Miksi tietoa ja taitoa ei arvosteta?

Yleisesti. On väitetty ettei matkapurjehdus vaadi taitoa. Purjeiden säätäminen yhdistetään pelkästään kilpapurjehtijoiden asiaksi. Perinteisiä navigointitaitoja ei arvosteta vaan luotetaan plotteriin eikä paperikarttoja välttämättä edes ole saati taitoa käyttää niitä. Moniko pääsee pelkillä purjeilla poijuun saati laituriin. Pärjätäänkö sumussa pelkän lokin kartan ja kompassin avulla. Listaa voisi jatkaa aika paljon. Mielestäni on käsittämätöntä että hankitaan kallis vene muttei vaivauduta hankkimaan taitoja joilla sen kanssa pärjäisi.

Anonyymi kirjoitti:

Yleisesti. On väitetty ettei matkapurjehdus vaadi taitoa. Purjeiden säätäminen yhdistetään pelkästään kilpapurjehtijoiden asiaksi. Perinteisiä navigointitaitoja ei arvosteta vaan luotetaan plotteriin eikä paperikarttoja välttämättä edes ole saati taitoa käyttää niitä. Moniko pääsee pelkillä purjeilla poijuun saati laituriin. Pärjätäänkö sumussa pelkän lokin kartan ja kompassin avulla. Listaa voisi jatkaa aika paljon. Mielestäni on käsittämätöntä että hankitaan kallis vene muttei vaivauduta hankkimaan taitoja joilla sen kanssa pärjäisi.

Lue lisää

Oletko käynyt Maarianhaminaan kauempana purjehtien?

Anonyymi kirjoitti:

Yleisesti. On väitetty ettei matkapurjehdus vaadi taitoa. Purjeiden säätäminen yhdistetään pelkästään kilpapurjehtijoiden asiaksi. Perinteisiä navigointitaitoja ei arvosteta vaan luotetaan plotteriin eikä paperikarttoja välttämättä edes ole saati taitoa käyttää niitä. Moniko pääsee pelkillä purjeilla poijuun saati laituriin. Pärjätäänkö sumussa pelkän lokin kartan ja kompassin avulla. Listaa voisi jatkaa aika paljon. Mielestäni on käsittämätöntä että hankitaan kallis vene muttei vaivauduta hankkimaan taitoja joilla sen kanssa pärjäisi.

Lue lisää

Sinä ilmeisesti puhut omasta kokemuksestasi?

Anonyymi kirjoitti:

Sinä ilmeisesti puhut omasta kokemuksestasi?

Oman kokemusmaailmani mukaan sisältäen tämän palstan keskusteluja olen tullut mainitsemaani johtopäätökseen. Aikanaan oli sellainen termi kuin korppunavigointi. Käytiin ostamassa saaren kyläkaupasta korppupussi ja katsottiin pussin kyljestä millä saarella oltiin koska joka saarella tehtiin korput itse. Paperikartalla navigointi eroaa aika paljon digitaalisista keinoista. Projektiosta johtuen matka pitää mitata siltä korkudelta kuin itse on. Eksymä ei ole käytännössä ongelma kuin teräsveneissä mutta eranto koskee kaikkia. Jossakin vaiheessa apuun tuli decca järjestelmä joka perustui radiomastoihin ja sijainti määriteltiin niiden perusteella.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Decca

Oli myös erillisiä radiomajakoita joita voi suuntia ja sitä kautta määrittää sijaintinsa avomerellä. Päivällä sijainnin voi määrittää näkyvistä olevista kohteista suuntimalla jos niitä on suuntimakompassilla.

Tämän jälkeen tuli gps mutta se ei ollut niin tarkka kuin nyt. Huvittava piirre siinä oli se että se väitti veneen liikkuvan vaikka oltiin laiturissa paikallaan. Näitä järjestelmiä tai pikemminkin laitteita yhdisti se että ne näyttivät ainoastaan sijainnin, nopeuden ja suunnan. Niihin oli mahdollista tehdä reitti mutta se piti tehdä manuaalisesti karttakoordinaatit näppäillen. Tämä edellytti sitä että reittipisteiden koordinaatit piti mitata kartasta ja niistä sitten muodostettiin reitti reittipisteet valitsemalla. Jos oli laiskalla päällä tai muuten huolimaton ja missasi väylän käännöksen niin saattoi tehdä reitin suoraan kivikon yli. Kunnolliset digitaaliset merikartat ovat tulleet huvivenekäyttöön varsin myöhään. Aluksi niitä oli vain kauppamerenkulussa. Digitointi toi niihin alussa paljon virheitä mutta nyt ne alkavat olla aika hyviä. Rasteri ja vektorikartoissa on kuitenkin vieläkin eroavaisuuksia joten digipurjehtijan kannattaa hankkia kartasto jossa on molemmat aineistot.

