan ymmärtää inhimillistä kokemusta ja ymmärrystä. Kyseessä on abstarkti käsite, jolla ei ole mitään reaalista olemassaoloa sen kummemmin, vaan se on voimissaan eksistentialistisessa filosofiassa, kuten muutkin sen keskeiset käsitteet. Koska filosofeilla on usein omaperäisiä käsitteitä, se on aikaan saanut useita väärinkäsityksiä, kun tuollaisia käsitteitä käytetään asia yhteydestään irrallaan.

Anonyymi kirjoitti:

Heideggerin filosofia ei ole idealistista. Sikäli tämä tiedoksi, jos sinulla sellainen väärinkäsitys on.

Kysyin aiemmassa kommentissani: "Kuinka jokin olio sinänsä voisi havaita mitään toisia objekteja, ellei voida todeta havaitsijan olevan tietoinen ja ymmärtävä olio?"

Otan tähän nyt vertauksen muodikkaasti openAI eli keinoälyn. Sillä on tiettyjä ominaisuuksia, mutta siitä huolimatta sillä ei ole ymmärrystä inhimillisessä mielessä. Myös mainitsemillasi nisäkkäillä on erilaisia kyvykkyyksiä, mutta nekään eivät mahdollista sanottua ymmärrystä (inhimillisessä mielessä). Tässä vaikutatkin viimeisen kommenttisi mukaan olevan samaa mieltä kanssani, tai ainakin osittain samaa mieltä; en aivan varma asiasta ole. Vertauksesi pikkulapsen ymmärryskykyyn jää liian ylimalkaiseksi, jotta siihen olisi näissä puitteissa mieltä ottaa kantaa.

Menemättä syvällisemmin tässä Heideggerin filosofiaan, hänellä on käsite 'dasein', jota hän käyttää ajattelun apukeinona koettaessaan ymmärtää inhimillistä kokemusta ja ymmärrystä. Kyseessä on abstarkti käsite, jolla ei ole mitään reaalista olemassaoloa sen kummemmin, vaan se on voimissaan eksistentialistisessa filosofiassa, kuten muutkin sen keskeiset käsitteet. Koska filosofeilla on usein omaperäisiä käsitteitä, se on aikaan saanut useita väärinkäsityksiä, kun tuollaisia käsitteitä käytetään asia yhteydestään irrallaan.

Lue lisää

Anon.

En ole tutustunut Heideggerin filosofiaan niinkään paljoa että voisin
sanoa mitään mahdollisesta idealismista, tai edes käyttääkö hän
idealisteille tyypillisiä käsitteitä.

"Kysyin aiemmassa kommentissani: "Kuinka jokin olio sinänsä...."

Sinä ainakin käytät tuota "olio sinänsä" ilmaisua mielelläsi, tämä termi
on ollut Kantin lanseeraama, siinähän voisi idealismi tuoksahtaa.

Tietysti itse realistina odotan myös tietoisuutta ja jotenkin ymmärtävää
oliota havaitsijana.

Tämä tekoäly, johon viittaat lienee GPT-3x, mutta en pitäisi sitä oliona,
se on vain ohjelma, sillä ei ole ominaisuuksia, ehkä ohjelmoijilla on
hyviä ominaisuuksia kun ovat saaneet sen aikaiseksi. GPT-3x:llä ei
tietenkään ole tietoisuutta eikä ymmärrystä, se on pelkkä
algoritmitietokoneohjelma, sillä yritetään matkia ihmistä tietyllä tavalla.

Jos GPT-3x:lla on ominaisuuksia, ne ovat siihen ohjelmana liittyviä ohjelmallisia ominaisuuksia.

Kun GPT-3x:ltä kysyy "oletko tietoinen, käsitteillä ajatteleva", se vastaa
"en", kun siltä kysyy onko seuraajaasi GPT-4 käsitekone, se vastaa
kieltävästi.

Millä tai kenellä olisi sitten tietoisuutta ja käsitteellistä suorituskykyä
että olisi myös ymmärrystä. Ainakin aikuisilla ihmisillä, joillakin.

