Näin erään lehden uutisesta kuvan ja jutun kuinka koulukaverit olivat kokoontuneet entiseen kouluun tapaamiseen.
Aikaa on vierähtänyt jo kymmeniä vuosia.
Muistan kuitenkin sen erään tapahtuman kuinka minun kimppuun syyttä kävi eräs luokan oppilas, oli minua pienempi, olisin kyllä voinut lyödä hänet maihin mutta kun en halunnut tapella, annoin hänen painaa minut maahan kun kaikki muuta luokan oppilaat ilkkuivat puolikaaressa ympärillä. Haukkuivat kun en pärjää pienemmälleni. Tiesin että jos lyön hänet maahan niin saan entistä kovemmat ilkkumiset ja haukkumisen, tämä tapahtui -70 luvulla Pohjois-Savossa.
Olipa joskus mukanani pieni omatekoinen puukko, ihan vaan siksi että se tuntui antavan jonkinlaista psyykkistä turvaa, näin jälkeen päin miettiessäni, onneksi en käyttänyt puukkoa.
Luokallani oli muutama oppilas jotka eivät minulle ilkkuneet, muutama tyttö ja muutama poika. He yleensä vaan seurasivat taustalta. Ymmärrän heitä.
Luokkakokous kuvasta tunnistin erään joka kiusasi kaikkein eniten.
Näin ne ajan nuo vanhat muistot tulee mieleen.
Aikaa on vierähtänyt jo kymmeniä vuosia.
Muistan kuitenkin sen erään tapahtuman kuinka minun kimppuun syyttä kävi eräs luokan oppilas, oli minua pienempi, olisin kyllä voinut lyödä hänet maihin mutta kun en halunnut tapella, annoin hänen painaa minut maahan kun kaikki muuta luokan oppilaat ilkkuivat puolikaaressa ympärillä. Haukkuivat kun en pärjää pienemmälleni. Tiesin että jos lyön hänet maahan niin saan entistä kovemmat ilkkumiset ja haukkumisen, tämä tapahtui -70 luvulla Pohjois-Savossa.
Olipa joskus mukanani pieni omatekoinen puukko, ihan vaan siksi että se tuntui antavan jonkinlaista psyykkistä turvaa, näin jälkeen päin miettiessäni, onneksi en käyttänyt puukkoa.
Luokallani oli muutama oppilas jotka eivät minulle ilkkuneet, muutama tyttö ja muutama poika. He yleensä vaan seurasivat taustalta. Ymmärrän heitä.
Luokkakokous kuvasta tunnistin erään joka kiusasi kaikkein eniten.
Näin ne ajan nuo vanhat muistot tulee mieleen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tämä tapahtui siis Iisalmessa
Olin kaupassa parikymppisen poikani kanssa. Sinne tuli myös elämän murjoman luuserin näköinen mies, joka silminnähden ilostui nähdessään entisen luokkatoverinsa, poikani. Tervehti häntä ja kyseli kuulumisia.
Poikani suhtautui häneen hyvin pidättyvästi. Tapaamisen jälkeen kysyin pojaltani, oliko tämä kenties ollut poikani kiusaaja. Häntä oli rankasti kiusattu kouluaikana. Poikani vastasi, että kyllä.
Jäin miettimään, miten osat voivat vaihtua.
Näin se monesti menee. Kiusaajat ovat tottuneet purkamaan turhautumistaan muihin ilman, että kehittäisivät itseään. Koulua ei oteta tosissaan ja päihteet kiinnostaa.
Se sitten johtaa siihen, että aikuisena....ei päädytä oikein mihinkään.
Omia valintoja toki. Itse en silti tunne sääliä kiusaajiani kohtaan.
Olin kiusattu koko kouluajan ja luokan hylkiö. Olen muuttanut pois kotipaikkakunnalta ajat sitten enkä ole tekemisissä yhdenkään kouluajan tutun kanssa.
Olen päättänyt etten ikinä osallistu mihinkään luokkakokouksiin. Ja tuskin minua sellaiseen edes kutsuttaisiin.