Leafin Turun tehdas suljetaan. Kuluttajat uhkaavat Leafin brandien boikotilla. Boikotti on kova sana. Leaf on jo brandeineen saanut pahan loven julkisuuskuvaansa.
Case 1 : 1980-luvulla boikotoitiin eteläafrikkalaisia viinejä vastalauseena apartheid-politiikkaa vastaan. Sittemmin Nelson Mandela vapautettiin vankilasta, valittiin presidentiksi ja rotuerottelu lopetettiin, mutta minä tänäkin päivänä Alkossa mietin kahdesti tarttuako eteläafrikkalaiseen viinipulloon.
Leaf ei voi tuudittautua siihen, että ihmiset pian unohtavat ja alkavat taas ostaa Leafin tuotteita. Boikotoijan muisti on pitkä, jopa elinaikainen.
Case 2 : Nestle-yhtiötä on syytetty äidinmaidonvastikkeen markkinoinnista kehitysmaissa rintaruokintaa parempana myös alueilla, joissa kelvollista juomavettä ei ole saatavana. Nestlen boikotointi on ollut pinnalla vuosia, vaikka Nestle on yrittänyt kohentaa julkisuuskuvaansa. Kun Valion Turengin tehtaat menivät Nestlelle, sain elokuvateatterin Valiopingviini-mainoksen ilmestyessä valkokankaalle kuulla koko elokuvayleisön buuaavan Nestle-pingviinille.
Leafin brandeilla tulee olemaan työ ja tuska nousta tästä aallonpohjasta.
Case 1 : 1980-luvulla boikotoitiin eteläafrikkalaisia viinejä vastalauseena apartheid-politiikkaa vastaan. Sittemmin Nelson Mandela vapautettiin vankilasta, valittiin presidentiksi ja rotuerottelu lopetettiin, mutta minä tänäkin päivänä Alkossa mietin kahdesti tarttuako eteläafrikkalaiseen viinipulloon.
Leaf ei voi tuudittautua siihen, että ihmiset pian unohtavat ja alkavat taas ostaa Leafin tuotteita. Boikotoijan muisti on pitkä, jopa elinaikainen.
Case 2 : Nestle-yhtiötä on syytetty äidinmaidonvastikkeen markkinoinnista kehitysmaissa rintaruokintaa parempana myös alueilla, joissa kelvollista juomavettä ei ole saatavana. Nestlen boikotointi on ollut pinnalla vuosia, vaikka Nestle on yrittänyt kohentaa julkisuuskuvaansa. Kun Valion Turengin tehtaat menivät Nestlelle, sain elokuvateatterin Valiopingviini-mainoksen ilmestyessä valkokankaalle kuulla koko elokuvayleisön buuaavan Nestle-pingviinille.
Leafin brandeilla tulee olemaan työ ja tuska nousta tästä aallonpohjasta.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kuluttajan muisti on onneksi lyhyt. Pingviinit käyvät taas hyvin kaupaksi.
Sama pätee Leafiin. Kun Leafin johto laskeskeli niitä kustannuksia, joita Turun tehtaan lopettamisesta tulee, ottivat he myös huomioon kuluttajien mahdolliset boikotit... Ja totesivat että tehtaan lopettaminen on kannattava toimenpide, tuli boikotteja tai ei.
Tottakai joku jäärä voi loppuikänsä boikotoida Leafia. Mutta ei Leafin kokoinen firma yhtä kuluttajaa kaipaa. (Eikä myöskään turkulaisia duunareita.)
Muisti voi tosiaan olla lyhyt, mutta negatiivinen mielikuva voi olla elinikäinen. Itse en vielä nytkään en mielellään koske Nesten nimeä kantaviin tuotteisiin, vaikken muista mistä oli kysymys. Varmaan olen sitten noita jääriä.
Uskoisin kuitenkin, että brändien suhteen pelätään kuluttajien mielikuvien negatiivista massa-fiksaatiota, mikä on emämunaustapauksissa mahdollista. (Joillakin) Kuluttajilla on vielä muitakin muitakin arvoja kuin raha ja pelkästään business-piireissä liikkuvan on tuota vaikea uskoa.
Lopultakin boikotti on aika pelottava ase voimakkaille brandeille. Erityisesti jos brandiin liitetään pysyvä negatiivinen leima. Suurissa ympyröissä "pienet nurinat" merkitsevät miljoonamenetyksiä.
Kuten Leafin pomot henkuttivatkin iloisina Leafin Turun tehtaan lakkauttamisesta kertoessaan, että vaikka ihmiset lentävätkin pellolle, brandit toki jatkavat entisellään ja niiden markkinointia tehostetaan.
Mitä tästä opimme? Iskekäämme brändeihin. Tupla-suklaa on pahaa. Leaf on roistofirma, jonka tuotteita ei tule ostaa.
Valio ja Pingviini on huono esimerkki tässä yhteydessä, koska niiden tuotantoa ei Suomessa lopetettu. Ne työllistävät suomalaisia edelleen.
Leafin brändit todellakin kaipaavaat suomalaista kuluttajaa. Ne ovat suomalaisia brändejä, joita ei ole eikä tule olemaan olemassa Suomen ulkopuolella. Jos suomalaiset eivät niitä osta, niin ei osta kukaan.
Jos suomalaiset lakkaavat ostamasta ulkomaalaisia makeisia kokonaan, niin voi olla ettei edes se parisataa miljoonaa euroa hetkauta jättiyrityksiä -- mutta so what? Kaikki menetetyt työpaikat (ja enemmänkin) saadaan näin joka tapauksessa takaisin suomalaisille, jonka jälkeen Leaf International voi touhuta muualla ihan mitä lystää -- mutta ilman osuutta Suomen markkinoista ja ilman vanhoja Leaf:in Suomen brändejä.
Odotan millaiseen kampanjaan Leaf nousee likaantuneen brändinsä pelastamiseksi. Pitänee vaihtaa konsernin nimeä ja tuotteiden samoin. Markkinat salmiakille kun ovat vain Suomessa.
Koko se parinsadan miljoonan euron myynti, joka Turun tehtaalla tuotettiin, tuli suomalaisilta.
Leaf uskoo että se tulee täältä jatkossakin, vaikka suomalaisille annettiin potkut.
On ihan toinen juttu lähteä raivaamaan itselleen markkinaosuutta kilpailluilta Euroopan tai USA:n karkkimarkkinoilta, kuin syöttää puolalaiselta liukuhihnalta tuplajenkkiä siihen tottuneille suomalaisille.
Suomalaisella kuluttajalla on tässä asiassa ratkaiseva valta - käytetäänkö se hyväksi vai ollaanko nöyriä kuluttajia vaan?