Rakenteellisesti erotetun jalkakäytävän/pyörätien ylitys - Mikä ihmeen ylijatkettu jalkakäytävä?

Tuohan kuvassa on tavallaan rakenteellisesti eroteltu (korotettu) kevyenliikenteen väylä, eli on korotus ajorataan nähden. Selkeä asia huomioida, että tuossa "ylitettään" kevyenliikenteen väylä. Ainahan ei ole tuollaista korotusta/rakenteellista erotusta, vaikka ylitetäänkin se kevyenliikenteen väylä.

Anonyymi kirjoitti:

Tuohan kuvassa on tavallaan rakenteellisesti eroteltu (korotettu) kevyenliikenteen väylä, eli on korotus ajorataan nähden. Selkeä asia huomioida, että tuossa "ylitettään" kevyenliikenteen väylä. Ainahan ei ole tuollaista korotusta/rakenteellista erotusta, vaikka ylitetäänkin se kevyenliikenteen väylä.

Lue lisää

Talvella lumen alta saattaa olla vaikea huomioida.

Minulle on ainakin ajoneuvon kuljettajana lakitekstiä lukematta intuitiivisesti itsestään selvää että olen väistämisvelvollinen ylittäessäni rakenteellisesti erotettua kevyen liikenteen väylää.

Voihan siitäkin ihan vapaasti keskustella, että mikä on ylijatkettu jalkakäytävä tai sellaisen oikea nimitys. Antaa palaa vaan.

Anonyymi kirjoitti:

Voihan siitäkin ihan vapaasti keskustella, että mikä on ylijatkettu jalkakäytävä tai sellaisen oikea nimitys. Antaa palaa vaan.

Ei tullut vastausta tai syntynyt keskustelua.

Anonyymi kirjoitti:

Ei tullut vastausta tai syntynyt keskustelua.

Mitä keskustelua tarvitaan selvästä asiasta, kadun yli jatketusta jalkakäytävästä.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä keskustelua tarvitaan selvästä asiasta, kadun yli jatketusta jalkakäytävästä.

Muualla on keskusteltu esim. sellaisesta, että talvella tuollainen pieni korotus saattaa hyvinkin jäädä lumen ja jään alle piiloon. Ilman kolmiota paikassa, niin voi syntyä vaaratilanteita.

Omasta mielestäni katkaistu ajorata on selkeämpi käsite. Sehän siinä on tehty, kun ajorata kadulla yllättäen päättyy. Autoilijan sallitaan kuitenkin ajaa jalkakäytävälle sen ylittääkseen ja jatkaakseen risteävälle kadulle.

Suomessa tuo ei ole paras liikenneratkaisu, jos ajattelee lumisia talvia, jolloin se jalkakäytävä voi olla heikosti havaittavissa lumipeitteen alta.

Anonyymi kirjoitti:

Omasta mielestäni katkaistu ajorata on selkeämpi käsite. Sehän siinä on tehty, kun ajorata kadulla yllättäen päättyy. Autoilijan sallitaan kuitenkin ajaa jalkakäytävälle sen ylittääkseen ja jatkaakseen risteävälle kadulle.

Suomessa tuo ei ole paras liikenneratkaisu, jos ajattelee lumisia talvia, jolloin se jalkakäytävä voi olla heikosti havaittavissa lumipeitteen alta.

Lue lisää

Jokaisella on makunsa.
Olisiko silloin selkesti sanottu tuo
"4) muita tienkäyttäjiä tultaessa ajoradalle jalkakäytävän tai pyörätien ylityksen jälkeen;"
jos se olisi vaikka näin:
muita tienkäyttäjiä tultaessa ajoradalle katkaistun ajoradan jälkeen?
Minun mielestäni katkaistua ajorataa ei saa ajaa eteenpäin.

Anonyymi kirjoitti:

Jokaisella on makunsa.
Olisiko silloin selkesti sanottu tuo
"4) muita tienkäyttäjiä tultaessa ajoradalle jalkakäytävän tai pyörätien ylityksen jälkeen;"
jos se olisi vaikka näin:
muita tienkäyttäjiä tultaessa ajoradalle katkaistun ajoradan jälkeen?
Minun mielestäni katkaistua ajorataa ei saa ajaa eteenpäin.

