Niin siis rupean olemaan ihan v*tun loppu tähän ilta ralliin. Olisiko teillä muilla antaa mitään hyviä vinkkejä? Miten olette saaneet omat haastavat lapsenne nätisti nukkumaan?
Nää valoisat vuodenajat on siitä mielestä perse*tä, että kun lapsia ei nukuta niin ei nukuta.. tänään mentiin jo seiskan jälkeen unille.. ja paskat vieläkin täällä yksi lapsi valvoo..😒 Mä en siis ehdi/jaksa tehdä enää mitään kotihommia tähän aikaan.. pyykitkin odottaa koneessa..
Otetaan vastaan vinkkejä!
225
1876
Vastaukset
Vailla vanhempikokemusta mulla olis kyllä sulle pari ajatusta mistä voitaisiin keskustella lähiaikoina. Olen näet miettinyt tuota kun se asia on noussut esiin ennenkin. Tosin kun ei ole vanhempikokemusta, niin ne on vain ajatuksia mietittäväksi, josko niistä löytyisi oikeita kysymyksiä joiden avulla löydät itse uusia keinoja.
- Anonyymi
Löytyykö random.fi sivuilta vinkkejä
- Anonyymi
Lasauta tiskiin yx toljake-viisaus
Anonyymi kirjoitti:
Löytyykö random.fi sivuilta vinkkejä
Jos sellainen sivusto löytyy, niin mahdollisesti. Ja jos ei löydy, niin perusta sinä sellainen?
- Anonyymi
randombypasser kirjoitti:
Jos sellainen sivusto löytyy, niin mahdollisesti. Ja jos ei löydy, niin perusta sinä sellainen?
Ei ole tarvetta ja nekin joilla oli ovat kuopattuna
- Anonyymi
Sä osaat hyvin naamioida vonkaamisen.
Anonyymi kirjoitti:
Ei ole tarvetta ja nekin joilla oli ovat kuopattuna
No sitten sellaista sivustoa ei varmaan ole eikä tule kun ei minullakaan ole sellaiseen aikaa. On riittävän työlästä ylläpitää sivustoa mieshuorat.com 😂
Anonyymi kirjoitti:
Sä osaat hyvin naamioida vonkaamisen.
Olet enemmän kuin väärässä, koska olet luultavasti sokeutunut oman turhautumisesi johdosta. Mutta for the reference, kuten ameerikoissa tavataan sanoa, mun ei tartte vongata. Joko ihmiset kohtaavat tai sitten eivät, se siitä.
Kun nähdään, niin puhutaan sitten samalla niistä🤗
Sama kaava toistuu aluksi hiljaisuus, Vanhin rupee kitisee, nuorin pomppii sängystä ylös. Keskimmäinen sitten valvoo…
Nyt tekis mieli näyttää😝😝😝Haaveilija39 kirjoitti:
Kun nähdään, niin puhutaan sitten samalla niistä🤗
Sama kaava toistuu aluksi hiljaisuus, Vanhin rupee kitisee, nuorin pomppii sängystä ylös. Keskimmäinen sitten valvoo…
Nyt tekis mieli näyttää😝😝😝Juu, juuri samaa ajattelin, sitten on parempi hetki puhua noistakin, semminkin kun minulla ei ole omaa kunnollista vanhemmuuskokemusta, vaintoisten ratkaisuja ja kokeiluja, mutta ehkä joku niistä antaa sulle ajatuksia joista löytyy jotain kokeiltavaa.
Yksi asia on aukoton lasten kanssa, kaikessa ja aina. Johdonmukaisuus. Ja juuri tuon nukkumaan menemisen kanssa tuo olisi erittäin olennainen jaksettava. Mutta puhutaan siitäkin sitten tarkemmin, kun en ole niin selvillä sen osalta miten se toteutuu 😊- Anonyymi
randombypasser kirjoitti:
No sitten sellaista sivustoa ei varmaan ole eikä tule kun ei minullakaan ole sellaiseen aikaa. On riittävän työlästä ylläpitää sivustoa mieshuorat.com 😂
Mites nettivinkki.fi? Palstalla kovaa suosiota niittänyt sivusto erinäisine jatkumoineen
Anonyymi kirjoitti:
Mites nettivinkki.fi? Palstalla kovaa suosiota niittänyt sivusto erinäisine jatkumoineen
Ei mitään hajua tuosta, mulle riittää toi mieshuorat.com ja sen pyörittäminen, siellä ratkotaan kaikki maailman ongelmat iltakahviseuran tarjonnan esilletuomisen rinnalla 🤣
- Anonyymi
randombypasser kirjoitti:
Ei mitään hajua tuosta, mulle riittää toi mieshuorat.com ja sen pyörittäminen, siellä ratkotaan kaikki maailman ongelmat iltakahviseuran tarjonnan esilletuomisen rinnalla 🤣
Ei mitään hajua. Kannattanee tutustua sitten
randombypasser kirjoitti:
Juu, juuri samaa ajattelin, sitten on parempi hetki puhua noistakin, semminkin kun minulla ei ole omaa kunnollista vanhemmuuskokemusta, vaintoisten ratkaisuja ja kokeiluja, mutta ehkä joku niistä antaa sulle ajatuksia joista löytyy jotain kokeiltavaa.
Yksi asia on aukoton lasten kanssa, kaikessa ja aina. Johdonmukaisuus. Ja juuri tuon nukkumaan menemisen kanssa tuo olisi erittäin olennainen jaksettava. Mutta puhutaan siitäkin sitten tarkemmin, kun en ole niin selvillä sen osalta miten se toteutuu 😊Tätä johdonmukaisuutta kovasti harjoitellaan. Nyt ehkä jo vähän välillä muisti pätkii. Että mitähän sitä tulikaan sanottua. Se onkin huonompi, kun menee sanomiset ristiin. Nuo, kun muistaa ihan kaiken😅
Anonyymi kirjoitti:
Ei mitään hajua. Kannattanee tutustua sitten
Ei riitä aika kaikkeen, niin se saa jäädä. Ehkä sitten joskus, aika näyttää.
- Anonyymi
randombypasser kirjoitti:
Ei riitä aika kaikkeen, niin se saa jäädä. Ehkä sitten joskus, aika näyttää.
Sitä se näyttää
Haaveilija39 kirjoitti:
Tätä johdonmukaisuutta kovasti harjoitellaan. Nyt ehkä jo vähän välillä muisti pätkii. Että mitähän sitä tulikaan sanottua. Se onkin huonompi, kun menee sanomiset ristiin. Nuo, kun muistaa ihan kaiken😅
Nukkumaanmenosäännöt yksinkertaisina jääkaapin oveen. Arkena näin, viikonloppuna noin ja lomilla jotenkin. Kunhan ne on helpot ja lyhyet sekä jokaiselle tilanteelle on olemassa jotain sääntöjä ja niistä pidetään kiinni. Kellonaikahan voi olla joustava esim. lomilla, mutta vaikkapa äidin käsky painua pehkuihin hammasharjan kautta on ehdoton kun se tulee. Ja se tulee aina hieman etukäteen varoituksena, sitten lopullisena käskynä jolloin liikutaan jne. Sen tyyppisiä asioita, helppoja kaikille ja jos ei itsekään muista, katsoo vain jääkaapin ovesta.
Kun on vain joidenkin asioiden kohdalla selkeät ja johdonmukaiset säännöt, se tottumus löytyy muutamassa kuukaudessa, rutiinikin luultavasti ja sitten muutkin asiat ovat helpommin säännötettävissä, mikäli tarvetta ilmenee.
Ja kun muksut kasvavat, on asioille oltava vähintään omassa mielessä selkeät perusteet jotta ne voi tuoda esille kun niitä tullaan vaatimaan. Nimenomaan kun, koska se kyllä tapahtuu. Helppo esimerkki kärjistettynä:
-Jos ette mene ajoissa nukkumaan
-Kun äiti käskee
-Äiti ei jaksa enää kaikkea (muuta)
-Eikä silloin tule niin paljon kivoja asioita
-Jolloin meillä kaikilla on vähemmän kivaa
(-Koska äiti on liian väsynyt ja turhautunut)Haaveilija39 kirjoitti:
Tätä johdonmukaisuutta kovasti harjoitellaan. Nyt ehkä jo vähän välillä muisti pätkii. Että mitähän sitä tulikaan sanottua. Se onkin huonompi, kun menee sanomiset ristiin. Nuo, kun muistaa ihan kaiken😅
Se siinä on rasitteena kyllä, että sen 6-12kk joutuu jaksamaan sitä vääntöä, olemaan natsimutsi/natsifatsi, mutta sitten se yleensä asettuu. Ellei asetu, on syy jossain muualla. Mutta se on se raskas juttu ja se tekee sen hankalaksi, kun joka ikinen päivä pitäisi jaksaa pitää säännöistä kiinni (sovitulla tavalla) ja tarvittaessa myös "tapella" siitä periksi antamatta. Sekä myöntää mahdolliset omat sääntörikkeet, koska ne tullaan haastamaan 100% varmuudella. Se on hirvittävän raskasta, mutta lopussa kiitos seisoo.
randombypasser kirjoitti:
Se siinä on rasitteena kyllä, että sen 6-12kk joutuu jaksamaan sitä vääntöä, olemaan natsimutsi/natsifatsi, mutta sitten se yleensä asettuu. Ellei asetu, on syy jossain muualla. Mutta se on se raskas juttu ja se tekee sen hankalaksi, kun joka ikinen päivä pitäisi jaksaa pitää säännöistä kiinni (sovitulla tavalla) ja tarvittaessa myös "tapella" siitä periksi antamatta. Sekä myöntää mahdolliset omat sääntörikkeet, koska ne tullaan haastamaan 100% varmuudella. Se on hirvittävän raskasta, mutta lopussa kiitos seisoo.
Nää oli kyllä ihan käyttökelpoisia vinkkejä. 👍🏼 kiitosta vaan😘
Haaveilija39 kirjoitti:
Nää oli kyllä ihan käyttökelpoisia vinkkejä. 👍🏼 kiitosta vaan😘
Keskustelu usein antaa jotain vinkkejä joista herää omaan elämään sopivia ajatuksia pohdittaviksi. Toivotaan että keksit hyviä keinoja omien vintiöiden rauhoittamiseksi 😁
- Anonyymi
randombypasser kirjoitti:
Nukkumaanmenosäännöt yksinkertaisina jääkaapin oveen. Arkena näin, viikonloppuna noin ja lomilla jotenkin. Kunhan ne on helpot ja lyhyet sekä jokaiselle tilanteelle on olemassa jotain sääntöjä ja niistä pidetään kiinni. Kellonaikahan voi olla joustava esim. lomilla, mutta vaikkapa äidin käsky painua pehkuihin hammasharjan kautta on ehdoton kun se tulee. Ja se tulee aina hieman etukäteen varoituksena, sitten lopullisena käskynä jolloin liikutaan jne. Sen tyyppisiä asioita, helppoja kaikille ja jos ei itsekään muista, katsoo vain jääkaapin ovesta.
Kun on vain joidenkin asioiden kohdalla selkeät ja johdonmukaiset säännöt, se tottumus löytyy muutamassa kuukaudessa, rutiinikin luultavasti ja sitten muutkin asiat ovat helpommin säännötettävissä, mikäli tarvetta ilmenee.
Ja kun muksut kasvavat, on asioille oltava vähintään omassa mielessä selkeät perusteet jotta ne voi tuoda esille kun niitä tullaan vaatimaan. Nimenomaan kun, koska se kyllä tapahtuu. Helppo esimerkki kärjistettynä:
-Jos ette mene ajoissa nukkumaan
-Kun äiti käskee
-Äiti ei jaksa enää kaikkea (muuta)
-Eikä silloin tule niin paljon kivoja asioita
-Jolloin meillä kaikilla on vähemmän kivaa
(-Koska äiti on liian väsynyt ja turhautunut)Lasten kanssa voin kokemuksesta sanoa että sääntös voit työntää perseesees onko sulla useinkin tapana alistaa itseäsi pienempiä
Anonyymi kirjoitti:
Lasten kanssa voin kokemuksesta sanoa että sääntös voit työntää perseesees onko sulla useinkin tapana alistaa itseäsi pienempiä
Sinulla on sen verran ikävä asenne pelkkään keskusteluun, etten vaivaudu ottamaan kantaa tuollaisen sontaan sen enempää. Jos et tunne kasvatuskäsitteenä johdonmukaisuutta ja kasvatuksen tukena sääntö-käytäntöjä, niin vielä vähemmän koen tarvetta kommunikoida kanssasi.
Joten sovitaan niin, että olet minulle olematon ja minä samoin sinulle, tästä eteenpäin, eikös vaan?randombypasser kirjoitti:
Keskustelu usein antaa jotain vinkkejä joista herää omaan elämään sopivia ajatuksia pohdittaviksi. Toivotaan että keksit hyviä keinoja omien vintiöiden rauhoittamiseksi 😁
Täältä onkin hyvä kysyä. 🙌🏻 Itse ei aina muista, että tuota ja tuota vois kokeilla.
Tänään mummo tuli töiden jälkeen hoitamaan lapsia. Mä käytin sitten koiran lenkillä.. lenkin jälkeen se iltapala ja nukkuu.. Tänään vanhin saattoi kyllä oireilla jopa sitä, kun mulla ei ollut aikaa hänelle.. huomenna mennään sitten porukalla lenkille.. hirveän haastava yhtälö pienet lapset ja koira. Tunnen jopa huonoa omaatuntoa jo koirankin puolesta..Haaveilija39 kirjoitti:
Täältä onkin hyvä kysyä. 🙌🏻 Itse ei aina muista, että tuota ja tuota vois kokeilla.
Tänään mummo tuli töiden jälkeen hoitamaan lapsia. Mä käytin sitten koiran lenkillä.. lenkin jälkeen se iltapala ja nukkuu.. Tänään vanhin saattoi kyllä oireilla jopa sitä, kun mulla ei ollut aikaa hänelle.. huomenna mennään sitten porukalla lenkille.. hirveän haastava yhtälö pienet lapset ja koira. Tunnen jopa huonoa omaatuntoa jo koirankin puolesta..No tämä paikka, vastausten lähteenä... Vähän kyseenlalaista minkään suhteen 😂
Mutta täällä on nippu kokeneita vanhempia, niin olen aivan varma että vähintään vertaistukea löytyy ja luultavasti hyviä ideoita kokeneilta vanhemmilta. Xena, Huitale, Citrinella ja nippu muita leidejä, miehistä en nyt kaikkia muista, mutta Dissellä ja Maxilla ainakin on runsaasti kokemusta vanhemmuudesta. Melkoinen ihme jos kaikista noista fiksuista vanhemmista löydy hyviä ajatuksia puntaroitaviksi 😊
Yksin pyöritettäväksi kolme vintiötä plus koira on kova paikka, kun kuitenkin olisi myös ne työt ja mieluiten edes hiukan omaa aikaakin. Se on rankkaa 😔randombypasser kirjoitti:
No tämä paikka, vastausten lähteenä... Vähän kyseenlalaista minkään suhteen 😂
Mutta täällä on nippu kokeneita vanhempia, niin olen aivan varma että vähintään vertaistukea löytyy ja luultavasti hyviä ideoita kokeneilta vanhemmilta. Xena, Huitale, Citrinella ja nippu muita leidejä, miehistä en nyt kaikkia muista, mutta Dissellä ja Maxilla ainakin on runsaasti kokemusta vanhemmuudesta. Melkoinen ihme jos kaikista noista fiksuista vanhemmista löydy hyviä ajatuksia puntaroitaviksi 😊
Yksin pyöritettäväksi kolme vintiötä plus koira on kova paikka, kun kuitenkin olisi myös ne työt ja mieluiten edes hiukan omaa aikaakin. Se on rankkaa 😔No joo, mut siis kyllä täällä ihan fiksujakin lörpöttelijöitä löytyy. 😄 En mä muuten täällä kävis😜🤣😂
Anonyymit on välillä vähän noh, arvaamattomia sanomisissaan..Haaveilija39 kirjoitti:
No joo, mut siis kyllä täällä ihan fiksujakin lörpöttelijöitä löytyy. 😄 En mä muuten täällä kävis😜🤣😂
Anonyymit on välillä vähän noh, arvaamattomia sanomisissaan..On täällä paljon fiksua porukkaa, paljon myös johdonmukaista porukkaa, kun sitä aihetta edelleen sivutaan ja kaikki riippumatta siitä ovatko rekkuja vai muumeja. Mutta oman suodattimen tarttee olla kunnossa 😂
randombypasser kirjoitti:
On täällä paljon fiksua porukkaa, paljon myös johdonmukaista porukkaa, kun sitä aihetta edelleen sivutaan ja kaikki riippumatta siitä ovatko rekkuja vai muumeja. Mutta oman suodattimen tarttee olla kunnossa 😂
No näin on.
Sait muuten multa ihan oman kiitos viestin toisaalle😋Haaveilija39 kirjoitti:
No näin on.
Sait muuten multa ihan oman kiitos viestin toisaalle😋Huomasin, kuitattu 😉
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lasauta tiskiin yx toljake-viisaus
Bullrun rmbler
- Anonyymi
randombypasser kirjoitti:
Jos sellainen sivusto löytyy, niin mahdollisesti. Ja jos ei löydy, niin perusta sinä sellainen?
Hyvä
- Anonyymi
En osaa neuvoa kun omat on niin hyvä unisia. Mietin että monelta sun lapset nousee jos noin aikaisin unille menee? Pimennä huone kunnolla. Rauhoita iltaa ei telkkaria yms. Ennen nukkumaan menoa. Meillä mennään kasin maissa nyt lomalla myöhemmin. Luetaan iltasatu ja lapsi rauhoittuu yksin ja rupeaa nukkumaan. Nuorempi viedään sänkyyn ja rauhoittuu sinne itsekseen nukkumaan.
Kuuden jälkeen aamulla. Meillä ei nyt viime päivinä olla edes oikein katsottu TV:tä muutenkin kaikki kiva tekeminen/syöminen on pannassa.. kuunnellaan äänikirjaa ennen nukkumaan menoa. Parantamisen varaa on juurikin tuossa, että täytyy vaihtaa pimeämpi verho sinne.
- Anonyymi
Haaveilija39 kirjoitti:
Kuuden jälkeen aamulla. Meillä ei nyt viime päivinä olla edes oikein katsottu TV:tä muutenkin kaikki kiva tekeminen/syöminen on pannassa.. kuunnellaan äänikirjaa ennen nukkumaan menoa. Parantamisen varaa on juurikin tuossa, että täytyy vaihtaa pimeämpi verho sinne.
Muista että rennosti vaan. Ei maailma siihen kaadu. Pääasia että voivat hyvin. Yleensäkin huumorilla eteenpäin ei ne pyykin koneesta minnekään häviä sieltä ne löytyvät. En tiedä minkä ikäisistä kyse. Mutta rutiinit ja meillä oli välillä sellainen lappu jääkaappin ovessa jossa kuvilla piirettiin lapsen kanssa yhdessä päivää ruutuihin mitä tehdään milloinkin että lapsen helpompi hahmottaa esim. Että mitä tapahtuu seuraavaksi. Iltapesut, hampaanpesut jne. Sitte ne sai ruksata kun oli tehty. Ei ole kyllä pitkään aikaan käytetty. Mutta toivottavasti helpottuisi.
Anonyymi kirjoitti:
Muista että rennosti vaan. Ei maailma siihen kaadu. Pääasia että voivat hyvin. Yleensäkin huumorilla eteenpäin ei ne pyykin koneesta minnekään häviä sieltä ne löytyvät. En tiedä minkä ikäisistä kyse. Mutta rutiinit ja meillä oli välillä sellainen lappu jääkaappin ovessa jossa kuvilla piirettiin lapsen kanssa yhdessä päivää ruutuihin mitä tehdään milloinkin että lapsen helpompi hahmottaa esim. Että mitä tapahtuu seuraavaksi. Iltapesut, hampaanpesut jne. Sitte ne sai ruksata kun oli tehty. Ei ole kyllä pitkään aikaan käytetty. Mutta toivottavasti helpottuisi.