Eläinten ja lasten käsitteellinen suorituskyky ei riitä havaitsijan rooliin.
Eläimien käsitteet ovat liian alkeellisia, ja lapsilla olisi kyllä käsitteitä
mutta eräs asia puuttuu.

Eläimillä on kyky muodostaa käsitteitä, ne oppivat uusia tapoja
tehdä asioita, samanlainen ominaisuus on ihmisellä, ihmisen
käsitteenmuodostus on hyvin tehokasta, on jo vauvaiässä ja
jatkuu koko elämän jos terveyttä riittää.

Vasta 12-vuotiaalla tulee mukaan logiikan taju, sitä nuoremmat elävät
tässä ja nyt maailmassa, eivätkä he osaa vielä päätellä.

Murrosiässä aivoissa tapahtuu suursiivous, lähes kaikki vanhat kytkennät
poistetaan ja aloitetaan uusien kytkentöjen rakentaminen, tämän myötä
tulee logiikan taju, asiat liittyvät toisiinsa ja osataan päätellä asioita.

Myös abstraktiset käsitteet tulevat käyttöön.

Käsitteellinen suorituskyky on ihmisen ominaisuus, ei ole olemassa
ominaisuutta sinänsä. Ehkäpä myös myöhemmin tavattavissa olevilla
alienroduilla on samanlainen tai kehittyneempi ominaisuus kuin ihmisillä.

R.

Anonyymi kirjoitti:

Anon.

En ole tutustunut Heideggerin filosofiaan niinkään paljoa että voisin
sanoa mitään mahdollisesta idealismista, tai edes käyttääkö hän
idealisteille tyypillisiä käsitteitä.

"Kysyin aiemmassa kommentissani: "Kuinka jokin olio sinänsä...."

Sinä ainakin käytät tuota "olio sinänsä" ilmaisua mielelläsi, tämä termi
on ollut Kantin lanseeraama, siinähän voisi idealismi tuoksahtaa.

Tietysti itse realistina odotan myös tietoisuutta ja jotenkin ymmärtävää
oliota havaitsijana.

Tämä tekoäly, johon viittaat lienee GPT-3x, mutta en pitäisi sitä oliona,
se on vain ohjelma, sillä ei ole ominaisuuksia, ehkä ohjelmoijilla on
hyviä ominaisuuksia kun ovat saaneet sen aikaiseksi. GPT-3x:llä ei
tietenkään ole tietoisuutta eikä ymmärrystä, se on pelkkä
algoritmitietokoneohjelma, sillä yritetään matkia ihmistä tietyllä tavalla.

Jos GPT-3x:lla on ominaisuuksia, ne ovat siihen ohjelmana liittyviä ohjelmallisia ominaisuuksia.

Kun GPT-3x:ltä kysyy "oletko tietoinen, käsitteillä ajatteleva", se vastaa
"en", kun siltä kysyy onko seuraajaasi GPT-4 käsitekone, se vastaa
kieltävästi.

Millä tai kenellä olisi sitten tietoisuutta ja käsitteellistä suorituskykyä
että olisi myös ymmärrystä. Ainakin aikuisilla ihmisillä, joillakin.

Eläinten ja lasten käsitteellinen suorituskyky ei riitä havaitsijan rooliin.
Eläimien käsitteet ovat liian alkeellisia, ja lapsilla olisi kyllä käsitteitä
mutta eräs asia puuttuu.

Eläimillä on kyky muodostaa käsitteitä, ne oppivat uusia tapoja
tehdä asioita, samanlainen ominaisuus on ihmisellä, ihmisen
käsitteenmuodostus on hyvin tehokasta, on jo vauvaiässä ja
jatkuu koko elämän jos terveyttä riittää.

Vasta 12-vuotiaalla tulee mukaan logiikan taju, sitä nuoremmat elävät
tässä ja nyt maailmassa, eivätkä he osaa vielä päätellä.

Murrosiässä aivoissa tapahtuu suursiivous, lähes kaikki vanhat kytkennät
poistetaan ja aloitetaan uusien kytkentöjen rakentaminen, tämän myötä
tulee logiikan taju, asiat liittyvät toisiinsa ja osataan päätellä asioita.

