DEVI 550

Minäkin mietiskelin tuota devin liittämistä vesikiertoiseen. Tutkittuani millaisia termostaatteja vesikiertoisiin on tarjolla niin tulin sellaiseen johtopäätökseen, että devi ei taida antaa juuri mitään lisähyötyä.

Eräällä vesikiertoisen lattialämmityksen valmistajalla(en muista oliko nereus..) on siemenensin termostaatit jotka oikeasti ovat PI-säätimiä. (Samanlaisia saattaa toki olla muillakin.) PI-säädin toimii huomattavasti fiksummin kuin tavallinen on-off termostaatti.

Kun kiertoveden lämpöä ohjataan ulkolämpötilan mukaan ja huoneen lämpötilaa säädetään hyvällä säätimellä, lopputuloksena syntyy ulkolämpötiloja ennakoiva huonekohtainen säätö. Ainoa huono puoli on että ulkolämpötilan säätökäyrä ja vaimennusarvo(ennakointi) pitää käsipelillä hakea. Tuon Siemensin säätimen aikavakiolle on kaksi eri arvoa joten siinä ei ole paljon säädettävää. Tavallaan nämä arvot devi osaa itse päätellä, tiedä mitä muuta hyötyä devistä olisi.

540-mallissa on vain kello-ominaisuus. Äly puuttuu.

Vanhempi suunnittelija kirjoitti:

540-mallissa on vain kello-ominaisuus. Äly puuttuu.

Mitä tuon devin äly pitää sisällään? Sen verran tiedän vekottimesta että se osaa ennakoida ulkolämpötilan muutokset(jäähtymisnopeuksista), mutta mitä muuta siinä on?

ilmari-pienellä kirjoitti:

Mitä tuon devin äly pitää sisällään? Sen verran tiedän vekottimesta että se osaa ennakoida ulkolämpötilan muutokset(jäähtymisnopeuksista), mutta mitä muuta siinä on?

Väittävät että siinä on sumeaa logiikkaa ohjelmarakenteessa. Minusta se on lähinnä adaptiivinen vaikkakin erittäin hyvin toimiva. Eli se sopeutuu tilanteisiin ja pitää tilanteita muistissa. Joku tuntee PID-säädön, mutta PID-säätö sellaisenaan on parhaimmillaan nopeammissa prosesseissa, joissa vastaus pitää tulla sekunnin osissa tai enintään minuuttien luokassa. Huoneenlämmityksessä varsinkin vaihteleva I- ja D-termi olisivat mahdoton hoitaa jäykällä I:n ja D:n asetuksella. D-termi varsinkin vaihtelee runsaasti eli enimmillään puoleen vuorokauteen asti ehkei ihan minuuteista, mutta jostain tunnin luokasta kuitenkin.

PID-säätö on tehty muistiominaisuudella erittäin mukautuvaksi tuossa. Säätö toimii niin, että lämmitysjaksolla seurataan huoneen lämpötilan nousunopeutta. Saadaan siis D-termi selville aina. Ja nousunopeushan tarkoittaa suhteellista ulkolämpötilaa devin säätömatematiikassa. Jos nousunopeus on kovin loiva, niin ulkona on kova pakkanen toisin sanoen. Ja lämmön nosto on aloitettava aikaisemmin kuin jyrkällä nousunopeudella. Jos kuvittelee säätöä graafisena kuvaajana, niin matematiikka toimii niin, että nousevan käyrän tangentti osoittaa aina kohti tavoitepistettä. Minusta aika hyvä saavutus, että tangentti suunnataan jo 12 tuntia aikaisemmin, jos on tarvetta.

Säädössähän on se idea, että halutulla hetkellä huoneessa on haluttu (korkeampi)lämpötila ja se pidetään yllä halutun ajan. Yllä pitäminenkin vaatii tietoa koko ajan. I-osa hoitaa säädön tarkkuuden, mutta systeemi ei voi mitenkään olla tarkasti halutussa kohdassa ellei D-termi ole kunnolla tiedossa. Tarkan ylläpidon aikana on osattava antaa vain tarpeellinen pätkä tehoa esimerkiksi tuntia etuajassa. Annettu tehonlisä nimittäin vaikuttaa lattiasta vasta tunnin kuluttua. Ja tuo ennakointi pitää siis osata.

