Navettamme paloi viime viikolla.Asumme syrjäseudulla, jonne palokunnan tuleminen kestää lähes puoli tuntia.Saimme itse pelastettua yli puolet eläimistä mutta valitettavasti liekkeihinkin niitä onnettomia jäi.En löydä mitään sanoja kuvailemaan sitä, millaista kidutusta oli kuunnella elävältä palavien elukoiden tuskanhuutoa...enpä ole nukkunut tuon yön jälkeen ilman unilääkkeitä, emäntä joutui hoitoon enkä usko, että pidämme enää karjaa vaikka tuo tulipalo ei meidän "vikamme" ollutkaan.
onko kukaan
kokenut vastaavaa?
3439
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Olen kuullut ihmisestä, joka koki saman (tosin ei olleet omia elukoita edes). Vaikkei ollutkaan kovin heikkohermoisimmasta päästä, niin oli sanonut, että kymmenienkin vuosien jälkeen näki painajaisia ko. tapahtumasta! Ei voi muuta sanoa, kuin että ei käy kateeksi teitä...
Koittakaa jaksaa ja päästä yli, vaikkakin arvaan sen olevan kovinkin vaikeaa...
Meilläkin kävi samanlainen juttu jokunen vuosi sitten. Saimme eläimiä ulos palavasta navetasta, niin osa eläimistä kääntyi sisään takaisin. Aika parantaa, vaikkei sitä unohda.Voimia sinne.
teille molemmille.
Elämä joskus aiheuttaa meille suurta tuskaa
ja meidän on vain taisteltava sen vaikeuden läpi.
Puhukaa ja lohduttakaa toisianne tänä vaikeana
aikana.
Aika, toivottavasti parantaa vuotavat
haavat ja mielen.
Toivon, teille taivaan rannan takaa pilkottavaa
voimia antava sädettä.