Jonkun lapun mä teen kyllä jääkaapin oveen.
- Anonyymi
Haaveilija39 kirjoitti:
Jonkun lapun mä teen kyllä jääkaapin oveen.
Kannattaahan sitä kokeilla. Ja jos jaksat kannattaa kokeilla sitäkin että vaihdat äänikirjat ihan siihen että itse luet teet siitä sellaisen mukavan rauhoittavan yhteisen hetken lasten kanssa.
- Anonyymi
Haaveilija39 kirjoitti:
Kuuden jälkeen aamulla. Meillä ei nyt viime päivinä olla edes oikein katsottu TV:tä muutenkin kaikki kiva tekeminen/syöminen on pannassa.. kuunnellaan äänikirjaa ennen nukkumaan menoa. Parantamisen varaa on juurikin tuossa, että täytyy vaihtaa pimeämpi verho sinne.
Miten kauan kaikki kiva tekeminen ja syöminen on pannassa? Tuliko elinkautinen?
Kannattaisko vähän löysätä. Kohtuutonta ton ikäisille lapsille ja riipoo jokaisen hermoja. Pikku2 tulee tarkoituksella telkkarista päivällisen jälkeen, laita lapset silloin töllön eteen ja sä saat puoli tuntia aikaa huushollata. Käytä se aika hyväksesi, niin muutkin vanhemmat tekee.
Iltarutiinit on paras keino, ja 3 ja 7 vuotiailla on jo eri unentarve, eri mielenkiinnot ja ymmärrys. 7 v ei ole enää taapero, eikä halua että pidetäänkään taaperona. 7 vuotiaalla on ajatuksia koulusta, kavereista ja muusta. Anna hänelle hetki jutella niistä.
Lapset kasvaa nopeesti, ei ne loputtomiin vaadi sun vierellä istumista. Vielä sekin päivä tulee kun saat rauhassa pyykätä ja huushollata. Anonyymi kirjoitti:
Miten kauan kaikki kiva tekeminen ja syöminen on pannassa? Tuliko elinkautinen?
Kannattaisko vähän löysätä. Kohtuutonta ton ikäisille lapsille ja riipoo jokaisen hermoja. Pikku2 tulee tarkoituksella telkkarista päivällisen jälkeen, laita lapset silloin töllön eteen ja sä saat puoli tuntia aikaa huushollata. Käytä se aika hyväksesi, niin muutkin vanhemmat tekee.
Iltarutiinit on paras keino, ja 3 ja 7 vuotiailla on jo eri unentarve, eri mielenkiinnot ja ymmärrys. 7 v ei ole enää taapero, eikä halua että pidetäänkään taaperona. 7 vuotiaalla on ajatuksia koulusta, kavereista ja muusta. Anna hänelle hetki jutella niistä.
Lapset kasvaa nopeesti, ei ne loputtomiin vaadi sun vierellä istumista. Vielä sekin päivä tulee kun saat rauhassa pyykätä ja huushollata.Kyllä mä annan heille myös onnistumisista pisteitä. En ihan täysin natsimutsi tässä nyt oo…😊
- Anonyymi
Haaveilija39 kirjoitti:
Jonkun lapun mä teen kyllä jääkaapin oveen.
Miettisin myös tuota nukkumaan meno aikaa. Meillä 5 vuotias nousee hoitopäivinä kuuden jälkeen ja mene nukkumaan kasin maissa joskus puol ysin. Tosin nukkuu päiväunet hoidossa jos nukkuu. Ainakin tuon isomman kohdalla antaisin suosiolla valvoa myöhempään. Mutta tietenkin itse tunnet lapsesi.
Anonyymi kirjoitti:
Miettisin myös tuota nukkumaan meno aikaa. Meillä 5 vuotias nousee hoitopäivinä kuuden jälkeen ja mene nukkumaan kasin maissa joskus puol ysin. Tosin nukkuu päiväunet hoidossa jos nukkuu. Ainakin tuon isomman kohdalla antaisin suosiolla valvoa myöhempään. Mutta tietenkin itse tunnet lapsesi.
Pitää mennä ajoissa sänkyyn, tänään kaikki heräsi pirteänä, kun olivat nukahtaneet aikaisin. Keskimmäinen valvoi kyllä pisimpään. Hän nyt ei vaan nukahda helposti.
Voisin toki kokeilla tuota, että vanhin saisi valvoa pidempään, mutta tiedän, että taas siitä syntyisi taas omanlainen show. Niin en siihen juuri tällä hetkellä ryhdy. Varmasti kokeilen sitten myöhemmin.🙂Anonyymi kirjoitti:
Kannattaahan sitä kokeilla. Ja jos jaksat kannattaa kokeilla sitäkin että vaihdat äänikirjat ihan siihen että itse luet teet siitä sellaisen mukavan rauhoittavan yhteisen hetken lasten kanssa.
Eilen tehtiin näin ja lopetettiin lukeminen, kun mökää oli. Noh tänään uusi yritys👍🏼
- Anonyymi
No siis ... minkä ikäisestä on kyse, lienee hyvin oleellista. Itse en oikeasti edes yritä tuon kouluikäisen kanssa enää. Hän on lomalla, joten valvokoon pidempään.
Nuorempana oli tosi haastava nukkuja (tai no on edelleenkin, mutta kuten sanoin, niin en edes yritä), varsinkin kesällä. Pimennysverhot ja se, että sieltä sängystä ei vaan millään tekosyyllä nousta hillumaan. Tosin mulla on vaan yksi, joten se helpotti urakkaa.- Anonyymi
Omani on siis lapsi, joka ei oikein edes vauvana rauhoittunut valoisassa (päiväsaikaan) nukkumaan.
- Anonyymi
Ai niin ja totean vielä, että samperin kellonaikojen muuttelu on kyllä yksi pirun keksintö. Teki koko kesästä ihan yhtä h.lvettiä, silloin kun muksu oli nuorempi ja oli (muka) pakko nipotta nukkumaanmenoajoista.
3v. 5v ja 7v. Kaikki vielä poikia. Kaikilla vielä samaan aikaan uhma ikä, niin ai, että kun nannaa…
- Anonyymi
Haaveilija39 kirjoitti:
3v. 5v ja 7v. Kaikki vielä poikia. Kaikilla vielä samaan aikaan uhma ikä, niin ai, että kun nannaa…
Poika on munkin muksuni, nyt 8 v. Meillä ei tosiaan auttanut mikään, ei johdonmukaisuudet, ei rytmit, ei mikään. Kun toinen on herkkä valolle, niin hän on. Ja mä olen itse ihan samanlainen, että valo vie multa unen, joten tajuan siis kyllä lastani ihan hyvin. Mä asuin lapsuuteni ja nuoruuteni Lapissa ja yötön yö oli mulle kidutusta.
Meillä toimi vaan se, että valo pois ja sitten riittävän kauan pimeässsä. Koski tosiaan myös iltasatuja ja kaikkea. Lapsen ei voi antaa esimerkiksi lukea tai se siirtää sitä nukahtamista vielä entisestään. Anonyymi kirjoitti:
Poika on munkin muksuni, nyt 8 v. Meillä ei tosiaan auttanut mikään, ei johdonmukaisuudet, ei rytmit, ei mikään. Kun toinen on herkkä valolle, niin hän on. Ja mä olen itse ihan samanlainen, että valo vie multa unen, joten tajuan siis kyllä lastani ihan hyvin. Mä asuin lapsuuteni ja nuoruuteni Lapissa ja yötön yö oli mulle kidutusta.
Meillä toimi vaan se, että valo pois ja sitten riittävän kauan pimeässsä. Koski tosiaan myös iltasatuja ja kaikkea. Lapsen ei voi antaa esimerkiksi lukea tai se siirtää sitä nukahtamista vielä entisestään.Sanoisin, että hän tarvitsee enemmän rauhoittumis aikaa.. tänäänkin yritin sanoa vanhimmalle, että kun te muut mökäätte, niin keskimmäisellä menee tosi kauan aikaa ennen, kuin nukahtaa.. eikä jaksa aamulla herätä kovinkaan pirteänä.,
- Anonyymi
Haaveilija39 kirjoitti:
Sanoisin, että hän tarvitsee enemmän rauhoittumis aikaa.. tänäänkin yritin sanoa vanhimmalle, että kun te muut mökäätte, niin keskimmäisellä menee tosi kauan aikaa ennen, kuin nukahtaa.. eikä jaksa aamulla herätä kovinkaan pirteänä.,
HYvin mahdollista, varsinkin jos yksi on herkempiuninen kuin muut. Sun pitää pistää sille mökäämiselle seuraamuksia, sellaisia että tuntuu ja nimenomaan niin, että se joka mökää saa niitä seuraamuksia. Ne jotka ovat kunnolla, heitä ei tietenkään rankaista. Rangaistus tuntuu vielä ikävämmältä, jos sen kärsii yksin.
Tietysti lapselle pitää myös nuo syys selittää, mutta eihän se oikeasti uhmaavan kanssa toimi, kun ei se ole ajatelusta kiinni se puuha. Vaan kuten tossa ylempänä jo sanottiin, niin yritä ottaa se tilanne rennosti, vaikka se rassaakin. Rento, mutta sopivasti tiukka ote. - Anonyymi
Haaveilija39 kirjoitti:
Sanoisin, että hän tarvitsee enemmän rauhoittumis aikaa.. tänäänkin yritin sanoa vanhimmalle, että kun te muut mökäätte, niin keskimmäisellä menee tosi kauan aikaa ennen, kuin nukahtaa.. eikä jaksa aamulla herätä kovinkaan pirteänä.,
Ja siis mitä noihin kaikkiin sääntöihin tulee, niin ne toimii, jos ongelma on siinä että niissä on lapsille jotain epäselvää. Jos ei niissä itse säännöissä ole mitään epäselvää, niin joku aikataulujen kirjottelu on varsin turhaa puuhaa. Se voi toimia, että on jonkinlainen taulu, johon noita merkitään ja kun on tehnyt kaiken hyvin, niin saa jokin palkinnon. Tossakin vaan on se ongelma, että fiksu lapsi tekee pian ihan vaan sen palkinnon takia ja siitä palkitsemisesta ei päästä koskaan eroon. Näistä syistä on oikeasti tosi vaikea antaa mitään yksiselitteisiä ja yksinkertaisia ohjeita, kun se on niin lapsesta kiinni.
Anonyymi kirjoitti:
Ai niin ja totean vielä, että samperin kellonaikojen muuttelu on kyllä yksi pirun keksintö. Teki koko kesästä ihan yhtä h.lvettiä, silloin kun muksu oli nuorempi ja oli (muka) pakko nipotta nukkumaanmenoajoista.
Joo siis kelloja ei kyllä tarvitsisi koskaan enää siirtää. Itsellä menee aina pasmat sekasin, puhumattakaan lapsista..
Meillä nuorempi kömpii nyt nukkumaan, vanhempi ei nuku vielä ennen puolta yötä näin kesällä. Ei vaikka mitä tekisin. Ja on pimennysverhot, on hiljaista, on rauhoituttu.
Se on eri ikäisenä vähän kehityksenkin mukaan. Murkkuikäinen nukkuu aamusta pitkään, illasta harvoin aikaisin. Kunhan koulu alkaa niin jop väsyttää. Mä pidän klo 22 takarajana olla kärsällään.
Ideoita ei oo, sorry. 🤷🏼♂️- Anonyymi
Huitale kirjoitti:
Meillä muksut lukee kirjoja sängyssä, kunnes tulee uni.
Mä en voi antaa muksun lukea kirjoja, sillä valo on se, joka pitää hänet taatusti hereillä. Mä olin itse muksuna samanlainen, että jos sain lukea, niin valvoin vielä aamuyöllä. Mun muksu saa kuunnella äänikirjaa, mutta niin, että laitteessa on ruutu pimeänä. siihen hän nukahtaa.
Ihan samasta syystä mä luovuin aikanaan iltasadun lukemisesta. Se vaan heikensi meillä lapsen mahdollisuuksia nukahtaa. Siirryttiin kuuntelemaan äänikirjaa pimeässä ja se kyllä ihan toimii.
Vaan siis en tietenkään sano, ettei teillä toimis. Se on hyvä jos toimii. Halusin vaan tuoda esille toisenlaisen kokemuksen. Anonyymi kirjoitti:
Mä en voi antaa muksun lukea kirjoja, sillä valo on se, joka pitää hänet taatusti hereillä. Mä olin itse muksuna samanlainen, että jos sain lukea, niin valvoin vielä aamuyöllä. Mun muksu saa kuunnella äänikirjaa, mutta niin, että laitteessa on ruutu pimeänä. siihen hän nukahtaa.
Ihan samasta syystä mä luovuin aikanaan iltasadun lukemisesta. Se vaan heikensi meillä lapsen mahdollisuuksia nukahtaa. Siirryttiin kuuntelemaan äänikirjaa pimeässä ja se kyllä ihan toimii.
Vaan siis en tietenkään sano, ettei teillä toimis. Se on hyvä jos toimii. Halusin vaan tuoda esille toisenlaisen kokemuksen.Juu, mä olen itse just tollainen etten nuku jos on valoja päällä. Ellen ole todella väsynyt. Häiritsee valot, ei tuu uni.
Meillä on likoilla lukuvalot, ne kyllä nukkuu. Nuorempi käy sammuttaa valon ja laittaa satuja levyltä, käyn halii ja hän nukahtaa nopeasti. Vanhempi nukahtaa valit päällä kirja kädessä, käyn nyppää kirjan pois ja valon sammuksiin. Hän voi lukea kirjan tai kaksi Akuja, pokkareita. Himolukija. Mutta nukkuu hyvin.- Anonyymi
Huitale kirjoitti:
Juu, mä olen itse just tollainen etten nuku jos on valoja päällä. Ellen ole todella väsynyt. Häiritsee valot, ei tuu uni.
Meillä on likoilla lukuvalot, ne kyllä nukkuu. Nuorempi käy sammuttaa valon ja laittaa satuja levyltä, käyn halii ja hän nukahtaa nopeasti. Vanhempi nukahtaa valit päällä kirja kädessä, käyn nyppää kirjan pois ja valon sammuksiin. Hän voi lukea kirjan tai kaksi Akuja, pokkareita. Himolukija. Mutta nukkuu hyvin.Se on hyvä, että pystyy nukkumaan noin. Mä tosiaan olin itse muksuna sellanen, että mä valvoin vaikka aammun saakka, jos vaan oli joku valo päällä.
Anonyymi kirjoitti:
Se on hyvä, että pystyy nukkumaan noin. Mä tosiaan olin itse muksuna sellanen, että mä valvoin vaikka aammun saakka, jos vaan oli joku valo päällä.
Mites nykyään, haittaako valot? Mä tykkään nukkua mahdollisimman pimeässä kämpässä ja ärsyttää, jos joku lukisi kirjaa vieressä mikään valo päällä. Onneksi ei lue. 😄
- Anonyymi
Huitale kirjoitti:
Mites nykyään, haittaako valot? Mä tykkään nukkua mahdollisimman pimeässä kämpässä ja ärsyttää, jos joku lukisi kirjaa vieressä mikään valo päällä. Onneksi ei lue. 😄
Haittaa edelleen. Mä en pysty nukkumaan valossa, ellen ole joko tosi kipeä tai kuolemanväsynyt.
Anonyymi kirjoitti:
Haittaa edelleen. Mä en pysty nukkumaan valossa, ellen ole joko tosi kipeä tai kuolemanväsynyt.
Joo, samma här. 😅👍
- Anonyymi
Huitale kirjoitti:
Joo, samma här. 😅👍
Mä olen oikeasti aina tosi onnellinen, kun kesällä ohitetaan juhannus ja illat alkaa pimenemään. 🤣
Anonyymi kirjoitti:
Mä olen oikeasti aina tosi onnellinen, kun kesällä ohitetaan juhannus ja illat alkaa pimenemään. 🤣
On siinä se hyvä puoli, ettei enää tartte pimennysverhoja, vaikka mulla on makkarissa kesät talvet pimennysverho. Oon niin mörrimöykky nukkumisen suhteen, vaikka muuten kesä on jees.
Täällä maalla on positiivista, ettei ole sellaista kaupungin valosaastetta. Mitä on öisinkin kaupungeissa monin paikoin.- Anonyymi
Huitale kirjoitti:
On siinä se hyvä puoli, ettei enää tartte pimennysverhoja, vaikka mulla on makkarissa kesät talvet pimennysverho. Oon niin mörrimöykky nukkumisen suhteen, vaikka muuten kesä on jees.
Täällä maalla on positiivista, ettei ole sellaista kaupungin valosaastetta. Mitä on öisinkin kaupungeissa monin paikoin.Joo, siis mun nukkumistani häiritsee jo pelkkä naapurin pihavalo, jos ei pimennysverhoa olis. Mä en tajua mikä hiton tarve sen valon on räkittää päällä jatkuvasti, kun ei siellä ulkona ketään yöllä ole. No tosin onneksi tässä nykysessä nyt ei silleen niin pahasti nuo naapureiden valot häiritse, mutta yhdessä vuokrakämpässä häiritsi omakin pihavalo, jota ei piruvie saanut pois päältä. Olis pitänyt rikkoa se. 😁
Anonyymi kirjoitti:
Joo, siis mun nukkumistani häiritsee jo pelkkä naapurin pihavalo, jos ei pimennysverhoa olis. Mä en tajua mikä hiton tarve sen valon on räkittää päällä jatkuvasti, kun ei siellä ulkona ketään yöllä ole. No tosin onneksi tässä nykysessä nyt ei silleen niin pahasti nuo naapureiden valot häiritse, mutta yhdessä vuokrakämpässä häiritsi omakin pihavalo, jota ei piruvie saanut pois päältä. Olis pitänyt rikkoa se. 😁
Voi hemmetti, muistuu mieleen katuvalo edellisessä huushollissa. Oli suoraan makkarin ikkunan kohdalla ja loimotti sisään yön.
Tossakin on kyllä katuvalot, mutta ne sammuu talvellakin 23 viimeistään koko yöksi. Ja ei ole meidän makkarin kohdalla, keittiöön näkyy vähän.
Ehkä he pelkää pimeää? Huhuu. 👻Niin sitä tuli silloin itsekin valvottua ja aamulla ei olis millään jaksanut herätä kouluun..
- Anonyymi
Sinun täytyisi hankkia oma mies joka sanoo miehisellä aukroriteettisellä äänellä nyt nukkumaan tai suutun ja mies sanoo ja kotihommat jätetään huomiseksi nyt istut viekkuun eli oma nies on ratkaisu
- Anonyymi
Lapset eivät käskien nuku.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lapset eivät käskien nuku.
Ainakin on hiljaa kun mies sanoo ääneri tai tuun sinne ja pylly kirjavan punainen mutta miehen aukroriteettinen ääni jo sanoo sen ja lapset tottelee
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ainakin on hiljaa kun mies sanoo ääneri tai tuun sinne ja pylly kirjavan punainen mutta miehen aukroriteettinen ääni jo sanoo sen ja lapset tottelee
Se taas ei auta mitään, kun ongelma on se nukkuminen. Pelko nyt ainakaan ei auta nukkumaan.
Järkyttävä olis tollanen äijä. 😈
Kyllä mekin on joskus kiristelty pinnaa ja se jolla pinna piisaa paremmin on ottanut kopin ja huonopinnainen vetäytynyt jäähylle.
Mutta jos on yksi vanhempi, siinä on kuule yksin kaikki hoidettava eikä mikään vieras ukko uhoamassa lapsille ole mikään apu, päinvastoin.Huitale kirjoitti:
Järkyttävä olis tollanen äijä. 😈
Kyllä mekin on joskus kiristelty pinnaa ja se jolla pinna piisaa paremmin on ottanut kopin ja huonopinnainen vetäytynyt jäähylle.
