Jaksoittaisesti olen nähnyt unia, joissa yksinkertaisesti vain hyppään ylöspäin, ja sen jälkeen käännyn vaakatasoon ja lennän - yleensä vähän puidenlatvojen yläpuolella tai meren/järven rannalla. Kerran liitelin kauas avaruuteen - "näin" maan ja pelästyin/ahdistuin toivoen pääseväni pian takaisin, pääsinkin.
Onko teillä muilla tämmöisiä outoja unia - kertokaa.
Olen vakavissani - toivottavasti vastaajatkin!
Onko teillä muilla tämmöisiä outoja unia - kertokaa.
Olen vakavissani - toivottavasti vastaajatkin!
Vastaukset 6
Vanhimmat
oletko kokeillut ohjeilla niitä sitten, lennät vaikka halvamaasi paikkaa? Se silöin tälläin onnistuu.
mä itse nää joskus nuita lentounia. ihan siistejä silleen!
olen pienestä pitäen nähnyt lentounia. Aluksi ne olivat painajaisten lopussa (mörkö perässä ja saan siivet). sittemmin olen "oppinut" hallitsemaan lentoja ja lennän tosi usein. se ei ole mitään tyylikästä kotkan liitoa, vaan pyristelyä ja vaappumista. joku tarkoitus? kyllä niistä hyviä tunteita saa..
Minäkin nään lentounia, ja osaan ohjailla itseäni. Lennän matalalla ja unet ovat mukavia!
Lensin kerran jopa kiinaan! Pinenä lensin aina omassa pihassa. Olen lentänyt koko elämäni unissani.
Kuten muutki kommentoijat oon mäkin nähny monesti lentämisunia. Oon lukenu jostain että se tarkoittais halua paeta jotain tiettyä asiaa, unissa ikäänkuin lentää ongelman luota pois. Jos unessa lento ei ota onnistuakseen, tarkottaa se ettei itekkää oikee usko että ongelmaan on ratkaisua tai että sitä voi paeta... Vaikka lentounista saaki ihan mukavat vibat ni musta tää teoria on aika uskottava=)
Itse aloin nähdä lentounia 16-vuotiaana, ja ensimmäisessä unessani en ollenkaan pitänyt siitä. Eiväthän ihmiset lennä!
En vieläkään osaa oikein kontrolloida lentämistäni, yleensä kun haluan laskeutua nousen vain ylöspäin ja vasta kun "annan olla", laskeudun.
Näin hereillä ollessa lentäminen tuntuu mukavalta ajatukselta, mutta nukkuessa en aina pidä siitä, koska se estää minua saavuttamasta päämäärääni.
Minä olen myös lennelyt unissani nuoresta pitäen nyt vanhempana harvemmin, mutta nuorena se oli aika yleistäkin. lentoo lähtö on aina ollut vaikeaa, ensiksi juoksen vauhtia ja sit lähden liitämään. vähän niinku kanan lentoo lähtö, mut sit ku pääsee ilmaa niin ei uskalla mennä korkealle ku pelkää tippuvansa. yleensä käy kihelmöimää ja kouristuttaa ku on korkealla tai alas päin tippuessa.