Lue lisää

Mainitsemasi lain kohta on ihan hyvin kirjoitettu. En kaivannut siihen muutosta, sillä siinä säädetään väistämisvelvollisuudesta jalkakäytävän ylityksen jälkeen.

Kommentoin termiä 'ylijatkettu jalkakäytävä', joka on todella erikoinen sanapari, jota ei myöskään löydy laista. Kyseessähän on ihan tavallinen jalkakäytävä ja mahdollisesti pyörätie.

Jalkakäytävää ei ole jatkettu minnekään, vaan se katkaisee ajoradan, joka muutoin jatkuisi risteykseen saakka yhtyen risteävään ajorataan. Siksi pitäisi puhua katkaistusta ajoradasta, mistä on oikeasti asiassa kyse.

Anonyymi kirjoitti:

Mainitsemasi lain kohta on ihan hyvin kirjoitettu. En kaivannut siihen muutosta, sillä siinä säädetään väistämisvelvollisuudesta jalkakäytävän ylityksen jälkeen.

Kommentoin termiä 'ylijatkettu jalkakäytävä', joka on todella erikoinen sanapari, jota ei myöskään löydy laista. Kyseessähän on ihan tavallinen jalkakäytävä ja mahdollisesti pyörätie.

Jalkakäytävää ei ole jatkettu minnekään, vaan se katkaisee ajoradan, joka muutoin jatkuisi risteykseen saakka yhtyen risteävään ajorataan. Siksi pitäisi puhua katkaistusta ajoradasta, mistä on oikeasti asiassa kyse.

Lue lisää

Miten muuten erotat sen, kumpi on "katkaistu", ajorata vai kevyenliikenteen väylä? Jos rakenteellista eroavuutta on tilanteessa, niin sitten asian pystyy selkeämmin havaitsemaan. Näin ei kuitenkaan aina ole.

Ajoneuvolla on aina väistettävä:

4) muita tienkäyttäjiä tultaessa ajoradalle jalkakäytävän tai pyörätien ylityksen jälkeen;

5) jalkakäytävää tai pyörätietä käyttävää jalankulkijaa, pyöräilijää tai mopoilijaa ylitettäessä jalkakäytävää tai pyörätietä;

Noissa lakikohdissa ei "rakenteellista erottelua" huomioidaan asiaan liittyen mitenkään. Jos pyörätie ja ajorata ovat samassa tasossa, niin miten tuo mainitsemasi "katkaisu" todetaan?

Anonyymi kirjoitti:

Miten muuten erotat sen, kumpi on "katkaistu", ajorata vai kevyenliikenteen väylä? Jos rakenteellista eroavuutta on tilanteessa, niin sitten asian pystyy selkeämmin havaitsemaan. Näin ei kuitenkaan aina ole.

Ajoneuvolla on aina väistettävä:

4) muita tienkäyttäjiä tultaessa ajoradalle jalkakäytävän tai pyörätien ylityksen jälkeen;

5) jalkakäytävää tai pyörätietä käyttävää jalankulkijaa, pyöräilijää tai mopoilijaa ylitettäessä jalkakäytävää tai pyörätietä;

Noissa lakikohdissa ei "rakenteellista erottelua" huomioidaan asiaan liittyen mitenkään. Jos pyörätie ja ajorata ovat samassa tasossa, niin miten tuo mainitsemasi "katkaisu" todetaan?

Lue lisää

Jalkakäytävän määritelmän mukana se on "jalankulkijoille tarkoitettua ajoradasta rakenteellisesti erotettu tai erillinen tien osa taikka erillinen tie." Joten jalkakäytävän osalta on oltava jokin rakenteellinen erottava tekijä.

Pyörätien osalta on oltava sitä tarkoittava liikennemerkki ajoradan molemmin puolin. Tämä ei tosin riitä katkaisemaan ajorataa kaikissa liikenneympäristöissä (joissakin tilanteissa se on selvä). Tien suunnittelijan pitäisi varmaankin tiemerkinnöin esim. sulkuviivalla poikki ajoradan osoittaa, että ajorata päättyy ja siinä on pyörätie. Voisi olla melkoinen vaaran paikka talvioloissa, joissa lumi peittää ajoradan.

