Mustalaiset Siperiassa: romansseja, huumeita ja "kulta kynä"

Mustalaiset saivat täydellisen vapauden vuonna 1863, ja heidän oikeutensa tasaantuivat Venäjän väestön kanssa. Tällainen vapaus mustalaisyhteisöjen keskuudessa jatkui vuoden 1917 vallankumoukseen saakka. 1870-luvulta lähtien mustalaisten karkottaminen maan itäisiin provinsseihin on päättynyt. Siitä lähtien he ovat muuttaneet vapaaseen asutukseen.

Tämän seurauksena etnografien mukaan Siperiassa 1600-1800-luvuilla muodostui erillinen mustalaisten ryhmä, jota jotkut pitävät "Siperian mustalaisina".

Taiga.info: Mitä mustalaiset tekivät Siperiassa?

Kun ulkomaalaiset tekivät muistiinpanojaan Siperiassa oleskelustaan, he panivat merkille ennen kaikkea, mikä heidän mielikuvitukseensa osui eniten. Siksi he kirjoittivat pääasiassa kirjavista väkijoukoista ja ennustamisesta. Mutta asiakirjat osoittavat, että mustalaiset eivät harjoittaneet vain ennustamista, vaan enimmäkseen sepäntyötä ja eläinlääketiedettä. Lisäksi kaupankäynti, hevosten jälleenmyynti ja laulujen laulaminen.

Jos katsomme vuoden 1897 väestönlaskennan materiaaleja, näemme myös, että tällä hetkellä on jo mustalaisia, jotka harjoittivat metallivälineiden valmistusta ja tinausta. Siperian mustalaisia ​​oli 4 %. He olivat kalderarin mustalaisia, jotka muuttivat Romaniasta.

Taiga.info: Kuinka monta mustalaista asuu Siperiassa?

- Neuvostokaudella Siperian mustalaisten määrä oli edelleen vähäinen. Vuoden 1939 väestönlaskennan mukaan Siperiassa asui vain 6,7 tuhatta mustalaista, vuonna 1959 - 9,2 tuhatta. Näistä 1,7 tuhatta Novosibirskin alueella, 1,3 tuhatta Kemerovossa, Altain ja Krasnojarskin alueilla - 1,4 tuhatta kumpikin.

Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan Siperian liittovaltiopiirissä asui hieman yli 16 tuhatta tämän kansan edustajaa. Vähiten mustalaisia ​​asuu Khakassiassa (559 henkilöä) ja Tuvassa (36 henkilöä). Tjumenin alueella on rekisteröity noin 2 000 mustalaista, joista noin 100 Hanti-Mansin autonomisessa piirikunnassa ja useita kymmeniä Jamalissa. Puolet Tjumenin alueen romaneista asuu aluekeskuksessa, loput erillisissä perheissä kylissä.

Novosibirskin alueella kaksi kolmasosaa romaneista asuu kaupungeissa - Novosibirskissä, Cherepanovissa, Tatarskissa, Iskitimissä, Berdskissä. Kemerovon alueella - Novokuznetskissa, Prokopjevskissä, Mariinskissa ja Kemerovossa. Omskissa 80 % romaneista asuu aluekeskuksessa, loput pienissä ryhmissä maaseudulla. Krasnojarskin alueella ja Irkutskin alueella he asuvat pienissä ryhmissä, jotka ovat suhteellisen tasaisesti jakautuneet koko asutulle alueelle.

Anonyymi kirjoitti:

Mustalaiset saivat täydellisen vapauden vuonna 1863, ja heidän oikeutensa tasaantuivat Venäjän väestön kanssa. Tällainen vapaus mustalaisyhteisöjen keskuudessa jatkui vuoden 1917 vallankumoukseen saakka. 1870-luvulta lähtien mustalaisten karkottaminen maan itäisiin provinsseihin on päättynyt. Siitä lähtien he ovat muuttaneet vapaaseen asutukseen.

Tämän seurauksena etnografien mukaan Siperiassa 1600-1800-luvuilla muodostui erillinen mustalaisten ryhmä, jota jotkut pitävät "Siperian mustalaisina".

Taiga.info: Mitä mustalaiset tekivät Siperiassa?

