Tytärpuoli on jokin aika sitten muuttanut omaan kerrostaloasuntoonsa keskustaan asumaan. Usein nuori aikuinen tarvitsee apua ja neuvoa erilaisissa asioissa, kun omillaan toimeen tulemisen harjoittelu käynnistyy. On tullut asenneltua pesukoneita ja porattu reikää hyllyjä varten, sekä kasattua Ikeasta hankittuja huonekaluja. Hän on asunut omassa asunnossaan nyt jo jonkin kuukauden ajan ja akuutit avun tarpeet ovat ensimmäisten päivien jälkeen loppuneet.
Sain kuitenkin viestin aamupäivällä, jossa hän pyysi minua asentamaan kattolampun paikalleen. Minulla on siihen sopivat työkalut ja taitettavat tikkaat. Muutaman kerran olen toki maininnut, että voisi olla paikallaan hankkia perustyökalut äkillisiä tilanteita varten. Eikä haittaisi, jos itse kokeilisi niitä. Viestittelyn jälkeen sovittiin, että voisin tänään päivällä mennä käymään asentamassa lampun hänen ollessa koulussa. Hänen äidillään ja minulla on vara-avain asuntoon.
Menen asunnolle puolen päivän aikoihin. Avaan oven ja astun sisään yksiön tupakeittiöön. Pienessä yksiössä olohuone, keittiö ja makuualkovi ovat kätevästi samassa tilassa. Huomaan lampun pöydällä asennusta varten jätettynä ja alan astella tikkaita paikoilleen. Samassa huomaan, että sängyssä on joku peiton alla makaamassa. Jenni ei ollutkaan lähtenyt kouluun.
- Ai moi, luulin että olit mennyt kouluun.
- Joo niin mun pitikin mennä, mutta taisin nukahtaa vahingossa uudestaan.
- Eilen meni pitkään siis?
- No joo.
- No asentelen tämän lampun tästä, niin saat jatkaa unia tai mitä nyt sitten teetkin.
Lampun asentamiseen ei mene pitkään ja olen jo tekemässä lähtöä, kun Jenni äkkiä kysyy:
- Tämä on nyt vähän kiusallinen juttu, mutta ymmärrän jos et pysty auttamaan, mutta..
- No kysy nyt ekaksi, niin katsotaan sitten miten käy
- No mulla on joku kipee juttu tuolla .. alempana reidessä .. enkä oikein itse näe mikä siellä on .. niin voisitko sä katsoa .. ettei siellä ole punkki tai jotain..
Jenni pelkää kuollakseen punkkeja ja oikeastaan kaikkia muitakin hyönteisiä.
- No kaippa mä voin katsoa
- Kiitos jos viitsit
Jenni ottaa peiton pois päältään ja hänellä on päällään valkoinen kauhtunut liian lyhyt yöpaita. Pikkuhousut, valkoiset nekin, pilkahtavat esille kun hän levittää haarojaan tutkimusta varten.
Jenni on aika iso tyttö, yli 180 cm pitkä. Mutta hän on myös toisella lailla iso. Hänelle on päässyt kertymään painoa aika paljon. Se on varmaankin se todellinen syy miksi hän halusi apua, sillä luultavasti hän ei ylimääräisen rasvakudoksen muodostamien poimujen ansiosta saanut näköyhteyttä ongelman lähteeseen.
Nostan katsetta reiden vartta pitkin ylöspäin kohti pikkuhousun ja sisäreiden muodostamaa rajaa. Aivan alhaalla vasemmalla puolella pakaran puolella näkyy pientä punoitusta joka näyttää jatkuvan pikkuhousujen sisälle.
- Tuolla näkyy vähän punoitusta, mutta en näe kunnolla kun se on tuolla pikkarin sisässä.
- Voitko kattoo ... raota vähän ... se on aran tuntuinen..
- Okei kai mä voin
Tuntuu vähän oudolta, mutta toisaalta oonhan mä nähnyt kaiken saunassa. Varmaankin kymmenen vuotta sitten. Mutta en ole ikinä koskenut, enkä ajatellut koskevani näihin sektoreihin.
Nostan varovasti pikkuhousun reunaa. Punoitus on vain sauman kohdalla ja jatkuu pakaraa alaspäin peppuvakoon. En voi vastustaa kiusausta ja raotan hiukan lisää. Hah, likka on ajellut posliiniksi. Raotan vielä aavistuksen ja näen huulet, jotka tihkuvat kosteutta.