Jos älyllinen olento tekisi tuollaista säätöä, niin silloinhan pitäisi ensin taulukoida erilaisilla ulkolämpötiloilla lämmityksen käyttäytyminen eri pituisilla lämmityspulsseilla. Tuhannen tunnin opettelun jälkeen Manu manuaalisäätäjä osaisi ennakoida aivan hyvin huoneen lämmön käyttäytymisen erilaisilla keleillä. Eli tuon tyyppisiä juttuja hoitaa termostaatin muistiominaisuus.

Devi 540 hoitaa sekin huoneeseen halutun huonelämpötilan, mutta lämmön saavuttamisen jälkeen tuleekin yliheilahdus, joka kestää tunnin luokkaa. Jos siinä on kuitenkin sisäinen noin puolen tunnin derivaattori, kuten on ollut kautta aikojen huoneenlämmitystermostaateissa niin systeemi lopettaakin lämmityksen jo puolen tunnin kuluttua lämmityspulssin alkamisesta, vaikka huoneessa ei olekaan aivan haluttua lämpötilaa ja yliheilahdus kestääkin vain puoli tuntia. Mutta mistä derivaattori tietää, ettei laatta olekin 18 senttinen ja pitäisi olla tunnin kestävä kiihdytys.

Juttu on tuon tyyppistä ja toistaiseksi 550 hoitaa asian kunnolla. Muissa voi olla digitaalisia kellonäyttöjä, mutta se ei tee niistä älytermostaatteja. PID-säädöstä sen verran, että P-termin osuutta en oikein ymmärrä tässä yhteydessä. Tai jos ymmärrän, niin se tarkoittaa lähinnä säätimen antamaa pulssisuhdetta kytketylle teholle.

Vanhempi suunnittelija kirjoitti:

Väittävät että siinä on sumeaa logiikkaa ohjelmarakenteessa. Minusta se on lähinnä adaptiivinen vaikkakin erittäin hyvin toimiva. Eli se sopeutuu tilanteisiin ja pitää tilanteita muistissa. Joku tuntee PID-säädön, mutta PID-säätö sellaisenaan on parhaimmillaan nopeammissa prosesseissa, joissa vastaus pitää tulla sekunnin osissa tai enintään minuuttien luokassa. Huoneenlämmityksessä varsinkin vaihteleva I- ja D-termi olisivat mahdoton hoitaa jäykällä I:n ja D:n asetuksella. D-termi varsinkin vaihtelee runsaasti eli enimmillään puoleen vuorokauteen asti ehkei ihan minuuteista, mutta jostain tunnin luokasta kuitenkin.

PID-säätö on tehty muistiominaisuudella erittäin mukautuvaksi tuossa. Säätö toimii niin, että lämmitysjaksolla seurataan huoneen lämpötilan nousunopeutta. Saadaan siis D-termi selville aina. Ja nousunopeushan tarkoittaa suhteellista ulkolämpötilaa devin säätömatematiikassa. Jos nousunopeus on kovin loiva, niin ulkona on kova pakkanen toisin sanoen. Ja lämmön nosto on aloitettava aikaisemmin kuin jyrkällä nousunopeudella. Jos kuvittelee säätöä graafisena kuvaajana, niin matematiikka toimii niin, että nousevan käyrän tangentti osoittaa aina kohti tavoitepistettä. Minusta aika hyvä saavutus, että tangentti suunnataan jo 12 tuntia aikaisemmin, jos on tarvetta.

Säädössähän on se idea, että halutulla hetkellä huoneessa on haluttu (korkeampi)lämpötila ja se pidetään yllä halutun ajan. Yllä pitäminenkin vaatii tietoa koko ajan. I-osa hoitaa säädön tarkkuuden, mutta systeemi ei voi mitenkään olla tarkasti halutussa kohdassa ellei D-termi ole kunnolla tiedossa. Tarkan ylläpidon aikana on osattava antaa vain tarpeellinen pätkä tehoa esimerkiksi tuntia etuajassa. Annettu tehonlisä nimittäin vaikuttaa lattiasta vasta tunnin kuluttua. Ja tuo ennakointi pitää siis osata.