Myös abstraktiset käsitteet tulevat käyttöön.

Käsitteellinen suorituskyky on ihmisen ominaisuus, ei ole olemassa
ominaisuutta sinänsä. Ehkäpä myös myöhemmin tavattavissa olevilla
alienroduilla on samanlainen tai kehittyneempi ominaisuus kuin ihmisillä.

R.

Lue lisää

"Kuinka jokin olio sinänsä voisi havaita mitään toisia objekteja, ellei voida todeta havaitsijan olevan tietoinen ja ymmärtävä olio?"

Tämän kysymysken olisi voinut esittää muodossa: ""Kuinka jokin olio voisi havaita mitään toisia objekteja, ellei voida todeta havaitsijan olevan tietoinen ja ymmärtävä olio?"

Käsittääkseni kysymyksen sisältö ei siitä muutu. En vain arvannut, että tuosta yhdestä sanasta ryhdyt tekemään hyvin kauaskantoisia päätelmiä. Turhaan.

Koskakuitenkin nyt edellytät havaitsijalta ymmärrystä, olemme asiasta samaa mieltä. Havaitseminen sinänsä ei onnistu oliolta. Se olisi mahdotonta kuin se olisi keinoälyltäkin.

Anonyymi kirjoitti:

"Kuinka jokin olio sinänsä voisi havaita mitään toisia objekteja, ellei voida todeta havaitsijan olevan tietoinen ja ymmärtävä olio?"

Tämän kysymysken olisi voinut esittää muodossa: ""Kuinka jokin olio voisi havaita mitään toisia objekteja, ellei voida todeta havaitsijan olevan tietoinen ja ymmärtävä olio?"

Käsittääkseni kysymyksen sisältö ei siitä muutu. En vain arvannut, että tuosta yhdestä sanasta ryhdyt tekemään hyvin kauaskantoisia päätelmiä. Turhaan.

Koskakuitenkin nyt edellytät havaitsijalta ymmärrystä, olemme asiasta samaa mieltä. Havaitseminen sinänsä ei onnistu oliolta. Se olisi mahdotonta kuin se olisi keinoälyltäkin.

Lue lisää

Anon.

Filosofisessa terminologiassa termi "olio" viittaa monenlaisiin asioihin.
Tarkemman merkityksen löytää netistä sanakirjoista, itse käytän termiä yleisessä merkityksessä.
Tietysti on rajatapauksia kuten abstraktit oliot, tekoäly oliona yms, näistä
filosofit ovat jossain määrin erimielisiä.

Olioilla katsotaan olevan ominaisuuksia joten niiden suhteen ne eroavat
toisistaan ja pystyvät erilaisiin toimintoihin.
Ihmisellä tietoisuuden ja älykkyyden ominaisuuden katsotaan liittyvän
aivoihin, eläinten ja ihmisten aivot pystyvät erilaisiin suorituksiin evoluution
vaikutuksen kautta.

Mutta tuo "olio sinänsä" on Kantin esittämä käsite, jolla hän perusteli
idealismiaan, sen tuominen mukaan tuokin lisää käsitteellistä hämmennystä.

Eräs sanakirja esittää näin.
"olio sinänsä: olio sinänsä (Finnish) Origin & history Calque (loan translation) of German Ding an sich‎ ("thing-in-itself"); a concept introduced by the German philosopher Immanuel Kant…

Tietysti voidaan sanoa näin: "Tupakka ei sinänsä ole kiellettyä, mutta...."
Siinä ei puhuta tupakasta oliona vaan sen kielletystä käytöstä.

Tietääkseni Heidegger käyttää myös "olemus eli essence" termiä,
joka on yksi hämmennyksen aiheuttaja.

Sanot," Havaitseminen sinänsä ei onnistu oliolta."
Jotkut oliot, ihmiset, voivat olla havaitsijoita ominaisuuksiensa takia,
siinä ei ole mitään erikoista, mutta "sinänsä" käsitteen käyttö voi olla
hämmentävää, erikoisesti filosofiaosastolla, käsitteen historian kautta.

