Tuossa kaverini kuoli ja perijäksi jäi 12v tytär.
Eronneena ex havittele jo rahoja työn kautta ja tiedustelenkin, miten onnistuu ns. "vainajan tahto" jossa kaverini ennen kuolemaan toivoi, että hänen mahdollisesti kuoltuaan menisi perintö oikeudenmukaisesti tyttärelle, mutta rahat saisi vasta täysi-ikäisenä, eli 18v.
ex- vaimo kyllä laittaa rahat tuulemaan, jos pääsee niihin käsiksi!
Milläs konstilla lapsen edunmukaisesti saa oikeudenvoimaa ed. tapaukseen vai onko tyttären perintö mennyttä?
Riittääkö muutamat todistajat, jolle asiaa vainaja jutteli jne..Oikeuden päätöksen se kuiteskin vaatii jne..
Auttaakaas, ken osaa..kiitos!
Eronneena ex havittele jo rahoja työn kautta ja tiedustelenkin, miten onnistuu ns. "vainajan tahto" jossa kaverini ennen kuolemaan toivoi, että hänen mahdollisesti kuoltuaan menisi perintö oikeudenmukaisesti tyttärelle, mutta rahat saisi vasta täysi-ikäisenä, eli 18v.
ex- vaimo kyllä laittaa rahat tuulemaan, jos pääsee niihin käsiksi!
Milläs konstilla lapsen edunmukaisesti saa oikeudenvoimaa ed. tapaukseen vai onko tyttären perintö mennyttä?
Riittääkö muutamat todistajat, jolle asiaa vainaja jutteli jne..Oikeuden päätöksen se kuiteskin vaatii jne..
Auttaakaas, ken osaa..kiitos!
Vastaukset 5
Vanhimmat
pesää saa jakaa ilman maistraatin lupaa, kun perijöiden joukossa on alaikäisiä, ellei pesälle ole haettu käräjäoikeudesta pesänjakajaa.
Omaisuutta perinyt lapsi tarvitsee edunvalvojan. Jos jompikumpi lapsen vanhemmista kuolee, on paikallaan hankkia edunvalvojan sijainen jo perunkirjoitukseen. Tässä tilanteessa voi syntyä eturistiriita lapsen ja lesken välille, koska he ovat yleensä saman kuolinpesän osakkaita.
Edunvalvojan sijainen valvoo perunkirjoituksessa lapsen etua. Edunvalvojan sijaista voi tiedustella maistraatista. Edunvalvojan sijaiseksi käy tehtävään sopiva ja siihen suostunut henkilö. Hakulomakkeen edunvalvojan sijaiseksi saa yleensä maistraatista tai vapaamuotoisen hakemuksen voi laatia itse.
Jos lapsen vanhemmat ovat eronneet ja lapsi on yhteishuollossa, ovat molemmat vanhemmat erosta huolimatta lapsen edunvalvojia.
Tieto alaikäisen perinnöstä merkitään maistraatissa holhousasioiden rekisteriin, jos alaikäinen on osakkaana kuolinpesässä ja hänen osuutensa pesän varoista on velkoja vähentämättä suurempi kuin 15 000 euroa.
Edunvalvoja pitää perinnön saaneen lapsen omaisuudesta holhoustiliä, josta käy ilmi, miten omaisuutta on tilikauden aikana käytetty.
Käytännössä tili saa olla varsin yleispiirteinen, jos kyse ei ole kovin suuresta omaisuudesta. Yleensä alaikäisen enintään 15 000 euron omaisuudesta ei tarvitse tehdä edes vuositiliä. Tililomakkeen ja ohjeet lomakkeen täytöstä sekä tarvittavista tiedoista saa maistraatista.
Edunvalvojan vastuu on melkoinen. Edunvalvoja on velvollinen korvaamaan vahingot, jotka hän aiheuttaa valvottavan omaisuudelle joko tahallisesti tai huolimattomuudellaan. Edunvalvoja ei saa lahjoittaa lapsen omaisuutta tai käyttää sitä omiin tarpeisiinsa. Esimerkiksi leski ei saa myydä yhdessä alaikäisen kanssa omistamaansa asuntoa ilman holhousviranomaisen lupaa.
'Tieto alaikäisen perinnöstä merkitään maistraatissa holhousasioiden rekisteriin, jos alaikäinen on osakkaana kuolinpesässä ja hänen osuutensa pesän varoista on velkoja vähentämättä suurempi kuin 15 000 euroa.'
-> tämä ei kyllä läheskään aina pidä paikkaansa. Vain silloin jos Maistraatti saa tietää alaikäisen omaisuudesta. Käytänössä tieto kulkee vakuutusyhtiön mahdollisesti maksaman vakuutuskorvauksen myötä. Perunkirjan toimittamatta jättämisestä Maistraattiin ei tule mitään seuraamuksia (harvoin toimitetaan). Periaatteellinen raja on kuitenkin tuo 15 tEur (voidaan merkitä rekisteriin vaikka olisi alle).
Kaiken kaikkiaan esim. leskiperheessä tuo edunvalvontakuvio hankaloittaa normaalia elämää.
Edellä mainitussa tapauksessa lapsi merkittäneen siis automaattisesti holhousrekisteriin.
Lapsen perhe-eläke rahoja huoltaja (edunvalvoja) voi käyttää 'elämiseen', niiden käyttöä ei tarvitse tilinpidossa sen kummemmin perustella.
Mites se vainajan tahto? ..josta kyselin.. osaakos joku kertoo.. saadaanko alaikäinen muka ilman mitään todistajia suojeltua esim. ex-vaimon puuttumisesta rahoihin?
Rahathan ei sii kuulu exälle cemnttiäkään enään!
Kannattanee käydä Maistaatissa juttelemassa hyvissä ajoin ja tuoda huolensa ilmi. Maistraatti osannee antaa vinkkejä siihen kuinka voi 'suojata' alaikäisen varoja - vai voiko mitenkään. Tai eräässä tapauksessa lienee ulkopuolinen edunvalvoja lapselle mahdollista saada (täytyy olla riittävän painavat perusteet) - mikäli lapsen huoltaja katsotaan siihen kykenemättömäksi.
Käytännössä (vaikka holhousrekisteriin olisikin merkitty) kaikkea väärinkäyttöä voi olla vaikea
estää. Huoltaja siis voi halutetessaan menetellä virheellisesti. Joutuu kyllä vastuuseen mikäli väärinkäyttöä todetaan - mutta eri asia on, miten hoitaa vastuunsa tälläisessa tilanteessa (saadaanko väärinkäytettyjä rahoja perittyä takaisin)...