- Joo on täällä jotain hiertymää, ehkä joku rasva voisi auttaa..
- Voisitko sä laittaa. Rasvaa on tuolla kaapissa.
- No kaippa mä voin. Sun pitää ehkä kääntyä, että saan sen levitettyä.
Käännyn hakemaan sopivaa rasvaa kaapista, jonne olimme itse asiassa kaikki rasvat laittaneet. Jenni on aina ihanan avuton, kun on jotain pientä tai isoa hätää. Otan rasvan kaapista ja käännyn takaisin kohti sänkyä. Jenni on kääntynyt kontilleen iso pylly pystyssä ja pikkuhousut ovat tiputettuna sängyn vieressä.
Alan levittämään rasvaa nivustaipeeseen hitaasti ja varovasti. Jenni ynähtelee. Ärtyneen ihon aiheuttamasta kivusta tai nautinnosta. Lisää kosteutta tihkuu huulien välistä ja ne avautuvat hivenen. Viimeistelen rasvausta ja puolivahingossa kosken myös hyvin lähelle huulia. Jenni voihkaisee vaimeasti.
- Sori
Pienen tauon jälkeen Jenni kuiskaa vaimeasti.
- Jatka.
Kuivaan vielä rasvaa sormistani varovasti hivellen sisäreisiin ja kuljetan hitaasti sormet huulten vierestä niitä hipoen varmistuakseni, että ymmärsin oikein mitä Jenni haluaa. Hän huokaisee syvään.
Vien sormen huulten väliin ja kuljetan sitä ylöspäin kosteutta keräten kohti klitorista ja alan hieroa sitä. Jenni alkaa voihkia pää tyynyä vasten. Mun housuissa alkaa tuntumaan painetta. Kokeilen varovasti työntää yhtä sormea sisälle. Jennillä on tosi tiukka hunajaa valuva kolo. Sitten kokeilen kahta sormea, niillä on tosi ahdasta. Mä en varmaan mahtuisi sisään. (Mulla on aika paksu kalu). MItä mä oikein oon tekemässä?!
- Hei, nyt tarvitsee varmaan lopettaa.. ennen kuin tämä menee liian pitkälle.<
- Ei älä lopeta...
Sain kuitenkin viestin aamupäivällä, jossa hän pyysi minua asentamaan kattolampun paikalleen. Minulla on siihen sopivat työkalut ja taitettavat tikkaat. Muutaman kerran olen toki maininnut, että voisi olla paikallaan hankkia perustyökalut äkillisiä tilanteita varten. Eikä haittaisi, jos itse kokeilisi niitä. Viestittelyn jälkeen sovittiin, että voisin tänään päivällä mennä käymään asentamassa lampun hänen ollessa koulussa. Hänen äidillään ja minulla on vara-avain asuntoon.
Menen asunnolle puolen päivän aikoihin. Avaan oven ja astun sisään yksiön tupakeittiöön. Pienessä yksiössä olohuone, keittiö ja makuualkovi ovat kätevästi samassa tilassa. Huomaan lampun pöydällä asennusta varten jätettynä ja alan astella tikkaita paikoilleen. Samassa huomaan, että sängyssä on joku peiton alla makaamassa. Jenni ei ollutkaan lähtenyt kouluun.
- Ai moi, luulin että olit mennyt kouluun.
- Joo niin mun pitikin mennä, mutta taisin nukahtaa vahingossa uudestaan.
- Eilen meni pitkään siis?
- No joo.
- No asentelen tämän lampun tästä, niin saat jatkaa unia tai mitä nyt sitten teetkin.
Lampun asentamiseen ei mene pitkään ja olen jo tekemässä lähtöä, kun Jenni äkkiä kysyy:
- Tämä on nyt vähän kiusallinen juttu, mutta ymmärrän jos et pysty auttamaan, mutta..
- No kysy nyt ekaksi, niin katsotaan sitten miten käy
- No mulla on joku kipee juttu tuolla .. alempana reidessä .. enkä oikein itse näe mikä siellä on .. niin voisitko sä katsoa .. ettei siellä ole punkki tai jotain..
Jenni pelkää kuollakseen punkkeja ja oikeastaan kaikkia muitakin hyönteisiä.
- No kaippa mä voin katsoa
- Kiitos jos viitsit
Jenni ottaa peiton pois päältään ja hänellä on päällään valkoinen kauhtunut liian lyhyt yöpaita. Pikkuhousut, valkoiset nekin, pilkahtavat esille kun hän levittää haarojaan tutkimusta varten.
