Kuten otsikossa mainittu. Vaikeassa tilanteessa olevia, eikä kukaan ole oikein sellaista mainetta kuten toisen maailmansodan johtajat tyyliin Patton, Zhukov, Rommel jne.
- Saksa: Hindenburg/Ludendorff. Itä-rintamalla tuli tuloksia, ja osittain myös länsirintamalla.
- Britit: Haig (?). Aikamoinen teurastaja, mutta juhlittiin sodan jälkeen kansallissankarina.
- Ranska: Petain. Myöhemmin nimi tahraantui Vichyn hallituksen myötä, mutta kohotti ainakin joukkojen moraalia ja lisäksi vältti turhaa joukkojen tapattamista.
- Venäjä: Brusilov. Brusilovin offensiivin arkkitehti, taisi olla ainoa kunnolla suunniteltu ja toteutettu operaatio Venäjältä koko sodan aikana.
- Saksa: Hindenburg/Ludendorff. Itä-rintamalla tuli tuloksia, ja osittain myös länsirintamalla.
- Britit: Haig (?). Aikamoinen teurastaja, mutta juhlittiin sodan jälkeen kansallissankarina.
- Ranska: Petain. Myöhemmin nimi tahraantui Vichyn hallituksen myötä, mutta kohotti ainakin joukkojen moraalia ja lisäksi vältti turhaa joukkojen tapattamista.
- Venäjä: Brusilov. Brusilovin offensiivin arkkitehti, taisi olla ainoa kunnolla suunniteltu ja toteutettu operaatio Venäjältä koko sodan aikana.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Mannerheim hävisi kaikki taistelunsa saksalaisia vastaan Venäjän armeijassa, mutta siitä huolimatta Putin asennutti Mannerheimille muistolaatan Pietariin, venäläistä kenraalia sillä kunnioittaen.
Ensimmäiseen Maailmansotaan lähdettiin 1800-luvun sääty-yhteiskunnan perustalta.
Suurin osa korkeimmista upseereista oli noussut asemaansa syntyperänsä vaan ei kyvykkyyden ansiosta.
Sodanjohto ei ollut ymmärtänyt nopeasti edenneen teollistumisen vaikutusta sodankäyntiin.Niinpä miehiä lähetettiin massahyökkäyksiin konetuliaseita ja tykistön tulta vastaan.Tappiot olivat hirvittävät.
Varsinkin englantilaisille tämä oli kohtalokasta.He menettivät suuren osan siitä nuoresta upseeriaineksesta,joka toisessa Maailmansodassa olisi tarvittu armeijan keskijohdon tehtäviin.
Tämän vuoksi esimerkiksi Rommelia vastaan tapellessaan eenglantilaiset menettivät jatkuvasti edullisia tilanteita ja joutuivat perääntymään.Vasta Yhdysvaltojen asetoimitusten alettua täydellä painolla vaikuttaa alkoi tilanne muuttua.
Ja tietysti sodan kova todellisuus pakotti engelsmanninkin jotakin oppimaan.
Jostain muistan lukeneeni, että brittiläisen luokkayhteiskunnan mureneminen alkoi 1. maailmansodasta. Siinä kun ns. paremmasta väestä ponnistavat upseerit joutuivat tekemisiin rahvaan kanssa. Vaikka yhteistä kieltä ei heti löytynyt (ihan kirjaimellisesti, duunarit eivät aina ymmärtäneet yläluokkaista puhetta ja päinvastoin), niin sotiminen alkoi yhdistää. Lyijy ja teräs kun ei tunnetusti katso syntyperään.
"Varsinkin englantilaisille tämä oli kohtalokasta.He menettivät suuren osan siitä nuoresta upseeriaineksesta,joka toisessa Maailmansodassa olisi tarvittu armeijan keskijohdon tehtäviin."
Tuohon vaikutti erityisesti se, että (ali)upseerien oli näytettävä esimerkkiä joukoille nousemalla ensimmäisten joukossa juoksuhaudasta kun alettiin hyökätä. Siinä kävi luonnollisesti usein huonosti. Sommen taistelun ensimmäinen päivä oli surullinen esimerkki tästä.
Kaikissa armeijoissa on hyviä ja huonoja johtajia.
Jotkut nousevat maineeseen onnella ja taidolla, toiset menestyneetkään eivät nouse maineeseen ,kun eivät miellytä sotahistorioitsijoita.
Esimerkiksi Rommel oli innokas natsi ja nousi nopeasti hierarkiassa päästyään psd:n komentajaksi oltuaan Puolan sodassa hänen komentopaikkansa komendantti.
Rommel oli häikäilemätön hyökkääjä, joka onnella ja taidolla selvitti tilanteita.
