Juhannuksenvietto, - yksin, kaksin vai seurassa?

JOS mentäs johonki kylpylään nauttimaan täyshoidosta,,,

mistä löytyis ihana viihtyisä täydenpalvelun kylpylä,
onko kylpylöissä asiakkaitten turvallisuus varmaa,
onko semmosta suomessa

ja jos on mitä maksaa juhannuksen vieto tai viikko kylpylässä täyshoidossa,

Kaksin pirttihirmun kaa .-Saunotaan ja syödään hyvin :)

Gubbe 74

Kahdestaan vaimoni kanssa ja ensimmäisen kerran kymmeniin vuosiin kotona.

Omassa mökissä me mummo ja ukki, viereisilä tonteilla lasten mökit. Syödään yhdessä juhla- aterioita noiden nuorten mökeillä ja aina on joku sauna lämmmin. Saadaan me vanhat osallistua voimien ja halun mukaan.Kaikkein mukavinta on seurata pienimpien vesileikkejä ja lasten urheilukilpailu on pitkä perinne monessa polvessa.

Heräsin kymmentä vailla 12 viime yönä. Tuli ilmoitus kännykkään, kymmenen minuutin päästä alkaa Juhannus. No, perskutirallaa niinkö en muka tiennyt.

Kaksin mekin puolisoni kanssa.

Kuopus piipahti mökillä, korjasi laituria ja veti veneen vesirajaan, joten pääsen pian kaislikon reunaan ahvenia narraamaan.

Ajelemme iltapäivällä mökille, pistän rantasaunan tulille, otan grillimakkaroita mukaan kiusmakkaroiksi. Siinäpä perinteinen alku juhannuksen viettoon. Joskohan uskaltaisin jättää talviturkin Nuasjärveen. Saunavastakin pitänee tehdä.

Ei minulla ole suuria juhannuksen vietto suunnitelmia. Ne ajat on ohi kun niemellä oli vilskettä ja vilinää. Tietty noista ajoista on ihania
muistoja, mutta nyt aika on ajanut ohi juhlinnan ja nuorisollakin on omat menonsa.

Leppoisaa Jussia

vapaasti ja oman mielen mukaan....
ja säätiedot tässä;
https://youtu.be/Y6pAFtsAxSU

Huonoille teille ei pidäkään mennä viettelysten myötä.

Ihan niin täälläkin lapset ja lastenlapset ovat kukakin tahollaan ystäviensä parissa.
Ja itse syön sillit ja perunat , ja mansikat kerman kanssa.
Kissa seuranani

Yksin olen, koska petikaveri makaa sairaalassa. Tunnelma ei ole kovin
korkealla, mutta yritän piristäytyä muistelemalla mukavia menneitä.

Kaksin olen kissani kanssa ja ihan huokaisen.
Tässä lähiomaisten kanssa tullut oltua pitkä tovi, joka on tietysti ihanaa, mutta vanha tarvitsee huokaisuhetkensä.
Silloin, kun olin nuorempi ja suurinpiirtein aina töissä juhannuksenakin, harmitti, kun olisi halunnut muitten mukaan.
Kun sitten tuli vanhaksi, juhannuskin meneti merkityksensä, en enää välikään mistään riennoista.'
Hyvä näin. Hyvää juhannusta teille kaikille.

Juhannuspäivä jo puolivälissä ja aurinko paistaa. Käväisin kasvihuoneella hakemassa kaksi suurta lavakurkkua ja tein voileivän: matjessilliä, kurkkua revityllä rukiilla. Kahvia kuppi.
Eilen iltapäivällä vietettiin Juhannusta perhepiirissä tyttären luona. Yhdeksän henkeä koolla, tyttären teini-ikäiset pojat mukaanluettuna. Grillattiin picanhaa, olin tehnyt chimichurrikastiketta. Kanankoipia, makkaroita. Lisäksi uusia perunoita ja raikas, suuri salaatti. Eturuuaksi leikkele-ja juustotarjotin, jälkiruuaksi jäätelöä ja mansikoita, kotimaisia tietenkin, Ulvan mansikkatilalta Uppsalan läheltä. Ruoka oli hyvää ja riittoisaa, nostettiin pari maljaa keskikesän kunniaksi, mutta hyvin rauhallisesti.
Tänään taidan lämmittää saunan ja pelata mölkkyä miehen ja aikamisespoikien kanssa pihalla.