Joskus aikoinaan keskustelimme oliosta sinänsä kaverin kanssa.
Kissa käveli ohitsemme, tästä heräsi kysymyksiä:
-Onko se todellinen kissa.
-Onko se jokin olio, jolla on "kissauden" ominaisuus.
-Onko se on kissana kun kukaan ei näe sitä.
-Tietääkö se olevansa todellinen kissa.
-Mitä muut kissat sen mielestä ovat.

Emme ilmeisesti olleet kantlaisia.

R.

Anonyymi kirjoitti:

Anon.

Filosofisessa terminologiassa termi "olio" viittaa monenlaisiin asioihin.
Tarkemman merkityksen löytää netistä sanakirjoista, itse käytän termiä yleisessä merkityksessä.
Tietysti on rajatapauksia kuten abstraktit oliot, tekoäly oliona yms, näistä
filosofit ovat jossain määrin erimielisiä.

Olioilla katsotaan olevan ominaisuuksia joten niiden suhteen ne eroavat
toisistaan ja pystyvät erilaisiin toimintoihin.
Ihmisellä tietoisuuden ja älykkyyden ominaisuuden katsotaan liittyvän
aivoihin, eläinten ja ihmisten aivot pystyvät erilaisiin suorituksiin evoluution
vaikutuksen kautta.

Mutta tuo "olio sinänsä" on Kantin esittämä käsite, jolla hän perusteli
idealismiaan, sen tuominen mukaan tuokin lisää käsitteellistä hämmennystä.

Eräs sanakirja esittää näin.
"olio sinänsä: olio sinänsä (Finnish) Origin & history Calque (loan translation) of German Ding an sich‎ ("thing-in-itself"); a concept introduced by the German philosopher Immanuel Kant…

Tietysti voidaan sanoa näin: "Tupakka ei sinänsä ole kiellettyä, mutta...."
Siinä ei puhuta tupakasta oliona vaan sen kielletystä käytöstä.

Tietääkseni Heidegger käyttää myös "olemus eli essence" termiä,
joka on yksi hämmennyksen aiheuttaja.

Sanot," Havaitseminen sinänsä ei onnistu oliolta."
Jotkut oliot, ihmiset, voivat olla havaitsijoita ominaisuuksiensa takia,
siinä ei ole mitään erikoista, mutta "sinänsä" käsitteen käyttö voi olla
hämmentävää, erikoisesti filosofiaosastolla, käsitteen historian kautta.

Joskus aikoinaan keskustelimme oliosta sinänsä kaverin kanssa.
Kissa käveli ohitsemme, tästä heräsi kysymyksiä:
-Onko se todellinen kissa.
-Onko se jokin olio, jolla on "kissauden" ominaisuus.
-Onko se on kissana kun kukaan ei näe sitä.
-Tietääkö se olevansa todellinen kissa.
-Mitä muut kissat sen mielestä ovat.

Emme ilmeisesti olleet kantlaisia.

R.

Lue lisää

Filosofisessa terminologiassa käsite voi tarkoittaa ihan mitä tahansa, miten filosofi sitä haluaa käyttää. Kun en ole Kantista mitään kirjoittanut tähän ketjuun, on merkillistä, että olio sinänsä saisi jonkin kantilaisen tulkinnan. Omistaako Kant käsityksesi mukaan "olion"?

R: "Olioilla katsotaan olevan ominaisuuksia joten niiden suhteen ne eroavat
toisistaan ja pystyvät erilaisiin toimintoihin."

Tästä olemme samaa mieltä.

R: "Ihmisellä tietoisuuden ja älykkyyden ominaisuuden katsotaan liittyvän
aivoihin ..."

Ihmisellä on omainaisuuksia, mutta ne eivät Heideggerin mukaan anna sinänsä ymmärrystä. Siksi vertaukseni keinoälyyn, joka osoittaa keinoälyllä olevan (tiedollisia) ominaisuuksia, mutta ei ymmärrystä.