Aikanaan oli tapana sanoa myös että tukholmaan ja tallinnaan mennessä ei karttoja tarvita. Riittää kun seuraa muita. Ja käyhän se niinkin jos luottaa siihen mitä toiset tekee.

Keskustellaanko seuraavaksi sekstantin ja jaakobinsauvan eroista?

Anonyymi kirjoitti:

Oletko käynyt Maarianhaminaan kauempana purjehtien?

Olen. Palloa en ole kiertänyt koska motivaatio ei riitä pekkään kiertoon ja on paljon paikkoja joihin en halua mennä ihan turvallisuussyistä. Myöskään ei ole ollut mahdollisuutta irtoutua työelämästä useammaksi vuodeksi. 15 vuotta sitten purjehdimme veneeni välimerelle ulkokautta keväällä. Kesä kierrettiin välimerta ja talvikaudeksi nostettiin vene maihin kreikassa koska oli edullinen ja luotettava paikka silloin ja vuokrattiin lisäksi varasto mihin tavarat ja lentäen suomeen. Keväällä takaisin ja taas lähes puoli vuotta välimerellä. Kahdessa kesässä kiersi aika hyvin alueen ja takaisin tultiinlyhyempää reittiä aikataulusyistä. Sen lisäksi on vuokrattu veneitä niin välimereltä kuin karibialtakin. Isobritanian ja irlannin rantoja on kierrelty pariin otteeseen samoin norjan rannikkoa. 35v olen rakentanut ja huoltanut purjeveneitä työkseni. Ajoittain olen tehnyt myös muuta koska varsinkin kesäsesonki on haitannut purjehdusharrastusta. Purjehduskokemusta on 40v ja kilpaakin olen purjehtinut sm tasolla. Taitoon viitaten pari hienoa kokemusta on muutamasta puuveneporukasta joissa olen ollut gastina. Tekee kesverto laituriporukassa aika säväyksen kun joku tulee tai lähtee laiturista purjeilla.

Anonyymi kirjoitti:

Olen. Palloa en ole kiertänyt koska motivaatio ei riitä pekkään kiertoon ja on paljon paikkoja joihin en halua mennä ihan turvallisuussyistä. Myöskään ei ole ollut mahdollisuutta irtoutua työelämästä useammaksi vuodeksi. 15 vuotta sitten purjehdimme veneeni välimerelle ulkokautta keväällä. Kesä kierrettiin välimerta ja talvikaudeksi nostettiin vene maihin kreikassa koska oli edullinen ja luotettava paikka silloin ja vuokrattiin lisäksi varasto mihin tavarat ja lentäen suomeen. Keväällä takaisin ja taas lähes puoli vuotta välimerellä. Kahdessa kesässä kiersi aika hyvin alueen ja takaisin tultiinlyhyempää reittiä aikataulusyistä. Sen lisäksi on vuokrattu veneitä niin välimereltä kuin karibialtakin. Isobritanian ja irlannin rantoja on kierrelty pariin otteeseen samoin norjan rannikkoa. 35v olen rakentanut ja huoltanut purjeveneitä työkseni. Ajoittain olen tehnyt myös muuta koska varsinkin kesäsesonki on haitannut purjehdusharrastusta. Purjehduskokemusta on 40v ja kilpaakin olen purjehtinut sm tasolla. Taitoon viitaten pari hienoa kokemusta on muutamasta puuveneporukasta joissa olen ollut gastina. Tekee kesverto laituriporukassa aika säväyksen kun joku tulee tai lähtee laiturista purjeilla.

