Armonjärjestys?

hakusana: armonjärjestys, antaa mielenkiintoista näkökulmaa asiaan. Termin käyttö on yleistä herätyslikkeitten keskuudessa. Sisällöstä en osaa sanoa, onko se kaikilla sama, ei taida ihan olla.

Se on pietismin sanastoa.

Sinänsä, synnintunto, ennen armon kokemista, kai se lienee Raamatusta.

Mutta vuorisaarnan autuden tuntomerkkien läpikäyminen siinä järjestyksessä kun selitetään, kestääkö se kritiikin.

Aukustinus kirjoitti:

Se on pietismin sanastoa.

Sinänsä, synnintunto, ennen armon kokemista, kai se lienee Raamatusta.

Mutta vuorisaarnan autuden tuntomerkkien läpikäyminen siinä järjestyksessä kun selitetään, kestääkö se kritiikin.

Lue lisää

Matt. 5:1-17   Kun hän näki kansanjoukot, nousi hän vuorelle; ja kun hän oli istuutunut, tulivat hänen opetuslapsensa hänen tykönsä.

Niin hän avasi suunsa ja opetti heitä ja sanoi:
----------------------------------------------

- "Autuaita ovat hengellisesti köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta.

- Autuaita ovat murheelliset, sillä he saavat lohdutuksen.

- Autuaita ovat hiljaiset, sillä he saavat maan periä.

- Autuaita ovat ne, jotka isoavat ja janoavat vanhurskautta, sillä heidät ravitaan.

- Autuaita ovat laupiaat, sillä he saavat laupeuden.

- Autuaita ovat puhdassydämiset, sillä he saavat nähdä Jumalan.

- Autuaita ovat rauhantekijät, sillä heidät pitää Jumalan lapsiksi kutsuttaman.

- Autuaita ovat ne, joita vanhurskauden tähden vainotaan, sillä heidän on taivasten valtakunta.

- Autuaita olette te, kun ihmiset minun tähteni teitä solvaavat ja vainoavat ja valhetellen puhuvat teistä kaikkinaista pahaa.

Iloitkaa ja riemuitkaa, sillä teidän palkkanne on suuri taivaissa. Sillä samoin he vainosivat profeettoja, jotka olivat ennen teitä.

Te olette maan suola; mutta jos suola käy mauttomaksi, millä se saadaan suolaiseksi? Se ei enää kelpaa mihinkään muuhun kuin pois heitettäväksi ja ihmisten tallattavaksi.

Te olette maailman valkeus. Ei voi ylhäällä vuorella oleva kaupunki olla kätkössä; eikä lamppua sytytetä ja panna vakan alle, vaan lampunjalkaan, ja niin se loistaa kaikille huoneessa oleville.

Niin loistakoon teidän valonne ihmisten edessä, että he näkisivät teidän hyvät tekonne ja ylistäisivät teidän Isäänne, joka on taivaissa.

Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan; en minä ole tullut kumoamaan, vaan täyttämään. Sillä totisesti minä sanon teille: kunnes taivas ja maa katoavat, ei laista katoa pieninkään kirjain, ei ainoakaan piirto, ennenkuin kaikki on tapahtunut.
-lainaus päättyy-

Jeesushan kertoo tässä opetuslapsilleen siitä mitä he, hänen kauttaan autuaiksi tulleina, tulevat kokemaan tässä maailmassa. Jeesus opettaa kuinka autuaan, eli Krtistuksessa vanhurskaaksi tulleen, tulee elää ihmisten keskellä.

Jeesus opettaa heitä ja meitä myöskin siinä asiassa kuinka suola tulee mauttomaksi, jos minä saarnaan muille parannusta, mutta elän itse samoissa synneissä.

Jos tämä olisi jokin armonjärjestys, niin kai Jeesus olisi senkertonut meille. Meillä on Raamatussa täysin kiistaton ja selkeä vanhurskauttamisoppi. Sen mukaan ihminen tulee vanhurskaaksi uskomalla Kristuksen lulastustyön koskevan juuri minua. Jumala on vanhurskas, ja vanhurskauttaa sen, jolla on USKO JEESUKSEEN.
Siinä on armo, eikä armolla ole mitään muuta järjestystä eikä koskaan tule.

Kun luitte tuon Raamatrusta lainaamani tekstin tarkoin, niin huomasitte varmaan että jokainen noista kahdeksasta kohdasta alkaa sanoilla, "autuaita ovat", - JOKAINEN KOHTA ALKAA SANOILLA "AUTUAITA OVAT".

Jos asia olisi jotenkin toisin, niin siinä lukisi eri lailla. Siinä lukisi vaikkapa niin, että "kun kaikki nämät ulkoiset merkit olette kokeneet, te olette autuaita.

Nyt vain heräisi kysymys, miksi Kristus lainkaan kuoli edestämme, jos kerran autuus on ihmisen tekemien tikapuiden päässä, jotka voimme kiivetä ylös.
----------------------
Kun Raamatussa sanotaan että autuaita ovat, se tartkoittaa silloin myöskin sitä että autuaita ovat.

Jos ihminen itse keksii Jumalan sanaan omia lisäsiivekkeitään, ne ovat mielikuvituksen tuotetta, ei mitään Jumalan sanaa.

Aukustinus kirjoitti:

Se on pietismin sanastoa.

Sinänsä, synnintunto, ennen armon kokemista, kai se lienee Raamatusta.

Mutta vuorisaarnan autuden tuntomerkkien läpikäyminen siinä järjestyksessä kun selitetään, kestääkö se kritiikin.

Lue lisää

Ilm. 22:16-21   Minä, Jeesus, lähetin enkelini todistamaan näitä teille seurakunnissa.

***Minä olen Daavidin juurivesa ja hänen suvustansa, se kirkas kointähti."***

Ja Henki ja morsian sanovat:

- "Tule!"

- Ja joka kuulee, sanokoon:

- "Tule!"

- Ja joka janoaa, tulkoon,

- ja joka tahtoo, ottakoon elämän vettä lahjaksi.

Minä todistan jokaiselle, joka tämän kirjan profetian sanat kuulee:

*****************************************
***Jos joku panee niihin jotakin lisää, niin Jumala on paneva hänen päällensä ne vitsaukset, jotka ovat kirjoitetut tähän kirjaan;***
******************************************

******************************************
***ja jos joku ottaa pois jotakin tämän profetian kirjan sanoista, niin Jumala on ottava pois sen osan, mikä hänellä on elämän puuhun ja pyhään kaupunkiin, joista tässä kirjassa on kirjoitettu.***
*****************************************

Hän, joka näitä todistaa, sanoo: "Totisesti, minä tulen pian." Amen, tule, Herra Jeesus!

Herran Jeesuksen armo olkoon

- kaikkien kanssa. Amen.

Sellaiset ihmiset jotka uskoa tunnustavinakin lisäilevät Jumalan sanaan himojensa jälkeen ja sieltä pois ottavat himojensa mukaisesti, elävät hyvin vaarallista elämää. Vitsauksia tulee ja me tunnemme pietismin vitsaukset hyvin, joukko toisensa jälkeen hajoaa ja jakaantuu toinen toisiaa tuomitseviksi ryhmiksi ja lopulta häviävät kuin tuhka tuulessa.

Lestadiolaisuus on tästä hyvänä esimerkkinä 18 eri joukossa tuomiten rakkaudettomasti toinen toisensa helvettiin. Jumala on rakkaus, ja joka ei rakasta veljeänsä ei Raamatun mukaan tunne vielä Jumalaa.

ONNEKSI HERRAN ARMO PYSYY IANKAIKKISESTA IANKAIKKISEEN, ILMAN IHMISTEN KEKSIMIÄ JÄRJESTYKSIÄ. Se on syntisten ja erehtyvien ihmisten onni.

A nsioton
r akkaus
m inun
o sakseni.

Jeesus Kristus on tie, totuus ja elämä, tänäänkin.

Aukustinus kirjoitti:

Se on pietismin sanastoa.

Sinänsä, synnintunto, ennen armon kokemista, kai se lienee Raamatusta.

Mutta vuorisaarnan autuden tuntomerkkien läpikäyminen siinä järjestyksessä kun selitetään, kestääkö se kritiikin.

Lue lisää

Sehän on Jeesuksen opetus. Tulkinnat voivat olla yksipuolisia.

Siinähän on kyse syntisen ihmisen ja Pyhän Jumalan kohtaamisesta. Jos tulet Herrasi eteen köyhänä ja syntisenä, Hän julistaa autuaaksi ja saat kokea koko järjestyksen.

Siinähän on pelastuksesta kysymys, ei ihmisen mitätöinnistä.

Joukahainen kirjoitti:

Matt. 5:1-17   Kun hän näki kansanjoukot, nousi hän vuorelle; ja kun hän oli istuutunut, tulivat hänen opetuslapsensa hänen tykönsä.

Niin hän avasi suunsa ja opetti heitä ja sanoi:
----------------------------------------------

- "Autuaita ovat hengellisesti köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta.

- Autuaita ovat murheelliset, sillä he saavat lohdutuksen.

- Autuaita ovat hiljaiset, sillä he saavat maan periä.

- Autuaita ovat ne, jotka isoavat ja janoavat vanhurskautta, sillä heidät ravitaan.

- Autuaita ovat laupiaat, sillä he saavat laupeuden.

- Autuaita ovat puhdassydämiset, sillä he saavat nähdä Jumalan.

- Autuaita ovat rauhantekijät, sillä heidät pitää Jumalan lapsiksi kutsuttaman.

- Autuaita ovat ne, joita vanhurskauden tähden vainotaan, sillä heidän on taivasten valtakunta.

- Autuaita olette te, kun ihmiset minun tähteni teitä solvaavat ja vainoavat ja valhetellen puhuvat teistä kaikkinaista pahaa.

Iloitkaa ja riemuitkaa, sillä teidän palkkanne on suuri taivaissa. Sillä samoin he vainosivat profeettoja, jotka olivat ennen teitä.

Te olette maan suola; mutta jos suola käy mauttomaksi, millä se saadaan suolaiseksi? Se ei enää kelpaa mihinkään muuhun kuin pois heitettäväksi ja ihmisten tallattavaksi.

Te olette maailman valkeus. Ei voi ylhäällä vuorella oleva kaupunki olla kätkössä; eikä lamppua sytytetä ja panna vakan alle, vaan lampunjalkaan, ja niin se loistaa kaikille huoneessa oleville.

Niin loistakoon teidän valonne ihmisten edessä, että he näkisivät teidän hyvät tekonne ja ylistäisivät teidän Isäänne, joka on taivaissa.

Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan; en minä ole tullut kumoamaan, vaan täyttämään. Sillä totisesti minä sanon teille: kunnes taivas ja maa katoavat, ei laista katoa pieninkään kirjain, ei ainoakaan piirto, ennenkuin kaikki on tapahtunut.
-lainaus päättyy-

Jeesushan kertoo tässä opetuslapsilleen siitä mitä he, hänen kauttaan autuaiksi tulleina, tulevat kokemaan tässä maailmassa. Jeesus opettaa kuinka autuaan, eli Krtistuksessa vanhurskaaksi tulleen, tulee elää ihmisten keskellä.

Jeesus opettaa heitä ja meitä myöskin siinä asiassa kuinka suola tulee mauttomaksi, jos minä saarnaan muille parannusta, mutta elän itse samoissa synneissä.

Jos tämä olisi jokin armonjärjestys, niin kai Jeesus olisi senkertonut meille. Meillä on Raamatussa täysin kiistaton ja selkeä vanhurskauttamisoppi. Sen mukaan ihminen tulee vanhurskaaksi uskomalla Kristuksen lulastustyön koskevan juuri minua. Jumala on vanhurskas, ja vanhurskauttaa sen, jolla on USKO JEESUKSEEN.
Siinä on armo, eikä armolla ole mitään muuta järjestystä eikä koskaan tule.

Kun luitte tuon Raamatrusta lainaamani tekstin tarkoin, niin huomasitte varmaan että jokainen noista kahdeksasta kohdasta alkaa sanoilla, "autuaita ovat", - JOKAINEN KOHTA ALKAA SANOILLA "AUTUAITA OVAT".

Jos asia olisi jotenkin toisin, niin siinä lukisi eri lailla. Siinä lukisi vaikkapa niin, että "kun kaikki nämät ulkoiset merkit olette kokeneet, te olette autuaita.

Nyt vain heräisi kysymys, miksi Kristus lainkaan kuoli edestämme, jos kerran autuus on ihmisen tekemien tikapuiden päässä, jotka voimme kiivetä ylös.
----------------------
Kun Raamatussa sanotaan että autuaita ovat, se tartkoittaa silloin myöskin sitä että autuaita ovat.

Jos ihminen itse keksii Jumalan sanaan omia lisäsiivekkeitään, ne ovat mielikuvituksen tuotetta, ei mitään Jumalan sanaa.

Lue lisää

Tuo oli perusteltu näkemys asiaan, josta on yleensä ollut tuo tikapuuajatus.