Kaverin ja kissani kanssa. Tytär on Virossa, ajelevat autolla tuttujen kanssa monessa paikassa siellä.
Vettä tuli koko aatto-illan kaatamalla.
Saunassa käytiin, siinäpä se olikin, telkkarista katsottiin Votkaturistit ja Keihäsmatkat.
Oli ne aikoja silloin.

Nykyisin pakkaa käydä niin, että jos/kun tekee suunnitelmia, ne muuttuvat muuksi ennenkuin toteutuvat.
Olin suunnitellut viettäväni Juhannuksen yksikseni, on ollut niin paljon tapahtumista viime aikoina - siis minun mittarillani mitaten.
Nuoremman pojan perhe meni pojan appivanhempien luo saareen, vanhempi poika oli kotosalla ja pikkumies oli tulossa mummon luo, paremman seuran puutteessa..))kun kaveritkin olivat juhannuksenvietossa muualla. Vietin sitten aaton heidän kanssaan, vuoroin täällä, vuoroin siellä.
Kroketti, tikanheitto, jalkapallo - kyllä siinä mummo väsyi niin, että torkahtelin telkkarin ääressä, kun katselin (uusintana) Judya - elokuvaa Judy Garlandin elämästä, josta Renee Zeilweger palkittiin Oscarilla. Uskomatonta näyttelijäntyötä. Ulkonakökin oli saatu muistuttamaan esikuvaa lähes täydellisesti.
Tänään oli sitten (onneksi) tarjolla rikkumatonta rauhaa. Päätin katsella Teemalta Aki Kaurismäen työläistrilogian, mutta nukahtelin Arielin kohdalla..))
Mietin Kaurismäen suosiota maailmalla ja kun tämän uuden hallituksen kohdalla nyt pahoitellaan Suomi-kuvan muuttumista huonommaksi, mitä ovat tehneet Kaurismäen maailmalla palkitut elokuvat ? Kyllä kai meni maankuvaa välittävät ?

Eipä Louis Eduardin palkittua kirjaa "Ei enää Eddy" Ranskassakaan juuri hehkutettu, kun katsottiin, ettei kirjassa kuvattua köyhyyttä Ranskassa ole. Ehkä ei ole Kaurismäen kuvaamaa ankeuttakaan Suomessa..)) Ainakaan en tunnista, vai olenko vain kieltäytynyt näkemästä sitä ?
Helteet eivät ole minua haitanneet. Sisällä ilmalämpöpumppu huolehtii viilennyksestä, verraton vehje, mutta sadetta odottelen hartaasti. Meillä on onneksi pihakaivo kasvien/kukkien kasteluun ja vesileikkeihin (!) mutta tekee silti pahaa katsella kuivuudesta kärsivää luontoa.
Onneksi palstalla on myös kesäisiä viestejä, ainakin täällä 80+:lla. Muualla taidetaan enempi purkaa pettymystä uuden hallitusohjelman tiimoilta ja onhan maailmanpolitiikassakin uutta kaiken aikaa. Seuraan niitä, mutta kiivailla en jaksa.
Oikeastaan voi vain ihmetellä sitä uskonvarmuutta, millä lähes jokainen katsoo tietävänsä miten yhteisiä asioita tulisi hoitaa...

Mitä ei näe sitä ei ole. Joopa joo.

Kun ikää tulee yksi sun toinen jää juhannuksena kaupunkiin lähes samoista syistä kuin aloitteen tekijä. Ainakin Vuokra kerrostaloissa. Eipä tuo enää ihmelistä ole, kun arkikin samanlaista. Lämpimin terveisin Helsingistä.

Tässähän tämä juhannus on mennyt.
3pitkähköä sadekuuroa on päivänmittään tullut. Luonto kiittää.
Tuossa 3 pikkumattoa pesin pihassa painepesurilla ja yhden ihan vanhanaikaisesti isomman rannalla.
Kottikärryillä kyöräsin sen aalamökin terassille märkänä lääh ja puuh pieni ylämäki.
Kolme päivää vielä tätä hengenrauhanvetoa, sitten taas väkee tulee.
On se ihanaa, kun tykkäävät tästä paikasta, jota itse rakastan suuresti.

Kohta taas on juhannus,

yksin vietän kuten alotuksentekijäki vuosi sitten,

onkohan alotuksentekijä vielä elossa,

tämä loppuelämä on tosi työlästä, hengissä olen vielä
muttt kuinka kauan, jää nähtäväksi,
eilen melkein jokuolin, jäin kuitenki vielä henkiin,