Mutta jos on yksi vanhempi, siinä on kuule yksin kaikki hoidettava eikä mikään vieras ukko uhoamassa lapsille ole mikään apu, päinvastoin.Niin ja siis jos nyt joku vieras ukko rupesi räyhäämään mun muksuille.. niin kyllä mä vähän miettisin että hei tämä ei ole nyt yhtään ok.
Tietenkin tuleva kumppani saa sanoa asiasta, mutta asiallisesti…
Nuorisoni lapsuusajasta on jo aikaa.. 😃
Poikani oli ylivilkas. Tosin hänen pulmansa alkoivat tulla esiin vasta päiväkodissa ryhmän toiminnassa, mutta aivan todella pienestä pitäen huomasin hänen tarvitsevan vahvasti säännöllisyyttä elämäänsä. Hänellä piti olla ruoka-ajat säännölliset ja samoin nukkumaan mentiin aina ajallaan. - Muistan, kuinka meidän lapset ihmettelivät, kun naapurin lapset saattoivat kesällä tulla hakemaan heitä ulos leikkimään vielä puoli yhdeksän aikaan illalla, kun meillä oltiin jo pyjamassa ja iltapalakin melkein syötynä.
Minä laitoin pääsääntöisesti joka ilta lapset nukkumaan. Luin heille kirjaa 20-30 minuuttia, lauloin pari-kolme laulua ja sitten vain olin lasten lähellä, kunnes he nukahtivat. - Toki myöhemmin he jäivät yksin tai keskenään nukahtamaan (yleensä poika nukahti helposti ja tyttärellä oli nukahtamisvikeuksia). - Silloin harvoin kun lasten isä nukutti lapsia, hän yleensä nukahti sinne itse. - Minä olin tottunut siihen, että lasten nukuttamisen jälkeen nousin vielä laittamaan tiskit ja pyykit ja seuraavan päivän ruoat ja sen jälkeen tekemään töitäkin.
Mutta siis meillä toimi se säännöllisyys. 👍Juu mä nukahdan sitten varmaan taas talvella, näiden nukutukseen.. tosiaan silloin saatoin sammua ennen tämän keskimmäisen lapsen nukahtamista..
Oletko kokeillut melatoniinia?
Nyt kun luin enemmän ketjua, niin sinulla taitaa olla useampi näitä uniongelmaisia? Jotenkin ne pitäisi saada väsytettyä ennen nukkumaan menoa. Pistä pennut pihalle juoksemaan. Sitten pitää olla joku rutiini joka toistuu aina samalla tavalla. Kun nukkumaan meno lähestyy, sulje vaikka verhot että tulee hämärää. Ja jos pentu ei kerta kaikkiaan saa unta, katkaise tilanne vähäksi aikaa. Anna sille vaikka kirja luettavaksi vähäksi aikaa ja sitten uusi uniyritys.
Lapsista minulla ei ole kokemusta. Mutta nämä ovat auttaneet itseäni uniongelmissa.- Anonyymi
Ei suositella lapsille eikä nuorille, koska riittävää tutkimusta ei ole tehty.
- Anonyymi
Palstakamu kirjoitti:
Nyt kun luin enemmän ketjua, niin sinulla taitaa olla useampi näitä uniongelmaisia? Jotenkin ne pitäisi saada väsytettyä ennen nukkumaan menoa. Pistä pennut pihalle juoksemaan. Sitten pitää olla joku rutiini joka toistuu aina samalla tavalla. Kun nukkumaan meno lähestyy, sulje vaikka verhot että tulee hämärää. Ja jos pentu ei kerta kaikkiaan saa unta, katkaise tilanne vähäksi aikaa. Anna sille vaikka kirja luettavaksi vähäksi aikaa ja sitten uusi uniyritys.
Lapsista minulla ei ole kokemusta. Mutta nämä ovat auttaneet itseäni uniongelmissa.Liikunta voi myös parantaa virkeystasoa, eli tuo on ihan yksilöstä kiinni toimiiko. Voi mennä myös ihan ojasta allikkoon.
Anonyymi kirjoitti:
Ei suositella lapsille eikä nuorille, koska riittävää tutkimusta ei ole tehty.
Ehdottomasti pitää aina lääkäriä konsultoida, ennen kuin lapsille mitään nappia antaa. Se on sanomattakin selvää.
- Anonyymi
Palstakamu kirjoitti:
Ehdottomasti pitää aina lääkäriä konsultoida, ennen kuin lapsille mitään nappia antaa. Se on sanomattakin selvää.
Ei se lääkäri tiedä asiaa sen varmemmaksi, kun tutkimusta ei ole. On siis ihan arvailua myös lääkärin taholta ja herran haltuun.
Anonyymi kirjoitti:
Ei se lääkäri tiedä asiaa sen varmemmaksi, kun tutkimusta ei ole. On siis ihan arvailua myös lääkärin taholta ja herran haltuun.
Kysy sitten Jeesus-mieheltä.
- Anonyymi
Palstakamu kirjoitti:
Kysy sitten Jeesus-mieheltä.
Saahan sitä heittää herran haltuun, jos haluaa. Vaan kuten sanottu, niin ei suositella lapsille, eikä nuorille.
Tätä mä ajattelin kysellä lääkäriltä. Itse myös väsyn tähän, kun pitää kumminkin valvoa, että lapset antaa toistensa nukkua.
Kerran nuorin heräsi kesken kaiken leikkimään.. noh arvaa miten vaikeata on saada lapsi nukkuu illalla, kun jee mä tuossa vedin juuri parin tunnin päiväunet..😒Palstakamu kirjoitti:
Ehdottomasti pitää aina lääkäriä konsultoida, ennen kuin lapsille mitään nappia antaa. Se on sanomattakin selvää.
Juuri näin
- Anonyymi
No anna valvoa jos valvottaa, pikku mulkeroille pitää vain tehdä selväksi vain että toisten unta ei häiritä. Huonoilla unilla se seuraava päivä on raskas ja sille ei voi mitään mutta uni tulee kyllä huomenna aikaisin jos tänään jää vähemmälle.
Joo. On se ongelma mutta tämä ongelma korjaantuu yksinkertaisesti olemalla pahemmin piittamatta siitä. Pentu on saatava ojennettua siihen malliin että pysyy siellä sängyssään ja käy sieltä korkeintaan juomassa ja pissalla, voi voi jos on tylsää- sitä varten se uni on. Olin totaaliyksinhuoltaja isompien lasten ollessa 1v ja 2.5v siihen asti kunnes olivat kasvaneet oli 3.5v ja 5v. Se mikä toimii yhdelle, ei toimi toiselle. Lapset on niin erilaisia. Tässä kuitenkin omat vinkit mitkä toimi kombona:
- Läheisyyttä ja läsnäoloa lasten kanssa kotiin tullessa, vaikka olisi itse väsynyt (vaatii välillä aika paljon)
- Fyysistä aktiviteettia alkuiltaan
- Valot pienelle ja tv kiinni tunti ennen nukkumaan menoaikaa ja rauhoittava musiikki päälle (aina sama niin ehdolllistuvat helpommin)
- Palkinto rauhoittumisesta ja omassa sängyssä pysymisestä: äiti lukee kirjaa 30min ennen nukkumaan menoa.
- Halutunlaisen käytöksen vuolas kehuminen ja hehkutus
- Epätoivotun köytöksen huomiotta jättäminen aina kun mahdollista (kun toinen saa hehkutusta samaan aikaan sängyssä pysymisestä, ei pomppimista ”huomaa”, alaka kehut helposti kiinnostaa… silloin ihan pienikin kehu uppoaa tai sen muistelu, että kyllä sinä viimeviikolla hoidit homman niin upeasti.
- Palkinto omassa sängyssä nukkumisesta: kolikko näkyvällä paikalla olevaan läpinäkyvään lasiin. Palkintorahojen ihastelu ja kehuminen ja yhdessä hehkutus mitä kolikoilla haluaa ostaa (tämä toimi kuin häkä omaan sänkyyn jäämisessä)
- Kisa kuka pystyy olemaan pisimpään hiljaan ja sopimus, että aamulla vasta katsotaan kuka voitti. Palkinto oli usein euro, mutta kumpikin nukahti 19-20 kun olivat hetken hiljaa niin ei voinut sanoa kumpi voitti… 😁
Pienin on taas ollut totaali erilainen: ei pompi, ei riehu, eikä juokse sängystä pois, mutta ei saa aina unta kovin helposti. Silloin jää kuuntelemaan luontoääniä Spotify ja lukee itse kirjaa.Niin ja unohtui… kellon tarkka rytmi ja ehdollistuminen samaan rytmiin auttaa paljon. Vaatii tosin pitkäjänteistä työtä ennen kuin toimii.
- Anonyymi
Aika vauva.fi meininki.
Oman muksun kanssa auttoi hänen ollessa pienempi se, että meillä oli joka ilta samat rutiinit, jotka menivät suunnilleen näin:
W
Klo 19 iltapala
Klo 19.30 Iltapesut
Klo 20 Iltasatu
Klo 20.30 Valot pois
Olin kirjoittanut iltarutiinit jääkaapin oveen, josta niitä voitiin yhdessä kurkata, jos meinasi "unohtua". Muokkasin niitä tietenkin aina lapsen iän mukaan. Nyt meillä on jääkaapin ovessa enää kellonaika, jolloin pelaaminen loppuu ja sekin on siinä vitsillä 😄
Koin hyödylliseksi sen, että lapsi saa itse osalllistua iltapuuhiin eli olla mukana tekemässä iltapalaa, pukea itse, lukea itse jne. Se "sitoutti" hänet iltapuuhiin, kun hän sai itse ottaa vastuuta, iän mukaisesti tietenkin. Annoin hänelle esim. tehtäväksi mennä valitsemaan iltasadun sillä välin, kun siivosin iltapalapöydän. Pojalleni oli (on itseasiassa edelleen) nukahtamisen kannalta tärkeää myös se, että hän sai päivän aikana riittävästi liikuntaa. Hän on niin energinen tapaus, että hänen on saatava purkaa energia johonkin päivän aikana. Muuten hän on unille mennessä kuin mikäkin sähikäinen.
Jos uni ei meinaa lapselle tulla, niin sehän on merkki jostain. Lapsi ei ole riittävän väsynyt, on nälkä, jano, kylmä, hellyyttä/huomiota vailla tms. Itse olen noissa tilanteissa perustarpeiden tarkistamisen jälkeen antanut lapselle vielä hetken. On luettu vielä yksi satu, laulettu vie pari laulua, höpisty vielä hetki tai sitten olen hieronut lapsen selkää tai jalkoja. Meillä oli usein myös pieniä tietovisoja ennen nukahtamista. Minä kyselin kaikenlaista samalla silitellen muksua.
Kolmen kanssa tietenkin on omat haasteensa, kun kaikille pitäisi ehtiä antamaan huomiota, mutta toivottavasti saat näistä jotain ideaa 😊- Anonyymi
Unentarvekin on yksilöllistä, lapsillakin. Jos eskarilainen vetelee kolmen tunnin päikkärit ei ihme jos ei iltaseitsemältä nukuta.
Anonyymi kirjoitti:
Unentarvekin on yksilöllistä, lapsillakin. Jos eskarilainen vetelee kolmen tunnin päikkärit ei ihme jos ei iltaseitsemältä nukuta.
Olet oikeassa. Jokaisen unentarve on yksilöllinen eikä lasta väkisin pidä nukuttaa, jollei toista väsytä. Oma lapseni lakkasi nukkumasta päiväunia melko varhain. Jos hän nukahti esim 5-vuotiaana päiväunille, oli ilta yhtä sirkusta. Onneksi päivähoidossa ei pakotettu häntä nukkumaan vaan hän sai viettää hiljaista hetkeä esim lueskelen kirjoja, jolloin iltaisin uni tuli hyvin.
Aletheias kirjoitti:
Olet oikeassa. Jokaisen unentarve on yksilöllinen eikä lasta väkisin pidä nukuttaa, jollei toista väsytä. Oma lapseni lakkasi nukkumasta päiväunia melko varhain. Jos hän nukahti esim 5-vuotiaana päiväunille, oli ilta yhtä sirkusta. Onneksi päivähoidossa ei pakotettu häntä nukkumaan vaan hän sai viettää hiljaista hetkeä esim lueskelen kirjoja, jolloin iltaisin uni tuli hyvin.
Mun lapset olivat eilen nukkuneet vaan puoli tuntia päiväkodissa. onneksi sentään nuorin nukahtaa yleensä ensin. Sen jälkeen nuo muut.
Minäkin olen sanonut että jos ei nukuta niin kunhan on vaan hiljaa sängyssä ja antaa toisten nukkua. Niin hyvä.Haaveilija39 kirjoitti:
Mun lapset olivat eilen nukkuneet vaan puoli tuntia päiväkodissa. onneksi sentään nuorin nukahtaa yleensä ensin. Sen jälkeen nuo muut.
Minäkin olen sanonut että jos ei nukuta niin kunhan on vaan hiljaa sängyssä ja antaa toisten nukkua. Niin hyvä.Tuo on mielestäni fiksusti tehty. Rauhoittuminen leikkien välissä on tarpeen jokaiselle lapselle, mutta väkipakolla ei tosiaan lapsia saisi nukuttaa. Riittävä uni on lapselle ehdottoman tärkeää, mutta lapsen yksilölliset tarpeet kannattaa huomioida.
Nämä saattaa joskus olla hankalia tilanteita, jos vanhemman ja päivähoitopaikan näkemykset poikkeavat siitä, mikä on lapselle hyvä. Onneksi yleensä löytyy jonkinlainen kompromissi.Aletheias kirjoitti:
Tuo on mielestäni fiksusti tehty. Rauhoittuminen leikkien välissä on tarpeen jokaiselle lapselle, mutta väkipakolla ei tosiaan lapsia saisi nukuttaa. Riittävä uni on lapselle ehdottoman tärkeää, mutta lapsen yksilölliset tarpeet kannattaa huomioida.
Nämä saattaa joskus olla hankalia tilanteita, jos vanhemman ja päivähoitopaikan näkemykset poikkeavat siitä, mikä on lapselle hyvä. Onneksi yleensä löytyy jonkinlainen kompromissi.Onneksi tajusin sanoa asiasta heille, että jos eivät antaisi nukkua, niin pitkään, kun muuten se syö yöunia..
Haaveilija39 kirjoitti:
Onneksi tajusin sanoa asiasta heille, että jos eivät antaisi nukkua, niin pitkään, kun muuten se syö yöunia..
Oman kokemukseni mukaan päivähoidossa onneksi kuunnellaan vanhempien toiveita, ja pyritään löytämään tällaisiin tilanteisiin ratkaisuja. Kyllä sen sitten huomaa, jos päiväunet ovatkin tarpeen, mutta joskus tuntuu, että lapsia nukutetaan aivan liikaa vain sen takia, kun jossain oppaassa sanotaan, että lasten täytyy nukkua niin ja niin paljon ja unohdetaan lasten yksilölliset tarpeet.
Aletheias kirjoitti:
Oman kokemukseni mukaan päivähoidossa onneksi kuunnellaan vanhempien toiveita, ja pyritään löytämään tällaisiin tilanteisiin ratkaisuja. Kyllä sen sitten huomaa, jos päiväunet ovatkin tarpeen, mutta joskus tuntuu, että lapsia nukutetaan aivan liikaa vain sen takia, kun jossain oppaassa sanotaan, että lasten täytyy nukkua niin ja niin paljon ja unohdetaan lasten yksilölliset tarpeet.
Varmasti jos sama kaava jatkuu vielä syksyllä. Niin täytyy sanoa, että antakaa vaan levätä.
Meillä tuo nuorin ei nuku enää kotona päiväunia, kun nukkuu sen yli 12h.viikonloppuisin. Mutta päiväkodissa tietysti tarvitsee ne unet.Tässä onkin juuri haastetta kun ei ihan samaan aikaan pysty antamaan huomiota. Mutta hyviä vinkkejä on kyllä tullut. Tänään huomioin jokaista erikseen. Keskimmäinen vielä kukkuu.. ei se vaan nukahda vaikka huone on melko hämärä.. ehkä tämä tästä..
Haaveilija39 kirjoitti:
Tässä onkin juuri haastetta kun ei ihan samaan aikaan pysty antamaan huomiota. Mutta hyviä vinkkejä on kyllä tullut. Tänään huomioin jokaista erikseen. Keskimmäinen vielä kukkuu.. ei se vaan nukahda vaikka huone on melko hämärä.. ehkä tämä tästä..
Useimmiten lapsen huomiointi tavalla tai toisella auttaa rauhoittumaan unille, mutta kolmen kanssa se on tietenkin haastavampaa, kun aikaa pitää jakaa tasaisesti kaikille ja tarpeet ovat hieman erilaiset lasten iästä ja luonteista riippuen. Rutiinit auttavat, mutta ei elämä aina mene rutiinien mukaisesti ja silloin ei auta kuin improvisoida. Mutta kyllä se siitä 😊 Ajan myötä iltatoimet helpottuvat kuin itsestään kun lapset kasvavat ja alkavat itse ottaa enemmän vastuuta iltstoimistaan.
Aletheias kirjoitti:
Useimmiten lapsen huomiointi tavalla tai toisella auttaa rauhoittumaan unille, mutta kolmen kanssa se on tietenkin haastavampaa, kun aikaa pitää jakaa tasaisesti kaikille ja tarpeet ovat hieman erilaiset lasten iästä ja luonteista riippuen. Rutiinit auttavat, mutta ei elämä aina mene rutiinien mukaisesti ja silloin ei auta kuin improvisoida. Mutta kyllä se siitä 😊 Ajan myötä iltatoimet helpottuvat kuin itsestään kun lapset kasvavat ja alkavat itse ottaa enemmän vastuuta iltstoimistaan.
Aika menee lasten kanssa, kuin siivillä.. Tuntuu, että juurihan se nuorimmainen syntyi.😄
Haaveilija39 kirjoitti:
Aika menee lasten kanssa, kuin siivillä.. Tuntuu, että juurihan se nuorimmainen syntyi.😄
Tuo on kyllä niin totta 😄 Omakin vauva on jo lähemmäs 190cm pitkä, vaikka juuri vasta syntyi 😁
Aletheias kirjoitti:
Tuo on kyllä niin totta 😄 Omakin vauva on jo lähemmäs 190cm pitkä, vaikka juuri vasta syntyi 😁
😁 huh, onpa pitkä poika☺️
- Anonyymi
Pitääkö herätä aamulla päiväkotiin?
Jos ei, niin anna valvoa. Mikä meillä toimii aina, niin pääsy äidin kainaloon nukkumaan, jos muuten uhkaa tulla uneton yö. 3 on toki jo hankalempi mahduttaa, mutta mulla on ollu molemmissa kainaloissa lapsi ja ukko sängyn laidalla roikkunut kynsin patjassa, ettei putoo lattialle. 😜
Mut äitin kainalo on se viiminen ja varma konsti. ☺️- Anonyymi
Voin allekirjottaa tuon. Tuo toimii aina. Tosin tietysti siinä on sitten se, että ihan pienistä ei kannata tuohon suostua. Voi pian muuttua jokailtaiseksi. 😀
Anonyymi kirjoitti:
Voin allekirjottaa tuon. Tuo toimii aina. Tosin tietysti siinä on sitten se, että ihan pienistä ei kannata tuohon suostua. Voi pian muuttua jokailtaiseksi. 😀
Totta. Meillä siitä piti käydä kädenvääntöä, että sai pysymään omassa sängyssään. Mutta aina välillä jompi kumpi mönkii meidän väliin nukkumaan. Olen sitten antanut olla, kun se vanhemman läsnäolo rauhoittaa.
