Toscana 2023 (vihdoin)

Menee Toscana otsikon alle, vaikka matka alkoi Milanosta, Lombardiasta. Finnairin lopetettua suorat Pisan lennot, suorien lentojen hinnat nousivat tappiin. Päävaihtoehdot ovat nyt joko Milanon tai Rooman kautta. Nyt Rooman lennot olivat satasen kalliimpia per matkalainen, joten valinta Milano oli selvä.

Olimme pari yötä Milanossa. Imperiale Suites Milano oli sijainniltaan aivan loistava lapsiperheelle. Ostoskatu Via Dante vieressä, mutta sivukadulla vähän rauhallisempi sijainti. Kaikki keskeiset nähtävyydet kävelymatkan päässä. Tulimme aamukoneella ja huoneisto oli luvattu kello kolmeksi, mutta jo taksi-matkalla lentokentältä majoitukseen, tuli tekstari, että huone on valmis.

Kolmantena päivänä auto alle aseman vieressä olevalta Hertziltä. Auton vuokraaminen on aina samanlainen show Italiassa. Sattuu ja tapahtuu. Nyt meni tavallista nopeammin. Tosin luvattuja istuinkorokkeita ei ollut autossa. Ne ovat pakollisia Italiassa lapsille. Tällä kertaa vain 1/2 h viivästys.

Autoksi valikoitui arpomisen jälkeen Audin Q3 pikkudieselillä ja takavedolla. Ihan hyvä ja uusi pikkuauto. Vaihtoehtona olleessa Pökötin 3008:ssa olisi näin jälkikäteen katsottuna ollut 60 litraa suurempi tavaratila.

Toscanassa tukikohtina tutut Siena ja Viareggio. Sienaan ajettiin A1:stä Firenzeen ja siitä vanhempaa motaria Sienaan. Muksut nukkuivat loppumatkan, joten ajettiin yhteen menoon. Hotelliksi valikoitui jälleen Athena, koska siellä on hyvä paikoitus, mutta hotelli on silti lähellä keskustaa.

Sienassa parasta on istua illalla Piazza del Campolla. Siena on hieno keskiaikainen kaupunki, jossa on yliopisto. Toki kaupungissa on turisteja, mutta jos lähtee pari kolme korttelia ostoskadulta tai Duomolta, vastaan tulee lähinnä paikallisia. Illalla päiväturistit häipyvät ja kaupunki rauhoittuu.

Sienasta jatkoimme Viareggioon, joka on keskiluokkainen, italialaisten suosima rantalomakaupunki. Joskus olemme pitäneet koko loman tätä kaupunkia tukikohtana. Sieltä on hyvät yhteydet niin pohjoiseen, itään kuin eteläänkin. Kaupunki on selvinnyt ihan hyvin COVID19:sta.

Viereggiossa olemme käyttäneet joko yksityismajoitusta tai Hetel Residence Esplanadea. Nyt oltiin hotellissa. Sillä on mainio sijainti Via Marcopololla jonkun metrin päässä rantakadusta. Yhteistä hotelli Athenalle Pisassa ja tälle on, että molempien hotellien ravintolaa voi suositella. Nytkin söimme kerran hotellin ravintolassa.

Via Marco Pololla on muutama muukin kävelemisen arvoinen ruokapaikka, vaikka asuisi muualla kaupungissa. Kadun päässä, rannalla on kahvila Galliano, jolla on runsas ja laadukas jäätelö sekä sorbet valikoima. Kun lähdetään rannasta, seuraavana on hotellin ravintola, Ristorante Puccini20. Kun jatketaan sisämaahan päin, on kadun vasemmalla puolella Ristorante La Casina Pizzeria, joka on hyvä kalaravintola. Tänne on hyvä varata pöytä. Kadun toisessa päässä taas on ei niin italialainen pizzeria Lo Sceriffo, joka sekoittaa amerikkalaista ja italialaista pizzaa suloisesti keskenään. Täällä söimme koko matkan halvimman päivällisen 75 € neljältä. Kadun varrella on pari muutakin maininnan arvoista paikkaa: Caffe NotreDame on ok aperatiivipaikka, Gelateria Kremmy di Giada myy hyvää jäätelöä ja kadun radan päässä on pieni, vain päivisin auki oleva kahvila Burla Bar.

Vuosikausia (ainakin vuodesta 2016) tyhjänä seissyt hotelli Exelssior oli vihdoin työmaana. Joku oli aikoinaan testamentannut sen jollekin veljeskunnalle, eikä hotellin pito onnistunut heiltä.

Rantabulevardilla pärjää usein englannilla. Muutama kortteli sisään päin, osataan vain italiaa.

Teimme Viareggiosta tällä kertaa kaksi retkeä. Koko matkan ainoa aikuisten juttu oli viinitilakäynti Colle Verdessä, Luccan lähellä. Olemme olleet tuolla aikaisemmin pari, kolme kertaa yksin. Nyt oli tupa täynnä, mutta meille järjestyi nurkkapöytä. Tulevaisuudessa pitää näemmä tilata maisteluaika ennakkoon. Tila on siirtynyt biodynaamiseen viljelyyn, mutta viinit tulevat Suomeen tutun genovalaisen huolintaliikkeen kautta.

Uusi tuttavuus sen sijaa oli Pinokkio puisto Collodissa. Varasimme iltapäivän puistolle 12-14, todellisuudessa olimme sulkemisaikaan klo 17 asti. Puiston ehdimme kiertää läpi kokonaan, mutta kaupungin muut nähtävyydet kuten perhospuisto ja linnan puisto jäivät seuraavaan kertaan.

Puistossa oli aluksi erilaisia tehtäväratoja, sitten patsaspuisto ja labyrintti sekä lopuksi seikkailurata. Seikkailuradalla ohjaajat pyysivät tulkkaamaan turvaohjeet, koska lapset eivät osanneet italiaa eivätkä englantia. Puiston ravintolaa emme kokeilleet, mutta keskellä puistoa oleva kioski oli hyvin varustettu.

Viareggiosta ajoimme takaisin Malpensalle taas yhteen menoon. Jos lähtisi anivarhain, voisi matkalla tehdä pysähdyksen, jopa kaksi mentäessä iltakoneelle, mutta me olimme mahdollisimman pitkään kaupungilla ja ajoimme sitten kentälle. Käytimme tällä kertaa Parman kautta menevää reittiä.