Lue lisää

Kyllä nyt irtosi arvostusta

Anonyymi kirjoitti:

Oman kokemusmaailmani mukaan sisältäen tämän palstan keskusteluja olen tullut mainitsemaani johtopäätökseen. Aikanaan oli sellainen termi kuin korppunavigointi. Käytiin ostamassa saaren kyläkaupasta korppupussi ja katsottiin pussin kyljestä millä saarella oltiin koska joka saarella tehtiin korput itse. Paperikartalla navigointi eroaa aika paljon digitaalisista keinoista. Projektiosta johtuen matka pitää mitata siltä korkudelta kuin itse on. Eksymä ei ole käytännössä ongelma kuin teräsveneissä mutta eranto koskee kaikkia. Jossakin vaiheessa apuun tuli decca järjestelmä joka perustui radiomastoihin ja sijainti määriteltiin niiden perusteella.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Decca

Oli myös erillisiä radiomajakoita joita voi suuntia ja sitä kautta määrittää sijaintinsa avomerellä. Päivällä sijainnin voi määrittää näkyvistä olevista kohteista suuntimalla jos niitä on suuntimakompassilla.

Tämän jälkeen tuli gps mutta se ei ollut niin tarkka kuin nyt. Huvittava piirre siinä oli se että se väitti veneen liikkuvan vaikka oltiin laiturissa paikallaan. Näitä järjestelmiä tai pikemminkin laitteita yhdisti se että ne näyttivät ainoastaan sijainnin, nopeuden ja suunnan. Niihin oli mahdollista tehdä reitti mutta se piti tehdä manuaalisesti karttakoordinaatit näppäillen. Tämä edellytti sitä että reittipisteiden koordinaatit piti mitata kartasta ja niistä sitten muodostettiin reitti reittipisteet valitsemalla. Jos oli laiskalla päällä tai muuten huolimaton ja missasi väylän käännöksen niin saattoi tehdä reitin suoraan kivikon yli. Kunnolliset digitaaliset merikartat ovat tulleet huvivenekäyttöön varsin myöhään. Aluksi niitä oli vain kauppamerenkulussa. Digitointi toi niihin alussa paljon virheitä mutta nyt ne alkavat olla aika hyviä. Rasteri ja vektorikartoissa on kuitenkin vieläkin eroavaisuuksia joten digipurjehtijan kannattaa hankkia kartasto jossa on molemmat aineistot.

Aikanaan oli tapana sanoa myös että tukholmaan ja tallinnaan mennessä ei karttoja tarvita. Riittää kun seuraa muita. Ja käyhän se niinkin jos luottaa siihen mitä toiset tekee.

Keskustellaanko seuraavaksi sekstantin ja jaakobinsauvan eroista?

Lue lisää

Miten nuo asiat liittyvät osaamiseen?
Ennen tehtiin kaikki paitsi vaimo ja hevonen itse, mutta ne taidot oli sidottu aikaan. Heinänteko käsin ja hevosella vaati osaamista, mutta se ei auta junalipun ostamisessa automaatista.

Nuorilta edellytetään paljon enemmän osaamista kuin vanhoilta parroilta on ikinä edellytetty. Osaaminen on erilaista, mutta se on osaamista siinä missä muukin osaaminen.

Anonyymi kirjoitti:

Miten nuo asiat liittyvät osaamiseen?
Ennen tehtiin kaikki paitsi vaimo ja hevonen itse, mutta ne taidot oli sidottu aikaan. Heinänteko käsin ja hevosella vaati osaamista, mutta se ei auta junalipun ostamisessa automaatista.

Nuorilta edellytetään paljon enemmän osaamista kuin vanhoilta parroilta on ikinä edellytetty. Osaaminen on erilaista, mutta se on osaamista siinä missä muukin osaaminen.

Lue lisää

Maanviljelys on ollut aina suunnilleen samanlaista. Välineet ovat muuttuneet mutta perusperiaatteet ovat samat. Oma isoisä ei kyllä varmaan saisi nykyaikaista traktoria edes käyntiin jos vielä eläisi. Se heinänteosta.

Myöskään purjehtiminen ei ole muuttunut perus periaatteltaan mihinkään. Ei myöskään navigointi ja muut merimiestaidot kuten solmujen teko. Digitaalisuus luo illuusion helppoudesta. Jos ei ole perustaitoja niin kusessa ollaan kun digitekniikka pettää. Yleinen suositus on että veneestä löytyy myös paperikartat. Niiden käyttö on erilaista ja tarvitaan toisenlaisia taitoja. Perustaidoista navigoinnissa on hyötyä myös siinä että pystyy päättelemään toimiiko digitekniikka oikein ja osaa toimia oikein jos on tullut väylämuutoksia tai on peräti virheitä digiaineistossa.