Minä oon aika höveli, isänsä vähän purnaa enempi tuota asiaa. 😆
Luulen ettei lapset loputtomasti sinne väliin änkeä itseään, kun alkaa kaivata tilaa ja rauhaa, mitä löytyy omassa sängyssä nukkuen paremmin. Eikä vanhemmat kuorsaa korvanjuuressa. 😁Huitale kirjoitti:
Totta. Meillä siitä piti käydä kädenvääntöä, että sai pysymään omassa sängyssään. Mutta aina välillä jompi kumpi mönkii meidän väliin nukkumaan. Olen sitten antanut olla, kun se vanhemman läsnäolo rauhoittaa.
Minä oon aika höveli, isänsä vähän purnaa enempi tuota asiaa. 😆
Luulen ettei lapset loputtomasti sinne väliin änkeä itseään, kun alkaa kaivata tilaa ja rauhaa, mitä löytyy omassa sängyssä nukkuen paremmin. Eikä vanhemmat kuorsaa korvanjuuressa. 😁Muistelen, että multakin jäi se vanhempien välissä nukkuminen ihan itsekseen pois. Mutta jälkeenpäin muistelen sen olleen tärkeää kokea olevansa turvassa, kun mielikuvitus laukkasi ja yksin pelotti tai ei uni tullut. Mikä ihana tunne, kun sai mönkiä vanhempien väliin ja tuli turvallinen olo.
Silläpä sallin omienkin lasteni mönkiä viekkuun, kun ovat suht harvoin vierihoitoa vailla. Mutta saavat hymy naamalla turvallisuudentunteen. Ja äitinä mielelläni tarjoan sen. Vaikka vähän omalla kustannuksellakin. Eli nukun kehnommin toisinaan, kun mukelo potkii...Huitale kirjoitti:
Muistelen, että multakin jäi se vanhempien välissä nukkuminen ihan itsekseen pois. Mutta jälkeenpäin muistelen sen olleen tärkeää kokea olevansa turvassa, kun mielikuvitus laukkasi ja yksin pelotti tai ei uni tullut. Mikä ihana tunne, kun sai mönkiä vanhempien väliin ja tuli turvallinen olo.
Silläpä sallin omienkin lasteni mönkiä viekkuun, kun ovat suht harvoin vierihoitoa vailla. Mutta saavat hymy naamalla turvallisuudentunteen. Ja äitinä mielelläni tarjoan sen. Vaikka vähän omalla kustannuksellakin. Eli nukun kehnommin toisinaan, kun mukelo potkii...Aasinsiltani muistui mieleeni turvallisuudentunteesta muutama kaverikin lapsuudesta ja nuoruudestani, jotka kaipasi arkoina välillä mukaansa, jottei pelänneet johonkin saattamaan. Minähän lähdin sitten mukaan saattamaan, ettei heitä pelottaisi.
Sitten saattoi joskus itseäkin pelottaa yksin, mutta kokosin rohkeuteni ja köpöttelin yksin. Mutta jotenkin oon aina kokenut, että jos voin olla jollekin turvallisuuden tuoja, niin olen. 😄Hitto🤣🤣 voin vaan kuvitella mikä näky siinä on ollut😂 mies melkein tippuu sängystä.
Täytyy ehkä harkita sitä, kun pötkötin vanhempien lasten välissä.. siinä ainakin vanhin lapsi nukahti tosi nopeasti. Niin ja mikä bonus kun minäkin nukahdan jo niin aikaisin😉Huitale kirjoitti:
Aasinsiltani muistui mieleeni turvallisuudentunteesta muutama kaverikin lapsuudesta ja nuoruudestani, jotka kaipasi arkoina välillä mukaansa, jottei pelänneet johonkin saattamaan. Minähän lähdin sitten mukaan saattamaan, ettei heitä pelottaisi.
Sitten saattoi joskus itseäkin pelottaa yksin, mutta kokosin rohkeuteni ja köpöttelin yksin. Mutta jotenkin oon aina kokenut, että jos voin olla jollekin turvallisuuden tuoja, niin olen. 😄Ihana ystävä❤️
Haaveilija39 kirjoitti:
Hitto🤣🤣 voin vaan kuvitella mikä näky siinä on ollut😂 mies melkein tippuu sängystä.
Täytyy ehkä harkita sitä, kun pötkötin vanhempien lasten välissä.. siinä ainakin vanhin lapsi nukahti tosi nopeasti. Niin ja mikä bonus kun minäkin nukahdan jo niin aikaisin😉On se joskus pudonnutkin sängystä, kun muksut on tungeksinut sängyssä. Kuulu kolahdus ja perkele. Sitten se lähti sohvalle isäntä nukkumaan. 😅
Aamulla kiikutin kännykän perässä, kun herätteli kello siinä töihin.
Joo, ainakin joskus voi päästä helpommalla, kun ottaa viereen ja saa niin nopeasti nukahtamaan. 🙂
Itse voi hiipiä vielä valvomaan, jos ei nukuta vielä.Haaveilija39 kirjoitti:
Ihana ystävä❤️
Kiitosta. Sen verran ritarillisuuden vikaa. 😄
Vaikka itse sitten käppäili takas pimeessä ja pelottikin kyllä. Mutta jotenkin aina sain pokkani pidettyä ja pääsinkin kotiin turvallisesti.Huitale kirjoitti:
Kiitosta. Sen verran ritarillisuuden vikaa. 😄
Vaikka itse sitten käppäili takas pimeessä ja pelottikin kyllä. Mutta jotenkin aina sain pokkani pidettyä ja pääsinkin kotiin turvallisesti.Hitto, et mua pelotti sillon junnuna kävellä kauklahden asemalta. mummolaan.. oli joku parin kilometrin matka juna-asemalle. Peltoa ja metsää ympärillä..😱
Äitini on vieläkin herkkä pimeälle, kun noita polkuja talloi silloin omassa lapsuudessa menemään.. Itse en ehkä ihan niin pelkää..Haaveilija39 kirjoitti:
Hitto, et mua pelotti sillon junnuna kävellä kauklahden asemalta. mummolaan.. oli joku parin kilometrin matka juna-asemalle. Peltoa ja metsää ympärillä..😱
Äitini on vieläkin herkkä pimeälle, kun noita polkuja talloi silloin omassa lapsuudessa menemään.. Itse en ehkä ihan niin pelkää..Peltoa ja metsää meilläkin, landella. Ainoa valo oli kuutamo tai taskulamppu. 😄
Kaupungissa taas metsää lähinnä ja kerrostaloja. Jotenkin oon enemmän pelännyt aina kaupungissa öisin. Siellä kun liikkuu muita ihmisiäkin ja koskaan ei tiedä, etteikö käy kuten posteljooni naiselle, joku hyökkää kiinni tappaakseen.
Landella harvemmin ihmisiä vastaan tulee, eläimiä voi tulla. Yleensä nekin ihmistä välttelee.Huitale kirjoitti:
Peltoa ja metsää meilläkin, landella. Ainoa valo oli kuutamo tai taskulamppu. 😄
Kaupungissa taas metsää lähinnä ja kerrostaloja. Jotenkin oon enemmän pelännyt aina kaupungissa öisin. Siellä kun liikkuu muita ihmisiäkin ja koskaan ei tiedä, etteikö käy kuten posteljooni naiselle, joku hyökkää kiinni tappaakseen.
Landella harvemmin ihmisiä vastaan tulee, eläimiä voi tulla. Yleensä nekin ihmistä välttelee.Nykyään kun ei tuu enää kaupungilla öiseen aikaan käveltyä. Niin ei ole niitä uhkiakaan.
Mä kyllä huitasen pataan, jos joku kiinni käy, sumeilematta. Saa ottaa kunnon painimatsin mun 82 kilon elopainon kanssa. 😄Huitale kirjoitti:
Nykyään kun ei tuu enää kaupungilla öiseen aikaan käveltyä. Niin ei ole niitä uhkiakaan.
Mä kyllä huitasen pataan, jos joku kiinni käy, sumeilematta. Saa ottaa kunnon painimatsin mun 82 kilon elopainon kanssa. 😄Juu no sussa on varmasti vartta. 😊👍🏼 Ite oon pikku pätkä ja n.55kg. 😅
Haaveilija39 kirjoitti:
Juu no sussa on varmasti vartta. 😊👍🏼 Ite oon pikku pätkä ja n.55kg. 😅
No en mä pitkä ole, sellanen rotevampi mallia. Pätikkä. 165cm oli enää pituus viime mittauksessa. Ollu joskus 167 cm. Nikamat kulunnu ja madaltunu, painunu kasaan. 😆
Minusta kun ei tuu edes hoikkana kevyttä, jos oon kevyt oon myös jo anorektikon näköinen.Huitale kirjoitti:
No en mä pitkä ole, sellanen rotevampi mallia. Pätikkä. 165cm oli enää pituus viime mittauksessa. Ollu joskus 167 cm. Nikamat kulunnu ja madaltunu, painunu kasaan. 😆
Minusta kun ei tuu edes hoikkana kevyttä, jos oon kevyt oon myös jo anorektikon näköinen.No sit oot tosiaan skrode.. 🤗 mut hyvä jos voimaa löytyy.. aina parempi..
Haaveilija39 kirjoitti:
No sit oot tosiaan skrode.. 🤗 mut hyvä jos voimaa löytyy.. aina parempi..
Joo, en oo kehoani paljon työltä säästellyt. Pikkasen silti koitan saada kevennettyä. 3,7 kg lähteny kuukaudessa. Ei helposti kevene.
75 kg olis tavoite. 😊
M vaatekoko. Sitten on ok.Huitale kirjoitti:
Joo, en oo kehoani paljon työltä säästellyt. Pikkasen silti koitan saada kevennettyä. 3,7 kg lähteny kuukaudessa. Ei helposti kevene.
75 kg olis tavoite. 😊
M vaatekoko. Sitten on ok.Mulla on semmoinen kroppa, että kaikki ylimääräinen tulee juurikin tuohon keskelle vartaloa. Eli mulla on suht rasvattomat jalat ja kädet. S-koon housut menee, mutta paitakoko on M jos ei halua olla makkarankuoressa😉
Pieni kevennys tekee aina hyvää.. vaikka sitten ihan vaan mielelle. Tai terveydelle.
- Anonyymi
Meillä toimi se kun luin iltasatuja, muutaman putkeen ja sanoin hyvää yötä.
Laskin mielessäni sataan, ja molemmat olivat nukahtaneet.
Lasten nukkumaan menemisessä voi olla monenlaisia haasteita. Se mitä tapahtuu päivän aikana voi jäädä mieleen kummittelemaan, tulee rauhattomuutta.
Pääsääntö kai on se missä lapset tarvitsevat päivän ja illan aikana virikkeitä (jotka väsyttävät) ennen kello 19:00. Tuon jälkeen tulisi jo rauhoittua jotta uni silmään tulisi.
Tytär ei nuku kanssani samassa sängyssä. Saan kuitenkin kuulla miten hän kyllä nukahtaa kohtaisen helposti mutta herää joskus keskellä yötä ja kömpii äitinsä sänkyyn nukkumaan. "Potkii" sitten äitinsä hereille yön aikana, kun tuntee jonkun esteen unissaan jalkansa edessä ja yrittää työntää sitä pois.
Muistan lapsilla olevan tuollaisia taipumuksia, aikaisemmin kun kaksi lasta satunnaisesti tuli samaan sänkyyn, ne pienten jalkojen pienet potkut jotka johtivat heräämiseen oli otettava huumorilla. Väsyttikö aamulla? Kyllä väsytti.
Hyviä vinkkejä?
Hmm...ensimmäiseksi tunnut tarvitsevan vapaa aikaa ilman lapsia että itse jaksaisit. Väsyneenä kaikki tuntuu raskaammalta, ja jos tuntee ettei muutosta tule alkaa käymään kärsimättömäksi.
Pojat ovat kyllä yleensä aktiivisempia mitä tytöt. On sinulla kyllä hulinaa kotona:)
Jaksamisia.
AVJoo siis juurikin sitä vapaa aikaa… Hermoromahdusta odotellessa.. ehkä ensi viikolla helpottaa.. loma loma loma..
Kiitos 🙂
Harmi että että teillä tilanne on tuo. Se varmastikin on tosi raskasta kun joka ilta sama show toistuu. Itellä kun ei lapsia ole niin ei hekilökohtaista kokemusta oo eikä mitään nokkelia keinoja avuksi. Tietysti päiväunien pois tai vähemmälle jättäminen lapsien iästä riippueny vois ehkä auttaa ja aktiivinen liikkuminen päivällä niin ettei hirveesti illalla enää olis ylimäärästä energiaa. Ja ne johdonmukaiset tutut rutiinit. Nuo nyt on lähinnä tosiaan arveluja kun kokemusta ei tosiaan oo itellä asiasta. Paljon voimia sulle ja tsemppiä jaksamiseen ja toivottavasti tilanne nopeesti helpottais ja siihen jonkinlaisia keinoja ja ratkaisuja löytäisit.😊.
- Anonyymi
Yksi tärkeä asia olisi se oma aika ja lepo?
Mielestäni kolmen pojan yksinhuoltajan tulisi saada automaattisesti tukiperhe, mahdollisuus viedä pojat pari kertaa kuukaudessa viikonloppuisin tukiperheelle.
Lasten kasvatus on oikeasti työtä, työtä johon tottuu. Vie suurimman osan päivittäisestä vapaa-ajasta, vaikka olisi kaksi vanhempaa, ja vain yksi lapsi.
Eronneena jää yleensä kuitenkin se toinen vanhempi lähivanhemmaksi ja toinen hoitaa tehtävää etänä.
Tunne tuesta on siis aina olemassa, mahdollisuus usein myös lepoon.
Yksin tulee helposti myös paineita voiko antaa ja opettaa kaikkea mitä kuuluisi, kahden tuotakin tunnetta voidaan jakaa. Eikä väsy niin helposti.
Siivous kolmen lapsen kanssa, voi olla ettei kerkeä siivoamaan niin paljon mitä heti perässä sotketaan:) Ensimmäisessä liitossa toinen lähti ulos lapsien kanssa ja toinen siivosi kodin. Annoin vapaat kädet valita kumman vaihtoehdon vaimo valitsee. Onhan pienten lasten kanssa siivoaminen sellaista aikaa vievää...joskus myös hermoja raastavaa.
AV Anonyymi kirjoitti:
Yksi tärkeä asia olisi se oma aika ja lepo?
Mielestäni kolmen pojan yksinhuoltajan tulisi saada automaattisesti tukiperhe, mahdollisuus viedä pojat pari kertaa kuukaudessa viikonloppuisin tukiperheelle.
Lasten kasvatus on oikeasti työtä, työtä johon tottuu. Vie suurimman osan päivittäisestä vapaa-ajasta, vaikka olisi kaksi vanhempaa, ja vain yksi lapsi.
Eronneena jää yleensä kuitenkin se toinen vanhempi lähivanhemmaksi ja toinen hoitaa tehtävää etänä.
Tunne tuesta on siis aina olemassa, mahdollisuus usein myös lepoon.
Yksin tulee helposti myös paineita voiko antaa ja opettaa kaikkea mitä kuuluisi, kahden tuotakin tunnetta voidaan jakaa. Eikä väsy niin helposti.
Siivous kolmen lapsen kanssa, voi olla ettei kerkeä siivoamaan niin paljon mitä heti perässä sotketaan:) Ensimmäisessä liitossa toinen lähti ulos lapsien kanssa ja toinen siivosi kodin. Annoin vapaat kädet valita kumman vaihtoehdon vaimo valitsee. Onhan pienten lasten kanssa siivoaminen sellaista aikaa vievää...joskus myös hermoja raastavaa.
AVPitäskö olla jotain tasausjärjestelmää. Mä uskon että kasvatus on työtä ja kaipast omaa aikaa. Mutta sitten taas näin sinkkuna. Esim eilen. Niin aattelin että tässä hyvä ilta aikaa vaan ittelle, että käviskö pyöräilemässä ja lukis vähän sitä ruotsinkielistä kirjaa eteen päin. Mutta niin se vaan meni seinää tuijotellessa sekin ilta. Että näitä hommia jakamalla voittais molemmat. Niin perheelliset kuin sinkut. Jatkuva kiire ei ole hyvästä, mutta ei myöskään liiallinen vapaa, kun sillon ei saa sitten yhtään mitään aikaan. Muistan tosiaan lapsuudesta nää typerät valoisat illat. Kun siis ihan oikeesti luuli, että aikuiset on seonneet, kun pitää mennä keskellä päivää nukkuun.
Anonyymi kirjoitti:
Yksi tärkeä asia olisi se oma aika ja lepo?
Mielestäni kolmen pojan yksinhuoltajan tulisi saada automaattisesti tukiperhe, mahdollisuus viedä pojat pari kertaa kuukaudessa viikonloppuisin tukiperheelle.
Lasten kasvatus on oikeasti työtä, työtä johon tottuu. Vie suurimman osan päivittäisestä vapaa-ajasta, vaikka olisi kaksi vanhempaa, ja vain yksi lapsi.
Eronneena jää yleensä kuitenkin se toinen vanhempi lähivanhemmaksi ja toinen hoitaa tehtävää etänä.
Tunne tuesta on siis aina olemassa, mahdollisuus usein myös lepoon.
Yksin tulee helposti myös paineita voiko antaa ja opettaa kaikkea mitä kuuluisi, kahden tuotakin tunnetta voidaan jakaa. Eikä väsy niin helposti.
Siivous kolmen lapsen kanssa, voi olla ettei kerkeä siivoamaan niin paljon mitä heti perässä sotketaan:) Ensimmäisessä liitossa toinen lähti ulos lapsien kanssa ja toinen siivosi kodin. Annoin vapaat kädet valita kumman vaihtoehdon vaimo valitsee. Onhan pienten lasten kanssa siivoaminen sellaista aikaa vievää...joskus myös hermoja raastavaa.
AVItse siivosin aina lasten läsnäollessa jo heidän ollessa pieniä ja mieheni ollessa töissä, kuten teen edelleen. Se onnistuu kyllä, vaikka aika pian näyttää taas sille ettei ole edes siivottu, kun pieniä lapsia on talossa.
Nyt kun tytöt on jo koululaisia, niin samaa ongelmaa ei ole, voin nukkuakin päikkärit kaikessa rauhassa, muksut osaa olla itsekseen. Ja herättää jos joku dilemma.
Kumpikin osaa tehdä itselleen voileivät ja ottaa kaapista syötävää, jukurttia ja mysliä, lämmittää mikrossa ruokaa jne.
Helpottuu kaikki, kun itsenäistyy. Touhuan ulkonakin ja muksut tulee kaveriksi, jos haluaa. Aika helppoa nykyään 8 ja 10 vanhojen kanssa.Huitale kirjoitti:
Itse siivosin aina lasten läsnäollessa jo heidän ollessa pieniä ja mieheni ollessa töissä, kuten teen edelleen. Se onnistuu kyllä, vaikka aika pian näyttää taas sille ettei ole edes siivottu, kun pieniä lapsia on talossa.
Nyt kun tytöt on jo koululaisia, niin samaa ongelmaa ei ole, voin nukkuakin päikkärit kaikessa rauhassa, muksut osaa olla itsekseen. Ja herättää jos joku dilemma.
Kumpikin osaa tehdä itselleen voileivät ja ottaa kaapista syötävää, jukurttia ja mysliä, lämmittää mikrossa ruokaa jne.