Joukahainen kirjoitti:

Matt. 5:1-17   Kun hän näki kansanjoukot, nousi hän vuorelle; ja kun hän oli istuutunut, tulivat hänen opetuslapsensa hänen tykönsä.

Niin hän avasi suunsa ja opetti heitä ja sanoi:
----------------------------------------------

- "Autuaita ovat hengellisesti köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta.

- Autuaita ovat murheelliset, sillä he saavat lohdutuksen.

- Autuaita ovat hiljaiset, sillä he saavat maan periä.

- Autuaita ovat ne, jotka isoavat ja janoavat vanhurskautta, sillä heidät ravitaan.

- Autuaita ovat laupiaat, sillä he saavat laupeuden.

- Autuaita ovat puhdassydämiset, sillä he saavat nähdä Jumalan.

- Autuaita ovat rauhantekijät, sillä heidät pitää Jumalan lapsiksi kutsuttaman.

- Autuaita ovat ne, joita vanhurskauden tähden vainotaan, sillä heidän on taivasten valtakunta.

- Autuaita olette te, kun ihmiset minun tähteni teitä solvaavat ja vainoavat ja valhetellen puhuvat teistä kaikkinaista pahaa.

Iloitkaa ja riemuitkaa, sillä teidän palkkanne on suuri taivaissa. Sillä samoin he vainosivat profeettoja, jotka olivat ennen teitä.

Te olette maan suola; mutta jos suola käy mauttomaksi, millä se saadaan suolaiseksi? Se ei enää kelpaa mihinkään muuhun kuin pois heitettäväksi ja ihmisten tallattavaksi.

Te olette maailman valkeus. Ei voi ylhäällä vuorella oleva kaupunki olla kätkössä; eikä lamppua sytytetä ja panna vakan alle, vaan lampunjalkaan, ja niin se loistaa kaikille huoneessa oleville.

Niin loistakoon teidän valonne ihmisten edessä, että he näkisivät teidän hyvät tekonne ja ylistäisivät teidän Isäänne, joka on taivaissa.

Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan; en minä ole tullut kumoamaan, vaan täyttämään. Sillä totisesti minä sanon teille: kunnes taivas ja maa katoavat, ei laista katoa pieninkään kirjain, ei ainoakaan piirto, ennenkuin kaikki on tapahtunut.
-lainaus päättyy-

Jeesushan kertoo tässä opetuslapsilleen siitä mitä he, hänen kauttaan autuaiksi tulleina, tulevat kokemaan tässä maailmassa. Jeesus opettaa kuinka autuaan, eli Krtistuksessa vanhurskaaksi tulleen, tulee elää ihmisten keskellä.

Jeesus opettaa heitä ja meitä myöskin siinä asiassa kuinka suola tulee mauttomaksi, jos minä saarnaan muille parannusta, mutta elän itse samoissa synneissä.

Jos tämä olisi jokin armonjärjestys, niin kai Jeesus olisi senkertonut meille. Meillä on Raamatussa täysin kiistaton ja selkeä vanhurskauttamisoppi. Sen mukaan ihminen tulee vanhurskaaksi uskomalla Kristuksen lulastustyön koskevan juuri minua. Jumala on vanhurskas, ja vanhurskauttaa sen, jolla on USKO JEESUKSEEN.
Siinä on armo, eikä armolla ole mitään muuta järjestystä eikä koskaan tule.

Kun luitte tuon Raamatrusta lainaamani tekstin tarkoin, niin huomasitte varmaan että jokainen noista kahdeksasta kohdasta alkaa sanoilla, "autuaita ovat", - JOKAINEN KOHTA ALKAA SANOILLA "AUTUAITA OVAT".

Jos asia olisi jotenkin toisin, niin siinä lukisi eri lailla. Siinä lukisi vaikkapa niin, että "kun kaikki nämät ulkoiset merkit olette kokeneet, te olette autuaita.

Nyt vain heräisi kysymys, miksi Kristus lainkaan kuoli edestämme, jos kerran autuus on ihmisen tekemien tikapuiden päässä, jotka voimme kiivetä ylös.
----------------------
Kun Raamatussa sanotaan että autuaita ovat, se tartkoittaa silloin myöskin sitä että autuaita ovat.

Jos ihminen itse keksii Jumalan sanaan omia lisäsiivekkeitään, ne ovat mielikuvituksen tuotetta, ei mitään Jumalan sanaa.

Lue lisää

Tässä autuaaksi julistamisessa olis liennee
syytä pohtia mitä tämä "autuas" tarkoittaa
sanana ja nimenomaan tässä yhteydessä.

En itse henk.kohtaisesti tunne sanaan liittyvää
historiaa, varsinkaan tässä käytetyssä yhteydessä,
mutta itse tässä taannoin kuuntelin RadioDein
"raamattu kannesta kanteen"-ohjelmaa ja J.Norvanto
käytti selityksessään autuaan synonyyminä sanaa
onnellinen (ellen väärin muista).

Tässä valossa teksti avautuu ihan eri tavalla
kuin että sen lukee niinkuin se kirjoitetaan
ja yleensä sitä ensin kuvittelee että "autuas"
on yhtä kuin "pelastettu" tms.

olmi kirjoitti:

Tässä autuaaksi julistamisessa olis liennee
syytä pohtia mitä tämä "autuas" tarkoittaa
sanana ja nimenomaan tässä yhteydessä.

En itse henk.kohtaisesti tunne sanaan liittyvää
historiaa, varsinkaan tässä käytetyssä yhteydessä,
mutta itse tässä taannoin kuuntelin RadioDein
"raamattu kannesta kanteen"-ohjelmaa ja J.Norvanto
käytti selityksessään autuaan synonyyminä sanaa
onnellinen (ellen väärin muista).

Tässä valossa teksti avautuu ihan eri tavalla
kuin että sen lukee niinkuin se kirjoitetaan
ja yleensä sitä ensin kuvittelee että "autuas"
on yhtä kuin "pelastettu" tms.

Lue lisää

Huomasin että täältähän sen pystyy
tarkistamaan, kun kuuntelee Matt. 5:3-10;

http://www.rkk-sansa.net/

olmi kirjoitti:

Tässä autuaaksi julistamisessa olis liennee
syytä pohtia mitä tämä "autuas" tarkoittaa
sanana ja nimenomaan tässä yhteydessä.

En itse henk.kohtaisesti tunne sanaan liittyvää
historiaa, varsinkaan tässä käytetyssä yhteydessä,
mutta itse tässä taannoin kuuntelin RadioDein
"raamattu kannesta kanteen"-ohjelmaa ja J.Norvanto
käytti selityksessään autuaan synonyyminä sanaa
onnellinen (ellen väärin muista).

Tässä valossa teksti avautuu ihan eri tavalla
kuin että sen lukee niinkuin se kirjoitetaan
ja yleensä sitä ensin kuvittelee että "autuas"
on yhtä kuin "pelastettu" tms.

Lue lisää

Aina enemmän ja enemmän vaan menet pois päin Kristuksesta. Uskoisit sen sijaan evankeliumin
Kristuksesta, niin sinäkin tulet autuaaksi.
Autuas on epäilemättä myös onnellinen sillä hän tietää varmasti kuoleman kohdatessa pääsevänsä Jumalan luo taivaaseen.

olmi kirjoitti:

Huomasin että täältähän sen pystyy
tarkistamaan, kun kuuntelee Matt. 5:3-10;

http://www.rkk-sansa.net/

Lue lisää

Jos sinulle on saivartelua se, tuleeko ihminen autuaaksi uskomalla Kristukseen, vai omien tekojensa kautta, niin unohda koko juttusi. Ja rukoile polvillasi itsellesi herätystä, jotta parannus, eli Jumalan (Sana) puoleen kääntyminen tulisi sinullekin tarpeellisesksi.

Joukahainen kirjoitti:

Jos sinulle on saivartelua se, tuleeko ihminen autuaaksi uskomalla Kristukseen, vai omien tekojensa kautta, niin unohda koko juttusi. Ja rukoile polvillasi itsellesi herätystä, jotta parannus, eli Jumalan (Sana) puoleen kääntyminen tulisi sinullekin tarpeellisesksi.

Lue lisää

Tämä oli tarkoitettu lääkintäupserille. Se on laitettu nyt myös oikeaan paikkaan otsikolla, "Vai niin".

vihne kirjoitti:

Sehän on Jeesuksen opetus. Tulkinnat voivat olla yksipuolisia.

Siinähän on kyse syntisen ihmisen ja Pyhän Jumalan kohtaamisesta. Jos tulet Herrasi eteen köyhänä ja syntisenä, Hän julistaa autuaaksi ja saat kokea koko järjestyksen.

Siinähän on pelastuksesta kysymys, ei ihmisen mitätöinnistä.

Lue lisää

Mitä tuokin oli tarkoittavinaan?

Joukahainen kirjoitti:

Matt. 5:1-17   Kun hän näki kansanjoukot, nousi hän vuorelle; ja kun hän oli istuutunut, tulivat hänen opetuslapsensa hänen tykönsä.

Niin hän avasi suunsa ja opetti heitä ja sanoi:
----------------------------------------------

- "Autuaita ovat hengellisesti köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta.

- Autuaita ovat murheelliset, sillä he saavat lohdutuksen.

- Autuaita ovat hiljaiset, sillä he saavat maan periä.

- Autuaita ovat ne, jotka isoavat ja janoavat vanhurskautta, sillä heidät ravitaan.

- Autuaita ovat laupiaat, sillä he saavat laupeuden.

- Autuaita ovat puhdassydämiset, sillä he saavat nähdä Jumalan.

- Autuaita ovat rauhantekijät, sillä heidät pitää Jumalan lapsiksi kutsuttaman.

- Autuaita ovat ne, joita vanhurskauden tähden vainotaan, sillä heidän on taivasten valtakunta.

- Autuaita olette te, kun ihmiset minun tähteni teitä solvaavat ja vainoavat ja valhetellen puhuvat teistä kaikkinaista pahaa.

Iloitkaa ja riemuitkaa, sillä teidän palkkanne on suuri taivaissa. Sillä samoin he vainosivat profeettoja, jotka olivat ennen teitä.

Te olette maan suola; mutta jos suola käy mauttomaksi, millä se saadaan suolaiseksi? Se ei enää kelpaa mihinkään muuhun kuin pois heitettäväksi ja ihmisten tallattavaksi.

Te olette maailman valkeus. Ei voi ylhäällä vuorella oleva kaupunki olla kätkössä; eikä lamppua sytytetä ja panna vakan alle, vaan lampunjalkaan, ja niin se loistaa kaikille huoneessa oleville.

Niin loistakoon teidän valonne ihmisten edessä, että he näkisivät teidän hyvät tekonne ja ylistäisivät teidän Isäänne, joka on taivaissa.

Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan; en minä ole tullut kumoamaan, vaan täyttämään. Sillä totisesti minä sanon teille: kunnes taivas ja maa katoavat, ei laista katoa pieninkään kirjain, ei ainoakaan piirto, ennenkuin kaikki on tapahtunut.
-lainaus päättyy-

Jeesushan kertoo tässä opetuslapsilleen siitä mitä he, hänen kauttaan autuaiksi tulleina, tulevat kokemaan tässä maailmassa. Jeesus opettaa kuinka autuaan, eli Krtistuksessa vanhurskaaksi tulleen, tulee elää ihmisten keskellä.

Jeesus opettaa heitä ja meitä myöskin siinä asiassa kuinka suola tulee mauttomaksi, jos minä saarnaan muille parannusta, mutta elän itse samoissa synneissä.

Jos tämä olisi jokin armonjärjestys, niin kai Jeesus olisi senkertonut meille. Meillä on Raamatussa täysin kiistaton ja selkeä vanhurskauttamisoppi. Sen mukaan ihminen tulee vanhurskaaksi uskomalla Kristuksen lulastustyön koskevan juuri minua. Jumala on vanhurskas, ja vanhurskauttaa sen, jolla on USKO JEESUKSEEN.
Siinä on armo, eikä armolla ole mitään muuta järjestystä eikä koskaan tule.

Kun luitte tuon Raamatrusta lainaamani tekstin tarkoin, niin huomasitte varmaan että jokainen noista kahdeksasta kohdasta alkaa sanoilla, "autuaita ovat", - JOKAINEN KOHTA ALKAA SANOILLA "AUTUAITA OVAT".

Jos asia olisi jotenkin toisin, niin siinä lukisi eri lailla. Siinä lukisi vaikkapa niin, että "kun kaikki nämät ulkoiset merkit olette kokeneet, te olette autuaita.

Nyt vain heräisi kysymys, miksi Kristus lainkaan kuoli edestämme, jos kerran autuus on ihmisen tekemien tikapuiden päässä, jotka voimme kiivetä ylös.
----------------------
Kun Raamatussa sanotaan että autuaita ovat, se tartkoittaa silloin myöskin sitä että autuaita ovat.

Jos ihminen itse keksii Jumalan sanaan omia lisäsiivekkeitään, ne ovat mielikuvituksen tuotetta, ei mitään Jumalan sanaa.