Hän nousi maineeseen myös länsimaissa ja päätti päivänsä Hitlerin käskystä.
Tällä palstalla mustamaalataan brittejä, koska he ovat brittejä ja kehutaan venäläisiä, koska he olivat kommunisteja.
Milloin Rommel liittyi natsipuolueeseen?
Milloin Rommel liittyi kansallissosialistiseen puolueeseen?
Rommel mm. halusi nuorten upseerien kouluttavan Hitler-Jugendia viikonloppuisin.
Ilman natsijohdon luottamusta häntä ei olisi valittu Hitlerin johtopaikan komendantiksi.
Säilyneet filmit kertovat iloisesta yhteiselosta mm. Himmlerin ja Göbbelsin kanssa.
Ilman poliittista oikeaoppisuutta ei kova-äänisestä ja terhakasta pikku everstistä olisi vailla ye-koulutusta, ilman rykmentinkomentajan kokemusta ja panssarikoulutusta tullut suoraan ps-divisioonan komentajaa.
Hän oli toiminut edellisessä sodassa vuoristojääkäripataljoonan komentajana Italian rintamalla ja rauhanaikana johtanut sotakoulua Berliinissä.
Hitlerin valintahan osoittautui oikeaksi, joskin viimeinen tehtävä haavoittuneelle marsalkalle oli myrkkymaljan tyhjentäminen.
Rommel ei koskaan liittynyt kansallissosialistiseen puolueeseen!
Brittien 1. ms divisioonankomentajilla ei ollut koulutusta tehtävään. Kun armeija laajennettiin nopeasti 10-kertaiseksi, tuli entisistä pataljoonan komentajista ja komppanianpäälliköistä divisioonan komentajia, joilla olisi pitänyt olla sotakorkeakoulu käytynä. Lisäksi brittiarmeijan päällystölle muutenkin oli siirtomaarykmentin taso ylin, missä operoitiin ja ajateltiin olevan jotain taktisia tehtäviä. Siitä ylöspäin virat olivat hallinnollisia. Yleneminen tapahtui muutenkin suvun, ei ansioiden kautta. Britannia oli aristokratia, ei siellä rauhan aikana tarvinnut pärjätä edetäkseen kenraaliksi. Tai jos pärjäsi ei silti päässyt. Kitchenerin vapaaehtoisjoukot juoksivat suoraa konekiväärituleen keskellä päivää. Koska yötoimintaa ei osattu.
Unohtuiko jotakin?
Britit muistaakseni kuuluivat 1.MS:n voittajiin?
Muiden on täytynyt olla vielä huonompia, mitä ei tietenkään pidä myöntää...
Sotaa edeltävässä tilanteessa britit luottivat laivastoon, eivätkä katsoneet yleistä asepalvelusta tarpeelliseksi. Ns. siirtomaajoukkoja oli, ja niitä siirrettiin mantereelle sodan alkuvaiheessa, missä ko. joukot saivat aluksi aika pahasti pannuun.
Esimerkiksi Ranskassa ja Saksassa oli tuohon aikaan muistaakseni kaksivuotinen asevelvollisuus kaikille(?).
Brittien laivasaarto oli yksi iso tekijä Saksan tappiossa. Skagerrakin taistelu pois lukien, sakut eivät uskaltaneet lähteä brittien laivaston kimppuun vaan harrastivat sukellusvenesotaa.
"Britit muistaakseni kuuluivat 1.MS:n voittajiin?"
Myöhemmin se "voitto" maksoi heille Imperiuminsa.
Voittivat kyllä, mutta eivät todellakaan minkään taktisen nerokkuuden ansiosta. Saivat riittävästi panssarivaunuja sekä jenkit avuksi.
Eiköhän nopeastikin laajenevassa armeijassa sentään riittänyt divisioonien esikuntapäälliköitä ja rykmentinkomentajia divisioonankomentajan virkoihin ylennettäviksi. He olivat kumminkin everstitason miehiä ja kokeneita johtajia, jos nyt ye-koulutus puuttuikin.
Tunnettu sukunimi ei ollut ylennyksen tae, mutta ei varmaan estekään.
"Ns. siirtomaajoukkoja oli, ja niitä siirrettiin mantereelle sodan alkuvaiheessa, missä ko. joukot saivat aluksi aika pahasti pannuun."
Mahdatkohan tuntea asiaa?
Mikäli tarkoitat siirtomaiden kansalaisista muodostettuja joukkoja, niin ne olivat ammattisotilaita brittiupseerien johdossa.
Siirtoarmeijaksi nimettiin mantereelle siirretyt brittijoukot, olivat ne peräisin kotimaasta, dominioista tai siirtomaista.