Mitähän ne erityistaidot on mitä nuorisolta vaaditaan? Somen käyttö, musiikin tai videoiden katselu netissä ei paljon taitoa vaadi ja todelliset tietotekniset taidot on aika huonot kuten suurimmalla osalla väestöstä. Eikä se junalipun ostaminenkaan kovin vaikeaa ole.

Anonyymi kirjoitti:

Maanviljelys on ollut aina suunnilleen samanlaista. Välineet ovat muuttuneet mutta perusperiaatteet ovat samat. Oma isoisä ei kyllä varmaan saisi nykyaikaista traktoria edes käyntiin jos vielä eläisi. Se heinänteosta.

Myöskään purjehtiminen ei ole muuttunut perus periaatteltaan mihinkään. Ei myöskään navigointi ja muut merimiestaidot kuten solmujen teko. Digitaalisuus luo illuusion helppoudesta. Jos ei ole perustaitoja niin kusessa ollaan kun digitekniikka pettää. Yleinen suositus on että veneestä löytyy myös paperikartat. Niiden käyttö on erilaista ja tarvitaan toisenlaisia taitoja. Perustaidoista navigoinnissa on hyötyä myös siinä että pystyy päättelemään toimiiko digitekniikka oikein ja osaa toimia oikein jos on tullut väylämuutoksia tai on peräti virheitä digiaineistossa.

Mitähän ne erityistaidot on mitä nuorisolta vaaditaan? Somen käyttö, musiikin tai videoiden katselu netissä ei paljon taitoa vaadi ja todelliset tietotekniset taidot on aika huonot kuten suurimmalla osalla väestöstä. Eikä se junalipun ostaminenkaan kovin vaikeaa ole.

Lue lisää

Netin käyttö on taito, jota on monen asteista. Se, että saa koneen käyntiin, ei ole enää taito, vaikka aikoinaan sitäkin pidettiin ihmeenä.

Käsityksesi nuorten taidoista osoittaa vain sen, että et edes tiedä, mitä nuoret osaavat. Kun et ole kuullutkaan asiasta, niin kykysi arvioida osaamisen tasoa on olematon.

Digitaalisen kartan käyttäminen on ainakin täällä aiheuttanut enemmän päänvaivaa kuin paperisen. Välillä ei ymmärretä zoomausta ja sitä väitetään vaaralliseksi ja toisinaan ihmetellään sitä, että väylä menee väärältä puolelta keppiä.

Tutkakerrosten käyttäminen tuntuu olevan suurelle osalle hepreaa ja reittisuunnittelu tyystin muusta maailmasta.

Plotterin käyttö vaatii paljon enemmän kuin staattisen paperiläpyskän. Vai voitko väittää osaavasi kaikki plotterin toiminnot?

Anonyymi kirjoitti:

Netin käyttö on taito, jota on monen asteista. Se, että saa koneen käyntiin, ei ole enää taito, vaikka aikoinaan sitäkin pidettiin ihmeenä.

Käsityksesi nuorten taidoista osoittaa vain sen, että et edes tiedä, mitä nuoret osaavat. Kun et ole kuullutkaan asiasta, niin kykysi arvioida osaamisen tasoa on olematon.

Digitaalisen kartan käyttäminen on ainakin täällä aiheuttanut enemmän päänvaivaa kuin paperisen. Välillä ei ymmärretä zoomausta ja sitä väitetään vaaralliseksi ja toisinaan ihmetellään sitä, että väylä menee väärältä puolelta keppiä.

Tutkakerrosten käyttäminen tuntuu olevan suurelle osalle hepreaa ja reittisuunnittelu tyystin muusta maailmasta.

Plotterin käyttö vaatii paljon enemmän kuin staattisen paperiläpyskän. Vai voitko väittää osaavasi kaikki plotterin toiminnot?

Lue lisää

Digitaalisten laitteiden käyttö vaatii myös taitoa enkä ole kiistänyt sitä. Perustaitoihin nykyään kuuluu se että opetellaan laitteen toiminnot eikä kysellä täällä miten jokin asia toimii. Tutkan toiminta vaatii myös ymmärrystä, tietoa ja taitoa.

