LAUMANVARTIJA-SEKOITUKSET

jos nyt ihan niinkuin ajattelen, niin aina mieleen tulee et ne voi olla aika arvaamattomia ja kun ei pahemmin ole tällaisiin koiriin tutustunut, niin ehkä jopa pelottavia! Mutta tämä kommennetti ei sitten tosiaan ollut mitään haukkumista tai sellaista,eikä minulla mitään ole kyseisiä vastaan. Sekin varmaan vaikuttaa minkä sekoituksia nämä ovat.. Itselläni kun ei ole laumanvartijaa, vaan samojedi josta ei kyllä saisi minkäänlaista vahtia=) On meinaan niin kaikkien kaveri, että varkaatkin pääsisivät makkaran kanssa sisään ihan helposti=) -tai ei tarvisi edes sitä makkaraa, ahneelle kelpaa mikä tahansa;)

Jos ymmärsin oikein, olet siis kyselemässä nimenomaan laumanvartijarotu-sekoituksesta... Yleensähän jo puhdasrotuiset ovat valtava haaste sikäli, että ne eivät sovellu kuin sellaiseen kotiin jossa on tilaa ja laaja reviiri. Ne eivät ole mitään siliteltäviä ja paijattavia koiria vaan itsenäisiä ja omanarvontuntoisia rotuja. Miksi näitä koiria pitäisi sekoittaa keskenään? Suomessa näiden rotujen geenipooli on niin suppea ja kasvattajat niin tarkkoja rotunsa säilymisestä sellaisena kun se kuuluukin, että on ihmeellistä jos kukaan haluaa tarkoituksenmukaisesti risteyttää tällaisia koiria. Usein kuulee pentutehtailijoista, jotka risteyttävät suuria palveluskoiria (esimerkiksi hyvin tavallinen on sakemanni X dobberi) ja terrierejä. Englannissa näitä tulee vastaan jatkuvasti ja koiria tarkoituksella jalostetaan mm. tappeluihin ja egon pönkittämiseen. En koskaan hankkisi tarkoituksella "tehtyä" laumanvartija-coctailia. Toisaalta oikeissa ja asiantuntevissa käsissä koira varmasti toimisikin, kysymys onkin lähinnä se, että kuka haluaa näitä otuksia luoda?

Velipoika sellasen hommas ensimmäiseksi koirakseen 10 v sitten,yhdessä avokkinsa kanssa.
Koiras oli muistaakseni napolinmastiffia ja kaukaasian paimenkoiraa.Iso se oli,uros yli 60 kg.

Peruskoulutus oli vähän niin ja näin,koira oli onneksi aika pehmeä,tosin jonninverran epäluuloinen vieraita kohtaan.

Kaikki meni kuitenkin hyvin siihen asti kun tuli avoero,koira jäi veljelle kerrostalokaksioon ja joutui olee öitäänkin yksin,jolloin ulvoskeli ja tuhosi paikkojakin. Kävin sitä hoitelemassa usein,muuttui koko ajan umpimielisemmäksi.loppuvaiheessa en ottanut enää meille hoitoon(pieniä lapsia).

Tätä jatkui nelisen kuukautta,kunnes veli uskoi että koiran paikka on maalla,missä on tilaa,eikä muita eläimiä(lisääntyvä aggressiivisuus),tai sit piikille.Ehdotin peräti,että lähden mukaan,jos sellaisen päätöksen tekee,vaikka kauhistutti itseänikin!


Kielsin laittamasta lapsiperheeseen,mutta eihän tuo uskonut.Koira meni perheeseen,jossa koululaisia ja toinen koira.Lopputulos:alle 3 kk ja puri perheen pojan ystävää kotona,kun lapset tulivat koulusta(lapset eivät kiusanneet millään lailla).Samana päivänä nukutettiin ikiuneen.

Siinä meni hyvä,nuori uros,alle 3v,niin väärille ihmisille jo alunperinkin,vaikka kuinka yritin varoitella mahd. ongelmista,kun koira aikuistuu.

En silloinkaan käsittänyt,miksi tollasia sekotuksia tahallaan tehtiin ja annettiin/myytiin osaamattomiin käsiin keskelle kaupunkialuetta!

Eihän se sen koiran vika ollut,ite en silti ite ottais,vaik maksettais.