'Olemus' ei kuulu Heidegerin eksistentiaslitiseen käsitteistöön. Descartesia koskevassa kriikissään termi saattaa esiintyä, koska cartesiolaisen cogiton olemus on virheellinen tapa ymmärtää inhimillinen oleminen.

Eksistentialistisesti voitaisiin käydä kissana keskustelu, jossa kissa kysyy itseltään: "olenko hyvä kissa?" siinä mielessä ja tarkoituksessa selvittää sille itselleen, onko se kissana sitä, mitä se todellisuudessa autenttisesti haluaisi olla. Olisi (eksistentialistisesti) väärin esittää kysymys: mikä on kissan olemus? Toki kissa voisi itsekseen elämäänsä tarkkaillessaan pyrkiä "olemustaan" kysymään, mutta tällainen kysymys ei olisi eksistentiaalinen kysymys, vaan kissan henkilökohtainen omaa elämäntehtäväänsä koskeva teema, johon kissa voisi koittaa löytää vastauksia.

Anonyymi kirjoitti:

Filosofisessa terminologiassa käsite voi tarkoittaa ihan mitä tahansa, miten filosofi sitä haluaa käyttää. Kun en ole Kantista mitään kirjoittanut tähän ketjuun, on merkillistä, että olio sinänsä saisi jonkin kantilaisen tulkinnan. Omistaako Kant käsityksesi mukaan "olion"?

R: "Olioilla katsotaan olevan ominaisuuksia joten niiden suhteen ne eroavat
toisistaan ja pystyvät erilaisiin toimintoihin."

Tästä olemme samaa mieltä.

R: "Ihmisellä tietoisuuden ja älykkyyden ominaisuuden katsotaan liittyvän
aivoihin ..."

Ihmisellä on omainaisuuksia, mutta ne eivät Heideggerin mukaan anna sinänsä ymmärrystä. Siksi vertaukseni keinoälyyn, joka osoittaa keinoälyllä olevan (tiedollisia) ominaisuuksia, mutta ei ymmärrystä.

'Olemus' ei kuulu Heidegerin eksistentiaslitiseen käsitteistöön. Descartesia koskevassa kriikissään termi saattaa esiintyä, koska cartesiolaisen cogiton olemus on virheellinen tapa ymmärtää inhimillinen oleminen.

Eksistentialistisesti voitaisiin käydä kissana keskustelu, jossa kissa kysyy itseltään: "olenko hyvä kissa?" siinä mielessä ja tarkoituksessa selvittää sille itselleen, onko se kissana sitä, mitä se todellisuudessa autenttisesti haluaisi olla. Olisi (eksistentialistisesti) väärin esittää kysymys: mikä on kissan olemus? Toki kissa voisi itsekseen elämäänsä tarkkaillessaan pyrkiä "olemustaan" kysymään, mutta tällainen kysymys ei olisi eksistentiaalinen kysymys, vaan kissan henkilökohtainen omaa elämäntehtäväänsä koskeva teema, johon kissa voisi koittaa löytää vastauksia.

Lue lisää

Anon.
"Filosofisessa terminologiassa käsite voi tarkoittaa ihan mitä tahansa..."

Näin tietysti, käsitteet voi määritellä miten haluaa ja voi valita minkä
termin tahansa viittaamaan siihen käsitteeseen.

Näin monet filosofit, politiikot, diktaattorit ovatkin tehneet,
valitettavasti tällä on paha haittapuoli, tälläistä uusviestiä on vaikea
ymmärtää.

Se vaatisi melkein käsiteanalyysia jotta viesti tulisi selväksi.

Siksi se ei uppoa lukijoihin kovin helposti, ellei ole mielipidemuokkausta
käytössä diktaattoreiden tyyliin.

Tilanne on joskus tarpeeksi vaikea kun vieraskielisen filosofian
käsitteille ei ole suomalaista vastinetta. Vaikka Kantin "olio sinänsä"
on aika surkea suomalainen versio, suomalaisilla on vaikeuksia
ymmärtää sitä, vaikka parempi versio on tarjolla.

Tietysti myös Heideggerin "dasein", jolle on saatavissa vain hankalia
kuvauksia, jotka eivät välttämättä avaa asiaa ollenkaan.