Helpottuu kaikki, kun itsenäistyy. Touhuan ulkonakin ja muksut tulee kaveriksi, jos haluaa. Aika helppoa nykyään 8 ja 10 vanhojen kanssa.Ja pyykit pesin myös lasten ollessa vauva ja toinen taapero. Otin taaperon mukaan lajittelemaan pyykkiä ja hän mielellään ripusti narullekin, telineeseen pyykkiä. Vähän miten sattuu, muttei ole vakavaa miten päin pyykki roikkuu, kuivuu kyllä. 😄
Ottaa pienenä mukaan juttuihin, niin on silmän alla samalla. Eikä oo niin vakavaa, jos ei koti oo tiptop ja putipuhdas jatkuvasti.Anonyymi kirjoitti:
Yksi tärkeä asia olisi se oma aika ja lepo?
Mielestäni kolmen pojan yksinhuoltajan tulisi saada automaattisesti tukiperhe, mahdollisuus viedä pojat pari kertaa kuukaudessa viikonloppuisin tukiperheelle.
Lasten kasvatus on oikeasti työtä, työtä johon tottuu. Vie suurimman osan päivittäisestä vapaa-ajasta, vaikka olisi kaksi vanhempaa, ja vain yksi lapsi.
Eronneena jää yleensä kuitenkin se toinen vanhempi lähivanhemmaksi ja toinen hoitaa tehtävää etänä.
Tunne tuesta on siis aina olemassa, mahdollisuus usein myös lepoon.
Yksin tulee helposti myös paineita voiko antaa ja opettaa kaikkea mitä kuuluisi, kahden tuotakin tunnetta voidaan jakaa. Eikä väsy niin helposti.
Siivous kolmen lapsen kanssa, voi olla ettei kerkeä siivoamaan niin paljon mitä heti perässä sotketaan:) Ensimmäisessä liitossa toinen lähti ulos lapsien kanssa ja toinen siivosi kodin. Annoin vapaat kädet valita kumman vaihtoehdon vaimo valitsee. Onhan pienten lasten kanssa siivoaminen sellaista aikaa vievää...joskus myös hermoja raastavaa.
AVJuu ei nuo nyt ihan outoja asioita oo kun oon yksinhuoltajaperheessä kasvanu missä meitä muksuja oli minä ja pikkubroidi ja olen mä lapsia hoitanut mutta ei sillain vanhempana olemisesta oo omaa kokemusta.🙂.
Anonyymi kirjoitti:
Yksi tärkeä asia olisi se oma aika ja lepo?
Mielestäni kolmen pojan yksinhuoltajan tulisi saada automaattisesti tukiperhe, mahdollisuus viedä pojat pari kertaa kuukaudessa viikonloppuisin tukiperheelle.
Lasten kasvatus on oikeasti työtä, työtä johon tottuu. Vie suurimman osan päivittäisestä vapaa-ajasta, vaikka olisi kaksi vanhempaa, ja vain yksi lapsi.
Eronneena jää yleensä kuitenkin se toinen vanhempi lähivanhemmaksi ja toinen hoitaa tehtävää etänä.
Tunne tuesta on siis aina olemassa, mahdollisuus usein myös lepoon.
Yksin tulee helposti myös paineita voiko antaa ja opettaa kaikkea mitä kuuluisi, kahden tuotakin tunnetta voidaan jakaa. Eikä väsy niin helposti.
Siivous kolmen lapsen kanssa, voi olla ettei kerkeä siivoamaan niin paljon mitä heti perässä sotketaan:) Ensimmäisessä liitossa toinen lähti ulos lapsien kanssa ja toinen siivosi kodin. Annoin vapaat kädet valita kumman vaihtoehdon vaimo valitsee. Onhan pienten lasten kanssa siivoaminen sellaista aikaa vievää...joskus myös hermoja raastavaa.
AVTukiperhe asia vireillä, mutta niissä on jonoa. Mahdollisesti siis jossain vaiheessa sellainen myös saadaan.🙏
JeroP kirjoitti:
Pitäskö olla jotain tasausjärjestelmää. Mä uskon että kasvatus on työtä ja kaipast omaa aikaa. Mutta sitten taas näin sinkkuna. Esim eilen. Niin aattelin että tässä hyvä ilta aikaa vaan ittelle, että käviskö pyöräilemässä ja lukis vähän sitä ruotsinkielistä kirjaa eteen päin. Mutta niin se vaan meni seinää tuijotellessa sekin ilta. Että näitä hommia jakamalla voittais molemmat. Niin perheelliset kuin sinkut. Jatkuva kiire ei ole hyvästä, mutta ei myöskään liiallinen vapaa, kun sillon ei saa sitten yhtään mitään aikaan. Muistan tosiaan lapsuudesta nää typerät valoisat illat. Kun siis ihan oikeesti luuli, että aikuiset on seonneet, kun pitää mennä keskellä päivää nukkuun.
Sekovanhemmat🤪🤣😂
Juu siis ei tässä kyllä ole aikaa omille harrastuksille. Se tosiaan syö. Mutta onneksi sentään välillä pääsen koiran kanssa lenkille..Huitale kirjoitti:
Itse siivosin aina lasten läsnäollessa jo heidän ollessa pieniä ja mieheni ollessa töissä, kuten teen edelleen. Se onnistuu kyllä, vaikka aika pian näyttää taas sille ettei ole edes siivottu, kun pieniä lapsia on talossa.
Nyt kun tytöt on jo koululaisia, niin samaa ongelmaa ei ole, voin nukkuakin päikkärit kaikessa rauhassa, muksut osaa olla itsekseen. Ja herättää jos joku dilemma.
Kumpikin osaa tehdä itselleen voileivät ja ottaa kaapista syötävää, jukurttia ja mysliä, lämmittää mikrossa ruokaa jne.
Helpottuu kaikki, kun itsenäistyy. Touhuan ulkonakin ja muksut tulee kaveriksi, jos haluaa. Aika helppoa nykyään 8 ja 10 vanhojen kanssa.Juu tuon ikäiset ovat jo niin omatoimisia. Minunkin 7v. On niin ihana, kun sanoo äiti pikkuveli on vielä niin pieni 3v. Kun siis jakelen kodin sääntöjä, että sängyssä on pysyttävä. Pikkuveikka ei siis mukamas vielä niin ymmärrä. Kyllähän se jotain ymmärtää.. mutta välillä hyvinkin valikoitavasti😉 ikätasoista menoa…
Huitale kirjoitti:
Ja pyykit pesin myös lasten ollessa vauva ja toinen taapero. Otin taaperon mukaan lajittelemaan pyykkiä ja hän mielellään ripusti narullekin, telineeseen pyykkiä. Vähän miten sattuu, muttei ole vakavaa miten päin pyykki roikkuu, kuivuu kyllä. 😄
Ottaa pienenä mukaan juttuihin, niin on silmän alla samalla. Eikä oo niin vakavaa, jos ei koti oo tiptop ja putipuhdas jatkuvasti.No tämähän olikin helppoa tyttölapsen kanssa. Poikia ei vois vähempää kiinnostaa🙈 hetken aikaa mutta sitten taas mennään ja kovaa😂
Täytyy vähän keskustella jos vaik sais muualta miehen mallia joka laittas pyykit niiden kans narulle.Anonyymi kirjoitti:
Yksi tärkeä asia olisi se oma aika ja lepo?
Mielestäni kolmen pojan yksinhuoltajan tulisi saada automaattisesti tukiperhe, mahdollisuus viedä pojat pari kertaa kuukaudessa viikonloppuisin tukiperheelle.
Lasten kasvatus on oikeasti työtä, työtä johon tottuu. Vie suurimman osan päivittäisestä vapaa-ajasta, vaikka olisi kaksi vanhempaa, ja vain yksi lapsi.
Eronneena jää yleensä kuitenkin se toinen vanhempi lähivanhemmaksi ja toinen hoitaa tehtävää etänä.
Tunne tuesta on siis aina olemassa, mahdollisuus usein myös lepoon.
Yksin tulee helposti myös paineita voiko antaa ja opettaa kaikkea mitä kuuluisi, kahden tuotakin tunnetta voidaan jakaa. Eikä väsy niin helposti.
Siivous kolmen lapsen kanssa, voi olla ettei kerkeä siivoamaan niin paljon mitä heti perässä sotketaan:) Ensimmäisessä liitossa toinen lähti ulos lapsien kanssa ja toinen siivosi kodin. Annoin vapaat kädet valita kumman vaihtoehdon vaimo valitsee. Onhan pienten lasten kanssa siivoaminen sellaista aikaa vievää...joskus myös hermoja raastavaa.
AVMeillä tapahtuu noin täs isossa perheessä kun vien mieskin nyt alkanut siivoon kun ollaan poissa ei tuu mitään jos yrittää siivota samaan aikaa ei enää onnistunut pitkään aikaan.
Haaveilija39 kirjoitti:
No tämähän olikin helppoa tyttölapsen kanssa. Poikia ei vois vähempää kiinnostaa🙈 hetken aikaa mutta sitten taas mennään ja kovaa😂
Täytyy vähän keskustella jos vaik sais muualta miehen mallia joka laittas pyykit niiden kans narulle.Nojoo, ei ole enää helppoa. Kieltäytyy hommasta meidän neiti. Ja esikoinen oli vilkas. Jatkuvasti menossa ja hääräämässä. ☺️
On mulla ollu poikiakin apurina pyykkien kanssa. Ei omia, mutta toisten. Se on vähän luonteestakin kai kiinni. Mitä tykkää touhuta ja miten sähäkkä on. 😄Haaveilija39 kirjoitti:
Juu tuon ikäiset ovat jo niin omatoimisia. Minunkin 7v. On niin ihana, kun sanoo äiti pikkuveli on vielä niin pieni 3v. Kun siis jakelen kodin sääntöjä, että sängyssä on pysyttävä. Pikkuveikka ei siis mukamas vielä niin ymmärrä. Kyllähän se jotain ymmärtää.. mutta välillä hyvinkin valikoitavasti😉 ikätasoista menoa…
Veljesrakkautta, puolustaa pienempää. Empatisoi. 🙂
- Anonyymi
Haaveilija39 kirjoitti:
No tämähän olikin helppoa tyttölapsen kanssa. Poikia ei vois vähempää kiinnostaa🙈 hetken aikaa mutta sitten taas mennään ja kovaa😂
Täytyy vähän keskustella jos vaik sais muualta miehen mallia joka laittas pyykit niiden kans narulle.No hyvin mulla ainakin on kahden pojan kanssa onnistunut niin pyykinpesutilat siivoukset kuin ruoanlaitotkin. Ne hommat ku vaan kuuluu tehdä ja hoitaa, niin ei ole vastaan pullikoitu. Molemmat on osallistuneet siivoamiseen oikeastaan heti kun ovat tajunneet, että mitä tarkoittaa, kun pyydetään laittamaan omat lelut laatikkoon. Siitä se lähti. Jos haluaa syödä, niin auttaa sen ruoan laittamisessa ja jos haluaa puhtaita vaatteita niin auttaa niiden pesussa. Meillä ei vaan yksinkertaisesti mikään kävele valmiina eteen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No hyvin mulla ainakin on kahden pojan kanssa onnistunut niin pyykinpesutilat siivoukset kuin ruoanlaitotkin. Ne hommat ku vaan kuuluu tehdä ja hoitaa, niin ei ole vastaan pullikoitu. Molemmat on osallistuneet siivoamiseen oikeastaan heti kun ovat tajunneet, että mitä tarkoittaa, kun pyydetään laittamaan omat lelut laatikkoon. Siitä se lähti. Jos haluaa syödä, niin auttaa sen ruoan laittamisessa ja jos haluaa puhtaita vaatteita niin auttaa niiden pesussa. Meillä ei vaan yksinkertaisesti mikään kävele valmiina eteen.
Mä olen aina ollut hyvä keksimään jonkun veemäisemmän puuhan, että jos ei sovi auttaa tässä, niin tuossapa vaihtoehtoinen askare. Si tä en tosin ihan tajua, että miten tällä metodilla on kasvatettu lapsista avuliaita, mutta näköjään ihmeitä tapahtuu.
- Anonyymi
Ota kännykät pois.
- Anonyymi
Tuttujuttu, näin kesäaikaan on liian valoisaa! Mä hankin sellaisen pimennys rullaverhon, jolla makkarin saa todella hämäräksi. Menen mukamas itsekin nukkumaan, mutt sitä ennen mä yleensä luen iltasadun. Satutuokion lopuksi panen tietokoneesta musiikiksi; sateen ropinaa ja sanon hyvät yöt! Sen jälkeen ei enää jutella, ollaan hiljaa ett muut saavat nukkua, (minäkin). Usein miten onnistuu, mutt onhan niitä iltoja jolloin muksua ei saa "sammutettua", sillä vaan virtaa riittää... kaikkeen mahdolliseen sekä jopa mahdottomaankin!
On siinä joskus käynyt niinkin ett ollaan nukahdettu molemmat... koska mä olen pysynyt sängynpohjassa hetken varmuuden vuoksi, jotta ipana varmasti jo nukkuu, ja sammahtanut sänkyyn itsekin! Joskus aamulla sitten herätessä ketuttanut, kun märkäpyykki on lojunut yön yli pesukoneessa. Pyykki on vähintäänkin huuhdeltava uudelleen lämpimällä vedellä, ennen kuin sen ripustaa kuivumaan. Konehan sen huuhtelutyön tekee, uudelleenkin, mutt aikaa senkin työn valmistumiseen menee.
Mutt näitä sattuu ja tapahtuu, muillekin vanhemmille... ei me olla ainoat poropeukalot, tässä suhteessa, sen mitä mä toisten kokemuksia olen kuullut!
Voimia sulle, kesä on pian ohitse ja alkaa kaamosaika, muksutkin nukkuvat erilailla, paremmin -> mitä lämpimällä ja valoisella kaudella. Väittäisin että Fakta!
trollikkaMä myös nukahdan talvella.. siinä pötköttelin jätkien välissä ja johan nukahtivat helpommin.
Joo mutta eiks silti vois olla vähän laajemmin noita turvaverkkoja. Joku sukulaissinkku vois käydä vähän avustamassa. Ymmärrän että toisen luona voi olla vähän haastavaa käydä lapsia mukuttamassa. Toiset lapset tottelee vieraampia vähän paremmin. Mutta toiset taas ei. Mulla kun jäi toi vanhemmuus tässä elämässä väliin, niin on vähän hankala antaa neuvoja, kun taas toisaalta se on velvollisuus, kun yhtälailla nää nykyiset lapset myös muidenkin eläkkeet maksaa.
Ei ole oikein yö nukuttajia käynyt kylässä. Mutta lasten päivähoitajia minulla kyllä on🙏
- Anonyymi
1. Varaat hotellista huoneen.
2. Kutsut tupun, hupun ja lupun isän kylään.
3. Kun isä on ovella ilmoitat että pyykit on koneessa joa pojilla alkaa nukkumaanmenoaika klo se ja se.
4. Sanot "Heippa, pärjäilkää" ja huristat hotellille lepäämään.
-harmiseikirj.-- Anonyymi
Ja jännämiehen tiegysti sinne hotelliin myös.
Anonyymi kirjoitti:
Ja jännämiehen tiegysti sinne hotelliin myös.
Niin mut jos on tarkoitus levätä.. niin antaako jännämies mun nukkua😜🧐
- Anonyymi
Olet aika sinisilmä harmis. Lasten isä viis veisaa (ehtiihän sitä myöhemmin) tai "ei saa" lapsia nukkumaan kello se ja se. Joten on TÄYSIN varmaa, ettei etäisä eikä lähi-isäkään saa lapsia nukkumaan vaikkapa tämän esimerkkitapauksen klo 19 aikaan, ellei hän ole nukuttanut lapsia säännöllisesti useasti viikossa näiden syntymästä lähtien. Yleensä näin ei ole. Ja kun isä on saanut lapset liian myöhään nukkumaan, se saattaa kostautua äidille seuraavana iltana. Yliväsyneet lapset kiljuvat ja rääkyvät, eivätkä pysy aloillaan hetkeäkään, ovat täysin hallinnan ulkopuolella.
- Sheena - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olet aika sinisilmä harmis. Lasten isä viis veisaa (ehtiihän sitä myöhemmin) tai "ei saa" lapsia nukkumaan kello se ja se. Joten on TÄYSIN varmaa, ettei etäisä eikä lähi-isäkään saa lapsia nukkumaan vaikkapa tämän esimerkkitapauksen klo 19 aikaan, ellei hän ole nukuttanut lapsia säännöllisesti useasti viikossa näiden syntymästä lähtien. Yleensä näin ei ole. Ja kun isä on saanut lapset liian myöhään nukkumaan, se saattaa kostautua äidille seuraavana iltana. Yliväsyneet lapset kiljuvat ja rääkyvät, eivätkä pysy aloillaan hetkeäkään, ovat täysin hallinnan ulkopuolella.
- SheenaTuossa nyt onkin tärkeämpää saada lepoilta äidille. ja hyvällä tuurilla jos tenavat valvoo iskän kanssa myöhään ne on seuraavana iltana aikaisemmin väsyneitä jos ne herätetään norrmaaliaikaan aamulla.
-harmiseikirj- Anonyymi kirjoitti:
Tuossa nyt onkin tärkeämpää saada lepoilta äidille. ja hyvällä tuurilla jos tenavat valvoo iskän kanssa myöhään ne on seuraavana iltana aikaisemmin väsyneitä jos ne herätetään norrmaaliaikaan aamulla.
-harmiseikirj-Minä olen kyllä aina nukuttanut lapset. Heidän isän ei tarvinnut, kuin vaan sanoa napakasti.. niin välillä oli hyvinkin hiljaista.. ei silti aina mennyt hänenkään nukuttamiset ihan putkeen.
1.Pimennysverhot ikkunoihin.
2. Kunnon fyysistä touhuilua päivään.
3. Iltaa kohden rauhoittavaa touhustelua, piirtämistä, värittelyä tms.
4. Iltasatu lukemalla kirjasta.
Toi iltasatukin on motivoiva homma. Kuka on päivällä vaikka ollut ansioitunein ja "kiltein" saa valita sadun. Sitten sadun pituuteen vaikuttaa koko kopulan käytös.
Niin ja aina kun joku myllää, pulpattaa tai inahtaakin kesken sadun, lukeminen pysähtyy...se kun huomataan, ei yleensä sadun aikana kurinoita kuulu, vaan rauha laskeutuu.
Meillä toimi ainakin. 😊
Sitä paitsi lapsille lukeminen on tärkeää. 😊- Anonyymi
Muutoin ihan hyviä ja motivoituja neuvoja; mulla on vain yks muksu, joten...
"Toi iltasatukin on motivoiva homma. Kuka on päivällä vaikka ollut ansioitunein ja "kiltein" saa valita sadun. Sitten sadun pituuteen vaikuttaa koko kopulan käytös."
Tuota hiljaisuutta mä kyllä olen käyttänyt, rauhoittamaan ja Mimmin pulinat on nykyään jo jääneet vähemmälle iltaisin, koska tietää, sadun melko varmasti loppuvan siihen... ainakin hetkeksi aikaa. Tosin Mimmin puhe nyt on aika askeettista, joten mä saan olla myös tarkkana ett ymmärrän mitä hän yrittää sanoa. Kolmevuotiaaksi puheen kehitys on ollut varsin heikkoa, siis puhuminen. Ymmärtää lähes täydellisesti kyllä puheen, joskin saattaa itsepäisyyttään silti tehdä tyhmyyksiä... kokeilun halusta!
Ei omena yleensäkään kauas puusta putoa... samat geenit meillä kummallakin jästipäällä.
Harmiksella muuten hämmästyttävän hyvä neuvo, jos se olisi toteutettavissa!
Siinä nyt vaan ainakin mulla, tulee seinä vastaan. Joten mä nielen muksun kiukuttelut mieluummin, kuin antaisin rotan tulla takaisin maisemia pilaamaan!
Näillä eväillä mennään, itse mä olen nämä pienet vastoinkäymisetkin luonut!
trollikka Tiedostan tuon, että lapsille olisi hyvä lukea, mutta aiemmin, kun yritin, niin he kälättää.. ainut joka meillä on saanut ääneen lukea on poikien isosisko😄
Kiitos siis vinkeistä!Anonyymi kirjoitti:
Muutoin ihan hyviä ja motivoituja neuvoja; mulla on vain yks muksu, joten...