Kun ulkomaalaiset tekivät muistiinpanojaan Siperiassa oleskelustaan, he panivat merkille ennen kaikkea, mikä heidän mielikuvitukseensa osui eniten. Siksi he kirjoittivat pääasiassa kirjavista väkijoukoista ja ennustamisesta. Mutta asiakirjat osoittavat, että mustalaiset eivät harjoittaneet vain ennustamista, vaan enimmäkseen sepäntyötä ja eläinlääketiedettä. Lisäksi kaupankäynti, hevosten jälleenmyynti ja laulujen laulaminen.

Jos katsomme vuoden 1897 väestönlaskennan materiaaleja, näemme myös, että tällä hetkellä on jo mustalaisia, jotka harjoittivat metallivälineiden valmistusta ja tinausta. Siperian mustalaisia ​​oli 4 %. He olivat kalderarin mustalaisia, jotka muuttivat Romaniasta.

Taiga.info: Kuinka monta mustalaista asuu Siperiassa?

- Neuvostokaudella Siperian mustalaisten määrä oli edelleen vähäinen. Vuoden 1939 väestönlaskennan mukaan Siperiassa asui vain 6,7 tuhatta mustalaista, vuonna 1959 - 9,2 tuhatta. Näistä 1,7 tuhatta Novosibirskin alueella, 1,3 tuhatta Kemerovossa, Altain ja Krasnojarskin alueilla - 1,4 tuhatta kumpikin.

Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan Siperian liittovaltiopiirissä asui hieman yli 16 tuhatta tämän kansan edustajaa. Vähiten mustalaisia ​​asuu Khakassiassa (559 henkilöä) ja Tuvassa (36 henkilöä). Tjumenin alueella on rekisteröity noin 2 000 mustalaista, joista noin 100 Hanti-Mansin autonomisessa piirikunnassa ja useita kymmeniä Jamalissa. Puolet Tjumenin alueen romaneista asuu aluekeskuksessa, loput erillisissä perheissä kylissä.

Novosibirskin alueella kaksi kolmasosaa romaneista asuu kaupungeissa - Novosibirskissä, Cherepanovissa, Tatarskissa, Iskitimissä, Berdskissä. Kemerovon alueella - Novokuznetskissa, Prokopjevskissä, Mariinskissa ja Kemerovossa. Omskissa 80 % romaneista asuu aluekeskuksessa, loput pienissä ryhmissä maaseudulla. Krasnojarskin alueella ja Irkutskin alueella he asuvat pienissä ryhmissä, jotka ovat suhteellisen tasaisesti jakautuneet koko asutulle alueelle.

Lue lisää

Tayga.info: Kuinka mustalaiset asuivat Siperiassa Neuvostoliiton aikana?

- Lokakuun vallankumouksen jälkeen mustalaisten elämässä tapahtui merkittäviä muutoksia. Neuvostohallitus rajoitti kaikin keinoin mustalaisten perinteistä toimintaa - yksityistä käsityötuotantoa, hevos- ja karjakauppaa. Syntyi mustalaismaatalousartellit, sitten mustalaiskolhoosit. Suurin osa romaneista ei kuitenkaan ole kyennyt sopeutumaan yhteiseen maataloustyöhön. Tämän seurauksena mustalaiskolhoosit organisoitiin uudelleen sekatiloihin.

Kun passijärjestelmä otettiin käyttöön Neuvostoliitossa vuonna 1932, mustalaiset olivat ainoa ryhmä, joka yksinkertaisesti jätti tämän päätöksen huomioimatta. Mistä he maksoivat. Vuonna 1933 Moskovassa suoritettiin erikoisoperaatio, jonka tarkoituksena oli häätää kaikki romanit pääkaupungista. Heidät lastattiin viiteen ešeloniin ja lähetettiin Tomskiin ja Länsi-Siperian alueen OGPU:n työvoimasiirtokuntiin. On ominaista, että viranomaisten tehtävänä ei ollut mustalaisväestön sorto, vaan halu liittää heidät neuvostokansojen ystävälliseen perheeseen, joten heidät asetettiin Siperiaan erilleen rikollisista. Mutta pian kävi selväksi, että mustalaiset pakenivat, koska he eivät halunneet tottua maataloustöihin. Viranomaiset heiluttivat kättään, mutta ryhtyivät toimenpiteisiin varmistaakseen, että suuriin kaupunkeihin ei muodostu suuria mustalaisleirejä.

