Asunnon vuokraaminen sukulaiselle, ystävälle, tms.

Moikka!

Avaudun tässä hiukan, ja samalla utelen muiden kokemuksia aihepiiristä. Itselläni omistuksessa puolenkymmentä rivi/kerrostaloasuntoa, jotka ovat vuokrauskäytössä. Vuokraustoimintaa olen tehnyt vajaata kymmenen vuotta, ja aika ajoin tulee tilanteita, joissa, samalla kun jonkun asunnon vuokralainen on tekemässä lähtöä, joku sukulainen/tuttava/ystävä on vailla kyseisen kaltaista asuntoa.

Liekkö muilla samanlaisia ongelmia, mutta itselleni nämä ovat aina olleet melko hankalia ja kiusallisia tilanteita. Ongelma kiteytyy siihen, että kieltäytyminen asunnon vuokraamisesta tällaisessa tilanteessa on aika vastenmielistä ja nihkeää, varsinkin kun on yleisessä tiedossa että asunto on menossa tyhjilleen, ja vuokralainen pitäisi saada (eli sekään ei kelpaa perusteeksi vuokraamatta jättämiselle), ja sitten kuitenkin em. sukulaiset/tuttavat/ystävät olettavat yleensä että asunnon saa vuokralle alle ko. alueiden markkinahintojen, ja vielä vuokran päälle sähköt, vedet, autopaikat yms. (kun pystyn vähentämään ne verotuksessa...).

Ja vuosien saatossa tutuilta on tullut vaikka minkämoisia ehdotuksia asunnon vuokrasta, hurjimmillaan alkaen siitä että suostuttaisiin maksamaan vain hoitovastike ja asuntolainan korot. Joku on jopa ääneen ihmetellyt että miksi koitan tehdä bisnestä heidän rahoillaan.

Oikeastaan tämä purkautuminenkin sai alkunsa siitä, kun olisi kohtapuoliin vapautumassa rivarikaksio, johon sitten (vapautumisuutisen kuultuaan) olisi tulollaan hyvä pitkäaikainen kaveri. Eipä muuten mitään, tiedän ihmisen siistiksi ja hyvätapaiseksi, mutta vuokrataso, jonka hän haluaisi maksaa, on 30 % alle ko. alueen yleisen vuokratason, ja siihen pitäisi saada vielä vedet ja sähköt päälle (eli vielä isompi käppi yleiseen vuokratasoon). Sanoisin että tosi hankala yhtälö varsinkin näin kovien kustannusnousujen aikana. Veikkaan nimittäin että tulevat vuokrankorotuksetkin aiheuttaisivat aikamoista nenän nyrpistelyä. Ja tässäkin tapauksessa kaverin ansiotulotaso on suurin piirtein sama kuin minun, eli rahan puolesta ko. tason kaksiossa asuminen ei pitäisi muodostua ylitsepääsemättömäksi ongelmaksi.

Ja sen olen huomannut, että monella on hyvin vaikea ymmärtää se (siis ei ainoastaan tutuilla) että asunto on sijoitus, johon liittyy myös tietty riski, jota myös minimoidaan vuokralla. Ja että investointiin liittyy muutakin kuin hoitokulujen kattaminen.

Liekkö toisilla samansuuntaisia havaintoja/ongelmia tutuille vuokraamisessa, vai onko positiivisempiakin kokemuksia?