"on merkillistä, että olio sinänsä saisi jonkin kantilaisen tulkinnan. Omistaako Kant käsityksesi mukaan "olion""

En nyt osaa sanoa kuka käytti oliotermiä ensin, ehkä joku kreikkalainen,
mutta yleensä on tapana että se joka lanseeraa käsitteen ja termin
saa kunnian, "olio sinänsä" Kantin merkityksessä.

"Ihmisellä on omainaisuuksia, mutta ne eivät Heideggerin mukaan anna sinänsä ymmärrystä."

Tämä tuntuu joko erikoiselta tulkinnalta tai vain vanhalta tiedolta,
en tiedä kuinka pitkälle tuota ajatusta voi puolustaa.
Käytät tuota "sinänsä" termiä aika hankalasti, aiheuttaa tulkintahaasteita.

"Siksi vertaukseni keinoälyyn, joka osoittaa keinoälyllä olevan (tiedollisia) ominaisuuksia, mutta ei ymmärrystä."

Koska nykyiset tekoälyt ovat vain algoritmisia ohjelmia, en sanoisi
että niillä on ominaisuuksia olioiden tyyliin, se toimii kuin sillä olisi
tiedollisia ominaisuuksia, niitä olisi vasta tietoisella tekoälyllä.

R.

Vaihda tilalle objektiksi ovi (puinen).

Pihallasi on kasvanut kaunis koivu. Olet voinut käyttää siitä yläkäsitettä "puu". Se on ollut silloisen nykyisyytesi fyysinen objekti. Mistä syystä sitten tahansa halusitkin kaataa koivusi, niin sitten kävi, ja halusit, että koivustasi tehdään ovi.
Ovi laitettiin kotisi huoneen kulkuaukkoon paikalleen. Se on ollut silloisen nykyisyytesi fyysinen objekti, josta käytit käsitettä "ovi". Sehän tosin ei ole koko totuus todellisuudesta. Koska todellisuudessa siihen sisältyi osa "puusta", joka kerran kasvoi pihallasi. Koivu oli edelleen todellisuutesi osa.
Remontoit kotiasi, ja vaihdat kotisi ovetkin uusiin. Mutta säilytät kauniin puuovesi, jonka remontoituun keittiöösi haluat paraatipaikalle. Pöydän kanneksi.
Nyt todellisuuteesi fyysisenä objektina kuuluu jotain, mitä voit kutsua käsitteellä "pöytä". Se on tedellisuuden kuvaus. Mutta vajaa ja vain karkeistus. Ainoastaan todellisuuden osa. Todellisuuteesi (pöytä) kuuluu nykyisyydessäsi myös osa pihalla kasvaneesta puustasi, ja siihen kuuluu kokonaisuudessaan se, mitä käsitteellä "ovi" aiemmin tarkoitit. Sinulle ei siis ole olemassa kuin "pöytä"? Silti sinulla on "näyttönä selvä tieto olevaisuudesta", jossa näet osan pihalla kasvaneesta puustasi, ja koko oven, jota ei enää ole (koska se on "pöytä"-käsitteellistetty). Ja näin on, vaikka olet "oven" nähnyt viimeksi remontin aikana, ja "puun" vielä paljon ennen remonttiasi.

Kuusi taivaallista kaupunkia loi auringon. Aurinko loi ilmakehän. Ilmakehä loi elämän. Elämä loi ihmisen. Ihminen loi viisauden. Viisaus loi kuusi taivaallista kaupunkia. Erään antiikin Filosofin päätelmä.

Tässä mielenkiintoinen on ELÄMÄ joka on näkymätön. Elämän Henki kykenee mm. Luomaan lisää henkiä tai kopioita itsestään tai lisää ominaisuuksia. Se tarkoittaa että jos Pyhällä Hengellä on seitsemän ominaisuutta niin Elämän Henki kykenee luomaan 1000 henkeä joista kullakin on 1000 ominaisuutta ex tempore hatusta heitettyä. Elämä joka on näkymätön variaatioita tuhansia voi saada aikaan. Elämä ikään kuin ei perustu yhtälöön E = mc^2 vaan E = mc^4 tai E = 2m(hc)^2. On kuin kvarkit, joiden yhteinen massa on 10 MeV kykenee luomaan protonin massan 939 MeV. Tuossa protonin massassa on siis 10 MeV näkyvää mutta lähes 100x kertainen määrä näkymätöntä massaa jota ei edes pitäisi olla olemassa.