Tietenkin mustalaiset, kuten kaikki muutkin Neuvostoliiton kansalaiset, joutuivat sorron vauhtipyörän alle. Vuoden 1944 asetuksella Krimin mustalaisdiaspora häädettiin Siperiaan, Kazakstaniin ja Keski-Aasiaan. Myös osa romaneista Baltian maista, Länsi-Valko-Venäjältä ja Länsi-Ukrainasta karkotettiin Siperiaan.

Vuonna 1956 mustalaisten elämää yritettiin uudelleen keventää. Neuvostoliiton ministerineuvosto hyväksyi vastaavan päätöslauselman. Romanit ottivat sen yleisesti ottaen myönteisesti vastaan. Kulutustavaroiden massatuotanto vähensi käsityövoiman tarvetta, ja maatalouskoneet vähensivät hevosten - mustalaisten uskollisten kumppaneiden - merkitystä.

Neuvostoliiton romahtamisen jälkeinen talouskriisi johti siihen, että mustalaiset, jotka olivat jo alkaneet tottua vakiintuneeseen elämäntapaan, alkoivat jälleen vaeltaa leireillä etsimään työtä.

Anonyymi kirjoitti:

Tayga.info: Kuinka mustalaiset asuivat Siperiassa Neuvostoliiton aikana?

- Lokakuun vallankumouksen jälkeen mustalaisten elämässä tapahtui merkittäviä muutoksia. Neuvostohallitus rajoitti kaikin keinoin mustalaisten perinteistä toimintaa - yksityistä käsityötuotantoa, hevos- ja karjakauppaa. Syntyi mustalaismaatalousartellit, sitten mustalaiskolhoosit. Suurin osa romaneista ei kuitenkaan ole kyennyt sopeutumaan yhteiseen maataloustyöhön. Tämän seurauksena mustalaiskolhoosit organisoitiin uudelleen sekatiloihin.

Kun passijärjestelmä otettiin käyttöön Neuvostoliitossa vuonna 1932, mustalaiset olivat ainoa ryhmä, joka yksinkertaisesti jätti tämän päätöksen huomioimatta. Mistä he maksoivat. Vuonna 1933 Moskovassa suoritettiin erikoisoperaatio, jonka tarkoituksena oli häätää kaikki romanit pääkaupungista. Heidät lastattiin viiteen ešeloniin ja lähetettiin Tomskiin ja Länsi-Siperian alueen OGPU:n työvoimasiirtokuntiin. On ominaista, että viranomaisten tehtävänä ei ollut mustalaisväestön sorto, vaan halu liittää heidät neuvostokansojen ystävälliseen perheeseen, joten heidät asetettiin Siperiaan erilleen rikollisista. Mutta pian kävi selväksi, että mustalaiset pakenivat, koska he eivät halunneet tottua maataloustöihin. Viranomaiset heiluttivat kättään, mutta ryhtyivät toimenpiteisiin varmistaakseen, että suuriin kaupunkeihin ei muodostu suuria mustalaisleirejä.

Tietenkin mustalaiset, kuten kaikki muutkin Neuvostoliiton kansalaiset, joutuivat sorron vauhtipyörän alle. Vuoden 1944 asetuksella Krimin mustalaisdiaspora häädettiin Siperiaan, Kazakstaniin ja Keski-Aasiaan. Myös osa romaneista Baltian maista, Länsi-Valko-Venäjältä ja Länsi-Ukrainasta karkotettiin Siperiaan.

Vuonna 1956 mustalaisten elämää yritettiin uudelleen keventää. Neuvostoliiton ministerineuvosto hyväksyi vastaavan päätöslauselman. Romanit ottivat sen yleisesti ottaen myönteisesti vastaan. Kulutustavaroiden massatuotanto vähensi käsityövoiman tarvetta, ja maatalouskoneet vähensivät hevosten - mustalaisten uskollisten kumppaneiden - merkitystä.

Neuvostoliiton romahtamisen jälkeinen talouskriisi johti siihen, että mustalaiset, jotka olivat jo alkaneet tottua vakiintuneeseen elämäntapaan, alkoivat jälleen vaeltaa leireillä etsimään työtä.

Lue lisää

Taiga.info: Kuinka monta kulttuurielementtiä on säilynyt nykyään?