Anonyymi kirjoitti:

Jalkakäytävän määritelmän mukana se on "jalankulkijoille tarkoitettua ajoradasta rakenteellisesti erotettu tai erillinen tien osa taikka erillinen tie." Joten jalkakäytävän osalta on oltava jokin rakenteellinen erottava tekijä.

Pyörätien osalta on oltava sitä tarkoittava liikennemerkki ajoradan molemmin puolin. Tämä ei tosin riitä katkaisemaan ajorataa kaikissa liikenneympäristöissä (joissakin tilanteissa se on selvä). Tien suunnittelijan pitäisi varmaankin tiemerkinnöin esim. sulkuviivalla poikki ajoradan osoittaa, että ajorata päättyy ja siinä on pyörätie. Voisi olla melkoinen vaaran paikka talvioloissa, joissa lumi peittää ajoradan.

Lue lisää

"Miten muuten erotat sen, kumpi on "katkaistu", ajorata vai kevyenliikenteen väylä? Jos rakenteellista eroavuutta on tilanteessa, niin sitten asian pystyy selkeämmin havaitsemaan. Näin ei kuitenkaan aina ole."

Jos tuota rakenteellista eroa ei ole, silloin väistämisvelvollisuus osoitetaan liikennemerkillä.
Selvähän tuo.

Anonyymi kirjoitti:

Jalkakäytävän määritelmän mukana se on "jalankulkijoille tarkoitettua ajoradasta rakenteellisesti erotettu tai erillinen tien osa taikka erillinen tie." Joten jalkakäytävän osalta on oltava jokin rakenteellinen erottava tekijä.

Pyörätien osalta on oltava sitä tarkoittava liikennemerkki ajoradan molemmin puolin. Tämä ei tosin riitä katkaisemaan ajorataa kaikissa liikenneympäristöissä (joissakin tilanteissa se on selvä). Tien suunnittelijan pitäisi varmaankin tiemerkinnöin esim. sulkuviivalla poikki ajoradan osoittaa, että ajorata päättyy ja siinä on pyörätie. Voisi olla melkoinen vaaran paikka talvioloissa, joissa lumi peittää ajoradan.

Lue lisää

Onhan sekin rakenteellinen erottaja, että väylä kulkee eri suuntaan. Voi myös olla viherkaista ajoradan ja kevyenliikenteen väylän välissä, niin sekin erottaa väylän. Näkee suoraan, että on kyse eri väylästä. Tuota rakenteellista erotusta ei tietääkseni määritetä, että minkälainen se on tai pitää olla. Jos väylästä näkee, että on kyse eri väylästä, niin silloinhan se on varmasti rakenteellisesti erotettu.

Anonyymi kirjoitti:

Onhan sekin rakenteellinen erottaja, että väylä kulkee eri suuntaan. Voi myös olla viherkaista ajoradan ja kevyenliikenteen väylän välissä, niin sekin erottaa väylän. Näkee suoraan, että on kyse eri väylästä. Tuota rakenteellista erotusta ei tietääkseni määritetä, että minkälainen se on tai pitää olla. Jos väylästä näkee, että on kyse eri väylästä, niin silloinhan se on varmasti rakenteellisesti erotettu.

Lue lisää

Tiemerkinnöin voidaan toki myös erotella, mutta silloin ei ole kyse rakenteellisesta erottelusta.

Anonyymi kirjoitti:

Mainitsemasi lain kohta on ihan hyvin kirjoitettu. En kaivannut siihen muutosta, sillä siinä säädetään väistämisvelvollisuudesta jalkakäytävän ylityksen jälkeen.

Kommentoin termiä 'ylijatkettu jalkakäytävä', joka on todella erikoinen sanapari, jota ei myöskään löydy laista. Kyseessähän on ihan tavallinen jalkakäytävä ja mahdollisesti pyörätie.

Jalkakäytävää ei ole jatkettu minnekään, vaan se katkaisee ajoradan, joka muutoin jatkuisi risteykseen saakka yhtyen risteävään ajorataan. Siksi pitäisi puhua katkaistusta ajoradasta, mistä on oikeasti asiassa kyse.

Lue lisää

"Jalkakäytävää ei ole jatkettu minnekään, vaan se katkaisee ajoradan, joka muutoin jatkuisi risteykseen saakka yhtyen risteävään ajorataan. Siksi pitäisi puhua katkaistusta ajoradasta, mistä on oikeasti asiassa kyse."