Lue lisää

että < Meillä on Raamatussa täysin selkeä ja kiistaton vanhurskauttamisoppi.>. Ei mistään opinkappaleesta Raamatussa ole kiistelty niin paljon ja kiivaasti, kuin juuri ihmisen vanhurskauttamisen kohdasta! Tämä on ollut kristikunnan historiassa keskeisenä kysymyksenä läpi aikoja ja on jakanut kirkkoja ( Katolisuus / Protestantit ) ja herätysliikkeitä ( mm. lestadiolaisuus eri haaroineen)! Kun samasta Raamatun lauseesta korkeasti oppineet teologit ja alkukielten tuntijatkin ovat esittäneet täysin erilaisia näkemyksiä ja selityksiä, ei voida sanoa, että se on kiistaton oppi.
Itse raamatun sanat saattavat näyttää yksinkertaisen selviltä, mutta kun niitä ruvetaan merkityksen puolesta selittämään, niin mielipiteet jo alkavat erota toisistaan. Hyväksyikö Luther katolisen opin ihmisen vanhurskauttamisesta ( johon sisältyi myös oppi ansiollisista töistä)? Oliko asia hänellekään heti selvä. Uskonpuhdistuksen historiat kertovat hänen taisteluistaan tämän kysymyksen kanssa, ennen kuin se hänelle valkeni oikeassa valossa!

Tuosta Matt. 5:ssä esitetystä "Armonjärjestyksestä" Laestadius sanoo, että nämä tuntomerkit on esitetty Raamatussa juuri siinä järjestyksessä, kuin ne tulevat heränneen ihmisen koeteltavaksi. Hän siis piti sitä eräänlaisena järjestyksenä ja tienä autuaallisen sieluntilan ja elävän uskon saavuttamiseksi ( jonka hän lainasi Speneriltä ja pietisteilä: parannus mielenmuutoksena, usko Kristukseen syntivelan sovittajana ja uusi, uskon kautta ylösrakennettu pyhityselämä!).

Kysymys on siis todella järjestyksestä, jossa Jumala tahtoo kuljettaa ihmisen autuuteensa.
Eli ensin on ihminen herätettävä synnin ja suruttomuuden unesta, osoitettava hänelle hänen surkea tilansa ja kykenemättömyytensä auttamaan itseään ja niin osoitettava hänelle hengellisen lääkärin tarpeellisuus, tehtävä hänestä avun ja armon kerjäläinen,tehtävä hänestä hengessä siveä;sellainen, joka antaa Herran Hengen johdattaa itseään tällä autuuden tiellä,eikä estä Hänen työtänsä, jolla Pyhä Henki tahtoo valmistaa ihmisen sydäntä sellaiseksi, johon Jumalan armo voidaan vuodattaa, lohdutettava häntä Jumalan armolupauksilla kirkastamalla evankeliumin saarnassa Kristuksen ansio ja sovinto-oppi ja Isän Jumalan rakkaus langennutta ihmistä, katuvaista syntistä kohtaan.
Ja nyt seuraa se tärkeä paikka, kun Jumala sytyttää tämän armoa kaipaavan katuvaisen syntisen sydämellä elävän uskon Kristuksen lunastustyön ja sovintoarmon osallisuuteen ja uskomaan koko syntivelkansa ( joka raskaana painoi heräyksen tilassa ) anteeksiannetuksi ja poispyyhityksi. Tämän uskon kautta vuodattaa jumala Pyhän Henkensä tällaisen ihmisen sydämelle asumaan kotiopettajaksi, lohduttajaksi, neuvojaksi ja muistuttajaksi. Syntyy Uusi Ihminen Hengestä ja vedestä ( murheen kyyneleet muuttuvat iloksi ), joka alkaa ohjaamaan uskovan ihmisen elämää Jumalan sanan mukaisesti tunnustaen Herraa Kristusta autuudeksensa. Alkaa vaellus Uskossa ja uusi pyhä elämä. Mutta juuri tämän seuraamisen kautta hän myös tulee maailman joukolta vihattavaksi ja vainottavaksi ( jota Laestadius kutsuu viimeiseksi rapuksi armonjärjestyksessä!)

Tämä on siis Raamatun armonjärjetys. Vai kuvitteleeko joku, että ensin syntyy lapsi ja sitten tulee raskaudentila ja synnytyskivut perästäpäin? Jumalan Poika kuitenkin, puhuessaa uudesta syntymisestä, asettaa sen esikuvaksi luonnollisen ihmisen syntymisen ja vaimon synnyttämisen. Ja ilo seuraa lapsen syntymisestä. Näin myös hengellisesti tapahtuu.

On syytä huomata, että opetuslapset eivät vielä silloin, kun Jeesus näitä heille puhui, olleet armoitetun ja autuaallisen sieluntilan kantajia, evätkä olleet läpikäyneet näitä tuntomerkkejä. Monet kohdat evankeliumeissa osoittavat, että heitä hallitsi vielä suuruuden kysymykset ja maallisen herrauden toivo. He odottivat selvästikin vielä maallista Messiasta ( kuten aikansa juutalaiset yleisestikin ). Vielä ylösnousemuksensa jälkeenkin Herran Jeesuksen täytyi selittää heille Raamatuita aina Mooseksesta asti, ennen kuin Taivaan valtakunnan hengellisyys kirkastui heille oikeassa valossa.

J.Bugenhagen kirjoitti:

että < Meillä on Raamatussa täysin selkeä ja kiistaton vanhurskauttamisoppi.>. Ei mistään opinkappaleesta Raamatussa ole kiistelty niin paljon ja kiivaasti, kuin juuri ihmisen vanhurskauttamisen kohdasta! Tämä on ollut kristikunnan historiassa keskeisenä kysymyksenä läpi aikoja ja on jakanut kirkkoja ( Katolisuus / Protestantit ) ja herätysliikkeitä ( mm. lestadiolaisuus eri haaroineen)! Kun samasta Raamatun lauseesta korkeasti oppineet teologit ja alkukielten tuntijatkin ovat esittäneet täysin erilaisia näkemyksiä ja selityksiä, ei voida sanoa, että se on kiistaton oppi.
Itse raamatun sanat saattavat näyttää yksinkertaisen selviltä, mutta kun niitä ruvetaan merkityksen puolesta selittämään, niin mielipiteet jo alkavat erota toisistaan. Hyväksyikö Luther katolisen opin ihmisen vanhurskauttamisesta ( johon sisältyi myös oppi ansiollisista töistä)? Oliko asia hänellekään heti selvä. Uskonpuhdistuksen historiat kertovat hänen taisteluistaan tämän kysymyksen kanssa, ennen kuin se hänelle valkeni oikeassa valossa!

Tuosta Matt. 5:ssä esitetystä "Armonjärjestyksestä" Laestadius sanoo, että nämä tuntomerkit on esitetty Raamatussa juuri siinä järjestyksessä, kuin ne tulevat heränneen ihmisen koeteltavaksi. Hän siis piti sitä eräänlaisena järjestyksenä ja tienä autuaallisen sieluntilan ja elävän uskon saavuttamiseksi ( jonka hän lainasi Speneriltä ja pietisteilä: parannus mielenmuutoksena, usko Kristukseen syntivelan sovittajana ja uusi, uskon kautta ylösrakennettu pyhityselämä!).

Kysymys on siis todella järjestyksestä, jossa Jumala tahtoo kuljettaa ihmisen autuuteensa.
Eli ensin on ihminen herätettävä synnin ja suruttomuuden unesta, osoitettava hänelle hänen surkea tilansa ja kykenemättömyytensä auttamaan itseään ja niin osoitettava hänelle hengellisen lääkärin tarpeellisuus, tehtävä hänestä avun ja armon kerjäläinen,tehtävä hänestä hengessä siveä;sellainen, joka antaa Herran Hengen johdattaa itseään tällä autuuden tiellä,eikä estä Hänen työtänsä, jolla Pyhä Henki tahtoo valmistaa ihmisen sydäntä sellaiseksi, johon Jumalan armo voidaan vuodattaa, lohdutettava häntä Jumalan armolupauksilla kirkastamalla evankeliumin saarnassa Kristuksen ansio ja sovinto-oppi ja Isän Jumalan rakkaus langennutta ihmistä, katuvaista syntistä kohtaan.
Ja nyt seuraa se tärkeä paikka, kun Jumala sytyttää tämän armoa kaipaavan katuvaisen syntisen sydämellä elävän uskon Kristuksen lunastustyön ja sovintoarmon osallisuuteen ja uskomaan koko syntivelkansa ( joka raskaana painoi heräyksen tilassa ) anteeksiannetuksi ja poispyyhityksi. Tämän uskon kautta vuodattaa jumala Pyhän Henkensä tällaisen ihmisen sydämelle asumaan kotiopettajaksi, lohduttajaksi, neuvojaksi ja muistuttajaksi. Syntyy Uusi Ihminen Hengestä ja vedestä ( murheen kyyneleet muuttuvat iloksi ), joka alkaa ohjaamaan uskovan ihmisen elämää Jumalan sanan mukaisesti tunnustaen Herraa Kristusta autuudeksensa. Alkaa vaellus Uskossa ja uusi pyhä elämä. Mutta juuri tämän seuraamisen kautta hän myös tulee maailman joukolta vihattavaksi ja vainottavaksi ( jota Laestadius kutsuu viimeiseksi rapuksi armonjärjestyksessä!)

Tämä on siis Raamatun armonjärjetys. Vai kuvitteleeko joku, että ensin syntyy lapsi ja sitten tulee raskaudentila ja synnytyskivut perästäpäin? Jumalan Poika kuitenkin, puhuessaa uudesta syntymisestä, asettaa sen esikuvaksi luonnollisen ihmisen syntymisen ja vaimon synnyttämisen. Ja ilo seuraa lapsen syntymisestä. Näin myös hengellisesti tapahtuu.

On syytä huomata, että opetuslapset eivät vielä silloin, kun Jeesus näitä heille puhui, olleet armoitetun ja autuaallisen sieluntilan kantajia, evätkä olleet läpikäyneet näitä tuntomerkkejä. Monet kohdat evankeliumeissa osoittavat, että heitä hallitsi vielä suuruuden kysymykset ja maallisen herrauden toivo. He odottivat selvästikin vielä maallista Messiasta ( kuten aikansa juutalaiset yleisestikin ). Vielä ylösnousemuksensa jälkeenkin Herran Jeesuksen täytyi selittää heille Raamatuita aina Mooseksesta asti, ennen kuin Taivaan valtakunnan hengellisyys kirkastui heille oikeassa valossa.

Lue lisää

Siellä se kuitenkin on, ja täysin selkeä oppi.
Luteruksen Martti on vanhurskauttamisen selittänyt sellaisella tavalla jota kukaan ei voi kumota. Mutta kun se ei miellytä ihmisiä.

Ihminen haluaa päteä ja olla toinen toista parempi ja suositumpi oman erinomaisuutensa vuoksi. Jotkut ovat mielestään eriomaisia hyvyydessä ja toiset ovat eriomaisia köyhäilyssä.

Ihmiset ovat niin ylpeitä eivät he alennu toinen toisensa tasolle veljiksi ja sisariksi. Eivät he nöyrry ottamaan armoa lahjana vastaan. Ylpeä ihminen yrittää ansaita sitä. Jumalan edessä teeskenteleminen on kuitenkin turhaa. Ainoa keino on -tulla sellaisena kun on, Jeesuksen Kristuksen armahtajan eteen, TEESKENTELEMÄTTÄ HYVÄÄ TAIKKA HUONOA.

Jumala armahtaa ainoastaan yhdellä tavalla.

Yksin USKOLLA, yksin armosta ja yksin Kristuksen tähden.

Ylpeät saavat kiistellä KYLLÄ itsensä näännyksiin, se on heidän murheensa, SE EI AUTA HEITÄ EIKÄ MUITA.

Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille ja lapsenmielisille hän antaa armonsa.

HE ILOITSEVAT LAPSEN LAILLA RAKASTAVAN ISÄNSÄ SYLISSÄ JA SANOVAT ABBA ISKÄ!!!

J.Bugenhagen kirjoitti:

että < Meillä on Raamatussa täysin selkeä ja kiistaton vanhurskauttamisoppi.>. Ei mistään opinkappaleesta Raamatussa ole kiistelty niin paljon ja kiivaasti, kuin juuri ihmisen vanhurskauttamisen kohdasta! Tämä on ollut kristikunnan historiassa keskeisenä kysymyksenä läpi aikoja ja on jakanut kirkkoja ( Katolisuus / Protestantit ) ja herätysliikkeitä ( mm. lestadiolaisuus eri haaroineen)! Kun samasta Raamatun lauseesta korkeasti oppineet teologit ja alkukielten tuntijatkin ovat esittäneet täysin erilaisia näkemyksiä ja selityksiä, ei voida sanoa, että se on kiistaton oppi.
Itse raamatun sanat saattavat näyttää yksinkertaisen selviltä, mutta kun niitä ruvetaan merkityksen puolesta selittämään, niin mielipiteet jo alkavat erota toisistaan. Hyväksyikö Luther katolisen opin ihmisen vanhurskauttamisesta ( johon sisältyi myös oppi ansiollisista töistä)? Oliko asia hänellekään heti selvä. Uskonpuhdistuksen historiat kertovat hänen taisteluistaan tämän kysymyksen kanssa, ennen kuin se hänelle valkeni oikeassa valossa!