- Siperian mustalaisyhteisön yhteiskuntarakenteen pääsolu on edelleen perheklaani. Alueellisesti klaanit yhdistyvät etnisiksi yhteisöiksi, joissa säilytetään perinteinen elämäntapa ja käyttäytymisnormit. Mustalaiset noudattavat leirillä sellaisia ​​elämännormeja, kuten pakollinen alistuminen vanhinten auktoriteetille, kunnioittava asenne vieraita kohtaan.

Perinteisillä mustalaisvaatteilla on omat erityispiirteensä, joiden ansiosta mustalaiset ovat aina erottuneet ympäröivän väestön joukosta. Perinteinen hame viittaa ompelemattomaan vyövaatteen muotoon. Edessä hame ei ole ommeltu, eli se on rypytetty kangaspala, jonka alaosassa on röyhelö. Koristeet on yleensä valmistettu kullasta, harvemmin hopeasta. Naimisissa olevat naiset kutovat kulta- ja hopeakolikoita punoksiinsa, käyttävät kultakolikoiden monistoa kaulassaan. Miehet käyttävät liivejä, joissa on hopeiset napit, kirkkaat paidat, housut, saappaat ja takki. Modernissa asussa kansallisia perinteitä noudattavat osittain naiset.

Perinteiset kansallisruoat: kaali, riisi ja liha, paksu keitto lihalla, paprika, tomaatti, peruna; happamaton taikinarulla raejuustolla, rusinoilla. Tärkeimmät seremoniat mustalaisten elämässä ovat häät, hautajaiset ja muistojuhlat. Perinteitä noudatetaan tarkasti.

Uskonnollisen kuuluvuuden osalta suurin osa Siperian mustalaisista on ortodokseja; he pitävät pyhiä Nikolausta ja Yrjötä suojelijanaan. Krimin ryhmään (Krimin mustalaiset) kuuluu kuitenkin myös muslimeja. Mustalaistalossa on aina punainen kulma, jossa kuvakkeita säilytetään. Häät ovat paljon tärkeämpiä kuin siviiliavioliitto, vain niin sanotut mustalaishäät ovat tärkeämpiä: yhteisön tunnustaminen liitolle. Yleensä mustalaishäät pelataan ennen häitä. Kristillisten romanien kunnioitetuimmat juhlat ovat pääsiäinen ja joulu. Mustalaiset säilyttivät uskonsa jopa jumalattoman Neuvostoliiton aikana, ateistisia mustalaisia ​​ei käytännössä ole.

Mustalaisten kauhein rangaistus on karkottaminen leiristä. Mustalaisoikeus karkottaa leiristä suurten velkojen, petoksen ja aviorikoksen vuoksi.

Anonyymi kirjoitti:

Taiga.info: Kuinka monta kulttuurielementtiä on säilynyt nykyään?

- Siperian mustalaisyhteisön yhteiskuntarakenteen pääsolu on edelleen perheklaani. Alueellisesti klaanit yhdistyvät etnisiksi yhteisöiksi, joissa säilytetään perinteinen elämäntapa ja käyttäytymisnormit. Mustalaiset noudattavat leirillä sellaisia ​​elämännormeja, kuten pakollinen alistuminen vanhinten auktoriteetille, kunnioittava asenne vieraita kohtaan.

Perinteisillä mustalaisvaatteilla on omat erityispiirteensä, joiden ansiosta mustalaiset ovat aina erottuneet ympäröivän väestön joukosta. Perinteinen hame viittaa ompelemattomaan vyövaatteen muotoon. Edessä hame ei ole ommeltu, eli se on rypytetty kangaspala, jonka alaosassa on röyhelö. Koristeet on yleensä valmistettu kullasta, harvemmin hopeasta. Naimisissa olevat naiset kutovat kulta- ja hopeakolikoita punoksiinsa, käyttävät kultakolikoiden monistoa kaulassaan. Miehet käyttävät liivejä, joissa on hopeiset napit, kirkkaat paidat, housut, saappaat ja takki. Modernissa asussa kansallisia perinteitä noudattavat osittain naiset.

Perinteiset kansallisruoat: kaali, riisi ja liha, paksu keitto lihalla, paprika, tomaatti, peruna; happamaton taikinarulla raejuustolla, rusinoilla. Tärkeimmät seremoniat mustalaisten elämässä ovat häät, hautajaiset ja muistojuhlat. Perinteitä noudatetaan tarkasti.