Onhan tuo jalkakäytävä jatkettu, sen poikkikadun yli, kuten nimikin sanoo.
Normaalistihan jalkakäytävä päättyy risteävään katuun, katu ylitetään suojatietä pitkin, ja matka jatkuu taas jalkakäytävää pitkin.

Tai tiedä sitten miten "vähäinen" tuo tie oikeasti on.

Ylittääkö tuossa tie kevyenliikenteenväylän vai kevyenliikenteen väylä tien?

Omituinen kysymys. Tuossa näyttää pyöräilijä ylittäneen metsästä tulevan vähäisen tien.

On se vähäinen tien, minkä voi havaita risteävän ajoradan reunassa olevasta katkoviivasta, joka kulkee poikki koko risteyksen.

Mutta mitään varmuutta siitä, onko tässä kevyenliikenteen katkaisema ajorata, ei ole.

Anonyymi kirjoitti:

On se vähäinen tien, minkä voi havaita risteävän ajoradan reunassa olevasta katkoviivasta, joka kulkee poikki koko risteyksen.

Mutta mitään varmuutta siitä, onko tässä kevyenliikenteen katkaisema ajorata, ei ole.

Lue lisää

Jatkan vielä kommenttiani, että TLL 24 § 3 momentti sanoo:

>>>Ajoneuvolla on aina väistettävä:
3) muita tienkäyttäjiä tultaessa tielle polulta tai vastaavalta vähäiseltä tieltä;<<<

Joten tässä tapauksessa ei ole merkitystä, katkaiseeko kevyenliikenteenväylä ajoaradan, koska vähäiseltä tieltä tulevan autoilijan on aina väistettävä kaikkea liikennettä risteävällä pääväylällä, mikä koskee myös kevyenliikenteenväylää kulkevia.

Anonyymi kirjoitti:

Jatkan vielä kommenttiani, että TLL 24 § 3 momentti sanoo:

>>>Ajoneuvolla on aina väistettävä:
3) muita tienkäyttäjiä tultaessa tielle polulta tai vastaavalta vähäiseltä tieltä;<<<

Joten tässä tapauksessa ei ole merkitystä, katkaiseeko kevyenliikenteenväylä ajoaradan, koska vähäiseltä tieltä tulevan autoilijan on aina väistettävä kaikkea liikennettä risteävällä pääväylällä, mikä koskee myös kevyenliikenteenväylää kulkevia.

Lue lisää

Pointti oli varmaan tuossa esimerkissä osoittaa se, että ei ole aina täysin yksiselitteistä ne tilanteet, jossa autoilija väistää jalkakäytävää tai pyörätietä käyttävää jalankulkijaa, pyöräilijää tai mopoilijaa ylitettäessä jalkakäytävää tai pyörätietä.

Anonyymi kirjoitti:

On se vähäinen tien, minkä voi havaita risteävän ajoradan reunassa olevasta katkoviivasta, joka kulkee poikki koko risteyksen.

Mutta mitään varmuutta siitä, onko tässä kevyenliikenteen katkaisema ajorata, ei ole.

Lue lisää

"On se vähäinen tien, minkä voi havaita risteävän ajoradan reunassa olevasta katkoviivasta, joka kulkee poikki koko risteyksen."

Tuo lienee sitten kaupungin katu. Väyläviraston ylläpitämillä teillä asia on juuri päinvastoin, että vähäisen tien kohdalla on yhtenäinen reunaviiva, ja reunaviivan saa "katkaista" vain jos risteävällä tiellä on Stop tai kolmio.

Tässä on toinen kuva, jossa ei näy mitään tiemerkintöjä tai väistämismerkkejä.

https://i.ibb.co/0mJJhmr/Kuva-vaistaa.jpg

Kumpi väistää? Ajaako tuossa autoilija kevyenliikenteen väylän yli vai ajaako pyöräilijä ajoradan yli?

Anonyymi kirjoitti:

Tässä on toinen kuva, jossa ei näy mitään tiemerkintöjä tai väistämismerkkejä.

https://i.ibb.co/0mJJhmr/Kuva-vaistaa.jpg

Kumpi väistää? Ajaako tuossa autoilija kevyenliikenteen väylän yli vai ajaako pyöräilijä ajoradan yli?