"Toi iltasatukin on motivoiva homma. Kuka on päivällä vaikka ollut ansioitunein ja "kiltein" saa valita sadun. Sitten sadun pituuteen vaikuttaa koko kopulan käytös."
Tuota hiljaisuutta mä kyllä olen käyttänyt, rauhoittamaan ja Mimmin pulinat on nykyään jo jääneet vähemmälle iltaisin, koska tietää, sadun melko varmasti loppuvan siihen... ainakin hetkeksi aikaa. Tosin Mimmin puhe nyt on aika askeettista, joten mä saan olla myös tarkkana ett ymmärrän mitä hän yrittää sanoa. Kolmevuotiaaksi puheen kehitys on ollut varsin heikkoa, siis puhuminen. Ymmärtää lähes täydellisesti kyllä puheen, joskin saattaa itsepäisyyttään silti tehdä tyhmyyksiä... kokeilun halusta!
Ei omena yleensäkään kauas puusta putoa... samat geenit meillä kummallakin jästipäällä.
Harmiksella muuten hämmästyttävän hyvä neuvo, jos se olisi toteutettavissa!
Siinä nyt vaan ainakin mulla, tulee seinä vastaan. Joten mä nielen muksun kiukuttelut mieluummin, kuin antaisin rotan tulla takaisin maisemia pilaamaan!
Näillä eväillä mennään, itse mä olen nämä pienet vastoinkäymisetkin luonut!
trollikkaJokaisessa muutoksessa menee useampi päivä, että se toimii. Mutta kyllä 3 vuotiasta voi jo alkaa vastuuttamaan hommista. Oothan saanut lelutkin siivoutumaan...muistaakseni. 😊
Pitää vaan pysyä itse suunnitelmassa ja toteutuksessa, vaikka kuinka tuntuis, ettei siitä ole apua...mutta yks iloinen ilta se toimii. 😊Haaveilija39 kirjoitti:
Tiedostan tuon, että lapsille olisi hyvä lukea, mutta aiemmin, kun yritin, niin he kälättää.. ainut joka meillä on saanut ääneen lukea on poikien isosisko😄
Kiitos siis vinkeistä!No voitte isosiskon kanssa vuorotella ja samat säännöt. Pulinat lopettaa sadun. Ja jos ei lopu, voi nousta ja sanoa, että ei vissiin tänä iltana kukaan halua kuulla sit satua... luultavasti poikkiteloista kommenttia tulee... mutta sitten pitää sanoa, ettei satua voi lukea, jos pälpätystä ja pulpatusta kuuluu. 😄
Ja sama neuvo sullekin... usko itse uusiin tapoihin, vaikka menisi opetellessa useampikin ilta 😊Disseisback kirjoitti:
No voitte isosiskon kanssa vuorotella ja samat säännöt. Pulinat lopettaa sadun. Ja jos ei lopu, voi nousta ja sanoa, että ei vissiin tänä iltana kukaan halua kuulla sit satua... luultavasti poikkiteloista kommenttia tulee... mutta sitten pitää sanoa, ettei satua voi lukea, jos pälpätystä ja pulpatusta kuuluu. 😄
Ja sama neuvo sullekin... usko itse uusiin tapoihin, vaikka menisi opetellessa useampikin ilta 😊Miehen edellisestä liitosta tuo poikien sisko. Ei siis ole meillä niin usein. 😔
Mutta siis nyt kyllä oikeasti harjoitellaan kaikki uusia tapoja tässä, että se yhteiselo olisi kaikille mielekkäämpää.. niin ja melkeinpä kovin yhdessä puuhastelia on juurikin tuo nuorin🤩 se talvella otti lumikolankin käteen.. äiti tarvii nyt apuja😍Haaveilija39 kirjoitti:
Miehen edellisestä liitosta tuo poikien sisko. Ei siis ole meillä niin usein. 😔
Mutta siis nyt kyllä oikeasti harjoitellaan kaikki uusia tapoja tässä, että se yhteiselo olisi kaikille mielekkäämpää.. niin ja melkeinpä kovin yhdessä puuhastelia on juurikin tuo nuorin🤩 se talvella otti lumikolankin käteen.. äiti tarvii nyt apuja😍Joo. Lapset mielellään osallistuu, kun selvittää, mistä on kyse.
Pitntä porkkdnaa kannattaa käyttää myös. Vaikka tyyliin: Jos viikon 7 päivää siis nukkumaanmeneminen alkaa luonnistua, vois vaikka sit keksiä porukalla jotain kivaa. 😊
Kaikki taitaa tietää miten monta lasta sinulla on. Itse voin päätellä pieniä muiden keskutelusta. Joo siis kuivausrumpu meillä on . Sit vaan pistetään sinne. Joskus unohtuu koneeseen ja huuhteluun seuraavana päivänä. Mutts myrskyssä tämä asunto on kun niitä on 9lasta ja saa tehdä jo seinä korjauksiakin.
Oho😮 Näissä on tekemistä. Mutta sinulle kyllä nostan hattua, että jaksat myös sitä raskasta ja välillä myös hyvinkin palkitsevaa elämää..🤗
Reikiä ei vielä.. mutta Juu jos tussit saa käteensä enkä huomaa, niin kyllä on seinät uudessa uskossa..Haaveilija39 kirjoitti:
Oho😮 Näissä on tekemistä. Mutta sinulle kyllä nostan hattua, että jaksat myös sitä raskasta ja välillä myös hyvinkin palkitsevaa elämää..🤗
Reikiä ei vielä.. mutta Juu jos tussit saa käteensä enkä huomaa, niin kyllä on seinät uudessa uskossa..Minulla on kyllä mies tukena olen siitä kiitollinen aamulla teki puuron oli kiva vaan syödä puuroa. Tuossa jo valvotaan ihan aloitettiin tänä kesänä DDO:ta pelaamaan 16v , 13v ja 12 v kanssa ongelmia meillekin tuli nukkumisen kanssa ongelmia.
En tiedä miten edes tuohon aikaan lapsia ikinä olisin edes saanut nukkuun klo:19.00 olen tähdännyt tuohon 20.00 ja siltikin vasta 22,00. Nyt isompien kanssa jo vasta klo 1.00 Joo ja hyvä esimerkki on kun pahviseinä ei kestä sitten iskuja. Ei tarvitse kuin pienempi hermostua lentää lasi ja lelukin seinässä reikä ja nyt huvikseenkin heitettiin juuri tv- rikki. Ihan lego-veneen keksi leikin heitellä lukenut mäitä Napero heittää/ Napero kiipeää niin ihan olo sama. Ikinä ei tiedä mitä keksiväyt pitäisi koko ajan teettämässä että ei tekisi pahoja ja joskus tulee olo että ovat hoksanneet tämän itsekin että äiti keksii tekemistä. Pihalla jos pitää ei sotkua tule sitä käytin ensimmäisten lasten kera pian vaan liikkeelle. Ettei tule sotkua. Plääh. Nyt se myrsky on suurempi kun menetin kävely kyvyn 7.12 yli kuukausi meni että pystyi 2 metriä kävelemään. Pienin on kohta 6 kk.. ryömii nyt kovin ja tutkii. Meidän uusin tulokkaan kuva. https://aijaa.com/wDSmUAHaaveilija39 kirjoitti:
Oho😮 Näissä on tekemistä. Mutta sinulle kyllä nostan hattua, että jaksat myös sitä raskasta ja välillä myös hyvinkin palkitsevaa elämää..🤗
Reikiä ei vielä.. mutta Juu jos tussit saa käteensä enkä huomaa, niin kyllä on seinät uudessa uskossa..Noi napero kirjat toi lohtua että kaikilla muillakin ihan tätä samaa. Ettei tämä ole mikään poikkeus jota kerkesi hävetäkkin. Onneksi minulla hyvä tilanne mies on apuna mutta silloin kun vanhimaiset oli pieniä se oli hyvin tuskaa ja riitaa miehen kanssakin kun toinen oli yötöissäkin yritin vaan pysyä poissa kotoa ettei sotkua tule ja sain siitäkin valitusta kun en viihdy kotona. Ei sitä ymmärtänyt yhtään on ihme ja kumma että jossain vaiheessa ymmärsikin auttaa kun niitä lapsia halusi ja päinvastoin sitten harmitellutkin eikä enää jättänyt silläin auttanutkin.
Haaveilija39 kirjoitti:
Oho😮 Näissä on tekemistä. Mutta sinulle kyllä nostan hattua, että jaksat myös sitä raskasta ja välillä myös hyvinkin palkitsevaa elämää..🤗
Reikiä ei vielä.. mutta Juu jos tussit saa käteensä enkä huomaa, niin kyllä on seinät uudessa uskossa..Tilanne minulla erityisen hyvä tuo esikoinenkin 16v ja 13v sekä 12v on vienyt noita 5v 4v ja 2v hiekkalaatikolle 20 minuutiksikin kun en pysnyt kävelemään että sinäänsä hyvin tukea onjo omasta perheestäkin. Väliin isommatkin tehnyt minun kanssa ruokaa kun isukki ei ole jaksanut kun se on meidän ruuat tekee. Myös väliin innostuvat leipomaan mitä haluaa ja keksivät.
Haaveilija39 kirjoitti:
Oho😮 Näissä on tekemistä. Mutta sinulle kyllä nostan hattua, että jaksat myös sitä raskasta ja välillä myös hyvinkin palkitsevaa elämää..🤗
Reikiä ei vielä.. mutta Juu jos tussit saa käteensä enkä huomaa, niin kyllä on seinät uudessa uskossa..Pihalla olo teettää väsyneeksi ja aidattuja pihoja (päiväkotipihoja) suosin tuolloin kun 2v lähti vaan menee. Se on sellaista jokainen lapsi erilainen .
- Anonyymi
Ilmeisesti saat lapsesi paremmin järjestykseen, mitä minä. En mä sentään seinää joudu oikeesti korjaamaan, mutt tapetointi menee jälleen uusiksi. Meillä tuo taiteilijatar on ihastunut piirtelemään tapettiin, omia ornamentejaan. Tämän viimeisemmän teki systerin spriiliukoisella mustalla tussilla, joka varmasti NÄKYY! Edellinen taideteos oli punaisella vahaliidulla ja sekin NÄKYI! Mimmi omistaa kyllä liitutaulun, jonka voi pestä puhtaaksi vaikka pelkällä vedellä.
Piirustus paperiakin on ainakin 5cm pino, lipaston laatikossa, jossa aikaisemmin myös värillisiä vahaliituja... nyt ne ovat jemmassa toisaalla. Ja käytetään ainoastaan yhdessä taiteillessamme, vahinkojen välttämiseksi. Systerinkin tussit ilmeisesti pitää vielä takavarikoida... tai kuten eräs henkilö ehdotti, eletään noiden taideteosten kanssa sovinnossa muutama vuosi. Lakkaavat hänen arvionsa mukaan, sitä mukaa, kun mukulakin vanhenee!
Hiukan vaikeaa; mä olen perfektionisti; ja tussilla piirretty makkarin seinään.... apua!
Mä näen sen töherryksen illalla viimeeksi, nukkumaan mennessäni... ja aamulla ensimmäisenä herätessäni uuteen päivään. Mä alan olla sietokyvyn rajoilla... katsotaan nyt kauanko mä jaksan sietää sotkettua seinää -> ennen kuin mä tapetoin sen taas uudelleen.
trollikka Haaveilija39 kirjoitti:
Oho😮 Näissä on tekemistä. Mutta sinulle kyllä nostan hattua, että jaksat myös sitä raskasta ja välillä myös hyvinkin palkitsevaa elämää..🤗
Reikiä ei vielä.. mutta Juu jos tussit saa käteensä enkä huomaa, niin kyllä on seinät uudessa uskossa..Jos meillä käyty pihalla ne nukkumaan menevät helpommin mutta päiväunia ei saa tapahtua tai valvoo myöhään.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ilmeisesti saat lapsesi paremmin järjestykseen, mitä minä. En mä sentään seinää joudu oikeesti korjaamaan, mutt tapetointi menee jälleen uusiksi. Meillä tuo taiteilijatar on ihastunut piirtelemään tapettiin, omia ornamentejaan. Tämän viimeisemmän teki systerin spriiliukoisella mustalla tussilla, joka varmasti NÄKYY! Edellinen taideteos oli punaisella vahaliidulla ja sekin NÄKYI! Mimmi omistaa kyllä liitutaulun, jonka voi pestä puhtaaksi vaikka pelkällä vedellä.
Piirustus paperiakin on ainakin 5cm pino, lipaston laatikossa, jossa aikaisemmin myös värillisiä vahaliituja... nyt ne ovat jemmassa toisaalla. Ja käytetään ainoastaan yhdessä taiteillessamme, vahinkojen välttämiseksi. Systerinkin tussit ilmeisesti pitää vielä takavarikoida... tai kuten eräs henkilö ehdotti, eletään noiden taideteosten kanssa sovinnossa muutama vuosi. Lakkaavat hänen arvionsa mukaan, sitä mukaa, kun mukulakin vanhenee!
Hiukan vaikeaa; mä olen perfektionisti; ja tussilla piirretty makkarin seinään.... apua!
Mä näen sen töherryksen illalla viimeeksi, nukkumaan mennessäni... ja aamulla ensimmäisenä herätessäni uuteen päivään. Mä alan olla sietokyvyn rajoilla... katsotaan nyt kauanko mä jaksan sietää sotkettua seinää -> ennen kuin mä tapetoin sen taas uudelleen.
trollikkaTapetoi makuuhuoneen seinien alaosat paksulla piirustus kartongilla. Voit sitten ihailla iloisena mitähän se taiteilija on tänään saanut aikaan, jopa rohkaista piirtämään, jos tuotoksia ei olisi ilmaantunut:)
AV - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ilmeisesti saat lapsesi paremmin järjestykseen, mitä minä. En mä sentään seinää joudu oikeesti korjaamaan, mutt tapetointi menee jälleen uusiksi. Meillä tuo taiteilijatar on ihastunut piirtelemään tapettiin, omia ornamentejaan. Tämän viimeisemmän teki systerin spriiliukoisella mustalla tussilla, joka varmasti NÄKYY! Edellinen taideteos oli punaisella vahaliidulla ja sekin NÄKYI! Mimmi omistaa kyllä liitutaulun, jonka voi pestä puhtaaksi vaikka pelkällä vedellä.
Piirustus paperiakin on ainakin 5cm pino, lipaston laatikossa, jossa aikaisemmin myös värillisiä vahaliituja... nyt ne ovat jemmassa toisaalla. Ja käytetään ainoastaan yhdessä taiteillessamme, vahinkojen välttämiseksi. Systerinkin tussit ilmeisesti pitää vielä takavarikoida... tai kuten eräs henkilö ehdotti, eletään noiden taideteosten kanssa sovinnossa muutama vuosi. Lakkaavat hänen arvionsa mukaan, sitä mukaa, kun mukulakin vanhenee!
Hiukan vaikeaa; mä olen perfektionisti; ja tussilla piirretty makkarin seinään.... apua!
Mä näen sen töherryksen illalla viimeeksi, nukkumaan mennessäni... ja aamulla ensimmäisenä herätessäni uuteen päivään. Mä alan olla sietokyvyn rajoilla... katsotaan nyt kauanko mä jaksan sietää sotkettua seinää -> ennen kuin mä tapetoin sen taas uudelleen.
trollikkaEn voi kuvitella miten olisin reagoinut, jos lapset olisivat "innostuneet" piirtämään seiniin. Ainoa paha mitä tekivät oli hymynaaman piirtäminen aika laimeasti kuulakärkikynällä ruokapöydän tuoliin. Siitäkin nostin kamalan metelin!
- Sheena - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tapetoi makuuhuoneen seinien alaosat paksulla piirustus kartongilla. Voit sitten ihailla iloisena mitähän se taiteilija on tänään saanut aikaan, jopa rohkaista piirtämään, jos tuotoksia ei olisi ilmaantunut:)
AVNiinpä, ja sitten joku kerta jossain kylässä ollessammekin; ehkä saadaan ihailla taideteoksia heidän seinällään! Eikä siihen tarvita kuin sopiva piirustus väline ja hetki aikaa.
Sulla ei taida sittenkään olla kokemusta eläväisestä tyttölapsesta. Tai sanotaan näin; ett olet saanut sellaisen herran enkelin, joka ei aina toteuta itseään, sille tuulelle sattuessaan.
Mun rakas tyttäreni, omaa kiharoidensa alla, sellaiset pienet nystyrät... miksikähän mä niitä nimittäisin? Mimmi ei ole häijy, mutt erittäin eläväinen ja kokeilun haluinen; "pikku piru" toisinaan, ja saa aikaiseksi vaikka mitä. Siinä sun silmänräpäyksessä, ett ehdi edes huokaista! Tämä neuvo ei ainakaan meillä toimi, eikä ole toiminut se liitutaulukaan!
Kaikesta huolimatta, kalliiksi tulee, mutt ehkä ne ovat niitä kuuluisia elämän oppirahoja.
Joka tapauksessa, näiden sotkujenkin jälkeen, kun mä olen pureskellut kynteni nysiksi;
Mimmi on mulle rankkainta, mitä mun elämässäni ON!
trollikka - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niinpä, ja sitten joku kerta jossain kylässä ollessammekin; ehkä saadaan ihailla taideteoksia heidän seinällään! Eikä siihen tarvita kuin sopiva piirustus väline ja hetki aikaa.
Sulla ei taida sittenkään olla kokemusta eläväisestä tyttölapsesta. Tai sanotaan näin; ett olet saanut sellaisen herran enkelin, joka ei aina toteuta itseään, sille tuulelle sattuessaan.
Mun rakas tyttäreni, omaa kiharoidensa alla, sellaiset pienet nystyrät... miksikähän mä niitä nimittäisin? Mimmi ei ole häijy, mutt erittäin eläväinen ja kokeilun haluinen; "pikku piru" toisinaan, ja saa aikaiseksi vaikka mitä. Siinä sun silmänräpäyksessä, ett ehdi edes huokaista! Tämä neuvo ei ainakaan meillä toimi, eikä ole toiminut se liitutaulukaan!
Kaikesta huolimatta, kalliiksi tulee, mutt ehkä ne ovat niitä kuuluisia elämän oppirahoja.
Joka tapauksessa, näiden sotkujenkin jälkeen, kun mä olen pureskellut kynteni nysiksi;
Mimmi on mulle rankkainta, mitä mun elämässäni ON!
trollikkaJuu, herran enkeleitähän kaikki lapset ovat.
Minullakin on makuuhuoneessa tyttäreni piirustuksia, kaksi seinää ihan täynnä. Ne on tehty A3 arkille, alareunassa vuosi ja nimmari.
Yhtään kynän jälkeä ei seiniltä löydy, ainoat on vaatekaapin seinässä, jossa on päivämäärä ja pituusviivat. Olen ne itse seinään töhertänyt.
AV - Anonyymi
Haaveilija39 kirjoitti:
Oho😮 Näissä on tekemistä. Mutta sinulle kyllä nostan hattua, että jaksat myös sitä raskasta ja välillä myös hyvinkin palkitsevaa elämää..🤗
Reikiä ei vielä.. mutta Juu jos tussit saa käteensä enkä huomaa, niin kyllä on seinät uudessa uskossa..Lasta ei saa laittaa kuivausrumpuun!😄
Minkä ikäinen isosisko on? Voisiko hän vahtia lapsia silloin tällöin niin saat tehtyä kotihommia rauhassa. Joku pikku korvaus tietty. Anonyymi kirjoitti:
Juu, herran enkeleitähän kaikki lapset ovat.