Tuosta Matt. 5:ssä esitetystä "Armonjärjestyksestä" Laestadius sanoo, että nämä tuntomerkit on esitetty Raamatussa juuri siinä järjestyksessä, kuin ne tulevat heränneen ihmisen koeteltavaksi. Hän siis piti sitä eräänlaisena järjestyksenä ja tienä autuaallisen sieluntilan ja elävän uskon saavuttamiseksi ( jonka hän lainasi Speneriltä ja pietisteilä: parannus mielenmuutoksena, usko Kristukseen syntivelan sovittajana ja uusi, uskon kautta ylösrakennettu pyhityselämä!).

Kysymys on siis todella järjestyksestä, jossa Jumala tahtoo kuljettaa ihmisen autuuteensa.
Eli ensin on ihminen herätettävä synnin ja suruttomuuden unesta, osoitettava hänelle hänen surkea tilansa ja kykenemättömyytensä auttamaan itseään ja niin osoitettava hänelle hengellisen lääkärin tarpeellisuus, tehtävä hänestä avun ja armon kerjäläinen,tehtävä hänestä hengessä siveä;sellainen, joka antaa Herran Hengen johdattaa itseään tällä autuuden tiellä,eikä estä Hänen työtänsä, jolla Pyhä Henki tahtoo valmistaa ihmisen sydäntä sellaiseksi, johon Jumalan armo voidaan vuodattaa, lohdutettava häntä Jumalan armolupauksilla kirkastamalla evankeliumin saarnassa Kristuksen ansio ja sovinto-oppi ja Isän Jumalan rakkaus langennutta ihmistä, katuvaista syntistä kohtaan.
Ja nyt seuraa se tärkeä paikka, kun Jumala sytyttää tämän armoa kaipaavan katuvaisen syntisen sydämellä elävän uskon Kristuksen lunastustyön ja sovintoarmon osallisuuteen ja uskomaan koko syntivelkansa ( joka raskaana painoi heräyksen tilassa ) anteeksiannetuksi ja poispyyhityksi. Tämän uskon kautta vuodattaa jumala Pyhän Henkensä tällaisen ihmisen sydämelle asumaan kotiopettajaksi, lohduttajaksi, neuvojaksi ja muistuttajaksi. Syntyy Uusi Ihminen Hengestä ja vedestä ( murheen kyyneleet muuttuvat iloksi ), joka alkaa ohjaamaan uskovan ihmisen elämää Jumalan sanan mukaisesti tunnustaen Herraa Kristusta autuudeksensa. Alkaa vaellus Uskossa ja uusi pyhä elämä. Mutta juuri tämän seuraamisen kautta hän myös tulee maailman joukolta vihattavaksi ja vainottavaksi ( jota Laestadius kutsuu viimeiseksi rapuksi armonjärjestyksessä!)

Tämä on siis Raamatun armonjärjetys. Vai kuvitteleeko joku, että ensin syntyy lapsi ja sitten tulee raskaudentila ja synnytyskivut perästäpäin? Jumalan Poika kuitenkin, puhuessaa uudesta syntymisestä, asettaa sen esikuvaksi luonnollisen ihmisen syntymisen ja vaimon synnyttämisen. Ja ilo seuraa lapsen syntymisestä. Näin myös hengellisesti tapahtuu.

On syytä huomata, että opetuslapset eivät vielä silloin, kun Jeesus näitä heille puhui, olleet armoitetun ja autuaallisen sieluntilan kantajia, evätkä olleet läpikäyneet näitä tuntomerkkejä. Monet kohdat evankeliumeissa osoittavat, että heitä hallitsi vielä suuruuden kysymykset ja maallisen herrauden toivo. He odottivat selvästikin vielä maallista Messiasta ( kuten aikansa juutalaiset yleisestikin ). Vielä ylösnousemuksensa jälkeenkin Herran Jeesuksen täytyi selittää heille Raamatuita aina Mooseksesta asti, ennen kuin Taivaan valtakunnan hengellisyys kirkastui heille oikeassa valossa.

Lue lisää

"Tämä on siis Raamatun armonjärjetys. Vai kuvitteleeko joku, että ensin syntyy lapsi ja sitten tulee raskaudentila ja synnytyskivut perästäpäin? Jumalan Poika kuitenkin, puhuessaa uudesta syntymisestä, asettaa sen esikuvaksi luonnollisen ihmisen syntymisen ja vaimon synnyttämisen. Ja ilo seuraa lapsen syntymisestä. Näin myös hengellisesti tapahtuu."

Sinulla jäi huomioittamatta hedelmöittyminen. Miten SE sopii tuohon kuvaan? Eihän oikea lapsikaan synny ilman että olisi ollut äitinsä kohdussa tarpeellisen ajan kasvamassa!

Jos siis lähdetään liikkeelle luonnollisen syntymän esikuvasta!

Joukahainen kirjoitti:

Siellä se kuitenkin on, ja täysin selkeä oppi.
Luteruksen Martti on vanhurskauttamisen selittänyt sellaisella tavalla jota kukaan ei voi kumota. Mutta kun se ei miellytä ihmisiä.

Ihminen haluaa päteä ja olla toinen toista parempi ja suositumpi oman erinomaisuutensa vuoksi. Jotkut ovat mielestään eriomaisia hyvyydessä ja toiset ovat eriomaisia köyhäilyssä.

Ihmiset ovat niin ylpeitä eivät he alennu toinen toisensa tasolle veljiksi ja sisariksi. Eivät he nöyrry ottamaan armoa lahjana vastaan. Ylpeä ihminen yrittää ansaita sitä. Jumalan edessä teeskenteleminen on kuitenkin turhaa. Ainoa keino on -tulla sellaisena kun on, Jeesuksen Kristuksen armahtajan eteen, TEESKENTELEMÄTTÄ HYVÄÄ TAIKKA HUONOA.

Jumala armahtaa ainoastaan yhdellä tavalla.

Yksin USKOLLA, yksin armosta ja yksin Kristuksen tähden.

Ylpeät saavat kiistellä KYLLÄ itsensä näännyksiin, se on heidän murheensa, SE EI AUTA HEITÄ EIKÄ MUITA.

Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille ja lapsenmielisille hän antaa armonsa.

HE ILOITSEVAT LAPSEN LAILLA RAKASTAVAN ISÄNSÄ SYLISSÄ JA SANOVAT ABBA ISKÄ!!!

Lue lisää

Room. 4:3-8   Sillä mitä Raamattu sanoo? "Aabraham uskoi Jumalaa, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi."

Mutta töitä tekevälle ei lueta palkkaa armosta, vaan ansiosta, mutta...

============================================
*) ....joka ei töitä tee, vaan uskoo häneen,
joka vanhurskauttaa jumalattoman, sille luetaan hänen uskonsa vanhurskaudeksi; niinkuin myös Daavid ylistää autuaaksi sitä ihmistä, jolle Jumala lukee vanhurskauden ilman tekoja:
============================================

"Autuaat ne, joiden rikokset ovat anteeksi annetut ja joiden synnit ovat peitetyt!
Autuas se mies, jolle Herra ei lue syntiä!"

Montaa hurskasta ihmistä kiukuttaa se, kun Kristukseen uskova mafioso pelastuu taivaaseen mutta hän joka on monella tavalla hengellisesti kunnostautunut ihminen, joutuukin oman vanhurskautensa kanssa helvettiin.

jäi selittämättä kirjoitti:

"Tämä on siis Raamatun armonjärjetys. Vai kuvitteleeko joku, että ensin syntyy lapsi ja sitten tulee raskaudentila ja synnytyskivut perästäpäin? Jumalan Poika kuitenkin, puhuessaa uudesta syntymisestä, asettaa sen esikuvaksi luonnollisen ihmisen syntymisen ja vaimon synnyttämisen. Ja ilo seuraa lapsen syntymisestä. Näin myös hengellisesti tapahtuu."

Sinulla jäi huomioittamatta hedelmöittyminen. Miten SE sopii tuohon kuvaan? Eihän oikea lapsikaan synny ilman että olisi ollut äitinsä kohdussa tarpeellisen ajan kasvamassa!

Jos siis lähdetään liikkeelle luonnollisen syntymän esikuvasta!

Lue lisää

Kristus on synnyttänyt jokaisen lapsen Jumalalle.
Ihminen syntyy uudesti vedestä ja Hengestä. Kristuksen vanhurskaus ja kaikki pelastushyvyydet ihminen saa lahjaksi uskossa vastaanotetun Pyhän Kasteen kautta.

Sikiön, (siis vaikkapa sinun) sikiäminen tapahtuu puolestaan Pyhän Hengen voimasta.

Joukahainen kirjoitti:

Kristus on synnyttänyt jokaisen lapsen Jumalalle.
Ihminen syntyy uudesti vedestä ja Hengestä. Kristuksen vanhurskaus ja kaikki pelastushyvyydet ihminen saa lahjaksi uskossa vastaanotetun Pyhän Kasteen kautta.

Sikiön, (siis vaikkapa sinun) sikiäminen tapahtuu puolestaan Pyhän Hengen voimasta.

Lue lisää

Room. 4:13-5:1   Sillä se lupaus, että Aabraham oli perivä maailman, ei tullut hänelle eikä hänen siemenelleen lain kautta, vaan uskonvanhurskauden kautta. Sillä jos ne, jotka pitäytyvät lakiin, ovat perillisiä, niin usko on tyhjäksi tehty ja lupaus käynyt mitättömäksi.

Sillä laki saa aikaan vihaa; mutta missä lakia ei ole, siellä ei ole rikkomustakaan.

Sentähden se on uskosta, että se olisi armosta; että lupaus pysyisi lujana kaikelle siemenelle, ei ainoastaan sille, joka pitäytyy lakiin, vaan myös sille, jolla on Aabrahamin usko, hänen, joka on meidän kaikkien isä - niinkuin kirjoitettu on: "Monen kansan isäksi minä olen sinut asettanut" - sen Jumalan edessä, johon hän uskoi ja joka kuolleet eläviksi tekee ja kutsuu olemattomat, ikäänkuin ne olisivat.

Ja Aabraham toivoi, vaikka ei toivoa ollut, ja uskoi tulevansa monen kansan isäksi, tämän sanan mukaan: "Niin on sinun jälkeläistesi luku oleva", eikä hän heikontunut uskossansa, vaikka näki, että hänen ruumiinsa oli kuolettunut - sillä hän oli jo noin satavuotias - ja että Saaran kohtu oli kuolettunut; mutta Jumalan lupausta hän ei epäuskossa epäillyt, vaan vahvistui uskossa, antaen kunnian Jumalalle,
ja oli täysin varma siitä, että minkä Jumala on luvannut, sen hän voi myös täyttää.

*) Sentähden se luettiinkin hänelle vanhurskaudeksi.***

------------------------------------------
Mutta ei ainoastaan hänen tähtensä ole kirjoitettu, että se hänelle luettiin,
vaan myös meidän tähtemme, joille se on luettava, kun uskomme häneen, joka kuolleista herätti Jeesuksen, meidän Herramme,
joka on alttiiksi annettu meidän rikostemme tähden ja kuolleista herätetty meidän vanhurskauttamisemme tähden.
------------------------------------------


***Koska me siis olemme uskosta vanhurskaiksi tulleet, niin meillä on rauha Jumalan kanssa meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta,***

Joukahainen kirjoitti:

Kristus on synnyttänyt jokaisen lapsen Jumalalle.
Ihminen syntyy uudesti vedestä ja Hengestä. Kristuksen vanhurskaus ja kaikki pelastushyvyydet ihminen saa lahjaksi uskossa vastaanotetun Pyhän Kasteen kautta.

Sikiön, (siis vaikkapa sinun) sikiäminen tapahtuu puolestaan Pyhän Hengen voimasta.

Lue lisää

"Sikiäminen tapahtuu Pyhän Hengen voimasta."

Se siis tarkoittaa sitä mitä kysyin eli hedelmöittymistä.

Kun puhumme hengellisistä asioista, niin ajalliset määreet eivät sovi siihen. Yksi hetki voi olla vuosia. Mutta se kuitenkin varmaan ON? Samoin kuin paikat ja tapahtuman eri osapuolet OVAT "olemassa". Tosin ne voi parhaiten, ehkä ainoastaan, havaita hengensilmillä? Vai?