Jenni on aika iso tyttö, yli 180 cm pitkä. Mutta hän on myös toisella lailla iso. Hänelle on päässyt kertymään painoa aika paljon. Se on varmaankin se todellinen syy miksi hän halusi apua, sillä luultavasti hän ei ylimääräisen rasvakudoksen muodostamien poimujen ansiosta saanut näköyhteyttä ongelman lähteeseen.
Nostan katsetta reiden vartta pitkin ylöspäin kohti pikkuhousun ja sisäreiden muodostamaa rajaa. Aivan alhaalla vasemmalla puolella pakaran puolella näkyy pientä punoitusta joka näyttää jatkuvan pikkuhousujen sisälle.
- Tuolla näkyy vähän punoitusta, mutta en näe kunnolla kun se on tuolla pikkarin sisässä.
- Voitko kattoo ... raota vähän ... se on aran tuntuinen..
- Okei kai mä voin
Tuntuu vähän oudolta, mutta toisaalta oonhan mä nähnyt kaiken saunassa. Varmaankin kymmenen vuotta sitten. Mutta en ole ikinä koskenut, enkä ajatellut koskevani näihin sektoreihin.
Nostan varovasti pikkuhousun reunaa. Punoitus on vain sauman kohdalla ja jatkuu pakaraa alaspäin peppuvakoon. En voi vastustaa kiusausta ja raotan hiukan lisää. Hah, likka on ajellut posliiniksi. Raotan vielä aavistuksen ja näen huulet, jotka tihkuvat kosteutta.
- Joo on täällä jotain hiertymää, ehkä joku rasva voisi auttaa..
- Voisitko sä laittaa. Rasvaa on tuolla kaapissa.
- No kaippa mä voin. Sun pitää ehkä kääntyä, että saan sen levitettyä.
Käännyn hakemaan sopivaa rasvaa kaapista, jonne olimme itse asiassa kaikki rasvat laittaneet. Jenni on aina ihanan avuton, kun on jotain pientä tai isoa hätää. Otan rasvan kaapista ja käännyn takaisin kohti sänkyä. Jenni on kääntynyt kontilleen iso pylly pystyssä ja pikkuhousut ovat tiputettuna sängyn vieressä.
Alan levittämään rasvaa nivustaipeeseen hitaasti ja varovasti. Jenni ynähtelee. Ärtyneen ihon aiheuttamasta kivusta tai nautinnosta. Lisää kosteutta tihkuu huulien välistä ja ne avautuvat hivenen. Viimeistelen rasvausta ja puolivahingossa kosken myös hyvin lähelle huulia. Jenni voihkaisee vaimeasti.
- Sori
Pienen tauon jälkeen Jenni kuiskaa vaimeasti.
- Jatka.
Kuivaan vielä rasvaa sormistani varovasti hivellen sisäreisiin ja kuljetan hitaasti sormet huulten vierestä niitä hipoen varmistuakseni, että ymmärsin oikein mitä Jenni haluaa. Hän huokaisee syvään.
Vien sormen huulten väliin ja kuljetan sitä ylöspäin kosteutta keräten kohti klitorista ja alan hieroa sitä. Jenni alkaa voihkia pää tyynyä vasten. Mun housuissa alkaa tuntumaan painetta. Kokeilen varovasti työntää yhtä sormea sisälle. Jennillä on tosi tiukka hunajaa valuva kolo. Sitten kokeilen kahta sormea, niillä on tosi ahdasta. Mä en varmaan mahtuisi sisään. (Mulla on aika paksu kalu). MItä mä oikein oon tekemässä?!
- Hei, nyt tarvitsee varmaan lopettaa.. ennen kuin tämä menee liian pitkälle.<
- Ei älä lopeta...
Vastaukset 8
Vanhimmat
Laitappa tekstiä lisää
Laita ittes jojoon idiootti
Delaa idiootti laita ittes narikkaan.
Hei! Kutsumme sinut käymään uudessa chatissa! Meitä on yli miljoona! 👉 https://ryhmaseksi.pics/H/Z7x9X4
Nautinnollinen juttu. Toivottavasti saamme lukea Jennistä vielä lisää.
Hyvä kun tämä trolli käyttää samoja viestejä koko ajan. Ei tarvitse välittää tästä nillittäjästä
Hienoa kun vastasit. Tekee kirjoittamisesta paljon kivempaa kun saa palautetta muiltakin kuin itseltään.
Oohh spede kilahti buaahaa