Minullakin on makuuhuoneessa tyttäreni piirustuksia, kaksi seinää ihan täynnä. Ne on tehty A3 arkille, alareunassa vuosi ja nimmari.
Yhtään kynän jälkeä ei seiniltä löydy, ainoat on vaatekaapin seinässä, jossa on päivämäärä ja pituusviivat. Olen ne itse seinään töhertänyt.
AVNoihan se meilläkin meni esikoisen kohdalla sitten kun oli toinen syntyi vieressä keksittiin heitellä märkiä nuoremman pikku veljensä kanssa vessapapereita kattoon asti märkiä heitettiin ja lapsi kun oli kuullut sanottava” hienosti tehty nyt pitäisi laittaa rasti seinää” tämä tyttö piirsi seinät täyteen rasteja. Isompi sisar osasi lukot avata pienempi tyhjensi laatikon. Tyttö luovuus näkyi eri tavoin piti pehmolelu tyhjentää nukkekodin ympärille. Veljensä taas kantoi hiekkaa salaa, että oli hiekat mukana kun työkoneilla leikki.
Lapset ovat erilaisia eikä niissä pysty olemaan 24/7 kiinni. Tekevät asiat ihan silmien edessäkin kuin maalia pistettiin sormeen ja suoksi kerhossa karkuun. Kyllä ne keksivät kaiken.- Anonyymi
valtakunta kirjoitti:
Noihan se meilläkin meni esikoisen kohdalla sitten kun oli toinen syntyi vieressä keksittiin heitellä märkiä nuoremman pikku veljensä kanssa vessapapereita kattoon asti märkiä heitettiin ja lapsi kun oli kuullut sanottava” hienosti tehty nyt pitäisi laittaa rasti seinää” tämä tyttö piirsi seinät täyteen rasteja. Isompi sisar osasi lukot avata pienempi tyhjensi laatikon. Tyttö luovuus näkyi eri tavoin piti pehmolelu tyhjentää nukkekodin ympärille. Veljensä taas kantoi hiekkaa salaa, että oli hiekat mukana kun työkoneilla leikki.
Lapset ovat erilaisia eikä niissä pysty olemaan 24/7 kiinni. Tekevät asiat ihan silmien edessäkin kuin maalia pistettiin sormeen ja suoksi kerhossa karkuun. Kyllä ne keksivät kaiken.Varmasti ovat erilaisia, tuo seinään piirtelyn tarve on varmaan ensin jokaisella lapsella?
Hyvähän se on jos halutaan kokeilla taiteellisia kykyjä, normaalia lapsen touhuamista.
Pitää vain johdattaa tekemään se paperille, ei seinille. Voidaan sitten yhdessä laittaa seinään ne juuri tehdyt "Picassot". Ja niitä Picassoja on kasapäin, vain osa on seinillä.
Jokainen meistä on piirrellyt jotain seinään, se joka sanoo ettei ole, se valehtelee.
Tuon saa kyllä pois, vaatii vähän työtä ja myös sitä seurantaa.
Voi puhjeta uudestaan kukkaan teini-iässä, tai sitten ministerikauden jälkeen myöhäisemmässä elämänvaiheessa. Eikös se Arhinmäkikin saanut nuhteet poliisilta laittomasta seinämaalauksesta:)
AV Anonyymi kirjoitti:
Lasta ei saa laittaa kuivausrumpuun!😄
Minkä ikäinen isosisko on? Voisiko hän vahtia lapsia silloin tällöin niin saat tehtyä kotihommia rauhassa. Joku pikku korvaus tietty.Joo ei saa laittaa. Vaatteet voi pistää eikä tarvitse pistään kuivuun,
Anonyymi kirjoitti:
Varmasti ovat erilaisia, tuo seinään piirtelyn tarve on varmaan ensin jokaisella lapsella?
Hyvähän se on jos halutaan kokeilla taiteellisia kykyjä, normaalia lapsen touhuamista.
Pitää vain johdattaa tekemään se paperille, ei seinille. Voidaan sitten yhdessä laittaa seinään ne juuri tehdyt "Picassot". Ja niitä Picassoja on kasapäin, vain osa on seinillä.
Jokainen meistä on piirrellyt jotain seinään, se joka sanoo ettei ole, se valehtelee.
Tuon saa kyllä pois, vaatii vähän työtä ja myös sitä seurantaa.
Voi puhjeta uudestaan kukkaan teini-iässä, tai sitten ministerikauden jälkeen myöhäisemmässä elämänvaiheessa. Eikös se Arhinmäkikin saanut nuhteet poliisilta laittomasta seinämaalauksesta:)
AVJoo kun näen seinään piirtämässä sanon asiasta täällä on paperia ei ole kiva taas sitten siivota kun aika menee siivomiseen. Kyllä johdattelen meillä 3v on kuin enkeli sanoo minulle ”kiitos äiti” eikä kukaan muu edes kiitä ja siivoaa autonsa jotka on hyvin tärkeitä ja myös erikseen kun tuli naapuri esitteli itsensä mummoksi ”hihkasi oooh onko mummoja oikeasti olemassa”
Se on ihan erilainen kun muut lapset ollut ei kukaan minua ole kiittänyt.Anonyymi kirjoitti:
Varmasti ovat erilaisia, tuo seinään piirtelyn tarve on varmaan ensin jokaisella lapsella?
Hyvähän se on jos halutaan kokeilla taiteellisia kykyjä, normaalia lapsen touhuamista.
Pitää vain johdattaa tekemään se paperille, ei seinille. Voidaan sitten yhdessä laittaa seinään ne juuri tehdyt "Picassot". Ja niitä Picassoja on kasapäin, vain osa on seinillä.
Jokainen meistä on piirrellyt jotain seinään, se joka sanoo ettei ole, se valehtelee.
Tuon saa kyllä pois, vaatii vähän työtä ja myös sitä seurantaa.
Voi puhjeta uudestaan kukkaan teini-iässä, tai sitten ministerikauden jälkeen myöhäisemmässä elämänvaiheessa. Eikös se Arhinmäkikin saanut nuhteet poliisilta laittomasta seinämaalauksesta:)
AVLapsi on erittäin rauhallinen mutta keksi taas sitten tavaroiden heittämisen, nauraakin päälle ja tv-smart oleg plips meni rikki. Jos tiedät hyvin kallis tv mikä menee 1000 hinta. Siis se jo täyttikin just 4vuotta ei taas jaksa vuorostaa kuunnella kirjoja taas 2v tuo kasapäin kirjoja käsiini että pitää lukea.
Anonyymi kirjoitti:
Varmasti ovat erilaisia, tuo seinään piirtelyn tarve on varmaan ensin jokaisella lapsella?
Hyvähän se on jos halutaan kokeilla taiteellisia kykyjä, normaalia lapsen touhuamista.
Pitää vain johdattaa tekemään se paperille, ei seinille. Voidaan sitten yhdessä laittaa seinään ne juuri tehdyt "Picassot". Ja niitä Picassoja on kasapäin, vain osa on seinillä.
Jokainen meistä on piirrellyt jotain seinään, se joka sanoo ettei ole, se valehtelee.
Tuon saa kyllä pois, vaatii vähän työtä ja myös sitä seurantaa.
Voi puhjeta uudestaan kukkaan teini-iässä, tai sitten ministerikauden jälkeen myöhäisemmässä elämänvaiheessa. Eikös se Arhinmäkikin saanut nuhteet poliisilta laittomasta seinämaalauksesta:)
AVNoh joo arhimäki sai nuhteet joo miehet on vain sellaisia ettö joukossa ei ainakaan kovin viisastunut ole. Taas meidän 10 vuotiaan tytön jutut taas poikkeaa myös halusi yhtenä kertana tämmöisen vastaavan synttärilahjaksi https://www.verkkokauppa.com/fi/product/171182/Arduino-Starter-Kit-Arduino-aloituspakkaus .
isomman aloituspakkauksen muistaakseni ostettiin. nyt se halusi ihan vaan metallin paljastimen synttärilahjaksi.Anonyymi kirjoitti:
Lasta ei saa laittaa kuivausrumpuun!😄
Minkä ikäinen isosisko on? Voisiko hän vahtia lapsia silloin tällöin niin saat tehtyä kotihommia rauhassa. Joku pikku korvaus tietty.Asuu äidillänsä. Käy toki meillä aina välillä ja hänestä on suurensuuri apu silloin🥰
valtakunta kirjoitti:
Noh joo arhimäki sai nuhteet joo miehet on vain sellaisia ettö joukossa ei ainakaan kovin viisastunut ole. Taas meidän 10 vuotiaan tytön jutut taas poikkeaa myös halusi yhtenä kertana tämmöisen vastaavan synttärilahjaksi https://www.verkkokauppa.com/fi/product/171182/Arduino-Starter-Kit-Arduino-aloituspakkaus .
isomman aloituspakkauksen muistaakseni ostettiin. nyt se halusi ihan vaan metallin paljastimen synttärilahjaksi.Erikoisia lahjoja. Mut voihan se olla kivaa etsiä sitten vaikka niitä aarteita.
- Anonyymi
Tämä ketju virvoitti muuttamaan kasvatusmetodiani.
Aikaisemmin tytär on saanut harjoittaa eri taitoja joista hänelle on hyötyä tulevaisuudessa. Vie vanhempien vapaa-ajan kokonaan, maksaakin tonneja vuodessa.
Pitää alkaa ehdollistamaan, eli jos haluat ok, käy, MUTTA...Lapsen pitää herätä tuntia ennen äitiä, tehdä aamiainen äidille ja siivota ja pestä teon jäljet pois. Kattaa pöytä puhtaalla liinalla, jonka päälle voi aamiaisen asettaa astioihin rakkaudella.
Kun aamiainen on valmis, on esimaisteltu ja maukas, voi äidin herättää ensin pienellä kuiskauksella, kevyellä kosketuksella.
Hyvää huomenta äiti, kiitos että synnytit minut:)
AVTuota ei meillä tulisi olemaan tuollaista ikinä. Meillä ei arvosteta mitä on opittu. Eikä meidän vanhempien aikaa arvostettu. Se tulee varmasti aikuisena. Itse en halua kuulla kiitos äiti että synnytit minut.
Ikävä kyllä poika koki syyllisyyttä selästäni kun menetin kävelykyvyn enkä ihmettele auttoikin minua sen vuoksi minä vaan nostin häntä ylös kouluun 16v lasta jotain tapahtui ristiluun seudulla. Enkä pystynyt kävelemään. Ei ollut kouluun motivaatiota mennä.
Voin sanoa kyseinen asia toi uuden näkökulman minulle kun selän hajoitin kipua kääntyminen teki istuminen vain kun rauhoittui kipua ei ollut ja makasi paikallaan. Voinsanoa elää kaikella sillä jos minut muistettiin ruokia koska minulla oli pala ettei minua ruokita. Kivuissa konttasin pienin askelin vessaan nousemiset laskemiset itkun partaalla. Se herätti minut ei pysty arvostamaan asioita koska ei ole koskaan ollut puutosta.valtakunta kirjoitti:
Ikävä kyllä poika koki syyllisyyttä selästäni kun menetin kävelykyvyn enkä ihmettele auttoikin minua sen vuoksi minä vaan nostin häntä ylös kouluun 16v lasta jotain tapahtui ristiluun seudulla. Enkä pystynyt kävelemään. Ei ollut kouluun motivaatiota mennä.
Voin sanoa kyseinen asia toi uuden näkökulman minulle kun selän hajoitin kipua kääntyminen teki istuminen vain kun rauhoittui kipua ei ollut ja makasi paikallaan. Voinsanoa elää kaikella sillä jos minut muistettiin ruokia koska minulla oli pala ettei minua ruokita. Kivuissa konttasin pienin askelin vessaan nousemiset laskemiset itkun partaalla. Se herätti minut ei pysty arvostamaan asioita koska ei ole koskaan ollut puutosta.Siis itselleni kova pala pyytää syömistä koska olin täysin kykenemätön tekemään voin sanoa. Luulen asioilla kuin tuolla väliaikaisella hajoamisella osaa paremmin arvostaa asioista kuin liikkumisen kykyäänkin. Ikävä kyllä en ole vieläkään kunnossa mutta ymmärrän hyvin niitä jotka ei metriäkään kävele.
valtakunta kirjoitti:
Siis itselleni kova pala pyytää syömistä koska olin täysin kykenemätön tekemään voin sanoa. Luulen asioilla kuin tuolla väliaikaisella hajoamisella osaa paremmin arvostaa asioista kuin liikkumisen kykyäänkin. Ikävä kyllä en ole vieläkään kunnossa mutta ymmärrän hyvin niitä jotka ei metriäkään kävele.
Voi kamala😮 ikävää, että noin kävi.
Haaveilija39 kirjoitti:
Voi kamala😮 ikävää, että noin kävi.
Joo. niin iltarutiinit on hyvin tärkeitä niissä väliin haetaan monet sadut kiinnostaa sekin oli haastavaa että ne kuulemaan sopivat sadut on hyviä kannattaa aloittaa lyhyistä saduista. Epäilen että on hankala kuunnella jos ei jaksa kuunnella satuja se on erityisen tärkeä koulussakin jaksaa kuunnella opettajaa, kannattaa aloittaa sitten lukea kuvakirjoja päivisin että iltasin kiinnostaa. Puheen kehitys on hyvin tärkeää se että kuuntelee sääntöjäkin paremmin kuin koulussakin kun kuunnellaan satuja ja oppii ymmärtämään paremmin kuulemaansa, eikä ole niin valikoivaa korvan kuuntelu.
- Anonyymi
valtakunta kirjoitti:
Joo. niin iltarutiinit on hyvin tärkeitä niissä väliin haetaan monet sadut kiinnostaa sekin oli haastavaa että ne kuulemaan sopivat sadut on hyviä kannattaa aloittaa lyhyistä saduista. Epäilen että on hankala kuunnella jos ei jaksa kuunnella satuja se on erityisen tärkeä koulussakin jaksaa kuunnella opettajaa, kannattaa aloittaa sitten lukea kuvakirjoja päivisin että iltasin kiinnostaa. Puheen kehitys on hyvin tärkeää se että kuuntelee sääntöjäkin paremmin kuin koulussakin kun kuunnellaan satuja ja oppii ymmärtämään paremmin kuulemaansa, eikä ole niin valikoivaa korvan kuuntelu.
Kyllä Mimmi puheen ymmärtää, itse vaan ei oikein osaa puhua. Kyllä sieltä välillä Kiitos tulee... lyhennettynä eli tossh. Koiran nimen sanoo selvästi Poju, pappa on hänelle paapa.
Mun systeri on Iiuu, mammat ovat ristineet sisareni nykyään sitten Iituksi. Yhtenä iltana soitin hänelle lastenlauluja tietokoneelta; Karhunpoika sairastaa, häntä hellikäämme, jne...
Mimmi kävi hakemassa lelunallensa ja silitteli sen päätä... ai ai. Joten kyllä Mimmi puheen ymmärtää, jos haluaa ymmärtää. Toisinaan käyttäytyy kuin ei olisi ymmärtänyt, mutt siitäkin on "kärähtänyt", kun ei vielä tarpeeksi ovela osaa olla.
Mä odotan jouluun asti; ett jonkinlaista kehitystä tuohon puheeseen tulisi, uusia asioita kun oppii lähes päivittäin. Tänään esim. ilmoitti suoraan; jano, sai mukiinsa simaa; tossh!
Kyllä tuo taitaa olla ihan geeneissä, mä olen ollut samanlainen tuppisuu, vaikka asiani pystyin kyllä kertomaan elekielelläni. Mimmin kanssa ilmeisesti toistuu samat kuviot!
Toivottavasti se on vaan mun epäilykseni... ja tilanne selvenee ½vuoden sisällä!
trollikka Anonyymi kirjoitti:
Kyllä Mimmi puheen ymmärtää, itse vaan ei oikein osaa puhua. Kyllä sieltä välillä Kiitos tulee... lyhennettynä eli tossh. Koiran nimen sanoo selvästi Poju, pappa on hänelle paapa.
Mun systeri on Iiuu, mammat ovat ristineet sisareni nykyään sitten Iituksi. Yhtenä iltana soitin hänelle lastenlauluja tietokoneelta; Karhunpoika sairastaa, häntä hellikäämme, jne...
Mimmi kävi hakemassa lelunallensa ja silitteli sen päätä... ai ai. Joten kyllä Mimmi puheen ymmärtää, jos haluaa ymmärtää. Toisinaan käyttäytyy kuin ei olisi ymmärtänyt, mutt siitäkin on "kärähtänyt", kun ei vielä tarpeeksi ovela osaa olla.
Mä odotan jouluun asti; ett jonkinlaista kehitystä tuohon puheeseen tulisi, uusia asioita kun oppii lähes päivittäin. Tänään esim. ilmoitti suoraan; jano, sai mukiinsa simaa; tossh!
Kyllä tuo taitaa olla ihan geeneissä, mä olen ollut samanlainen tuppisuu, vaikka asiani pystyin kyllä kertomaan elekielelläni. Mimmin kanssa ilmeisesti toistuu samat kuviot!
Toivottavasti se on vaan mun epäilykseni... ja tilanne selvenee ½vuoden sisällä!
trollikkaKyllä kuulostaa laahaavan perässä mitä myöhemmäksi jää sitä enemmän jätättää kuntoutus resusseja ei enää kouluiässä puheterapioista on pula. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00413
” Kolmevuotias on taitava puhuja. Usein vanhemmat ymmärtävät kaiken kolmevuotiaan puheen ja osaavat tarvittaessa olla tulkkina. Kolmevuotiaana on tavallista, että lapsi toistelee tavuja sanoista "pa-pa-pallo!" Tätä ei kannata säikähtää. Se johtuu vain siitä, että lapsen ajatus juoksee nopeammin kuin suu ehtii puhua. Kolmevuotias osaa kertoa vanhemmilleen esimerkiksi päiväkotipäivän tapahtumista. Hän ymmärtää aikuisten keskustelusta sanan sieltä, toisen täältä. Toisinaan tulee väärinymmärryksiä. Hän kyselee paljon miksi-kysymyksiä. Kolmevuotias osaa leikkiä pitkiä roolileikkejä rinnakkain toisten lasten kanssa.”valtakunta kirjoitti:
Kyllä kuulostaa laahaavan perässä mitä myöhemmäksi jää sitä enemmän jätättää kuntoutus resusseja ei enää kouluiässä puheterapioista on pula. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00413
” Kolmevuotias on taitava puhuja. Usein vanhemmat ymmärtävät kaiken kolmevuotiaan puheen ja osaavat tarvittaessa olla tulkkina. Kolmevuotiaana on tavallista, että lapsi toistelee tavuja sanoista "pa-pa-pallo!" Tätä ei kannata säikähtää. Se johtuu vain siitä, että lapsen ajatus juoksee nopeammin kuin suu ehtii puhua. Kolmevuotias osaa kertoa vanhemmilleen esimerkiksi päiväkotipäivän tapahtumista. Hän ymmärtää aikuisten keskustelusta sanan sieltä, toisen täältä. Toisinaan tulee väärinymmärryksiä. Hän kyselee paljon miksi-kysymyksiä. Kolmevuotias osaa leikkiä pitkiä roolileikkejä rinnakkain toisten lasten kanssa.”Meillä 3v. Kanssa päivittäin käydään läpi mikä tuo on nenä, entä tuo korva🙂 kivaa puuhaa..
- Anonyymi
Haaveilija39 kirjoitti:
Meillä 3v. Kanssa päivittäin käydään läpi mikä tuo on nenä, entä tuo korva🙂 kivaa puuhaa..
Kyllä Mimmi tietää ruumiinosat ja ymmärtää aika hyvin puheen; jos haluaa ymmärtää!
Vieraampia aikuisia, sitt saattaa kusettaa; sillä ymmärtämättömyydellään... kun ei ole aikomustakaan totella. Mun Broidit sekä Käly, menevät 1-0 tähän kuoppaan, koska Mimmi ei puhu; ei myöskään ymmärrä mitä hänelle puhutaan! Ei pidä paikkaansa!