Uskonnollisen kuuluvuuden osalta suurin osa Siperian mustalaisista on ortodokseja; he pitävät pyhiä Nikolausta ja Yrjötä suojelijanaan. Krimin ryhmään (Krimin mustalaiset) kuuluu kuitenkin myös muslimeja. Mustalaistalossa on aina punainen kulma, jossa kuvakkeita säilytetään. Häät ovat paljon tärkeämpiä kuin siviiliavioliitto, vain niin sanotut mustalaishäät ovat tärkeämpiä: yhteisön tunnustaminen liitolle. Yleensä mustalaishäät pelataan ennen häitä. Kristillisten romanien kunnioitetuimmat juhlat ovat pääsiäinen ja joulu. Mustalaiset säilyttivät uskonsa jopa jumalattoman Neuvostoliiton aikana, ateistisia mustalaisia ​​ei käytännössä ole.

Mustalaisten kauhein rangaistus on karkottaminen leiristä. Mustalaisoikeus karkottaa leiristä suurten velkojen, petoksen ja aviorikoksen vuoksi.

Lue lisää

Tayga.info: Mitkä ongelmat ovat kiireellisiä romaniyhteisöille nykyään?

– Nyky-Venäjän yhteiskunnassa on ongelma mustalaisten sosialisoitumisessa. Ei ole mikään salaisuus, että monet mustalaislapset eivät lopeta kouluaan eri syistä. Mustalaiset itse yrittävät ratkaista ongelman. Joten Tjumenissa paikallinen mustalaisparoni Gennadi Vinogradov avasi koulun mustalaislapsille ja antoi kartanolleen siiven luokkahuoneeksi. Tämä on nelivuotinen koulu, jossa opiskelee 50 henkilöä, valmistuneet jatkavat opintojaan tavallisissa kaupungin kouluissa. Mutta tämä on enemmän poikkeus kuin sääntö.

Mustalaistytöt menevät naimisiin varhain, eivätkä he saa opiskella. Ja pojat eivät yksinkertaisesti tarvitse sitä, koska romaneille tämä on normi. Pojat opiskelevat parhaimmillaan seitsemännelle luokalle asti, sitten menevät naimisiin eivätkä käy enää koulua - nyt heidän täytyy ruokkia perheensä. Toinen ongelma on, että suurin osa romaneista asuu Siperiassa ilman mitään asiakirjoja, myös ilman passia tai oleskelulupaa. Tämän seurauksena heiltä riistetään oikeus tehdä työtä, omistaa tai käyttää omaisuutta, saada sosiaaliturvaa ja sairaanhoitoa. Usein kausityön saamiseksi - rakennustyömaalla tai sadonkorjuussa - romanit esittelevät itsensä tadžikeiksi tai Pohjois-Kaukasian ihmisiksi. Muuten heitä ei palkata.

Romanit joutuvat usein käsitykseen, että he osallistuvat yksinomaan rikolliseen toimintaan ja varastavat. Joten Iskitimissä vuonna 2005 alkoi mustalaisten talojen tuhopoltto. Lainvalvontaviranomaiset olivat epäaktiivisia. Ja 400 hengen mustalaisyhteisö pakotettiin lähtemään kaupungista. Mutta tällaiset tapaukset ovat pikemminkin poikkeus kuin sääntö.

On ominaista, että romanit, tietäen, miten heitä kohdellaan, yrittävät olla menemättä valtion laitoksiin ja sairaaloihin. Mutta paradoksaalisin asia on, että he pelkäävät, että sinisilmäiset blondit voivat häiritä heitä.

Tayga.info: Siperian hautausmailla sijaitsevista mustalaiskryptaista kirjoitetaan usein, että ne erottuvat ylellisyydellä terävästi muiden hautojen taustalla. Mihin se liittyy?