Jos älyllinen olento tekisi tuollaista säätöä, niin silloinhan pitäisi ensin taulukoida erilaisilla ulkolämpötiloilla lämmityksen käyttäytyminen eri pituisilla lämmityspulsseilla. Tuhannen tunnin opettelun jälkeen Manu manuaalisäätäjä osaisi ennakoida aivan hyvin huoneen lämmön käyttäytymisen erilaisilla keleillä. Eli tuon tyyppisiä juttuja hoitaa termostaatin muistiominaisuus.

Devi 540 hoitaa sekin huoneeseen halutun huonelämpötilan, mutta lämmön saavuttamisen jälkeen tuleekin yliheilahdus, joka kestää tunnin luokkaa. Jos siinä on kuitenkin sisäinen noin puolen tunnin derivaattori, kuten on ollut kautta aikojen huoneenlämmitystermostaateissa niin systeemi lopettaakin lämmityksen jo puolen tunnin kuluttua lämmityspulssin alkamisesta, vaikka huoneessa ei olekaan aivan haluttua lämpötilaa ja yliheilahdus kestääkin vain puoli tuntia. Mutta mistä derivaattori tietää, ettei laatta olekin 18 senttinen ja pitäisi olla tunnin kestävä kiihdytys.

Juttu on tuon tyyppistä ja toistaiseksi 550 hoitaa asian kunnolla. Muissa voi olla digitaalisia kellonäyttöjä, mutta se ei tee niistä älytermostaatteja. PID-säädöstä sen verran, että P-termin osuutta en oikein ymmärrä tässä yhteydessä. Tai jos ymmärrän, niin se tarkoittaa lähinnä säätimen antamaa pulssisuhdetta kytketylle teholle.

Lue lisää

...tuo Devi muka osaa ennustaa ulkolämpötilaa? Sehän on se oikeastaan ainoa muuttuja (perheen lämpimän veden käytön voi ennustaa historiatietojen avulla). Jos siis lämmin käyttövesi mitenkään sisältyy tuohon tuotteeseen.

MrPutkimies kirjoitti:

...tuo Devi muka osaa ennustaa ulkolämpötilaa? Sehän on se oikeastaan ainoa muuttuja (perheen lämpimän veden käytön voi ennustaa historiatietojen avulla). Jos siis lämmin käyttövesi mitenkään sisältyy tuohon tuotteeseen.

Lue lisää

Varmaankin parempi on kuvata että se osaa arvioda tulevaa ulkolämpötilaa historian perusteella mutta ennustamisesta se ei tiedä mitään.

Vanhempi suunnittelija kirjoitti:

Väittävät että siinä on sumeaa logiikkaa ohjelmarakenteessa. Minusta se on lähinnä adaptiivinen vaikkakin erittäin hyvin toimiva. Eli se sopeutuu tilanteisiin ja pitää tilanteita muistissa. Joku tuntee PID-säädön, mutta PID-säätö sellaisenaan on parhaimmillaan nopeammissa prosesseissa, joissa vastaus pitää tulla sekunnin osissa tai enintään minuuttien luokassa. Huoneenlämmityksessä varsinkin vaihteleva I- ja D-termi olisivat mahdoton hoitaa jäykällä I:n ja D:n asetuksella. D-termi varsinkin vaihtelee runsaasti eli enimmillään puoleen vuorokauteen asti ehkei ihan minuuteista, mutta jostain tunnin luokasta kuitenkin.

PID-säätö on tehty muistiominaisuudella erittäin mukautuvaksi tuossa. Säätö toimii niin, että lämmitysjaksolla seurataan huoneen lämpötilan nousunopeutta. Saadaan siis D-termi selville aina. Ja nousunopeushan tarkoittaa suhteellista ulkolämpötilaa devin säätömatematiikassa. Jos nousunopeus on kovin loiva, niin ulkona on kova pakkanen toisin sanoen. Ja lämmön nosto on aloitettava aikaisemmin kuin jyrkällä nousunopeudella. Jos kuvittelee säätöä graafisena kuvaajana, niin matematiikka toimii niin, että nousevan käyrän tangentti osoittaa aina kohti tavoitepistettä. Minusta aika hyvä saavutus, että tangentti suunnataan jo 12 tuntia aikaisemmin, jos on tarvetta.