Aika paljon tunnen erilaisia nuoriakin ja osa osaa enemmän ja suurin osa vähemmän. Diginörtit ovat vähemmistö ja suurin osa surffailee tuurilla. Itse olen käyttänyt tietotekniikkaa 80-luvun alusta lähtien ja osaan aika hyvin arvioida ihmisten taitoja sillä saralla. Suurinta osaa ei edelleenkään kiinnosta tietotekniikassakaan perehtyä asiaan vaan käytetään erilaisia sovelluksia tyytyväisinä kunnes tulee jokin yksinkertainen ongelma jota ei osata itsenäisesti ratkaista. Itse en pidä älypuhelin termistä koska se luo illuusion että sen käyttö olisi automaattisesti jotenkin älykästä. Datapuhelin olisi parempi termi. Aika paljon on uutisoitu mm. nuorten ryhtihäiriöistä jotka johtuvat kumarassa asennossa tapahtuvassa puhelimen käytöstä. Jos katsoo katukuvaa niin moni nuori ja valitettavasti vanhempikin tuijottaa ruutua kävellessään ja jopa pyöräillessään. Näiden kohdalla voisi sanoa ettei ole liikennetaitoja. Mitään maagisia taitoja en ole havainnut nuorison keskuudessa verrattuna omaan nuoruuteeni. Silloin oli ehkä tapetilla eri asiat mutta ei tämän päivän asiat ole sen ihmeellisempiä. Väittäisin jopa että teknologian puute ja vajavaisuus pakotti ennen olemaan luovempi kuin nykyään kun monet asiat ovat liian helposti saatavissa.

Anonyymi kirjoitti:

Netin käyttö on taito, jota on monen asteista. Se, että saa koneen käyntiin, ei ole enää taito, vaikka aikoinaan sitäkin pidettiin ihmeenä.

Käsityksesi nuorten taidoista osoittaa vain sen, että et edes tiedä, mitä nuoret osaavat. Kun et ole kuullutkaan asiasta, niin kykysi arvioida osaamisen tasoa on olematon.

Digitaalisen kartan käyttäminen on ainakin täällä aiheuttanut enemmän päänvaivaa kuin paperisen. Välillä ei ymmärretä zoomausta ja sitä väitetään vaaralliseksi ja toisinaan ihmetellään sitä, että väylä menee väärältä puolelta keppiä.

Tutkakerrosten käyttäminen tuntuu olevan suurelle osalle hepreaa ja reittisuunnittelu tyystin muusta maailmasta.

Plotterin käyttö vaatii paljon enemmän kuin staattisen paperiläpyskän. Vai voitko väittää osaavasi kaikki plotterin toiminnot?

Lue lisää

Olen ollut nuorten kanssa tekemisissä ja voin sanoa että useimpien IT-taidot ovat olemattomat. Taidot ovat nopea kirjoittaminen peukaloilla älypuhelimen ruudulla. Viestit ovat erilaisia hymiöitä, englannin ja suomen sekamelskaa, välimerkit yms. hukassa. Sitten osataan googlata, ottaa selfieitä ja videoita. Tiktok, YouTube, erilaiset chatit, pelit.
Kun laitetaan tekemään oikeasti jotakin hyödyllistä, ollaan hukassa. Word, Excel, Powerpoint. Ei ymmärretä miten tietokone oikeasti toimii (muisti, levytila, prosessori) tai miten Wi-Fi tai matkapuhelinverkko toimii.
IT-taidot ovat muutakin kuin sormen liikuttamista ruudulla.

🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒

😍 ­­N­­y­­m­­­f­­­o­­­m­­a­­­a­­n­­i -> https://ye.pe/finngirl21#17941458m

🔞💋❤️💋❤️💋🔞💋❤️💋❤️💋🔞

Väärin ymmärrys, oi sinä ihana ja iloinen asia keskustelupalstoilla. Tiedon ja taidon merkityksen vähättelyn tai aliarvostuksen taustalla on usein se tosiasia ettei haluta nähdä vaivaa ja ottaa selvää asioista. Tässä kohtaa laiskuus astuu kuvaan. Aloituksen kontekstissa kyse ei ole henkilön arvostamisesta jostakin syystä vaan yleisellä tasolla tiedon ja taidon aliarvostukseta. Itse arvostan henkilöitä jotka osaavat ja tietävät jotakin.