J.Bugenhagen kirjoitti:

että < Meillä on Raamatussa täysin selkeä ja kiistaton vanhurskauttamisoppi.>. Ei mistään opinkappaleesta Raamatussa ole kiistelty niin paljon ja kiivaasti, kuin juuri ihmisen vanhurskauttamisen kohdasta! Tämä on ollut kristikunnan historiassa keskeisenä kysymyksenä läpi aikoja ja on jakanut kirkkoja ( Katolisuus / Protestantit ) ja herätysliikkeitä ( mm. lestadiolaisuus eri haaroineen)! Kun samasta Raamatun lauseesta korkeasti oppineet teologit ja alkukielten tuntijatkin ovat esittäneet täysin erilaisia näkemyksiä ja selityksiä, ei voida sanoa, että se on kiistaton oppi.
Itse raamatun sanat saattavat näyttää yksinkertaisen selviltä, mutta kun niitä ruvetaan merkityksen puolesta selittämään, niin mielipiteet jo alkavat erota toisistaan. Hyväksyikö Luther katolisen opin ihmisen vanhurskauttamisesta ( johon sisältyi myös oppi ansiollisista töistä)? Oliko asia hänellekään heti selvä. Uskonpuhdistuksen historiat kertovat hänen taisteluistaan tämän kysymyksen kanssa, ennen kuin se hänelle valkeni oikeassa valossa!

Tuosta Matt. 5:ssä esitetystä "Armonjärjestyksestä" Laestadius sanoo, että nämä tuntomerkit on esitetty Raamatussa juuri siinä järjestyksessä, kuin ne tulevat heränneen ihmisen koeteltavaksi. Hän siis piti sitä eräänlaisena järjestyksenä ja tienä autuaallisen sieluntilan ja elävän uskon saavuttamiseksi ( jonka hän lainasi Speneriltä ja pietisteilä: parannus mielenmuutoksena, usko Kristukseen syntivelan sovittajana ja uusi, uskon kautta ylösrakennettu pyhityselämä!).

Kysymys on siis todella järjestyksestä, jossa Jumala tahtoo kuljettaa ihmisen autuuteensa.
Eli ensin on ihminen herätettävä synnin ja suruttomuuden unesta, osoitettava hänelle hänen surkea tilansa ja kykenemättömyytensä auttamaan itseään ja niin osoitettava hänelle hengellisen lääkärin tarpeellisuus, tehtävä hänestä avun ja armon kerjäläinen,tehtävä hänestä hengessä siveä;sellainen, joka antaa Herran Hengen johdattaa itseään tällä autuuden tiellä,eikä estä Hänen työtänsä, jolla Pyhä Henki tahtoo valmistaa ihmisen sydäntä sellaiseksi, johon Jumalan armo voidaan vuodattaa, lohdutettava häntä Jumalan armolupauksilla kirkastamalla evankeliumin saarnassa Kristuksen ansio ja sovinto-oppi ja Isän Jumalan rakkaus langennutta ihmistä, katuvaista syntistä kohtaan.
Ja nyt seuraa se tärkeä paikka, kun Jumala sytyttää tämän armoa kaipaavan katuvaisen syntisen sydämellä elävän uskon Kristuksen lunastustyön ja sovintoarmon osallisuuteen ja uskomaan koko syntivelkansa ( joka raskaana painoi heräyksen tilassa ) anteeksiannetuksi ja poispyyhityksi. Tämän uskon kautta vuodattaa jumala Pyhän Henkensä tällaisen ihmisen sydämelle asumaan kotiopettajaksi, lohduttajaksi, neuvojaksi ja muistuttajaksi. Syntyy Uusi Ihminen Hengestä ja vedestä ( murheen kyyneleet muuttuvat iloksi ), joka alkaa ohjaamaan uskovan ihmisen elämää Jumalan sanan mukaisesti tunnustaen Herraa Kristusta autuudeksensa. Alkaa vaellus Uskossa ja uusi pyhä elämä. Mutta juuri tämän seuraamisen kautta hän myös tulee maailman joukolta vihattavaksi ja vainottavaksi ( jota Laestadius kutsuu viimeiseksi rapuksi armonjärjestyksessä!)

Tämä on siis Raamatun armonjärjetys. Vai kuvitteleeko joku, että ensin syntyy lapsi ja sitten tulee raskaudentila ja synnytyskivut perästäpäin? Jumalan Poika kuitenkin, puhuessaa uudesta syntymisestä, asettaa sen esikuvaksi luonnollisen ihmisen syntymisen ja vaimon synnyttämisen. Ja ilo seuraa lapsen syntymisestä. Näin myös hengellisesti tapahtuu.

On syytä huomata, että opetuslapset eivät vielä silloin, kun Jeesus näitä heille puhui, olleet armoitetun ja autuaallisen sieluntilan kantajia, evätkä olleet läpikäyneet näitä tuntomerkkejä. Monet kohdat evankeliumeissa osoittavat, että heitä hallitsi vielä suuruuden kysymykset ja maallisen herrauden toivo. He odottivat selvästikin vielä maallista Messiasta ( kuten aikansa juutalaiset yleisestikin ). Vielä ylösnousemuksensa jälkeenkin Herran Jeesuksen täytyi selittää heille Raamatuita aina Mooseksesta asti, ennen kuin Taivaan valtakunnan hengellisyys kirkastui heille oikeassa valossa.

Lue lisää

Vielä kysyisin sinulta ja muiltakin miten ymmärrätte lyhyen armonjärjestyksen? "Pitkä" armonjärjestyshän menee niin kuin hyvin selität. Onko lyhyt armonjärjestys tarkoitettu vain uudesti syntyneelle: Usko Herraan Jeesukseen niin pelastut. Millaisessa sieluntilassa mahtoi väkijoukko olla helluntaipäivänä, kun usko syttyi monen sydämessä? Kuinka pitkälle he olivat kiivenneet armonjärjestyksen "tikapuita"?

Joukahainen kirjoitti:

Matt. 5:1-17   Kun hän näki kansanjoukot, nousi hän vuorelle; ja kun hän oli istuutunut, tulivat hänen opetuslapsensa hänen tykönsä.

Niin hän avasi suunsa ja opetti heitä ja sanoi:
----------------------------------------------

- "Autuaita ovat hengellisesti köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta.

- Autuaita ovat murheelliset, sillä he saavat lohdutuksen.

- Autuaita ovat hiljaiset, sillä he saavat maan periä.

- Autuaita ovat ne, jotka isoavat ja janoavat vanhurskautta, sillä heidät ravitaan.

- Autuaita ovat laupiaat, sillä he saavat laupeuden.

- Autuaita ovat puhdassydämiset, sillä he saavat nähdä Jumalan.

- Autuaita ovat rauhantekijät, sillä heidät pitää Jumalan lapsiksi kutsuttaman.

- Autuaita ovat ne, joita vanhurskauden tähden vainotaan, sillä heidän on taivasten valtakunta.

- Autuaita olette te, kun ihmiset minun tähteni teitä solvaavat ja vainoavat ja valhetellen puhuvat teistä kaikkinaista pahaa.

Iloitkaa ja riemuitkaa, sillä teidän palkkanne on suuri taivaissa. Sillä samoin he vainosivat profeettoja, jotka olivat ennen teitä.

Te olette maan suola; mutta jos suola käy mauttomaksi, millä se saadaan suolaiseksi? Se ei enää kelpaa mihinkään muuhun kuin pois heitettäväksi ja ihmisten tallattavaksi.

Te olette maailman valkeus. Ei voi ylhäällä vuorella oleva kaupunki olla kätkössä; eikä lamppua sytytetä ja panna vakan alle, vaan lampunjalkaan, ja niin se loistaa kaikille huoneessa oleville.

Niin loistakoon teidän valonne ihmisten edessä, että he näkisivät teidän hyvät tekonne ja ylistäisivät teidän Isäänne, joka on taivaissa.

Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan; en minä ole tullut kumoamaan, vaan täyttämään. Sillä totisesti minä sanon teille: kunnes taivas ja maa katoavat, ei laista katoa pieninkään kirjain, ei ainoakaan piirto, ennenkuin kaikki on tapahtunut.
-lainaus päättyy-

Jeesushan kertoo tässä opetuslapsilleen siitä mitä he, hänen kauttaan autuaiksi tulleina, tulevat kokemaan tässä maailmassa. Jeesus opettaa kuinka autuaan, eli Krtistuksessa vanhurskaaksi tulleen, tulee elää ihmisten keskellä.

Jeesus opettaa heitä ja meitä myöskin siinä asiassa kuinka suola tulee mauttomaksi, jos minä saarnaan muille parannusta, mutta elän itse samoissa synneissä.

Jos tämä olisi jokin armonjärjestys, niin kai Jeesus olisi senkertonut meille. Meillä on Raamatussa täysin kiistaton ja selkeä vanhurskauttamisoppi. Sen mukaan ihminen tulee vanhurskaaksi uskomalla Kristuksen lulastustyön koskevan juuri minua. Jumala on vanhurskas, ja vanhurskauttaa sen, jolla on USKO JEESUKSEEN.
Siinä on armo, eikä armolla ole mitään muuta järjestystä eikä koskaan tule.

Kun luitte tuon Raamatrusta lainaamani tekstin tarkoin, niin huomasitte varmaan että jokainen noista kahdeksasta kohdasta alkaa sanoilla, "autuaita ovat", - JOKAINEN KOHTA ALKAA SANOILLA "AUTUAITA OVAT".

Jos asia olisi jotenkin toisin, niin siinä lukisi eri lailla. Siinä lukisi vaikkapa niin, että "kun kaikki nämät ulkoiset merkit olette kokeneet, te olette autuaita.

Nyt vain heräisi kysymys, miksi Kristus lainkaan kuoli edestämme, jos kerran autuus on ihmisen tekemien tikapuiden päässä, jotka voimme kiivetä ylös.
----------------------
Kun Raamatussa sanotaan että autuaita ovat, se tartkoittaa silloin myöskin sitä että autuaita ovat.

Jos ihminen itse keksii Jumalan sanaan omia lisäsiivekkeitään, ne ovat mielikuvituksen tuotetta, ei mitään Jumalan sanaa.

Lue lisää

Ei tätä kohtaa ole koskaan selitetty ihmisen tekemiksi tikapuiksi. Jumala vaikuttaa ihmisessä hengellisen köyhyyden, murheen jne.

Vai ajatteletko tosiaan niin, että ihminen on taivaskelpoinen eli autuas eli onnellinen kun hän on hengellisesti köyhä mutta sydän ei ole puhdistettu Kristuksen verellä? Tai jos hän on murheellinen mutta tekee rauhattomuutta.
Teillä raukoilla ei ehkä ole näitä kokemuksia, mutta elävillä kristityillä on. Eikä heidän tarvitse joka selityksestä miettiä, kestääkö se kritiikin.

Jos oikein tarkasti tutkitaan, niin tälläkin palstalla esiintyy monta tyyppiä, joille ei näistä tuntomerkeistä sovi yksikään.

He ovat hengellisesti rikkaita (ja syyttävät kristityitä köyhäilijöiksi).
He eivät tunnu olevan murheellisia, koska heillä ei ole syntiä.
Hiljaisia he eivät ainakaan ole, aina ovat suuna päänä varsinkin moittimassa elävää kristillisyyttä.
Ei heidän tarvitse isota tai janota vanhurskautta, koska vatsa on jo täynnä omaa itseään.
Entä laupiaat? Eivät ainakaan osoitaa yhtään laupeutta kristittyjä kohtaan, vain pilkkaa.
Onko sitten puhtaita sydämestä ne, jotka ovat kristillisyyttä kohtaan niin vihaiset? Sitä voi vain arvailla...
Tekevätkö he rauhaa täällä nettipalstoilla tai muuten elämässään? Ehkä vihollisen kanssa...
Heitä ei vainota vanhurskauden tähden, koska he ovat yksissä leivissä kuolleen kristillisyyden kanssa.
Entä viimeinen kohta: "Autuaita olette te, kun ihmiset minun tähteni teitä solvaavat ja vainoavat ja valhetellen puhuvat teistä kaikkinaista pahaa." Sekin menee toisin päin. He vihaavat elävän kristillisyyden työntekijöitä ja oikeamielisiä saarnaajia ja valhetellen puhuvat heistä kaikkinaista pahaa...

Onko nyt ihme, jos he asettavat kyseenalaiseksi kristillisyyden raamatuselitykset? Ei tietenkään. Niinhän sen tuleekin olla. Surullista mutta totta.

ElDorado kirjoitti:

Vielä kysyisin sinulta ja muiltakin miten ymmärrätte lyhyen armonjärjestyksen? "Pitkä" armonjärjestyshän menee niin kuin hyvin selität. Onko lyhyt armonjärjestys tarkoitettu vain uudesti syntyneelle: Usko Herraan Jeesukseen niin pelastut. Millaisessa sieluntilassa mahtoi väkijoukko olla helluntaipäivänä, kun usko syttyi monen sydämessä? Kuinka pitkälle he olivat kiivenneet armonjärjestyksen "tikapuita"?