Säädössähän on se idea, että halutulla hetkellä huoneessa on haluttu (korkeampi)lämpötila ja se pidetään yllä halutun ajan. Yllä pitäminenkin vaatii tietoa koko ajan. I-osa hoitaa säädön tarkkuuden, mutta systeemi ei voi mitenkään olla tarkasti halutussa kohdassa ellei D-termi ole kunnolla tiedossa. Tarkan ylläpidon aikana on osattava antaa vain tarpeellinen pätkä tehoa esimerkiksi tuntia etuajassa. Annettu tehonlisä nimittäin vaikuttaa lattiasta vasta tunnin kuluttua. Ja tuo ennakointi pitää siis osata.

Jos älyllinen olento tekisi tuollaista säätöä, niin silloinhan pitäisi ensin taulukoida erilaisilla ulkolämpötiloilla lämmityksen käyttäytyminen eri pituisilla lämmityspulsseilla. Tuhannen tunnin opettelun jälkeen Manu manuaalisäätäjä osaisi ennakoida aivan hyvin huoneen lämmön käyttäytymisen erilaisilla keleillä. Eli tuon tyyppisiä juttuja hoitaa termostaatin muistiominaisuus.

Devi 540 hoitaa sekin huoneeseen halutun huonelämpötilan, mutta lämmön saavuttamisen jälkeen tuleekin yliheilahdus, joka kestää tunnin luokkaa. Jos siinä on kuitenkin sisäinen noin puolen tunnin derivaattori, kuten on ollut kautta aikojen huoneenlämmitystermostaateissa niin systeemi lopettaakin lämmityksen jo puolen tunnin kuluttua lämmityspulssin alkamisesta, vaikka huoneessa ei olekaan aivan haluttua lämpötilaa ja yliheilahdus kestääkin vain puoli tuntia. Mutta mistä derivaattori tietää, ettei laatta olekin 18 senttinen ja pitäisi olla tunnin kestävä kiihdytys.

Juttu on tuon tyyppistä ja toistaiseksi 550 hoitaa asian kunnolla. Muissa voi olla digitaalisia kellonäyttöjä, mutta se ei tee niistä älytermostaatteja. PID-säädöstä sen verran, että P-termin osuutta en oikein ymmärrä tässä yhteydessä. Tai jos ymmärrän, niin se tarkoittaa lähinnä säätimen antamaa pulssisuhdetta kytketylle teholle.

Lue lisää

Sumealla tarkoitetaan usein "ei loogista" eli käytänössä säätimiä. Teollisuudessa sumealla logiikalla/säätimellä tarkoitetaan säädintä jonka parametrit muuttuvat tilanteenmukaan.

"PID-säätö sellaisenaan on parhaimmillaan nopeammissa prosesseissa, joissa vastaus pitää tulla sekunnin osissa tai enintään minuuttien luokassa. " Tuo riippuu parametreistä. Parametrit voi olla viritetty millaisille aikavakioille tahansa.(Vaikkakin nopeille prosesseille se on helpompaa)

Tuosta löytyy lyhyt selitys PID-säätimen toiminnasta.
http://www.control.hut.fi/Kurssit/AS-74.111/verkkokurssi/simulointi/oppitunti5/pid.html

Eli mainitsemaani vesikiertotapaukseen devissä olisi parannuksena säätöparametrien automaattinen tunnistus ja vieläpä niin että säätöparametrit muuttuvat kelin mukaan. Jos homma on hyvin tehty, niin silloin säätimen herkkyys(kireys) on juuri sopiva kaikissa tilanteissa ja säätö tapahtuu mahdollisimman nopeasti kuitenkin ilman ylilyötiä.

Tuossa vesikiertoisessa parametrit(lämpökäyrä, ennakko, termostaatin aikavakio) täytyy asetella käsin ja arvojen täytyy olla sellaiset että säätö on hieman löysä (rauhallinen ja hitaasti reagoiva) jottei ylilyöntejä ja jälkivärähtelyä tapahdu missään tilanteessa. Tämä tarkoittaa sitä että tietyissä tilanteissa säätö on melko kireä(optimaalinen) ja tietyissä tilanteissä säätö voisi olla kireämpikin, mutta silloin pitäisi käydä säätöjä rukkaamassa kelien mukaan.

