Ihanaa kun tulee töistä kotiin ja voi heittää päälle risaiset verkkarit ja t-paidan! Potkaista avokkaat nurkkaan ja heittää rintsikat hiiten. Tuntuu niin mukavalta ja kodikkaalta että ah ja oih!
ihanat vaattet
ex-shemale
92842
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Olisi se kurja jos kotona olisi pidettävä vaikkapa korsettia ja muita releitä. Kyllä elämän ilo on pienistä jutuista kii.
Arki on useasti taruakin ihmeellisempi.
Niimpä....
Mikään ei ole ihanampaa kuin viikonloppu, kun ei tarvi hölvätä meikkien kanssa, saa röhnöttää rauhassa jalat harallaan tukka sekaisin puhkikuluneissa collegehousuissa sohvalla. Eikä mitään helvetin sukkiksia tai rotantappokorkkareita vaan viron mummon kutomat villasukat. Se se on elämää! :D
Näillä selittelijöillä on jäänyt selvästi äijämentaliteetti päälle! Karmeissa kuteissa röhnötetään sohvalla, ehkäpä vielä kaljaa kitaten.
Kyllä kotiasu voi olla siisti ja naisellinen jos on nainen (tai yrittää olla).
Risojen vaatteiden paikka on roskiksessa!
Ilkimys, kun äijäksi haukkuu. Me ei sulle pillua anneta. Jospa jatkaisit keskustelua niiden "tosinaisten" kanssa, jotka viettävät kotihetkensä nyloneissa ja lurexeissa.
Jos juon kaljaa, juon sitä ravintolassa hyvässä seurassa. Kotihetkinä telkun ääressä hemmottelen itseäni yleensä jäätelöllä.
Mistä jätskistä tykkäätte eniten? Mun lempparia on, hassu juttu, väriltään vihreät jäskit, minttu ja päärynä. Pistaasijäätelökin on hyvää - ja vihreää sekin.
miksi alunperinkään piti vaivautua siihen hommaan, katso keskustelu miksi pitää pukeutua naisten vaatteisiin.
Ei minulla ole aavistustakaan miksi _miehet_ haluavat pukeutua naisten vaatteisiin. Mutta tiedän miksi naisen tarvii pukeutua naisten vaatteisiin: koska sitä odotetaan, ja jos ei toimi odotusten mukaan, siitä saa kärsiä. Mutta kotona ei ole kukaan niuhottamassa jos ei ole joka miehen silmän mallinen. Varsinkaan jos elämänkumppanikin on nainen. ;)
Siltä minä olen nämä huonot vaikutteet oppinut. Äijämäisempi se on kuin minä. :D Jos ne kaikkein mukavimmat housut ovat parista kohtaa vähän rikki, ei sillä ole kotona mitään väliä, koska siellä ei ole kaltaisiasi niuhottavia sukupuolisterotypiatyranneja.
Kaljaan en muuten koske. Se on pahaa. Mutta suklaa kuuluu olennaisesti elokuvanautintoon...
"miksi alunperinkään piti vaivautua siihen hommaan, katso keskustelu miksi pitää pukeutua naisten vaatteisiin."
Ai mihin hommaan? Sukupuolenkorjausprosessiin? No ei ainakaan sen takia, että voisi kotona keikistellä nylonsukissa - siihen kun ei kirugin apua tarvita. Eikö se nyt herran tähden ole itsestään selvää, että sukupuolenkorjaus tehdään, jotta ihminen voisi elää elämänsä omana itsenään.
"Eikö se nyt herran tähden ole itsestään selvää, että sukupuolenkorjaus tehdään, jotta ihminen voisi elää elämänsä omana itsenään."
Ai että ihminen on aina ja iankaikkisesti oma itsensä, kun sukupuolenkorjausprosessi on päätöksessä (leikkaus tehty)? Voihan henkilö olla yhtä feikki kuin ennenkin, jos sattuu pitämään (muiden kuin sukupuoli-) roolien esittämisestä.
Kerron tässä tiivistetysti omaa elämäntarinaani: Eräässä vaiheessa elämääni minun ei enää annettu olla oma itseni, vaan minut haluttiin nitistää antamalla ymmärtää, etten kuulunut miehiin. Siinä sitten jonkin aikaa vääntelehdin tuskissani ja aloin uskoa, että en ole mies. Ajattelin: "Jos en kerta saa olla mies, niin olen mahdollisimman hyvin nainen." Aloin hitaasti muuttaa käyttäytymistäni sen naisstereotypian suuntaan, joka minulla naisista siihen mennessä oli. Luulin, että niin toimisin "oikein" ja vain niin saisin elää rauhassa tällä planeetalla.
Huonostihan siinä loppujen lopuksi kävi. Mutta (sen ajan) loppu hyvin, kaikki hyvin: yhdessä vaiheessa palasin olemaan jälleen oikeasti oma itseni. Se, joka vuosia sitten oli nitistetty ja joka oli alkanut toimia ympäröivän maailman odotusten mukaan.
Nykyään luen itseni hyvin väljästi miessukupuoleen kuuluvaksi persoonaksi, vaikka ominaisuuteni menevät hyvin pitkälle tasan mies- ja naissukupuoliin. Minulla on nykyään hyvä olla omana itsenäni tässä kehossani, ja virallisen sukupuoleni muuttamisella olisi enemmän negatiivisia, kuin positiivisia seurauksia. Seksuaalisuus- ja sukupuolisuusasioita mietin edelleen, mutten sairaalloisesti, kuten ennen. Näihin asioihin aion etsiä vastausta kokeilemalla - en enää miettimällä - vaikka absoluuttista vastausta kumpaankaan näistä sielun ominaisuuksista ei voi löytää.