Lue lisää

KUvassa on samanlainen tilanne kuin edelläkin jo kommentoitu. Kysymyksessä on vähäinen tie, josta tuleva autoilija on väistämisvelvollinen pyöräilijään(kin) nähden.

Anonyymi kirjoitti:

KUvassa on samanlainen tilanne kuin edelläkin jo kommentoitu. Kysymyksessä on vähäinen tie, josta tuleva autoilija on väistämisvelvollinen pyöräilijään(kin) nähden.

Mikä tekee tiestä "vähäisen". Kaksi normaalia kaupunginosan asuinalueen katua näyttäisi olevan kysymyksessä.

Tuollaisia kohtia löytyy jo, eli paikkoja, jossa suojatien tiemerkintä jatkuu pyöräilijän kaistan yli jalankulkijan kaistalle saakka.

https://goo.gl/maps/CikABQysDf8thMKJ7

Anonyymi kirjoitti:

Tuollaisia kohtia löytyy jo, eli paikkoja, jossa suojatien tiemerkintä jatkuu pyöräilijän kaistan yli jalankulkijan kaistalle saakka.

https://goo.gl/maps/CikABQysDf8thMKJ7

Lue lisää

Onhan noita ollut jo vaikka kuinka kauan, esimerkiksi Bulevardilla.

Anonyymi kirjoitti:

Onhan noita ollut jo vaikka kuinka kauan, esimerkiksi Bulevardilla.

Kaupunkeja ja pienempiä paikkakuntia on muitakin tässä maassa. Jotkut eivät ole varmaankaan koskaan nähneet tuollaista kohtaa/maalausta.

Anonyymi kirjoitti:

Tuollaisia kohtia löytyy jo, eli paikkoja, jossa suojatien tiemerkintä jatkuu pyöräilijän kaistan yli jalankulkijan kaistalle saakka.

https://goo.gl/maps/CikABQysDf8thMKJ7

Lue lisää

Tampereelltakin löytyy nykyään.

https://goo.gl/maps/zo8iYfoaeqQYy5mNA

Anonyymi kirjoitti:

Tampereelltakin löytyy nykyään.

https://goo.gl/maps/zo8iYfoaeqQYy5mNA

On ilmeisesti paikkakuntakohtaista. Mielestäni Helsingissä on noita ollut jo kauan ja osa on jo kulumassa pois.

Anonyymi kirjoitti:

On ilmeisesti paikkakuntakohtaista. Mielestäni Helsingissä on noita ollut jo kauan ja osa on jo kulumassa pois.

No sikäli paikkakuntakohtaista, että esimerkiksi täällä Pohjois-Satakunnan pääkaupungissa ei ole ainoatakaan merkillä D7 osoitettua väylää, jossa olisi rinnakkain jalkakäytävä ja pyörätie. Muuloinhan tuollaista ei voida maalatakaan.

Niinpä. Tämä on näitä sääntöjä ja paikkoja, joita on suunniteltu jossain Aurinkorannikolla makoillessa. Vastaava on se, että suojatie on suojatie pelkän tiemaalauksen perusteella, ilman kylttiäkin. Unohtunut täysin, että Suomessa lumi peittää kaikki tiemerkinnät talvella. Suomessa pitäisi tietysti olla niin, että tiemerkinnät ovat aina vain tehosteena - eivät koskaan määräävässä asemassa.

Anonyymi kirjoitti:

Niinpä. Tämä on näitä sääntöjä ja paikkoja, joita on suunniteltu jossain Aurinkorannikolla makoillessa. Vastaava on se, että suojatie on suojatie pelkän tiemaalauksen perusteella, ilman kylttiäkin. Unohtunut täysin, että Suomessa lumi peittää kaikki tiemerkinnät talvella. Suomessa pitäisi tietysti olla niin, että tiemerkinnät ovat aina vain tehosteena - eivät koskaan määräävässä asemassa.

Lue lisää

"Suomessa pitäisi tietysti olla niin, että tiemerkinnät ovat aina vain tehosteena - eivät koskaan määräävässä asemassa."

Täysin samaa mieltä. Kolmio kohdassa, niin ei ole mitään epäselvyyksiä. Kolmio näkyy myös talvella.

