Miten eroaa virtalähteissä reguloitu ja reguloimaton ?
reguloitu/reguloimaton
jjj
3716541
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 37
Vanhimmat
Reguloidussa virtalähteessä jännite pysyy vakiona kuormituskapasiteetin rajoissa. Reguloimattoman lähtöjännite laskee kuormituksen funktiona ja tasajännitteessä esiintyy verkkotaajuudesta johtuvaa hurinaa l. rippeliä.
Useissa laitteissa on itsessään regulaattori, silloin ei tarvita reguloitua (=kallliimpaa) virtalähdettä.
Regulaattorilla "leikataan" tasajännitteessä syntyvien aaltojen huiput pois. Tällätavalla ei synny röpellystä ja hurinaa. Jos olet ostamassa lämpömittariisi 9V virtalähdettä, niin ei mitään väliä. Mutta jos ostamassa kitarapedaaliisi virtalähdettä, niin jo ehkä väliä.
Olikos edellisessä jotain, jota et ymmärtänyt?
'regulator' = SÄÄDIN; regulaattoria käytetään monessakin yhteydessä - muussakin kuin elektroniikassa.
Esim. Kierrosnopeus pidetään vakiona kuormituksesta riippumatta ...
Jännitteestä ripelit yms. tauhka poistetaan muilla tavoin kuin regulaattorilla ..
Tietysti tasurin perässä on suotopiiri. Mutta kun sitä kuormitetaan, alkaa rippeli väistämättä tulla esiin. Regulaattori muodostaa jännitteen stabiloinnin yhteydessä "riman", jonka ali tasajännitteen pinnassa oleva rippeli ei pääse. Luonnollisesti Uin-Uout on oltava riittävän suuri.
muulla tavalla kuin regulaattorilla - jos rippeliä esiintyy regulaattorin jälkeen niin silloin kuormitetaan LIIKAA - siinä vaiheessa jo lähtö putoaa muutenkin. Ei regulaattori sentäs ihmeitä tee vaikka moneen nekin nykyään yltää.
http://koti.mbnet.fi/~huhtama/ele/index.php?si=ml04.sis&pa=j
Täällä on näköjään turha puhua asiasta kun jokaisella on siitä oma totuutensa.....
Millä "hoidat" sen kuormituksen esiin tuoman rippelin ellet juuri regulaattorilla? Kysynpä vain ja odotan asiallista selvitystä.
Nyt ei puhuta mistään ylikuormituksesta.
Jos regulaattorin sisäänmenossa EI ole rahkeita niin ei se regulaattori asiaa muuta miksikään!
suotolyytin pois ja katso miten se sun regulaattorisi sen jälkeen toimii - maksimi kuormalla?
http://koti.mbnet.fi/~huhtama/ele/index.php?si=ml04.sis&pa=j
http://koti.mbnet.fi/~huhtama/ele/kuvat/ml04-2.gif
:)
Onko lukutaito OK?
"Luonnollisesti Uin-Uout on oltava riittävän suuri. "
Tässä inputtia n, 12V ~~~~~~ ja outputtia 9V ______
Rippeli on siis jäänyt reguloidun jännitteen yläpuolelle, eikä näy enää ulostulossa.
Mikä tällaisissa asioissa on joillekin niin kovin vaikeatajuista?
Jos kysymyksen asettelu noudattaa aksiooma A!=A - kuten olen huomannut - niin miksi jatkaa hedelmätöntä paskan jauhantaa?
Requlaattori EI poista rippeliä - sillä EI ole siihen edellytyksiä. Jos sillä olisi siihen edellytykset niin requlaattorin sisään voisi ajaa vaihtojännitettää ihan sellaisenaan.
jää sinne missä se nyt on, jos sitä on enemmän
kuin 3 V?
Laskepa sitä sisääntulevaa jännitettä niin alkaa se näkyä.
Ei sitä laivaakaan pienet liplattelut heiluta.
http://www.kolumbus.fi/omaloota/rippeli.jpg
Nyt olisi taas lukutaidosta apua.....
Voi voi sentään. Jos suotopiirin konknn yli mitatussa jännitteessä näkyy rippeliä, sitä ei regulaattorin ulostulossa näy mikäli jännite-ero on riittävä. Regulaattori ei poista rippeliä vaan jättää sen huomiotta, jolloin ulostulosta ei ole mitattavissa rippeliä.
