Olen ylpeästi alkoholisti!

Minusta mainstream-räppipoppiasenne tarkoittaa, että voin koska vaan vaikka tappaa kenet vaan, ainakin epäsuorasti, koska olen Voittaja Elämässä, Ja se on hullun siistiä. Kuka muu muka?

Valitettavasti ennen kuolon korjaamista voi olla edessä pitempikin tuskallinen ja rankka vaihe sairastamisineen.
Päihteet kun eivät ketään helpolla elämästä päästä.
Itse en ole menneisyydestäni kovinkaan ylpeä, ainoastaan siitä ylpeä, että olen edelleen hengissä menneisyydestäni huolimatta.

Erittäin hyvin sanottu!

Kehottaisin miettimään päämäärääsi. Jos tässä elämässäsi alkoholi ja päihteet on elämäsi sisältö etkä välitä Jeesuksesta niin kohtalosi kerrotaan Raamatussa. Jeesus voi antaa halun raitistua ja auttaa siinä. Ei välttämättä kertarysäyksellä mutta pikkuhiljaa.
Jumala rakastaa sinua niin paljon mutta jos sinä et häntä rakasta niin hän oikeudenmukaisena tuomarina lähettää sinut helvettiin

Vasta kun raitistuin niin tajusin, että jokaisen juopon taustalla on tosiaan ne 20 ihmistä, jotka kärsivät sen yhden juomisesta.
Sen todellisen hinnan siitä juomisesta maksavat ensisijaisesti lapset ja puoliso, ja sitten omat vanhemmat. Nämä syyttävät eniten itseään sen yhden itsekeskeisen juopon juomisesta.
Ja se juoppo väittää että juominen on ihan vaan sen oma asia.

Kuvittelet vaan, että naisia ja rahaa riittää. Erehdyt, sinulla pitää olla rahaa, niin naisia saattaa riittää. Riippuu sinusta ja rahoistasi. Tämän päivän naisilla on omat rahat.
Ota pois alkot ja oluet.
Pärjäät kyllä Olet osasi valinnut ja seurasi myös.

Kaikeksi onneksi on vielä yksi ylpeydenaihe sinulla jäljellä. Tulee se hetki, jolloin alkoholismistasi ei enää voi ylpeillä. mutta ei silloin varmaan ole ihailijoitakaan enää kuulolla. Niin että huoli pois.
Ylpeästi vain päin mäntyä!

Tämä on myös fundalisti-uskiksen aloituksia.
Täysinä pyöreinä hän haki Alkosta miedon viinipullon.
Olisittepa nähneet hänen ilmeensä kun äijä riepotti vinkkupulloa ilman kassia ulos.

Yksikään alkoholisti ei ole ylpeä ongelmastaan.
Toki niin voi väittää, se on ainoastaan itsensä huijaamista.
Mutta jos ajatus rauhoittaa omaa mieltä, niin siitä vaan.

Tämä on elämäntapa. Säätelen viihdedokaamisen siten etteivät päivittäiset puuhat häiriinny. Olemme eläkeläispariskunta. Minä hoidan taloudessamme likimain kaiken.
Ennakoin tarpeet kuten kuljetukset jolloin edellisenä päivän pidän huolen, että olen ajamaan lähtiessäni puhalluskunnossa.
Aamujanoon saatan juoda yhden oluen mutta muuten naukkailen brandyä, brandyn ja Amareton yhdistelmää, rommia, jotain valittua likööriä kuten esimerkiksi Black Velvet karameloa, harvemmin viskiä.
Kerran vuodessa laboratoriossa. Kaikki arvot, ml maksa, kunnossa.

Oma valinta.

Et tiedä alkoholismista mitään. Kymmenen vuoden päästä ehkä tiedät. Ehkä.

Mikä on sellaista "täysillä elämistä"?
Ainakin itse koen yksinäisyyttä eikä toisten alkoholia juovien kanssa synny ystävyyssuhteita eikä myöskään mitään mielekästä ajanviettoa.
Pyörin vain asunnon sisällä enkä keksi mitään muuta ajanviettoa kuin istua tietokoneen ääressä.

Otan osaa :(