Lue lisää

Uskon, että ne, (lähes 3000 sielua )olivat heränneitä ihmisiä Juudan kansasta, jotka tunsivat syntisyytensä ja Mooseksen lain kuorman tunnollansa. Monet heistä olivat varmaankin myös kuulleet Johannes Kastajan parannussaarnoja ja myös Jumalan Pojan omia opetuksia ja tulleet kastetuksi Johanneksen kasteella. Ehkä heissä oli myös niitä, jotka olivat suostuneet Pilatuksen tuomioon Kristuksen ristiinnaulitsemiseksi. Tähän viittaa myös Pietarin sanat helluntaipäivän saarnassaan: " Te tapoitte Kunnian Herran!". Nämä Pietarin sanat, Pyhän Hengen voimassa lausuttuna kävivät heidän sydämensä läpi kuin tulinen miekka ja herätti heissä tunnon armon tarpeesta, koska he kysyivät opetuslapsilta: " Miehet, veljet! Mitä meidän pitää tekemän, että me autuaaksi tulisimme?". Ja Pietarin vastauksen olet itsekin lukenut Raamatusta, etten sitä tässä ala toistelemaan. Mutta kysyn vain:"Asettiko Pietari näille heränneille ihmisille eteen vielä jotakin tekemisiä, lain vaatimia töitä ja hurskauselämän harjoituksia? Hän kehoitti heitä parannukseen ja uskoon Jeesuksen Kristuksen päälle. Ja jotka mielellänsä hänen sanansa ( saarnan Kristuksesta ja Hänen lunastustyöstään ) ottivat vastaan ( uskolla ), ne kastettiin (Ap.T 2;41). Tässäkin näemme, että uskovat kastettiin, eli usko Kristukseen käy kasteen edellä, eikä päinvastoin.

Tuo lyhyt armonjärjestys, joka sisällänsä pitää Jumalallisen totuuden ihmisen lunastuksesta ja pelastuksesta, on kehoitus kaikille ihmisille. Mutta vain harvat, todella harvat ottavat nämä sanat sydämellensä ja "antavat itseänsä autettaa tästä pahanilkisestä suvusta" ( Ap.T 2;40 ). "Hän, Jumalan Poika, tuli omillensa, mutta eivät Hänen omansa ottaneet häntä vastaan. Mutta niile, jotka Hänet ottivat vastaan, antoi Hän voiman Jumalan lapsiksi tulla, jotka uskovat Hänen päällensä!" Ja näille Juudan miehille helluntaipäivänä kävi juuri näin. He pysyivät alati Apostolein opissa ja osallisuudessa ja leivän murtamisessa ja rukouksissa ( Ap.T 2;42 ).

Mutta sama Usko Herraan Jeesukseen syntivelan maksajana ja Jumalan vihan sovittajana, on ainoa tie Jumalan luo myös uskovaiselle ja uudestisyntyneelle ihmiselle. "Eikä muuta perustusta (autuuteemme) taideta panna, kuin jo pantu on, Jeesus Kristus!"

J.Bugenhagen kirjoitti:

Uskon, että ne, (lähes 3000 sielua )olivat heränneitä ihmisiä Juudan kansasta, jotka tunsivat syntisyytensä ja Mooseksen lain kuorman tunnollansa. Monet heistä olivat varmaankin myös kuulleet Johannes Kastajan parannussaarnoja ja myös Jumalan Pojan omia opetuksia ja tulleet kastetuksi Johanneksen kasteella. Ehkä heissä oli myös niitä, jotka olivat suostuneet Pilatuksen tuomioon Kristuksen ristiinnaulitsemiseksi. Tähän viittaa myös Pietarin sanat helluntaipäivän saarnassaan: " Te tapoitte Kunnian Herran!". Nämä Pietarin sanat, Pyhän Hengen voimassa lausuttuna kävivät heidän sydämensä läpi kuin tulinen miekka ja herätti heissä tunnon armon tarpeesta, koska he kysyivät opetuslapsilta: " Miehet, veljet! Mitä meidän pitää tekemän, että me autuaaksi tulisimme?". Ja Pietarin vastauksen olet itsekin lukenut Raamatusta, etten sitä tässä ala toistelemaan. Mutta kysyn vain:"Asettiko Pietari näille heränneille ihmisille eteen vielä jotakin tekemisiä, lain vaatimia töitä ja hurskauselämän harjoituksia? Hän kehoitti heitä parannukseen ja uskoon Jeesuksen Kristuksen päälle. Ja jotka mielellänsä hänen sanansa ( saarnan Kristuksesta ja Hänen lunastustyöstään ) ottivat vastaan ( uskolla ), ne kastettiin (Ap.T 2;41). Tässäkin näemme, että uskovat kastettiin, eli usko Kristukseen käy kasteen edellä, eikä päinvastoin.

Tuo lyhyt armonjärjestys, joka sisällänsä pitää Jumalallisen totuuden ihmisen lunastuksesta ja pelastuksesta, on kehoitus kaikille ihmisille. Mutta vain harvat, todella harvat ottavat nämä sanat sydämellensä ja "antavat itseänsä autettaa tästä pahanilkisestä suvusta" ( Ap.T 2;40 ). "Hän, Jumalan Poika, tuli omillensa, mutta eivät Hänen omansa ottaneet häntä vastaan. Mutta niile, jotka Hänet ottivat vastaan, antoi Hän voiman Jumalan lapsiksi tulla, jotka uskovat Hänen päällensä!" Ja näille Juudan miehille helluntaipäivänä kävi juuri näin. He pysyivät alati Apostolein opissa ja osallisuudessa ja leivän murtamisessa ja rukouksissa ( Ap.T 2;42 ).

Mutta sama Usko Herraan Jeesukseen syntivelan maksajana ja Jumalan vihan sovittajana, on ainoa tie Jumalan luo myös uskovaiselle ja uudestisyntyneelle ihmiselle. "Eikä muuta perustusta (autuuteemme) taideta panna, kuin jo pantu on, Jeesus Kristus!"

Lue lisää

Raamatun sanaan ei parane lisäillä omia arveluitaan.

Jos sinä itse et tunne tappaneesi kunnian Herraa, niin kuinka voit kutsua itseäsi kristinuskoiseksi? Meistä jokainen on kristuksen murhaaja. Me myöskin tapamme toinen toisiamme, sanomalla vaikkapa niin että "sinä hullu".
Sellainen henkilö on jo murhaaja.

Matt. 5:21-24   Te olette kuulleet sanotuksi vanhoille: 'Älä tapa', ja: 'Joka tappaa, se on ansainnut oikeuden tuomion.'

Mutta minä sanon teille: jokainen, joka vihastuu veljeensä, on ansainnut oikeuden tuomion; ja joka sanoo veljelleen: 'Sinä tyhjänpäiväinen', on ansainnut suuren neuvoston tuomion; ja joka sanoo: 'Sinä hullu', on ansainnut helvetin tulen.

Sentähden, jos tuot lahjaasi alttarille ja siellä muistat, että veljelläsi on jotakin sinua vastaan, niin jätä lahjasi siihen alttarin eteen, ja käy ensin sopimassa veljesi kanssa, ja tule sitten uhraamaan lahjasi.

1. Joh. 3:15-16   
-----------------------------------------------
*) Jokainen, joka vihaa veljeänsä, on murhaaja;
-----------------------------------------------

ja te tiedätte, ettei kenessäkään murhaajassa ole iankaikkista elämää, joka hänessä pysyisi.

Siitä me olemme oppineet tuntemaan rakkauden, että hän antoi henkensä meidän edestämme;

------------------------------------------
*) meidänkin tulee antaa henkemme veljiemme edestä.
------------------------------------------

Malakia kirjoitti:

Raamatun sanaan ei parane lisäillä omia arveluitaan.

Jos sinä itse et tunne tappaneesi kunnian Herraa, niin kuinka voit kutsua itseäsi kristinuskoiseksi? Meistä jokainen on kristuksen murhaaja. Me myöskin tapamme toinen toisiamme, sanomalla vaikkapa niin että "sinä hullu".
Sellainen henkilö on jo murhaaja.

Matt. 5:21-24   Te olette kuulleet sanotuksi vanhoille: 'Älä tapa', ja: 'Joka tappaa, se on ansainnut oikeuden tuomion.'

Mutta minä sanon teille: jokainen, joka vihastuu veljeensä, on ansainnut oikeuden tuomion; ja joka sanoo veljelleen: 'Sinä tyhjänpäiväinen', on ansainnut suuren neuvoston tuomion; ja joka sanoo: 'Sinä hullu', on ansainnut helvetin tulen.

Sentähden, jos tuot lahjaasi alttarille ja siellä muistat, että veljelläsi on jotakin sinua vastaan, niin jätä lahjasi siihen alttarin eteen, ja käy ensin sopimassa veljesi kanssa, ja tule sitten uhraamaan lahjasi.

1. Joh. 3:15-16   
-----------------------------------------------
*) Jokainen, joka vihaa veljeänsä, on murhaaja;
-----------------------------------------------

ja te tiedätte, ettei kenessäkään murhaajassa ole iankaikkista elämää, joka hänessä pysyisi.

Siitä me olemme oppineet tuntemaan rakkauden, että hän antoi henkensä meidän edestämme;

------------------------------------------
*) meidänkin tulee antaa henkemme veljiemme edestä.
------------------------------------------

Lue lisää

Kirjoitit:

//Siitä me olemme oppineet tuntemaan rakkauden, että hän antoi henkensä meidän edestämme;

------------------------------------------
*) meidänkin tulee antaa henkemme veljiemme edestä.
------------------------------------------ //

Miten tuo lause sopii sen kanssa, että "meidän tulisi rakastaa lähimmäistä (veljeä) NIIN KUIN itseämme..." Eli ei enemmän?

Ihanko henki pitäisi antaa toisten edestä?

Eikö Jeesuksen uhri riitä? Vai pitäisikö meistä vajavaisista ihmisistä tulla tuossa mielessä Jeesuksen kaltaisia? Muutenko emme ole kunnon kristittyjä eli elä ja ole Kristuksessa?

Ei muuta mietittävää tällä kertaa kirjoituksesi takia.

x-vl kirjoitti:

Kirjoitit:

//Siitä me olemme oppineet tuntemaan rakkauden, että hän antoi henkensä meidän edestämme;

------------------------------------------
*) meidänkin tulee antaa henkemme veljiemme edestä.
------------------------------------------ //

Miten tuo lause sopii sen kanssa, että "meidän tulisi rakastaa lähimmäistä (veljeä) NIIN KUIN itseämme..." Eli ei enemmän?

Ihanko henki pitäisi antaa toisten edestä?

Eikö Jeesuksen uhri riitä? Vai pitäisikö meistä vajavaisista ihmisistä tulla tuossa mielessä Jeesuksen kaltaisia? Muutenko emme ole kunnon kristittyjä eli elä ja ole Kristuksessa?

Ei muuta mietittävää tällä kertaa kirjoituksesi takia.

Lue lisää

Luulen, että on kysymys pelastuksesta. Että lähimmäisen pelastus olisi meille yhtä tärkeä, kuin omamme. Muussa asiassa, en usko, että kukaan pystyy rakastamaan lähimmäistään niinkuin itseään.

J.Bugenhagen kirjoitti:

Uskon, että ne, (lähes 3000 sielua )olivat heränneitä ihmisiä Juudan kansasta, jotka tunsivat syntisyytensä ja Mooseksen lain kuorman tunnollansa. Monet heistä olivat varmaankin myös kuulleet Johannes Kastajan parannussaarnoja ja myös Jumalan Pojan omia opetuksia ja tulleet kastetuksi Johanneksen kasteella. Ehkä heissä oli myös niitä, jotka olivat suostuneet Pilatuksen tuomioon Kristuksen ristiinnaulitsemiseksi. Tähän viittaa myös Pietarin sanat helluntaipäivän saarnassaan: " Te tapoitte Kunnian Herran!". Nämä Pietarin sanat, Pyhän Hengen voimassa lausuttuna kävivät heidän sydämensä läpi kuin tulinen miekka ja herätti heissä tunnon armon tarpeesta, koska he kysyivät opetuslapsilta: " Miehet, veljet! Mitä meidän pitää tekemän, että me autuaaksi tulisimme?". Ja Pietarin vastauksen olet itsekin lukenut Raamatusta, etten sitä tässä ala toistelemaan. Mutta kysyn vain:"Asettiko Pietari näille heränneille ihmisille eteen vielä jotakin tekemisiä, lain vaatimia töitä ja hurskauselämän harjoituksia? Hän kehoitti heitä parannukseen ja uskoon Jeesuksen Kristuksen päälle. Ja jotka mielellänsä hänen sanansa ( saarnan Kristuksesta ja Hänen lunastustyöstään ) ottivat vastaan ( uskolla ), ne kastettiin (Ap.T 2;41). Tässäkin näemme, että uskovat kastettiin, eli usko Kristukseen käy kasteen edellä, eikä päinvastoin.

Tuo lyhyt armonjärjestys, joka sisällänsä pitää Jumalallisen totuuden ihmisen lunastuksesta ja pelastuksesta, on kehoitus kaikille ihmisille. Mutta vain harvat, todella harvat ottavat nämä sanat sydämellensä ja "antavat itseänsä autettaa tästä pahanilkisestä suvusta" ( Ap.T 2;40 ). "Hän, Jumalan Poika, tuli omillensa, mutta eivät Hänen omansa ottaneet häntä vastaan. Mutta niile, jotka Hänet ottivat vastaan, antoi Hän voiman Jumalan lapsiksi tulla, jotka uskovat Hänen päällensä!" Ja näille Juudan miehille helluntaipäivänä kävi juuri näin. He pysyivät alati Apostolein opissa ja osallisuudessa ja leivän murtamisessa ja rukouksissa ( Ap.T 2;42 ).