Loppujen lopuksi aika harva asukas kuitenkaan huomaa merkittävää eroa vaikka vastakkain olisi mekaaninen termostaatti ja hieno säädin. Termostaatin merkitykseen vaikuttaa myös talon massiivisuus ja ilmanvaihto, joten parhaimmillaan hyvä termostaatti on vaikeissa kohteissa joissa silläkään ei välttämättä päästä parhaaseen lopputulokseen.

ilmari-pienellä kirjoitti:

Sumealla tarkoitetaan usein "ei loogista" eli käytänössä säätimiä. Teollisuudessa sumealla logiikalla/säätimellä tarkoitetaan säädintä jonka parametrit muuttuvat tilanteenmukaan.

"PID-säätö sellaisenaan on parhaimmillaan nopeammissa prosesseissa, joissa vastaus pitää tulla sekunnin osissa tai enintään minuuttien luokassa. " Tuo riippuu parametreistä. Parametrit voi olla viritetty millaisille aikavakioille tahansa.(Vaikkakin nopeille prosesseille se on helpompaa)

Tuosta löytyy lyhyt selitys PID-säätimen toiminnasta.
http://www.control.hut.fi/Kurssit/AS-74.111/verkkokurssi/simulointi/oppitunti5/pid.html

Eli mainitsemaani vesikiertotapaukseen devissä olisi parannuksena säätöparametrien automaattinen tunnistus ja vieläpä niin että säätöparametrit muuttuvat kelin mukaan. Jos homma on hyvin tehty, niin silloin säätimen herkkyys(kireys) on juuri sopiva kaikissa tilanteissa ja säätö tapahtuu mahdollisimman nopeasti kuitenkin ilman ylilyötiä.

Tuossa vesikiertoisessa parametrit(lämpökäyrä, ennakko, termostaatin aikavakio) täytyy asetella käsin ja arvojen täytyy olla sellaiset että säätö on hieman löysä (rauhallinen ja hitaasti reagoiva) jottei ylilyöntejä ja jälkivärähtelyä tapahdu missään tilanteessa. Tämä tarkoittaa sitä että tietyissä tilanteissa säätö on melko kireä(optimaalinen) ja tietyissä tilanteissä säätö voisi olla kireämpikin, mutta silloin pitäisi käydä säätöjä rukkaamassa kelien mukaan.

Loppujen lopuksi aika harva asukas kuitenkaan huomaa merkittävää eroa vaikka vastakkain olisi mekaaninen termostaatti ja hieno säädin. Termostaatin merkitykseen vaikuttaa myös talon massiivisuus ja ilmanvaihto, joten parhaimmillaan hyvä termostaatti on vaikeissa kohteissa joissa silläkään ei välttämättä päästä parhaaseen lopputulokseen.

Lue lisää

Vesikiertoisessa on se ongelma, että P-osutta säätää joku ulkopuolinen tekijä. 550 on tehty kaapelilämmitykseen, jossa potkua on aina saatavana maksimaalisesti. Vesisysteemissä potku häviää ulkolämpötilakompensoinnilla lähes kokonaan.

Eli jotta 550 toimisi kuten kaapelisysteemissä pitäisi olla täyskuuma ja vielä ylikuuma vesi putkissa aina. Silloinhan lämmitys olisi on-off-tyyppistä kuten kaapelitapauksessa.

Termostaatissa on ennustavuustoiminto. Aivan kuin ihminen tietää milloin pakkanen on kiristymässä mittaria tarkkaillessaan, tietää säätöalgoritmi tehontarpeen lisääntymisestä saman asian. Tehon päälläolon pulssisuhdetta on nimittäin kasvatettava heti, jos huonelämpötila pyrkii laskemaan. Ei saa unohtaa, että huoneesta mitattu lämpötilan muutosnopeus kertoo epäsuorasti ulkona tapahtuvan lämpötilan muutosnopeuden. Mittausjaksoksi riittää esimerkiksi puoli tuntia tai tunti, jonka ajan pulssisuhdetta pidetään vakiona. Lasku- tai noudunopeudesta riippuen muutetaan pulssisuhde seuraavan tunnin ajaksi ja taas mitataan. Tosin minä tekisin noin enkä tiedä Devireg-550 säätöalgorimin toimintaa.

Olen nähnyt säätökäyrän, jossa ulkolämpötila on illasta aamuun laskenut 2 asteesta -15 asteeseen. Termostaatti on pitänyt huonelämpötilan lähes vakiona ja lopuksi tehnyt aamuyön lisänoston. Mitä muuta ennustettavuutta tarvitaan?