Taidat olla ammattikoululainen?
Ei se regulaattori rippeliä vaimenna kuin 60-80 desibeliä, on sitä siellä lähdössä hieman :)
Oli ihan pakko.
ja luen etuperin ja takaperin, niin en tajua,
miten se rippeli pysyy regulaattorin tulopuolella,
eikä etene lähtöön, jos rippeliä on niin paljon,
että tulojännite putoaa alle lähtöjännitteen?
Tai oikeastaan esimerkiksi 7809:llä alle 11 V:n?
Tietenkin tulojännitteen pitää olla riittävän korkea, jotta regun toiminta on mahdollista, samaa sulle on muutkin koittaneet sanoa. Ei se regu mikään ydinvoimala ole, mutta sinä taidat olla melkoisen tampio.
sitä rippeliä vaikka 10 volttia, kunhan jännite pysyy riittävänä regulle. Riippuen regusta, 0.1-3 volltia korkeampana kuin lähtöjännite.
hallussa - kysymys on edelleenkin siitä mitä regulaattori - esim. tuolla toisaalla antamani simulaatiossa käytetty kilke 78L05 - tekee rippelille - EI YHTIKÄS MITÄÄN.
Catch?
Niin, sama juttu jos tynnyrissä olisi vettä ja sen päällä kelluisi paskakikkareita. Jos tekee tynnyriin reiän riittävän alas, sieltä saa vettä ilman paskakikkareita.
Vettä täytyy tietysti tulla tynnyriin lisää koko ajan jos ei halua niitä paskakikkareita....
Regulaattorin perään voidaan kytkeä dynaaminen lisäsuodin, jolla on nollajännitereferenssi. (esim. pätkä 64mm2 kuparitankoa).
Väittäsin sellaisella päästävän rippelissä lämpökohinan tasolle.
vielä syytä varmistaa, että regulaattorin
nimellisvirta on isompi kuin kuormitusvirta.
Muuten voi käydä niin että lähtöjännite
ei oikein pysy paikallaan.
jäähdytystä nestetypellä. Lämpökohina riippuu
lämpötilasta, ja tällöin saataisiin huomattavasti
vakaampi lähtöjännite. Tosiharrastaja ei
tietenkään tähän tyydy, vaan hankkii heliumin
nesteyttämön.
Onpa teillä jutut!
että 7809:n piikkijärjestys on erilainen kuin 7908:n.
tarkkana jalkojen järjestyksestä 69 ja 96 ..
On se kumma kun tälläinen tavis etsii kysymykseen helppoa vastausta, niin se menee sähkömiesten kukkotappeluksi, prkl! ;)
Murehdut siis yli kymmenen vuotta sitten käytyä riitelyä? Oletko ihan terve ? Aloita uusi keskustelu niin kyllä saat ihan hyviäkin vastauksia....paitsi täältä.
ootkos sinä sen terveempi käsket aloittamaan uuden keskustelun täällä muttei kuitenkaan täältä
Jaahas, täällä ei muuta ymmärretä kuin perinteiset lineaariregut.
Reguloidulla virtalähteellä voidaan tarkoittaa myös jännitevakavoitua hakkuriregulaattoria. Eli jossa kuormituksesta ja tulojännitteen vaihtelusta huolimatta pysyy lähtöjännite stabiilina. Reguloimattomassa taas kuormituksen ja tulojännitteen mukaan lähtöjännite vaihtelee.
Regulaatiosähkö on turvallisempaa kuin regulaarisähkö koska sen komponentit ovat hitaampia piireissä
Tästä voisi tehdä uuden "hanskauksen". Reguloinnin merkityksestä. Tähän saakka on vain puhuttu lähinnä jännitteestä. Regulointia kun voidaan käyttää myös virran tasaamiseen. On suuri joukko virtajähteitä jotka syöttää vakiovrtaa. Siis se tietenkin asetetaan haluttu ja virtalähde antaa sen. Jännite on tietenkin rajoitettu jotenkin ettei se aivan mahdottomiin nouse, mutta vispaa edestakaisin kuormituksen mukaan.
Kukas alottaa??