Kuvitellaan, että kaksi henkilöä käy samat opinnot IT-alalla ja aloittavat työuran. Ensimmäinen pyrkii aina välillä ottamaan uusia tekniikoita haltuun ja käyttää niitä töissään. Toinen opiskelee yhden yleiskäyttöisen kielen, tekee sillä koko loppu-uransa ja on eläkeikään mennessä kirjoittanut paljon erilaisia kirjastoja helpottamaan työssään tulevia ongelmia.
Kummalla olisi näillä spekseillä odotettavissa parempi työura? Tarvitaako enemmän ykköstyypin generalisteja, joka osaa monia kieliä vai pärjääkö kakkostyypin osaaja, joka on guru jossain, erimerkiksi C:ssä, Javassa tai vaikka Matlabissa jos on erikoistunut matemaattisimpiin projekteihin.
Kummalla olisi näillä spekseillä odotettavissa parempi työura? Tarvitaako enemmän ykköstyypin generalisteja, joka osaa monia kieliä vai pärjääkö kakkostyypin osaaja, joka on guru jossain, erimerkiksi C:ssä, Javassa tai vaikka Matlabissa jos on erikoistunut matemaattisimpiin projekteihin.
Vastaukset 11
Vanhimmat
kyllä koodarin täytyy osata sellaiset 3-4 erilaista ohjelmointikieltä todella hyvin. Erikoistuu niihin. Loppuja yli 1000 ohjelmointikieltä ei tarvitse hallita.
Yleistietämys ohjelmointialasta on hyvä asia vaikkei edes opettele kuin perusteet oman osaamisalansa ulkopuolelta. Yhteen koodauskieleen erikoistuminen on itsemurha.
Aivot tarvitsevat ponnistelua ja vain yhden koodauskielen kanssa plärääminen jossain vaiheessa pysäyttää kehittymisen. Sitä fakkiutuu jos ei uudistu. 80/20 sääntö on hyvä.
80 prosenttia effortistansa satsaa erikoisosaamiseensa ja loput 20 prosenttia uudistumiseen.
Riittää kun hallitsee React/Javascript hyvin.
Voisi kuvitella, että muutaman ohjelmointikielen hanskaava moniosaaja olisi työnantajalle arvokas, jos niitä kaikkia organisaatiossa on omien ohjelmistoratkaisujen toteutuksessa käytössä. Myös kapeammin erikoistuneen työpanosta saatetaan pitää tärkeänä. Projektitaloissa tilanne voi olla tuulisempi, kun ennustetaan olisiko osaamisella kysyntää. Työpaikan vaihdossa auttanee, jos hallitut ohjelmointikielet ovat keskenään selvästi erilaiset - osoittaa työnhakijan omaksumiskykyä.
Suomalainen työnantaja on moniraajahalvaantunut sokea kuuro mykkä tyhmä, jolla ei ole mitään näytettävää joka vain odottaa että joku huijari veisi rahat pois
Lisäksi äärimmäisen huono käytöksinen
Ei osaa lukea tai sokeus niin täällä voi heitä haukkua miten lystää
Sitä paitsi äärimmäinen kädettömyys ja kyvyttömyys kommunikoida ja mielen heikkous vaikka tietäisivätkin niin mikä sitten ai että ne itkee
Suurimpia elämän motivaatoreita ja haaveita, sekä lempipuuhia; ihmisten ajantuhlaaminen tyhjänpäiväiseen.
Kummalla olisi näillä spekseillä odotettavissa parempi työura?
Hehän tekivät jo koko työuransa kuvitelmissasi, ja menivät eläkkeelle.
Liikaa miettii näitä juttuja niin eläke on lähempänä kuin uskoitkaan
Joka bittiavaruuteen kylvää se bitttiavaruudessa niittää. Sitä rahaahan sillä ei saakaan. Ei edes korkojen keralla.
Digidigi