- Kun yksi aikuisista kuolee, koko leiri kokoontuu maksamaan viimeistä velkaa vainajalle sekä auttamaan hautajaisten järjestämisessä. Mustalaiset uskovat, että sielu elää ihmiskehossa vain hänen kuolemaansa asti. Sen jälkeen hän vaeltelee maan päällä 40 päivää ja menee sitten "kuolleiden maahan". Siksi sille tulisi tarjota kaikki, mitä tarvitaan elämään toisessa maailmassa. Tietysti aiemmin, kun mustalaiset vaelsivat, he hautasivat vainajan sinne, missä kuolema hänet löysi - lähimmälle maaseudun hautausmaalle tai jopa metsään. Vakiintuneeseen elämään siirtymisen jälkeen mustalaisilla oli mahdollisuus kokoontua säännöllisesti esi-isiensä haudoille

Mitä tulee noihin ylellisiin kryptoihin, joissa on lukemattomia rikkauksia ja joista jotkut Novosibirskin hautausmaat tulivat kuuluisiksi, se ei todennäköisemmin johdu mustalaisten perinteistä ja tavoista, vaan joidenkin mustalaisklaanien toiminnan erityispiirteistä 1990-luvulla: he kävivät kauppaa huumeilla. ja kävivät sotia keskenään hallussapidon myyntimarkkinoista. Monet kuolivat tässä sodassa. Heidät haudattiin loistolla, hautausmaille rakennettiin kokonaisia ​​mausoleumeja, täyttivät ne koruilla ja kodinkoneilla. Suurin osa näistä haudoista ryöstettiin pian. Mutta tämä on enemmän poikkeus kuin sääntö.

Anonyymi kirjoitti:

Tayga.info: Mitkä ongelmat ovat kiireellisiä romaniyhteisöille nykyään?

– Nyky-Venäjän yhteiskunnassa on ongelma mustalaisten sosialisoitumisessa. Ei ole mikään salaisuus, että monet mustalaislapset eivät lopeta kouluaan eri syistä. Mustalaiset itse yrittävät ratkaista ongelman. Joten Tjumenissa paikallinen mustalaisparoni Gennadi Vinogradov avasi koulun mustalaislapsille ja antoi kartanolleen siiven luokkahuoneeksi. Tämä on nelivuotinen koulu, jossa opiskelee 50 henkilöä, valmistuneet jatkavat opintojaan tavallisissa kaupungin kouluissa. Mutta tämä on enemmän poikkeus kuin sääntö.

Mustalaistytöt menevät naimisiin varhain, eivätkä he saa opiskella. Ja pojat eivät yksinkertaisesti tarvitse sitä, koska romaneille tämä on normi. Pojat opiskelevat parhaimmillaan seitsemännelle luokalle asti, sitten menevät naimisiin eivätkä käy enää koulua - nyt heidän täytyy ruokkia perheensä. Toinen ongelma on, että suurin osa romaneista asuu Siperiassa ilman mitään asiakirjoja, myös ilman passia tai oleskelulupaa. Tämän seurauksena heiltä riistetään oikeus tehdä työtä, omistaa tai käyttää omaisuutta, saada sosiaaliturvaa ja sairaanhoitoa. Usein kausityön saamiseksi - rakennustyömaalla tai sadonkorjuussa - romanit esittelevät itsensä tadžikeiksi tai Pohjois-Kaukasian ihmisiksi. Muuten heitä ei palkata.

Romanit joutuvat usein käsitykseen, että he osallistuvat yksinomaan rikolliseen toimintaan ja varastavat. Joten Iskitimissä vuonna 2005 alkoi mustalaisten talojen tuhopoltto. Lainvalvontaviranomaiset olivat epäaktiivisia. Ja 400 hengen mustalaisyhteisö pakotettiin lähtemään kaupungista. Mutta tällaiset tapaukset ovat pikemminkin poikkeus kuin sääntö.

On ominaista, että romanit, tietäen, miten heitä kohdellaan, yrittävät olla menemättä valtion laitoksiin ja sairaaloihin. Mutta paradoksaalisin asia on, että he pelkäävät, että sinisilmäiset blondit voivat häiritä heitä.

Tayga.info: Siperian hautausmailla sijaitsevista mustalaiskryptaista kirjoitetaan usein, että ne erottuvat ylellisyydellä terävästi muiden hautojen taustalla. Mihin se liittyy?