Mutta sama Usko Herraan Jeesukseen syntivelan maksajana ja Jumalan vihan sovittajana, on ainoa tie Jumalan luo myös uskovaiselle ja uudestisyntyneelle ihmiselle. "Eikä muuta perustusta (autuuteemme) taideta panna, kuin jo pantu on, Jeesus Kristus!"

Lue lisää

Kyllä se näin juuri on. Armonjärjestyksen eri vaiheet kulkee jokainen joka tulee elävään uskoon suruttomuuden tilasta. Ei sitä tarvitse jäädä miettimään kohta kohdalta vaan kaikki tapahtuu ikäänkuin itsestään jos on kuuliainen niille neuvoille ja opetuksille mitä Kristuksen elävässä seurakunnassa opetetaan. Lyhyt armonjärjestys kuuluu niille syntinsä tunteville kristityille, jotka vielä jaksavat kysyä: Kuuluuko tällaiselle suurelle syntiselle vielä Jumalan armo?

asimovin olli kirjoitti:

Ei tätä kohtaa ole koskaan selitetty ihmisen tekemiksi tikapuiksi. Jumala vaikuttaa ihmisessä hengellisen köyhyyden, murheen jne.

Vai ajatteletko tosiaan niin, että ihminen on taivaskelpoinen eli autuas eli onnellinen kun hän on hengellisesti köyhä mutta sydän ei ole puhdistettu Kristuksen verellä? Tai jos hän on murheellinen mutta tekee rauhattomuutta.
Teillä raukoilla ei ehkä ole näitä kokemuksia, mutta elävillä kristityillä on. Eikä heidän tarvitse joka selityksestä miettiä, kestääkö se kritiikin.

Jos oikein tarkasti tutkitaan, niin tälläkin palstalla esiintyy monta tyyppiä, joille ei näistä tuntomerkeistä sovi yksikään.

He ovat hengellisesti rikkaita (ja syyttävät kristityitä köyhäilijöiksi).
He eivät tunnu olevan murheellisia, koska heillä ei ole syntiä.
Hiljaisia he eivät ainakaan ole, aina ovat suuna päänä varsinkin moittimassa elävää kristillisyyttä.
Ei heidän tarvitse isota tai janota vanhurskautta, koska vatsa on jo täynnä omaa itseään.
Entä laupiaat? Eivät ainakaan osoitaa yhtään laupeutta kristittyjä kohtaan, vain pilkkaa.
Onko sitten puhtaita sydämestä ne, jotka ovat kristillisyyttä kohtaan niin vihaiset? Sitä voi vain arvailla...
Tekevätkö he rauhaa täällä nettipalstoilla tai muuten elämässään? Ehkä vihollisen kanssa...
Heitä ei vainota vanhurskauden tähden, koska he ovat yksissä leivissä kuolleen kristillisyyden kanssa.
Entä viimeinen kohta: "Autuaita olette te, kun ihmiset minun tähteni teitä solvaavat ja vainoavat ja valhetellen puhuvat teistä kaikkinaista pahaa." Sekin menee toisin päin. He vihaavat elävän kristillisyyden työntekijöitä ja oikeamielisiä saarnaajia ja valhetellen puhuvat heistä kaikkinaista pahaa...

Onko nyt ihme, jos he asettavat kyseenalaiseksi kristillisyyden raamatuselitykset? Ei tietenkään. Niinhän sen tuleekin olla. Surullista mutta totta.

Lue lisää

tuossa on totisesti pohdittavaa.

x-vl kirjoitti:

Kirjoitit:

//Siitä me olemme oppineet tuntemaan rakkauden, että hän antoi henkensä meidän edestämme;

------------------------------------------
*) meidänkin tulee antaa henkemme veljiemme edestä.
------------------------------------------ //

Miten tuo lause sopii sen kanssa, että "meidän tulisi rakastaa lähimmäistä (veljeä) NIIN KUIN itseämme..." Eli ei enemmän?

Ihanko henki pitäisi antaa toisten edestä?

Eikö Jeesuksen uhri riitä? Vai pitäisikö meistä vajavaisista ihmisistä tulla tuossa mielessä Jeesuksen kaltaisia? Muutenko emme ole kunnon kristittyjä eli elä ja ole Kristuksessa?

Ei muuta mietittävää tällä kertaa kirjoituksesi takia.

Lue lisää

Kopioni oli Jumalan sanaa.

Raamattu puhuu siitä että ihmisen on
- kiellettävä - itsensä, otettava ristinsä ja seurattava Jeesusta. Jos siis mielii pealastua taivaaseen.

Olen tälläkin sivulla "törmännyt" ainakin yhteen henkilöön, joka suuttui minulle kullessaan olevansa huoraaja ja murhaaja. Hänellä on siis luonnollinen siveys vielä autuutensa perustuksena, hän ei ole kieltänyt itseään.
Uskon että tällaisia on täällä hyvin paljon. Heillä on vielä jotakin itsellään sellaista hyvää "omaisuussa" jota he eivät ole "myyneet".
Myy kaikki ja anna vaivaisille, niin sinulla on aarre taivaassa, sanoo Jeesus.

Esimerkiksi tuosta me näemme oman rakkautemme määrän, kun mietimme sitä olemmeko me valmiita kuolemaan toisen edestä?

Uskallan kuitenkin väittää että aika moni tännen kirjoittavista rohkenee kuitenkin valehdella, ainakin itselleen, olevansa jotakuinkin kelpo lähimmäisensä rakastaja.

Tällainen ihminen ei ole tullut vielä totuuden tuntoon. Hän ei tiedä sitä, että ei hän pelastu rakkautensa kautta, vaan tunnustamalla itsensä ihan kaikessa vialliseksi, "olen kokovika ja siksi tarvitsen kokonaisen armon".

Ylpeä ihminen ei vain halua tulla kokonaan tyhjäksi, ja siksi hän potkii siveytensä verhon alla Kaikkinäkevän tutkainta vastaan, hän vastustaa näin Kristusta ja armoa. Eikä hän tiedä sitä itse.

Mutta kun Kristus verhoaa ihmisen hänen vanhurskautensa vaatteella silloin ihminen katsoo vapuden täydelliseen lakiin.

Silloin syntinen on päästetty kaikesta viasta ja virheistään ja hän on tullut täydelliseksi Kristuksessa, Hengessä.

Hän on vanhurskautettu.

Hän on syntinen, mutta pyhä. Hän on väärä, mutta vanhurskas. Hän on saastainen, mutta puhdas. Jeesuksessa Kristuksessa.

asimovin olli kirjoitti:

Ei tätä kohtaa ole koskaan selitetty ihmisen tekemiksi tikapuiksi. Jumala vaikuttaa ihmisessä hengellisen köyhyyden, murheen jne.

Vai ajatteletko tosiaan niin, että ihminen on taivaskelpoinen eli autuas eli onnellinen kun hän on hengellisesti köyhä mutta sydän ei ole puhdistettu Kristuksen verellä? Tai jos hän on murheellinen mutta tekee rauhattomuutta.
Teillä raukoilla ei ehkä ole näitä kokemuksia, mutta elävillä kristityillä on. Eikä heidän tarvitse joka selityksestä miettiä, kestääkö se kritiikin.

Jos oikein tarkasti tutkitaan, niin tälläkin palstalla esiintyy monta tyyppiä, joille ei näistä tuntomerkeistä sovi yksikään.

He ovat hengellisesti rikkaita (ja syyttävät kristityitä köyhäilijöiksi).
He eivät tunnu olevan murheellisia, koska heillä ei ole syntiä.
Hiljaisia he eivät ainakaan ole, aina ovat suuna päänä varsinkin moittimassa elävää kristillisyyttä.
Ei heidän tarvitse isota tai janota vanhurskautta, koska vatsa on jo täynnä omaa itseään.
Entä laupiaat? Eivät ainakaan osoitaa yhtään laupeutta kristittyjä kohtaan, vain pilkkaa.
Onko sitten puhtaita sydämestä ne, jotka ovat kristillisyyttä kohtaan niin vihaiset? Sitä voi vain arvailla...
Tekevätkö he rauhaa täällä nettipalstoilla tai muuten elämässään? Ehkä vihollisen kanssa...
Heitä ei vainota vanhurskauden tähden, koska he ovat yksissä leivissä kuolleen kristillisyyden kanssa.
Entä viimeinen kohta: "Autuaita olette te, kun ihmiset minun tähteni teitä solvaavat ja vainoavat ja valhetellen puhuvat teistä kaikkinaista pahaa." Sekin menee toisin päin. He vihaavat elävän kristillisyyden työntekijöitä ja oikeamielisiä saarnaajia ja valhetellen puhuvat heistä kaikkinaista pahaa...

Onko nyt ihme, jos he asettavat kyseenalaiseksi kristillisyyden raamatuselitykset? Ei tietenkään. Niinhän sen tuleekin olla. Surullista mutta totta.

Lue lisää

Ihminen ON hengellisesti nolla. Jumala ei sitä vaikuta vaan saatana langetti ihmisen.

Mutta: Vain Pyhä Henki voi meissä paljastaa tämän saatanan aiheuttaman lankeemuksen.

Luonnollisesti sellainen ihminen jolla ei ole euroakaan rahaa ja on nälkä, niin jotakin sellainen köyhä tekee, säilyttääkseen henkensä.

Hän kerjää että saisi syödäkseen.

Mutta valtaosa syntiin langenneesta ihmiskunnasta (tyhjiä) kuvittelee itsensä hengellisesti rikkaiksi vaikka heillä ei ole todellisuudessa mitään millä pahuutensa verhoaisivat.

Kun heillä on, tyhjyydestään huolimatta, sellainen tunne sisimmässään, että he ovat rikkaita, niin he eivät silloin "tarvitse" apua.

Tämä on se pointti miksi hengellisesti köyhän on taivasten valtakunta, kun hän tuntee hätänsä ja alastomuutensa, niin hän huutaa Kristusta avuksi vaatettamaan hänet.

Tässä tilassa, (itse itsensä vaatettaneena omalla vanhurskaudellaan), moni menee helvettiin, tietämättä ja ymmärtämättä miksi näin kävi.

Hän miettii ja sanoo joskun toisilleksin: Olenhan minä ollut fiksu sivistynyt ja hyvä ihminen, olen auttanut ihmisiä ja rakastanut heitä. En ole huora enkä ole varaskaan, en ole ketään tappanut, näin hän kuvittelee.

Kuitenkin hän on valitettavasti todellisuudessa näitä kaikkia. Hän on huora, hän on varas ja hän on murhaaja.

Mutta hän ei tiedä mitään siitä, mitä Jumala ihmiseltä vaatii (täydellisyyttä), siksi hän turvautuu omaan luommolliseen hyvyyteensä.

Matt. 22:11-15   Mutta kun kuningas meni katsomaan pöytävieraita, näki hän siellä miehen, joka ei ollut puettu häävaatteisiin. Ja hän sanoi hänelle: 'Ystävä, kuinka sinä olet tullut tänne sisälle, vaikka sinulla ei ole häävaatteita?' Mutta hän jäi sanattomaksi.

Silloin kuningas sanoi palvelijoille: 'Sitokaa hänen jalkansa ja kätensä ja heittäkää hänet ulos pimeyteen.' Siellä on oleva itku ja hammasten kiristys.    


Sillä monet ovat kutsutut, mutta harvat valitut."

Silloin fariseukset menivät ja neuvottelivat, kuinka saisivat hänet sanoissa solmituksi.

Malakia kirjoitti:

Ihminen ON hengellisesti nolla. Jumala ei sitä vaikuta vaan saatana langetti ihmisen.

Mutta: Vain Pyhä Henki voi meissä paljastaa tämän saatanan aiheuttaman lankeemuksen.

Luonnollisesti sellainen ihminen jolla ei ole euroakaan rahaa ja on nälkä, niin jotakin sellainen köyhä tekee, säilyttääkseen henkensä.

Hän kerjää että saisi syödäkseen.

Mutta valtaosa syntiin langenneesta ihmiskunnasta (tyhjiä) kuvittelee itsensä hengellisesti rikkaiksi vaikka heillä ei ole todellisuudessa mitään millä pahuutensa verhoaisivat.

Kun heillä on, tyhjyydestään huolimatta, sellainen tunne sisimmässään, että he ovat rikkaita, niin he eivät silloin "tarvitse" apua.

Tämä on se pointti miksi hengellisesti köyhän on taivasten valtakunta, kun hän tuntee hätänsä ja alastomuutensa, niin hän huutaa Kristusta avuksi vaatettamaan hänet.

Tässä tilassa, (itse itsensä vaatettaneena omalla vanhurskaudellaan), moni menee helvettiin, tietämättä ja ymmärtämättä miksi näin kävi.

Hän miettii ja sanoo joskun toisilleksin: Olenhan minä ollut fiksu sivistynyt ja hyvä ihminen, olen auttanut ihmisiä ja rakastanut heitä. En ole huora enkä ole varaskaan, en ole ketään tappanut, näin hän kuvittelee.