Miksi ei olisi sallittua? Kyllä jalkakäytävän yli saa ajaa. Jos ei ole mitään asian estävää liikennemerkkiä tms. kohdassa, niin voi ajaa. Väistää pitää kuitenkin. TLL 24 §. Ajoneuvolla on aina väistettävä: 5) jalkakäytävää tai pyörätietä käyttävää jalankulkijaa, pyöräilijää tai mopoilijaa ylitettäessä jalkakäytävää tai pyörätietä;

^ Ja tietenkin lisäksi myös ajoradan liikenteen väistäminen. Ajoneuvolla on aina väistettävä: 4) muita tienkäyttäjiä tultaessa ajoradalle jalkakäytävän tai pyörätien ylityksen jälkeen;

Anonyymi kirjoitti:

Miksi ei olisi sallittua? Kyllä jalkakäytävän yli saa ajaa. Jos ei ole mitään asian estävää liikennemerkkiä tms. kohdassa, niin voi ajaa. Väistää pitää kuitenkin. TLL 24 §. Ajoneuvolla on aina väistettävä: 5) jalkakäytävää tai pyörätietä käyttävää jalankulkijaa, pyöräilijää tai mopoilijaa ylitettäessä jalkakäytävää tai pyörätietä;

Lue lisää

Eli käytännössä ihan normaali tilanne, jossa tullaan esim parkkipaikalta?

Jonkun pitänyt keksiä uusia juttujuttuja, että oikeuttaa työpaikkansa?

Tavallaan on oiken sanoa,että siinä on "umpikuja". Nimittäin ajorata päättyy.

Jalkakäytävän saa kuitenkin ylittää, niin kuin missä tahansa pihaliittymässäkin, pihalta ajoradalle tullaan usein jalkakäytävän ylitse ajaen. Ei tämä "ylijatkettu jalkakäytävä" ole siitämitenkään poikkeava liikennejärjestely.

Sen sijaan jos tuollaiseen paikkaan on jalkakäytävää ennen asennettu tolpat ajoesteeksi, ei jalkakäytävää saa ylittä sitä ajaen (eikä se ole esteen vuoksi mahdollistakaan hajottamatta rakenteita).

Anonyymi kirjoitti:

Tavallaan on oiken sanoa,että siinä on "umpikuja". Nimittäin ajorata päättyy.

Jalkakäytävän saa kuitenkin ylittää, niin kuin missä tahansa pihaliittymässäkin, pihalta ajoradalle tullaan usein jalkakäytävän ylitse ajaen. Ei tämä "ylijatkettu jalkakäytävä" ole siitämitenkään poikkeava liikennejärjestely.

Sen sijaan jos tuollaiseen paikkaan on jalkakäytävää ennen asennettu tolpat ajoesteeksi, ei jalkakäytävää saa ylittä sitä ajaen (eikä se ole esteen vuoksi mahdollistakaan hajottamatta rakenteita).

Lue lisää

No jos ajaminen ei ole kielletty ja siitä mahtuu moottoripyörällä.....

Täytyykin alkaa tulkita luovasti?

Anonyymi kirjoitti:

No jos ajaminen ei ole kielletty ja siitä mahtuu moottoripyörällä.....

Täytyykin alkaa tulkita luovasti?

Itselleni tuli jo kirjoittaessani kommenttiani mieleen,että joku kohta keksii, että moottoripyörällä mahtuu.

No, ei se silti ole sallittua, jos siinä ne tolpat on, ajaa moottoripyörällä, vaikka erikseen ei olisikaan ajoneuvolla ajokieltoa. Voi tosin olla, että poliisi ei silloin sakota, koska he ovat epävarmoja teon laillisuudesta.

Anonyymi kirjoitti:

Itselleni tuli jo kirjoittaessani kommenttiani mieleen,että joku kohta keksii, että moottoripyörällä mahtuu.

No, ei se silti ole sallittua, jos siinä ne tolpat on, ajaa moottoripyörällä, vaikka erikseen ei olisikaan ajoneuvolla ajokieltoa. Voi tosin olla, että poliisi ei silloin sakota, koska he ovat epävarmoja teon laillisuudesta.

Lue lisää

Miksi olisi kiellettyä, jos mahtuu?

Vaikka olisi kiellettyä, niin muilla on ennakointivelvoite, joka määrää väistämään poikkeavasti ajavia.
Tähän pyöräilypiiritkin vetoavat.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi olisi kiellettyä, jos mahtuu?