Tarkoitan tällä edellisellä hätäisellä spekulaatiolla ja oletuksella että TIETO ON NIIN VÄHÄISTÄ, SUORAVIIVAISTA JA YKSIULOTTEISTA ETTÄ ON MAHDOTON FILOSOFIAN AVULLA PÄÄTELLÄ MIKSI PÖYTÄ ON NYT EDESSÄSI. JA MIKÄ SE PÖYTÄ ON.

Miksi kvarkit painaa 10 kg, mutta protoni 1000 kg.

Paljon on näkyvän seassa näkymätöntä asiaa tai ominaisuutta. Pimeää energiaa ja pimeää massaa en viitsi kuin nimeltä mainita tässä yhteydessä.

Tietoa on yhä liian vähän. Näkymätön ratkaisee kaiken.

"Jos tapahtuma tallennetaan, silloin se on olemassa jos vain tallenne on olemassa."

Eli mitään tapahtumaa ei ole olemassa, jos siitä ei ole "tallennetta"? Tämä on ongelmavyyhti nykyteknologisoidussa todellisuudessa, jossa muisti on ulkoistettu koneille. Kun bitit häviää, niin tapahtumaa "ei ole ollut".
Tämä pätee myös inhimilliseen muistiin. Todistustaakkoja jaellessa kahden toimijan kesken, todellisuus muuttuu informaation kannalta jopa"reversiibeliksi", jos uskottavuuden kannalta painoarvo on pääasiassa vain toisella vuorovaikuttajalla.

Muistinsa dokanneella ja itsensä teloneella ei ole todellisten tapahtumien kanssa kuin kuvitteellinen yhteys?

Näkemyksessäsi ei ole reikää. Se on sitä kokonaisuudessaan.

Anonyymi kirjoitti:

"Jos tapahtuma tallennetaan, silloin se on olemassa jos vain tallenne on olemassa."

Eli mitään tapahtumaa ei ole olemassa, jos siitä ei ole "tallennetta"? Tämä on ongelmavyyhti nykyteknologisoidussa todellisuudessa, jossa muisti on ulkoistettu koneille. Kun bitit häviää, niin tapahtumaa "ei ole ollut".
Tämä pätee myös inhimilliseen muistiin. Todistustaakkoja jaellessa kahden toimijan kesken, todellisuus muuttuu informaation kannalta jopa"reversiibeliksi", jos uskottavuuden kannalta painoarvo on pääasiassa vain toisella vuorovaikuttajalla.

Muistinsa dokanneella ja itsensä teloneella ei ole todellisten tapahtumien kanssa kuin kuvitteellinen yhteys?

Näkemyksessäsi ei ole reikää. Se on sitä kokonaisuudessaan.

Lue lisää

Jos ihminen on dokannut itsensä huonoon kuntoon, itse ihminen ja elimmistö on se tallenne edeltäviin tapahtumiin.

Jos tarkkoja ollaan, en väitä muuta kuin sen, että tallenne todistaa väitetyn tapahtuman, olipa tallenne sitten minkä tyyppinen hyvänsä.

Itselle tosin on tapahtunut muutaman kerran erikoinen tallenteen katoaminen. Eräässä tapauksessa asiakkaalle tekemääni pdf-tiedosto piti päivittää ja asiakas toimittaa kyseisen pdf:n minulle. Muistan tehneeni sen mutta en löydä mistään alkuperäisiä työtiedostoja enkä ainuttakaan työnaikaista oheistiedostoa. Etsin työkoneen lisäksi varmuuskopioista. Olen tallenteiden suhteen neuroottisen tarkka, joten tilanne hämmentää.

Mitään järkevää selitystä en ole tälle ja parille vastaavalle katoamiselle löytänyt.