Vanhempi suunnittelija kirjoitti:

Vesikiertoisessa on se ongelma, että P-osutta säätää joku ulkopuolinen tekijä. 550 on tehty kaapelilämmitykseen, jossa potkua on aina saatavana maksimaalisesti. Vesisysteemissä potku häviää ulkolämpötilakompensoinnilla lähes kokonaan.

Eli jotta 550 toimisi kuten kaapelisysteemissä pitäisi olla täyskuuma ja vielä ylikuuma vesi putkissa aina. Silloinhan lämmitys olisi on-off-tyyppistä kuten kaapelitapauksessa.

Termostaatissa on ennustavuustoiminto. Aivan kuin ihminen tietää milloin pakkanen on kiristymässä mittaria tarkkaillessaan, tietää säätöalgoritmi tehontarpeen lisääntymisestä saman asian. Tehon päälläolon pulssisuhdetta on nimittäin kasvatettava heti, jos huonelämpötila pyrkii laskemaan. Ei saa unohtaa, että huoneesta mitattu lämpötilan muutosnopeus kertoo epäsuorasti ulkona tapahtuvan lämpötilan muutosnopeuden. Mittausjaksoksi riittää esimerkiksi puoli tuntia tai tunti, jonka ajan pulssisuhdetta pidetään vakiona. Lasku- tai noudunopeudesta riippuen muutetaan pulssisuhde seuraavan tunnin ajaksi ja taas mitataan. Tosin minä tekisin noin enkä tiedä Devireg-550 säätöalgorimin toimintaa.

Olen nähnyt säätökäyrän, jossa ulkolämpötila on illasta aamuun laskenut 2 asteesta -15 asteeseen. Termostaatti on pitänyt huonelämpötilan lähes vakiona ja lopuksi tehnyt aamuyön lisänoston. Mitä muuta ennustettavuutta tarvitaan?

Lue lisää

Eli parempi kun laittaa devin sähkölämmitteiseen ja vesikiertoiseen omansa. Lopputuloksessa ei liene suurta eroa(?). Vesikiertoisessa oikein viritetty ulkolämpötilan mukaan säätyvä suntti hoitaa tuon tehon laskun/noston ennenkuin huonelämpötila ehtii muuttua. Aamuyön lämpötilan nostolle tarvitaan jotain lisävirityksiä. (Liekö sille mitään tarvetta kun vesikiertoisissa harvoin on kaksoistariffia.) Toisaalta tehonkulutus muutenkin on suurempaa yöllä(kylmempää), joten jonkin verran yövarautumista tapahtuu(massan hitausdesta johtue) kun yritetään ylläpitää tasaista huonelämpötilaa.

Vesikiertoisessa taitaa olla sellainen ongelma että hyvä viritys vaatii pitkäaikaisen testailun ja asiantuntemusta. Vesikiertoiseen ei taida olla olemassa itseopppivia säätimiä.

ilmari-pienellä kirjoitti:

Eli parempi kun laittaa devin sähkölämmitteiseen ja vesikiertoiseen omansa. Lopputuloksessa ei liene suurta eroa(?). Vesikiertoisessa oikein viritetty ulkolämpötilan mukaan säätyvä suntti hoitaa tuon tehon laskun/noston ennenkuin huonelämpötila ehtii muuttua. Aamuyön lämpötilan nostolle tarvitaan jotain lisävirityksiä. (Liekö sille mitään tarvetta kun vesikiertoisissa harvoin on kaksoistariffia.) Toisaalta tehonkulutus muutenkin on suurempaa yöllä(kylmempää), joten jonkin verran yövarautumista tapahtuu(massan hitausdesta johtue) kun yritetään ylläpitää tasaista huonelämpötilaa.

Vesikiertoisessa taitaa olla sellainen ongelma että hyvä viritys vaatii pitkäaikaisen testailun ja asiantuntemusta. Vesikiertoiseen ei taida olla olemassa itseopppivia säätimiä.

Lue lisää

Olen kuullut, että 550-termostaattia on kuitenkin käytetty vesikiertoisessakin. Joskus yritin saada käyttökokemuksesta täällä jotain, mutta ei natsannut.

WWW-kontrolloitava systeemi olisi mainio vesikiertoisessakin.