Just viime viikolla 8 vuotias serkkutyttö opetti Mimmille, alle ½-tunnissa, ruutuhyppelyn säännöt! Ei 8 vuotias osaa kuvitella ettei toinen ymmärrä puhetta, kun kerta kuulee!
Kertas niitä sääntöjä Mimmille, antoi tasoitustakin! Mimmi sai tehdä 2 virhettä, sitten vuoro vaihtui. Otti Mimmin pelimerkin ja heitti omansa tilalle; "Se on mun vuoro nyt, SÄ hypit väärin ja nyt on mun vuoro! Mimmi katso miten mä hyppään! Teet sitten samalla tavalla, omalla vuorollasi! Mä olin varma ett Mimmiltä palaa proput ja asiasta tulee kova riita... varmaan päättyy Mimmin itkuun! Ei päättynyt, ihan sovinnossa hyppelivät.
Mimmi oppi jotakuinkin ne säännöt, siksi aikaa kun hyppelivät keskenään! Tiesi itsekin tehneensä virheen pelatessaan ja käveli rappusille istumaan, Annan pelivuoron ajaksi.
Nyt Anna ei ole ollut ruutua hyppimässä ja Mimmi hyppii taas säännöttömillä säännöillään; ilmeisesti koska on yksinään hyppimässä miks turhaan pitäisi katkoja. Mimmi ymmärtää oikein hyvin puheen, vaikka ei itse puhu... pitkiä jorinoita. Kaksi tai korkeintaan 3 sanaa yhdistää, lauseeksi. Kaadoin hänelle maitoa lasiin; EI juo, ja pudisteli päätään, asia oli sillä selvä!
Kommunikaatio olisi käynyt niinkin; et olisin kysynyt haluaako hän maitoa? Yksinkertaisesti mä vaan oletin hänen juovan sitä kuumana päivänä, mun virhearvioni.
trollikka Anonyymi kirjoitti:
Kyllä Mimmi tietää ruumiinosat ja ymmärtää aika hyvin puheen; jos haluaa ymmärtää!
Vieraampia aikuisia, sitt saattaa kusettaa; sillä ymmärtämättömyydellään... kun ei ole aikomustakaan totella. Mun Broidit sekä Käly, menevät 1-0 tähän kuoppaan, koska Mimmi ei puhu; ei myöskään ymmärrä mitä hänelle puhutaan! Ei pidä paikkaansa!
Just viime viikolla 8 vuotias serkkutyttö opetti Mimmille, alle ½-tunnissa, ruutuhyppelyn säännöt! Ei 8 vuotias osaa kuvitella ettei toinen ymmärrä puhetta, kun kerta kuulee!
Kertas niitä sääntöjä Mimmille, antoi tasoitustakin! Mimmi sai tehdä 2 virhettä, sitten vuoro vaihtui. Otti Mimmin pelimerkin ja heitti omansa tilalle; "Se on mun vuoro nyt, SÄ hypit väärin ja nyt on mun vuoro! Mimmi katso miten mä hyppään! Teet sitten samalla tavalla, omalla vuorollasi! Mä olin varma ett Mimmiltä palaa proput ja asiasta tulee kova riita... varmaan päättyy Mimmin itkuun! Ei päättynyt, ihan sovinnossa hyppelivät.
Mimmi oppi jotakuinkin ne säännöt, siksi aikaa kun hyppelivät keskenään! Tiesi itsekin tehneensä virheen pelatessaan ja käveli rappusille istumaan, Annan pelivuoron ajaksi.
Nyt Anna ei ole ollut ruutua hyppimässä ja Mimmi hyppii taas säännöttömillä säännöillään; ilmeisesti koska on yksinään hyppimässä miks turhaan pitäisi katkoja. Mimmi ymmärtää oikein hyvin puheen, vaikka ei itse puhu... pitkiä jorinoita. Kaksi tai korkeintaan 3 sanaa yhdistää, lauseeksi. Kaadoin hänelle maitoa lasiin; EI juo, ja pudisteli päätään, asia oli sillä selvä!
Kommunikaatio olisi käynyt niinkin; et olisin kysynyt haluaako hän maitoa? Yksinkertaisesti mä vaan oletin hänen juovan sitä kuumana päivänä, mun virhearvioni.
trollikkaNäitähän käy😊
Pitäisi tosiaan muistaa kysyä mitä olet vailla. Mutta en minäkään aina muista kysyä vaan ojennan vaikka vettä ja toisella onkin nälkä🤣
- Anonyymi
Ensinnäkin tarvitaan ehdottomasti pimennysverhot. Jos nukkumaan on tarkoitus mennä seiskalta, neljän viiden aikaan pitäisi hyppiä ja pomppia ulkosalla, jotta kroppa rasittuisi riittävästi.
Meillä aikoinaan toimi samat iltarituaalit; iltapala, pesulle ja pisulle, iltaruno (tai satu) ja iltahali. Kun lapset olivat isompia jokainen sai kertoa oman päivän tapahtumista tai ajatuksiaan ennen iltahalia. Lapset olivat jo myöhäisteinejä, kun jätettiin viimeinenkin rituaali, iltahali pois ohjelmasta.
Lasten kasvaessa ymmärrys lisääntyy, ja silloin voi vedota järkeen; nukkumaan on mentävät än yy tee nyt, koska muuten ei aamulla jaksa herätä. Kannattaa myös sanoa, että uni tulee kun rauhoittuu unta varten. Ei voi rahoittua, jos ei pysy sängyssä. Ts. sängyssä pysytään, kun nukkumaan on menty.
- Sheena - Anonyymi
Laita paikallislehteen ilmoitus, jossa pyydät vapaahtoistyötä eläkeläiseltä lasten ilta-rauhoitteluun. Saattaisi joku ryhtyä. Sinä voisit tehdä kotihommat.
- Anonyymi
Tai FACEen. Meidän kylällä on facessa mm. kirppis, saa läheltä hakea tarpeellista tavaraa, miksei voisi olla tällainenkin eri avunpyyntö.palsta tai sitten sille kirppispalstalle.
- Anonyymi
Selailin palstaa. Alloittaja on kirjoittanut niin runsaasti kommentteja että tässä ajassa ne pyykit olisi jo koneesta kuivumassa. Onko siis valikoitua jaksamista. Ei millään pahalla, ehkä vähän kurillani. Nyt itse siirryn iltapuuhiin ja katson näitä jorinoita huomenna.
- Anonyymi
Hyvä huomio.
- Anonyymi
Niin, miten on sitten mahdollista olla täällä? Niinkuin tuossa kommentissani pohdin, niin aiemmin ei ollut nettiä ja vuorokaudet oli kai tuntimäärältään pidempiä kuin nykyään. ;)
Anonyymi kirjoitti:
Niin, miten on sitten mahdollista olla täällä? Niinkuin tuossa kommentissani pohdin, niin aiemmin ei ollut nettiä ja vuorokaudet oli kai tuntimäärältään pidempiä kuin nykyään. ;)
No sulla ei ole ollut varmaan silloin elämän murheita.. tai vaikka olisi ollut, niin olet pystynyt silti pitämään pakan kunnossa..
- Anonyymi
Mikset voi ripustaa pyykkejä vaikka lapset olisi hereillä?
Voin toki. Mutta jos en esim muista laittaa ajoissa pesukonetta päälle. Niin siellähän ne pyykit odottaa..
- Anonyymi
Koska miehen jutut on jopa trolliksi epäuskottavia, ei kun jotkuthan uskoo näihin tuhannen yön tilityksiin
- Anonyymi
Mulla oli kaksi alle kaksi vuotiasta, joiden hoidosta vastasin yksin. Sain imuroitua asunnon joka päivä, tarjolla oli kotona tehtyä ruokaa säännöllisin väliajoin ja lapset puhtaita.
En keksi muuta selitystä kuin netin, jota ei silloin ollut, koska minä ehdin kyllä tehdä ihan kaiken niin että olin päivän päätteeksi tyytyväinen itseeni. Niin ja minä olin lasten kanssa kolmisin eli apua ei ollut edes saatavilla..
Töihin mentyäni hain lapset ilyapäivällä päivähoidosta ja tein taas ruuan, siivosin, pyykkäsin, kylvetin ja luin iltasadun ennen nukkumaanmenoa. En sitten tiedä olisiko vuorokaudessa ollut aikaisemmin enemmän tunteja. ;)Sanotaanko näin, että tilanteeni on sen verran haastavampi et jo sekin vie mun ylimääräisiä mehuja..
- Anonyymi
Haaveilija39 kirjoitti:
Sanotaanko näin, että tilanteeni on sen verran haastavampi et jo sekin vie mun ylimääräisiä mehuja..
Mikä siitä tekee haastavamman kuin muilla yhden vanhemman perheillä? Joka ainut yhden vanhemman perheen aikuinen käynyt läpi jonkun surun, olipa se sitten ero tai kuolema. Pakko on kestää ja puskea senkin vaiheen läpi.
Anonyymi kirjoitti:
Mikä siitä tekee haastavamman kuin muilla yhden vanhemman perheillä? Joka ainut yhden vanhemman perheen aikuinen käynyt läpi jonkun surun, olipa se sitten ero tai kuolema. Pakko on kestää ja puskea senkin vaiheen läpi.
No jokainen me ollaan yksilöitä. Toisille ”helpompaa” ja toisille ei.
- Anonyymi
Sanon yhden hyvän idean joka on että olet ISÄ ja sitten käsket tai kannat n kakarat sänkyyn.
- Anonyymi
Siihen, että nukkumisesta lapsilla ylipäätään tulee mitään, on oltava todella säännöllinen päivärytmi. Makuuhuoneessa pimennysverho voi auttaa. Itse myös käyttäisin käskytyksen sijaan palkintoa; esim. lupaat jotain määriteltyä mukavaa tekemistä seuraavana päivänä. Oma poikani kun oli pieni, sain hänet oppimaan 19:30-07:30 unirytmiin ja nukkui koko yön ellei sitten ollut kipeä. Vielä teininäkin veteli samalla rytmillä + pari kolme tuntia myöhempään. Itselleni sinkkuäitinä oli elintärkeää tämä 'hengähdystauko' ja akkujen lataus seuraavaa päivää varten.
Olenkin käyttänyt sitä, että jos nyt annetaan kaikkien nätisti nukkua. Niin huomenna siitä seuraa…
- Anonyymi
Onko sinulla mies jokin poikkeuksellinen fiksaatio tähän perheenäitiyteen?
- Anonyymi
Haaveilija39 kirjoitti:
No minä haluan olla nainen😂😂😂
Tuli törkeä ajatus mieleeni.
Jos olisin sinkku ilman rajoitteita, voisin ehdottaa seuraavaa.
Nukutan pojat iltasatuineen hyvissä ajoin, he ovat tyytyväisiä. Jos saa tehdä "saman" poikien nukkuessa myös äidille, ilman iltasatua...saisit olla nainen mieleltäsi ja koko fysiikaltasi.
Tuollaisia miehiä muuten voi olla harvassa? Pitäisi olla varmaan se jännämies:)
Toivottavasti löydät sen ikioman jännämiehen, joka olisi myös sopivasti järkevä.
Tylsäähän ei kannata ottaa, vaihtuu kuin eteisen matto.
AV Anonyymi kirjoitti:
Tuli törkeä ajatus mieleeni.
Jos olisin sinkku ilman rajoitteita, voisin ehdottaa seuraavaa.
Nukutan pojat iltasatuineen hyvissä ajoin, he ovat tyytyväisiä. Jos saa tehdä "saman" poikien nukkuessa myös äidille, ilman iltasatua...saisit olla nainen mieleltäsi ja koko fysiikaltasi.
Tuollaisia miehiä muuten voi olla harvassa? Pitäisi olla varmaan se jännämies:)
Toivottavasti löydät sen ikioman jännämiehen, joka olisi myös sopivasti järkevä.
Tylsäähän ei kannata ottaa, vaihtuu kuin eteisen matto.
AVNo kiitoksia tästä😁 Kyllä se jännämies löytyy vielä jonakin kauniina päivänä😉
Itsellä ei ole osunut haastavaa jälkikasvua kohdalle kun puhutaan nukahtamisesta. Täältä on tullut jo hyvää tekstiä noiden rutiinien suuntaan ja pitkällä aikavälillä se on varmasti voittava valinta.
Jos taas kaipaat nopeampitempoista vinkkiä niin heitän ajatuksen rutiinien rikkomisesta. Jos oikein ymmärsin niin kaikki ovat poikia joten anna heidän rakentaa oma miesluola. En nyt tarkoita että seinille ilmestyy kuvia joissa paljasta pintaa makaa v8-moottorien konepellillä vaan tuonikäisille kyseessä olisi vaikka karhun pesä tai luola.
Turvallisuus edellä vähän hahmottelet mihin sellaisen voisi rakentaa vaikka olohuoneeseen. Sohvan ja pöydän väliin vaikka patja ja lakanoita roikkumaan jne. Taustalla hiukan ohjaat kun pojat rakentavat sen itse. Pääasia että teet jo alussa selväksi että jos sellaisen haluavat rakentaa niin karhutkin tekee sellaisen vain nukkumista varten. Kun luola on valmis niin iltarutiinien kautta luolaan nukkumaan.
Jos innostuvat niin voi toistaa joskus toistekin vaikka palkkiona siitä että nukkuvat hyvin omissakin sängyissä.Tässä oli ideaa, kiitos🙏 on täällä onneksi hyvinkin tilaa, niin tuollaisessa voisivatkin nukkua aina välillä.😄
- Anonyymi
Paras vinkki: keskity nyt lapsiisi kunnes olet sinut lapsiarjen kanssa. Jännämiehet on vähintä mitä tarvitset.
- Anonyymi
Miten olisi samat tutut iltarutiinit,ilta rukous,vaikka perinteinen levolle laskeun luojani.. ilta laulut että äiti laulaa. Siitä tulee rauhallinen ja turvallinen olo. Hyvä nukahtaa. Ainakin lapseni sanoi aina että äiti laula. Ei ollut mitään säätöä eikä vääntöä.
Voi perhana🤣 anteeksi.. mun poikani ovat kyllä olleet sitä mieltä että äiti älä vaan laula😂😂 ainakin vanhin on tätä mieltä. Uskonnollisia emme ole..
- Anonyymi
Haaveilija39 kirjoitti:
Voi perhana🤣 anteeksi.. mun poikani ovat kyllä olleet sitä mieltä että äiti älä vaan laula😂😂 ainakin vanhin on tätä mieltä. Uskonnollisia emme ole..
No kunhan kerroin omasta kokemuksesta. Lapsilleni se oli tärkeää. Nyt kuulemma vanhin lisääntynyt laulaa omalle lapselleen,ja toimii. Ei tarvii olla uskonnollinen ,voi laulaa vaikka lapin äidin kehtolaulua tai ihan muuta rauhoittavaa. Tärkeintä se äidin huomio ja läsnäolo nukkumaanmennessä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No kunhan kerroin omasta kokemuksesta. Lapsilleni se oli tärkeää. Nyt kuulemma vanhin lisääntynyt laulaa omalle lapselleen,ja toimii. Ei tarvii olla uskonnollinen ,voi laulaa vaikka lapin äidin kehtolaulua tai ihan muuta rauhoittavaa. Tärkeintä se äidin huomio ja läsnäolo nukkumaanmennessä.
Turvallisuuden ja rauhallisuuden luominen
Anonyymi kirjoitti:
No kunhan kerroin omasta kokemuksesta. Lapsilleni se oli tärkeää. Nyt kuulemma vanhin lisääntynyt laulaa omalle lapselleen,ja toimii. Ei tarvii olla uskonnollinen ,voi laulaa vaikka lapin äidin kehtolaulua tai ihan muuta rauhoittavaa. Tärkeintä se äidin huomio ja läsnäolo nukkumaanmennessä.
Sehän on juurikin ihana asia jos tekee sitä hyväksi havainnoimaan asiaa myös omalle lapselleen. Sieltä lapsuudesta otamme itse mallia, niin hyvässä, kuin pahassa. Tämän, kun aina muistaisi itsekin.
- Anonyymi
Haaveilija39 kirjoitti:
Sehän on juurikin ihana asia jos tekee sitä hyväksi havainnoimaan asiaa myös omalle lapselleen. Sieltä lapsuudesta otamme itse mallia, niin hyvässä, kuin pahassa. Tämän, kun aina muistaisi itsekin.
Lapset sänkyihin, nallet kainaloon, isoimmalle vaikka lupa lukea hetki. Makkarin ovi raolleen tai auki ja puuhastelet hissukseen omiasi ,hyräilet, mumiset jotain , niin että lapset kuitenkin kuulevat että olet lähellä. Eka iltana järjestele vaatehyllyjä tai ripustele pyykkiä samassa huoneessa.
Kyllä ne siihen nukahtavat. Ja päiväunien pituus ja ajankohta kohdilleen.
Ootko sä töissä vai kotiäitinä kun on aikaa palstailla aamulla ja illoin? Kyl mä ymmärrän että ihminen kaipaa juttuseuraa, vaikka palstalla ollen. Jos oot kotiäiti miksei lasten päivähoitoo voisi muuttaa alkavaksi klo 8 tai 9? Anonyymi kirjoitti:
Lapset sänkyihin, nallet kainaloon, isoimmalle vaikka lupa lukea hetki. Makkarin ovi raolleen tai auki ja puuhastelet hissukseen omiasi ,hyräilet, mumiset jotain , niin että lapset kuitenkin kuulevat että olet lähellä. Eka iltana järjestele vaatehyllyjä tai ripustele pyykkiä samassa huoneessa.
Kyllä ne siihen nukahtavat. Ja päiväunien pituus ja ajankohta kohdilleen.
Ootko sä töissä vai kotiäitinä kun on aikaa palstailla aamulla ja illoin? Kyl mä ymmärrän että ihminen kaipaa juttuseuraa, vaikka palstalla ollen. Jos oot kotiäiti miksei lasten päivähoitoo voisi muuttaa alkavaksi klo 8 tai 9?Sen verran iso kämppä, ettei ne kotihommat oikein taivu yläkertaan. Vahdin, iltaisin ettei lapseni herätä jo nukkuvia…
No ihan töissä käyvä olen. Nyt on vaan hiljaista, niin kulutan täällä aikaa😜
- Anonyymi
Kokeiles joskus, hiljaista musiikkia, tai sateen ropinaa, delviinien/valaiden laulua meressä tai vaikka esim.
Rentouttavaa Kelttiläistä Musiikkia Rauhoittumiseen ja Meditaatioon.
https://www.youtube.com/watch?v=BiqlZZddZEo
Hyvin hiljaa soitettuna, ett todellakin saa kuunnella, kuullakseen musiikin!
Mulla ainakin toimii niin hyvin ett nukahdan itsekin, ennen kuin olen varma ett lapsi todella on syvässä unessa... voidakseni nousta sängystä. Saattaa tosiaan käydä niin ett pyykit on jääneet, pestyinä pesukoneeseen yöksi.
Kesäaikaan mä en kuivauskonetta käytä, paitsi ihan hätätapauksessa, kun jokin vaate on saatava kuivaksi nopeaan, eikä ainoastaan vuorokaudessa!
trollikka
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .1407905Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde432051Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena
Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja251990- 911663
Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että1801595Tunnekylmä olet
En ole tyytyväinen käytökseesi et osannut kommunikoida. Se on huono piirre ihmisessä että ei osaa katua aiheuttamaansa p1071050Taisit sä sit kuiteski
Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik5989- 50955
Odotathan nainen jälleenkohtaamistamme
Tiedät tunteeni, ne eivät sammu johtuen ihanuudestasi. Haluan tuntea ihanan kehosi kosketuksen ja sen aikaansaamaan väri28840- 34822