Kuitenkin hän on valitettavasti todellisuudessa näitä kaikkia. Hän on huora, hän on varas ja hän on murhaaja.

Mutta hän ei tiedä mitään siitä, mitä Jumala ihmiseltä vaatii (täydellisyyttä), siksi hän turvautuu omaan luommolliseen hyvyyteensä.

Matt. 22:11-15   Mutta kun kuningas meni katsomaan pöytävieraita, näki hän siellä miehen, joka ei ollut puettu häävaatteisiin. Ja hän sanoi hänelle: 'Ystävä, kuinka sinä olet tullut tänne sisälle, vaikka sinulla ei ole häävaatteita?' Mutta hän jäi sanattomaksi.

Silloin kuningas sanoi palvelijoille: 'Sitokaa hänen jalkansa ja kätensä ja heittäkää hänet ulos pimeyteen.' Siellä on oleva itku ja hammasten kiristys.    


Sillä monet ovat kutsutut, mutta harvat valitut."

Silloin fariseukset menivät ja neuvottelivat, kuinka saisivat hänet sanoissa solmituksi.

Lue lisää

En tajunnut yhtään, mihin vastauksellasi pyrit...

vihne kirjoitti:

Luulen, että on kysymys pelastuksesta. Että lähimmäisen pelastus olisi meille yhtä tärkeä, kuin omamme. Muussa asiassa, en usko, että kukaan pystyy rakastamaan lähimmäistään niinkuin itseään.

Lue lisää

Jos itse uskoo olevansa pelastuksesta osallinen yksin Armosta, niin varmasti rakastaa lähimmäistään sen verran, että soisi mielellään tuon ansiottaman Jumalan Rakkauden toisellekin!

Jos siinä ylpeys ja itsekeskeisyys tulevat esteeksi, olisi varmaan aihetta rukoilla syvempää Armon tuntemista? Vai mitä?

Muuten tuo rakkaudenlain vaatimus tavallisessa elämässä on kova pala meille ihmispoloille eli se, että pitäisi rakastaa toista niin kuin itseänsä. Olen samaa mieltä kanssasi.

Ehkä joskus voi sellaista hippusen löytyä, jos kyseessä on esim. oma lapsi tai erittäin rakas ihminen. Ehkä silloin jossakin sydämen sopukassa voi olla hetken melkein omanitsen ylittävää rakkautta?

Mutta puhe oli siitä, että ENEMMÄN! Oman hengenkin ohimenevää rakkautta!

Jotenkin olen siinä uskossa, ettei Jumala sitä meiltä VAADI. Jotenkin tuo vaatimus ei natsaa yhteen Armon kanssa!

Jos Hän antaa Voimaansa jossakin tilanteessa, niin sitten asia on ihan toinen. Kunnia kuuluu silloin täydellisenä Hänelle!

Malakia kirjoitti:

Kopioni oli Jumalan sanaa.

Raamattu puhuu siitä että ihmisen on
- kiellettävä - itsensä, otettava ristinsä ja seurattava Jeesusta. Jos siis mielii pealastua taivaaseen.

Olen tälläkin sivulla "törmännyt" ainakin yhteen henkilöön, joka suuttui minulle kullessaan olevansa huoraaja ja murhaaja. Hänellä on siis luonnollinen siveys vielä autuutensa perustuksena, hän ei ole kieltänyt itseään.
Uskon että tällaisia on täällä hyvin paljon. Heillä on vielä jotakin itsellään sellaista hyvää "omaisuussa" jota he eivät ole "myyneet".
Myy kaikki ja anna vaivaisille, niin sinulla on aarre taivaassa, sanoo Jeesus.

Esimerkiksi tuosta me näemme oman rakkautemme määrän, kun mietimme sitä olemmeko me valmiita kuolemaan toisen edestä?

Uskallan kuitenkin väittää että aika moni tännen kirjoittavista rohkenee kuitenkin valehdella, ainakin itselleen, olevansa jotakuinkin kelpo lähimmäisensä rakastaja.

Tällainen ihminen ei ole tullut vielä totuuden tuntoon. Hän ei tiedä sitä, että ei hän pelastu rakkautensa kautta, vaan tunnustamalla itsensä ihan kaikessa vialliseksi, "olen kokovika ja siksi tarvitsen kokonaisen armon".

Ylpeä ihminen ei vain halua tulla kokonaan tyhjäksi, ja siksi hän potkii siveytensä verhon alla Kaikkinäkevän tutkainta vastaan, hän vastustaa näin Kristusta ja armoa. Eikä hän tiedä sitä itse.

Mutta kun Kristus verhoaa ihmisen hänen vanhurskautensa vaatteella silloin ihminen katsoo vapuden täydelliseen lakiin.

Silloin syntinen on päästetty kaikesta viasta ja virheistään ja hän on tullut täydelliseksi Kristuksessa, Hengessä.

Hän on vanhurskautettu.

Hän on syntinen, mutta pyhä. Hän on väärä, mutta vanhurskas. Hän on saastainen, mutta puhdas. Jeesuksessa Kristuksessa.

Lue lisää

//Tällainen ihminen ei ole tullut vielä totuuden tuntoon. Hän ei tiedä sitä, että ei hän pelastu rakkautensa kautta, vaan tunnustamalla itsensä ihan kaikessa vialliseksi, "olen kokovika ja siksi tarvitsen kokonaisen armon".//

Ei todellakaan ihmisessä itsessään ole Rakkautta. Kaikki - se pieni hippunenkin - on saatu Jumalalta. Siispä autuuutta ei voi rakentaa sen varaan, mitä meistä itsestä löytyy. Jopa rakkaudessa olemme itsekkäitä ja väärän kunnian tavoittelijoita! Mutta Armon kautta saamme hetkittäin maistaa sellaista Rakkautta, joka sulattaa meidän omaakin sydäntä!

Joukahainen kirjoitti:

Ilm. 22:16-21   Minä, Jeesus, lähetin enkelini todistamaan näitä teille seurakunnissa.

***Minä olen Daavidin juurivesa ja hänen suvustansa, se kirkas kointähti."***

Ja Henki ja morsian sanovat:

- "Tule!"

- Ja joka kuulee, sanokoon:

- "Tule!"

- Ja joka janoaa, tulkoon,

- ja joka tahtoo, ottakoon elämän vettä lahjaksi.

Minä todistan jokaiselle, joka tämän kirjan profetian sanat kuulee:

*****************************************
***Jos joku panee niihin jotakin lisää, niin Jumala on paneva hänen päällensä ne vitsaukset, jotka ovat kirjoitetut tähän kirjaan;***
******************************************

******************************************
***ja jos joku ottaa pois jotakin tämän profetian kirjan sanoista, niin Jumala on ottava pois sen osan, mikä hänellä on elämän puuhun ja pyhään kaupunkiin, joista tässä kirjassa on kirjoitettu.***
*****************************************

Hän, joka näitä todistaa, sanoo: "Totisesti, minä tulen pian." Amen, tule, Herra Jeesus!

Herran Jeesuksen armo olkoon

- kaikkien kanssa. Amen.

Sellaiset ihmiset jotka uskoa tunnustavinakin lisäilevät Jumalan sanaan himojensa jälkeen ja sieltä pois ottavat himojensa mukaisesti, elävät hyvin vaarallista elämää. Vitsauksia tulee ja me tunnemme pietismin vitsaukset hyvin, joukko toisensa jälkeen hajoaa ja jakaantuu toinen toisiaa tuomitseviksi ryhmiksi ja lopulta häviävät kuin tuhka tuulessa.

Lestadiolaisuus on tästä hyvänä esimerkkinä 18 eri joukossa tuomiten rakkaudettomasti toinen toisensa helvettiin. Jumala on rakkaus, ja joka ei rakasta veljeänsä ei Raamatun mukaan tunne vielä Jumalaa.

ONNEKSI HERRAN ARMO PYSYY IANKAIKKISESTA IANKAIKKISEEN, ILMAN IHMISTEN KEKSIMIÄ JÄRJESTYKSIÄ. Se on syntisten ja erehtyvien ihmisten onni.

A nsioton
r akkaus
m inun
o sakseni.

Jeesus Kristus on tie, totuus ja elämä, tänäänkin.

Lue lisää

Tässä on vakavaa ajateltavaa.
Mietin, opiskelen, odotan taivaallista sanaa.

x-vl kirjoitti:

Jos itse uskoo olevansa pelastuksesta osallinen yksin Armosta, niin varmasti rakastaa lähimmäistään sen verran, että soisi mielellään tuon ansiottaman Jumalan Rakkauden toisellekin!

Jos siinä ylpeys ja itsekeskeisyys tulevat esteeksi, olisi varmaan aihetta rukoilla syvempää Armon tuntemista? Vai mitä?

Muuten tuo rakkaudenlain vaatimus tavallisessa elämässä on kova pala meille ihmispoloille eli se, että pitäisi rakastaa toista niin kuin itseänsä. Olen samaa mieltä kanssasi.

Ehkä joskus voi sellaista hippusen löytyä, jos kyseessä on esim. oma lapsi tai erittäin rakas ihminen. Ehkä silloin jossakin sydämen sopukassa voi olla hetken melkein omanitsen ylittävää rakkautta?

Mutta puhe oli siitä, että ENEMMÄN! Oman hengenkin ohimenevää rakkautta!

Jotenkin olen siinä uskossa, ettei Jumala sitä meiltä VAADI. Jotenkin tuo vaatimus ei natsaa yhteen Armon kanssa!

Jos Hän antaa Voimaansa jossakin tilanteessa, niin sitten asia on ihan toinen. Kunnia kuuluu silloin täydellisenä Hänelle!

Lue lisää

Joh.15:12. Se on minun käskyni, että te rakastatte teitänne keskenänne, niinkuin minä teitä rakastin.

Eikös tämä ole paljon enemmän kuin se lain vaatimus, että rakastaa toista niinkuin itseänsä?

Jeesus rakasti meitä niin, että antoi henkensä meidän edestämme. Eli: kaiken sen, mitä Jeesus käskee, Hän myös itse täyttää. Ja kaikki meidän hyväksemme, jotka otamme uskossa Hänet vastaan edesvastaajaksemme.

Tahvonen kirjoitti:

Joh.15:12. Se on minun käskyni, että te rakastatte teitänne keskenänne, niinkuin minä teitä rakastin.

Eikös tämä ole paljon enemmän kuin se lain vaatimus, että rakastaa toista niinkuin itseänsä?

Jeesus rakasti meitä niin, että antoi henkensä meidän edestämme. Eli: kaiken sen, mitä Jeesus käskee, Hän myös itse täyttää. Ja kaikki meidän hyväksemme, jotka otamme uskossa Hänet vastaan edesvastaajaksemme.

Lue lisää

Kristus on huutanut: SE ON TÄYTETTY.
SE ON TYOTTA TÄNÄÄNKIN. Iloitkaamme ja riemuitkaamme, hän oli kadonnut ja on taas löydetty.

Syntinen on pyhä, väärä on vanhurskas ja saastainen on puhdas!

KIITOS JA YLISTYS SINULLE, SINÄ KUOLLEISTA YLÖSNOUSSUT VELJEMME JA VAPAHTAJAMME JEESUS KRISTUS JUMALAN POIKA!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Tahvonen kirjoitti:

Joh.15:12. Se on minun käskyni, että te rakastatte teitänne keskenänne, niinkuin minä teitä rakastin.

Eikös tämä ole paljon enemmän kuin se lain vaatimus, että rakastaa toista niinkuin itseänsä?

Jeesus rakasti meitä niin, että antoi henkensä meidän edestämme. Eli: kaiken sen, mitä Jeesus käskee, Hän myös itse täyttää. Ja kaikki meidän hyväksemme, jotka otamme uskossa Hänet vastaan edesvastaajaksemme.

Lue lisää

//Joh.15:12. Se on minun käskyni, että te rakastatte teitänne keskenänne, niinkuin minä teitä rakastin.

Eikös tämä ole paljon enemmän kuin se lain vaatimus, että rakastaa toista niinkuin itseänsä?//

Kyllä se niin on. Hän on käskynsä antanut, mutta täyttänyt kaiken puolestamme, Rakkauden vaatimuksenkin.

Ei meistä ole rakastamaan oikealla tavalla edes itseämme. Miten sitten lähimmäistämme?

Siksi meille on lainvaatimus kerrottu ankarimmillaan, ettei kukaan vahingossakaan luulisi, että sitä kautta voisi pelastua.

Hyvä esimerkki on se miten Jeesus käskee antaa anteeksi rikkoneelle osapuolelle kymmeniä, satoja kertaa päivässä! Kuka meistä siihen pystyy?

Siksi anomme anteeksiantavaa mieltä Jumalalta, koska meistä itsestämme ei löydy oikeaa mieltä edes yhtä kertaa.

Sellaisia Rakastajia olemme omalta puoleltamme! Vaikka tuntisimme sisällämme tarvetta ja halua pyytää ja antaa anteeksi, omaminä ei lähde mukaan. On turvauduttava kokonaan Jumalan apuun, Hänen Voimaansa ja Armoonsa.