- Kun yksi aikuisista kuolee, koko leiri kokoontuu maksamaan viimeistä velkaa vainajalle sekä auttamaan hautajaisten järjestämisessä. Mustalaiset uskovat, että sielu elää ihmiskehossa vain hänen kuolemaansa asti. Sen jälkeen hän vaeltelee maan päällä 40 päivää ja menee sitten "kuolleiden maahan". Siksi sille tulisi tarjota kaikki, mitä tarvitaan elämään toisessa maailmassa. Tietysti aiemmin, kun mustalaiset vaelsivat, he hautasivat vainajan sinne, missä kuolema hänet löysi - lähimmälle maaseudun hautausmaalle tai jopa metsään. Vakiintuneeseen elämään siirtymisen jälkeen mustalaisilla oli mahdollisuus kokoontua säännöllisesti esi-isiensä haudoille

Mitä tulee noihin ylellisiin kryptoihin, joissa on lukemattomia rikkauksia ja joista jotkut Novosibirskin hautausmaat tulivat kuuluisiksi, se ei todennäköisemmin johdu mustalaisten perinteistä ja tavoista, vaan joidenkin mustalaisklaanien toiminnan erityispiirteistä 1990-luvulla: he kävivät kauppaa huumeilla. ja kävivät sotia keskenään hallussapidon myyntimarkkinoista. Monet kuolivat tässä sodassa. Heidät haudattiin loistolla, hautausmaille rakennettiin kokonaisia ​​mausoleumeja, täyttivät ne koruilla ja kodinkoneilla. Suurin osa näistä haudoista ryöstettiin pian. Mutta tämä on enemmän poikkeus kuin sääntö.

Lue lisää

Tayga.info: Onko romaneilla julkisia järjestöjä? Mitä he tekevät?

- Joissakin Siperian kaupungeissa luotiin mustalaisten julkisia kansallis-kulttuurisia autonomioita. Joten Tomskissa tällainen organisaatio perustettiin vuonna 2012. Sen päätehtävänä on yhdistää Tomskin alueen mustalaiset, auttaa heitä neuvolla tai tuella, jotta mustalaiset tietävät, minne he voivat tulla keskustelemaan ongelmistaan. Ja on myös välttämätöntä murtaa yhteiskunnassamme vallitsevat vakaat stereotypiat mustalaisten suhteen ja hälventää lukuisia myyttejä.

On ominaista, että tästä mustalaisjärjestöstä on tullut aktiivinen osallistuja erilaisiin juhlatapahtumiin Tomskissa ja Tomskin alueella (he osallistuvat aktiivisesti Tomskin päivään, Venäjän päivään, kasakkakulttuurin festivaaleihin). Ensemble "Tomsk Gypsies" perustettiin autonomian alaisuudessa, joka on pitkään ollut tervetullut vieraita erilaisissa alueellisissa tapahtumissa. Organisaatio suunnittelee etnografisen kompleksin "Gypsy Yard" perustamista. Mustalaisten kansanperinteen popularisoinnista Siperiassa huolehtivat yhtyeet "Sibirska Roma" ja "Cherge" Krasnojarskissa.

Taiga.info: Voitko nimetä kuuluisia Siperian mustalaisia, jotka ovat vaikuttaneet kulttuuriin?

- Ehkä tunnetuin mustalaisesiintyjä - Dmitri Buzylev - on vanhan Siperian paimentolammalaisten perheen jälkeläinen. Totta, ei ole vielä tiedossa, missä tarkalleen Siperiassa hän syntyi. Mutta on hyvin tiedossa, että hän oli laulujen kirjoittaja ja esittäjä elokuvissa "Leiri menee taivaalle", "Siberiada", "Julma romanssi" ja "Mustat silmät".

Muuten, elokuvassa "Leiri menee taivaalle" Dmitri Buzylev näytteli Radan veljen roolia. Hän jäi yleisön mieleen messujen taistelukohtauksesta oikeilla metsästysveitsillä maalatun hevosen takia. Lisäksi hänen koko perheensä näytteli myös tässä elokuvassa, ja hänen kahdeksanvuotias sisarensa Alena lauloi mustalaislaulun "Nanetsokha", josta tuli tämän upean elokuvan tunnusmerkki.

Kun elokuva näytettiin onnistuneesti maan näytöillä, Dmitry järjesti yhdessä veljiensä kanssa mustalaisyhtyeen "Tabor menee taivaalle", jonka kanssa hän matkusti ympäri Siperiaa ja vieraili BAM:ssa. Siperiassa on muitakin mustalaislaulujen esittäjiä, mutta he ovat vähemmän tunnettuja suurelle yleisölle.

Valmisteli Vladimir Kuzmenkin