Vaikka olisi kiellettyä, niin muilla on ennakointivelvoite, joka määrää väistämään poikkeavasti ajavia.
Tähän pyöräilypiiritkin vetoavat.

Lue lisää

Ai, sallittua niin kuin

- ajaminen punaisia päin, kun ehtii ennen kuin muille vaihtuu vihreä
- ajaminen kärkikolmion takaa kiilaten eteen, koska jarruttaahan se toinen kumminkin
- ajaminen liian lähellä edellä ajavaa, koska mitä välii?

Anonyymi kirjoitti:

Miksi olisi kiellettyä, jos mahtuu?

Vaikka olisi kiellettyä, niin muilla on ennakointivelvoite, joka määrää väistämään poikkeavasti ajavia.
Tähän pyöräilypiiritkin vetoavat.

Lue lisää

On sinulla ajatukset!

Anonyymi kirjoitti:

Tavallaan on oiken sanoa,että siinä on "umpikuja". Nimittäin ajorata päättyy.

Jalkakäytävän saa kuitenkin ylittää, niin kuin missä tahansa pihaliittymässäkin, pihalta ajoradalle tullaan usein jalkakäytävän ylitse ajaen. Ei tämä "ylijatkettu jalkakäytävä" ole siitämitenkään poikkeava liikennejärjestely.

Sen sijaan jos tuollaiseen paikkaan on jalkakäytävää ennen asennettu tolpat ajoesteeksi, ei jalkakäytävää saa ylittä sitä ajaen (eikä se ole esteen vuoksi mahdollistakaan hajottamatta rakenteita).

Lue lisää

Asiaa pitää miettiä myös risteyksen näkökulmasta. Tieliikennelaissa tarkoitetaan: risteyksellä samassa tasossa olevaa teiden risteämää, liittymää tai haarautumaa mukaan luettuina tällaisten risteämien, liittymien tai haarautumien muodostamat alueet.

Risteyksessä, sen osat eivät muodosta omia pikkuristeyksiä, vaan risteysalue on yhtä ja samaa risteystä. Esim. alla olevassa risteyksen kuvassa risteykseen kuuluvat ajorata kaistoineen, mutta myös molemmilla puolilla olevat kevyenliikenteen väylät (lähimpänä oleva jalkakäytävä sekä toisella puolella oleva yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä).

https://maps.app.goo.gl/Q3CSCVmYp4RqDDF67

Kuvasuunnasta kolmion takaa tuleva joutuu siis väistämään myös ajoradan toisella puolella pyörätien jatkeen yli pyöräileviä pyöräilijöitä. "Kolmio" liikennemerkillä kun osoitetaan, että ajoneuvolla on väistettävä risteyksessä muita ajoneuvoja.

Anonyymi kirjoitti:

Eli käytännössä ihan normaali tilanne, jossa tullaan esim parkkipaikalta?

Jonkun pitänyt keksiä uusia juttujuttuja, että oikeuttaa työpaikkansa?

Riippuu parkkipaikasta. Yleiselle liikenteelle tarkoitettu parkkialue on tietä ja kun sieltä tullaan toiselle tielle, niin kohdassa on risteys. Esim. Citymarketin piha, kuten huoltoaseman piha on yleiselle liikenteelle tarkoitettu alue, joten se on tie. Alueen omistajuus ei vaikuta, vaan se, että alue on yleiselle liikenteelle tarkoitettu. Parkkialueella tiemerkinnällä merkityt parkkipaikat ovat sitten ajoradasta eroteltua aluetta.

Korkeimman oikeuden ratkaisu KKO:1967-II-55: "Huoltoaseman piha katsottiin yleisesti liikenteeseen käytetyksi alueeksi, jossa tapahtuvaan liikenteeseen oli sovellettava tieliikennelakia ja sen nojalla annettuja säännöksiä."

Kun kaksi tieksi luokiteltavaa väylää risteävät tai toinen liittyy toiseen sivusta, niin paikalle muodostuu risteys. Käänteisesti myös niin päin, että tieliikennelaki koskee liikennettä tiellä (jos laissa ei toisin säädetä). Kun käytetään tieliikennelaissa määriteltyjä virallisia liikennemerkkejä, niin kyseessä on tie.