Tanssilavakulttuurin tuhoutuminen sukupuolineutraaliuden myötä

Facebookin tanssiporukat kanavalla on kauhisteltu viimepäivinä sitä, miten tanssiorkesterit uskaltavat arvostella tanssilavakulttuurin kehitystä.

Ikävä kyllä olen itsekin töissä yrityksessä, joka on mukana tässä nykyajan hullutuksessa, esim. työkaverista ei voi sanoa, että hän on äitiyslomalla, koska paljastan jotain salaista hänen sukupuolestaan. Itse hän toistaiseksi saa raskaudestaan ääneen puhua, mutta ehkä tämäkin oikeus halutaan tulevina vuosina poistaa. Eettisistä - tai rehellisesti sanoen taloudellisista - syistä en voi omalla nimellä tällaista tekstiä julkaista.

Kirjoituksissa ei otettu kantaa sukupuoleen, mutta odotetusti sekin keskustelu nousi naamakirjassa lopulta esiin, kun joku tanssilava oli mennyt muuttamaan hakuvuorot sukupuolineutraaleiksi. On siis viejän ja seuraajan hakuvuorot. Tätä seuraavaa "kehitysaskelta" uskon tanssiorkestereiden edustajienkin pelänneen, mutta eivät olleet tarpeeksi rohkeita näin syvään päätyyn menemään, lokaa tuli niskaan jo aktiivitanssijoiden arvostelusta. Kuulun itsekin heihin ja ymmärrän hyvin mistä orkesterit puhuvat.

Faktahan on, että paritanssia harrastetaan vastakkaisen sukupuolen vuoksi, joten miesten ja naisten roolien hajoaminen tulee taatusti romuttamaan tanssilavakulttuurin, sellaisena kuin se on tähän asti säilynyt. Sitä on tehty jo monta vuotta ja nyt aletaan ylittämään rajaa, mikä taatusti jättää lavat vain urheiluväen käyttöön. Meissä aktiivitanssijoissa on myös muita kuin urheilijoita, mutta omalla nimellä monikaan ei voi (ettei mene työnantajan korviin) tai uskalla (menettää myös mieluisia tanssitettavia) sanoa, että orkesterit ovat ihan oikeassa, että urheilu tappaa tämän kulttuurin.

Urheilutapahtumassa on aivan sama kenen kanssa urheilee, vaikka sielläkin on totuttu sukupuolirooleihin. Odotankin innolla milloin se niistä saadaan poistettua (naisuimareiden seassa parrakkaita miehiä.. tietenkin saunomassakin yhdessä jne.. ja sukupuoltahan voi ilmeisesti kohta muuttaa kännykällä parissa minuutissa, joten mies voi olla nainen, aina niin halutessaan, eikä naisilla saa olla tähän nokan koputtamista). Ymmärrän jos kaapissa pysyneet haluavat harrastaa myös paritanssia vain samaa sukupuolta olevien kanssa.. tai ainakin ajoittain, niin ei tarvitse paljastaa olemustaan. Ehkä olisi ollut parempi vaihtoehto järjestää erilliset transutanssit, eikä odottaa, että jokaisen pitää muovautua pienen väestön outoihin tarpeisiin. Vuosien päästä ihmetellään, kun ihmiset eivät tiedä miten lapsia tehdään, kun sukupuolesta ei ole mitään käryä.

Huvittavinta noissa aktiivitanssijoiden puolusteluissa on viestit, joita tulee eräältä tanssiopettajalta. Hän on naimisissa ja naamakirjassa pitää esittää siveää ja puolustaa tanssin epäseksuaalisuutta, vaikka todelliset mielipiteet ovat jotain ihan muuta. Mutta hänen maksavat asiakkaansa ovatkin noita aktiivitanssijoita, niin eihän hän voi orkestereiden tapaan kertoa mitä asiakkaistaan oikeasti ajattelee. Varsinaista tekopyhyyttä tämä antihomofobia nykyään.

Samoin moni aktiivitanssija on puolustelemassa sukupuolineutraaliutta, mutta tähänkin olen kuullut kimppakyydeillä selkeät perustelut. Naiset, joita ei haeta, voivat hakea naisia joita ei haeta. Kaikki pääsevät siis tanssimaan ja kilpailu heteropareista jää vähemmälle, miksipä tällaista kehitystä ei haluaisi tukea.. eihän se näiltä halutuilta naisilta ole pois.

Myös se on fakta, jonka olen vuosikymmenten aikana huomannut, että mitä enemmän ihminen käy tanssikursseja, sitä vähemmän hän nauttii tanssimisesta. Urheilusta ja suorittamisesta hän kyllä nauttii, tätähän orkesterin edustajatkin tarkoittivat, mutta eivät osanneet pukea sitä oikein sanoiksi.

Luomutanssijoilla ja kerran kesässä lavoilla kävijöillä on kyky heittäytyä hetkeen, elää tunteen mukana ja antaa musiikin viedä.. myös lakanoiden väliin, jos siltä tuntuu. Aktiivitanssijat joutuvat huolehtimaan maineestaan, koska tuntevat toisensa.. lähilavoilla on turha kuvitella saavansa aktiivisempia tanssijoita lakanoiden väliin, mutta kesän tanssikiertueilla tilanne on toinen, koska todennäköisyys lavoilla törmäämiseen lähivuosina on epätodennäköisempää. Tanssireissuilla tuon erään openkin bongasin ja tapailtiin ihan tarkoituksellakin muutamia kertoja tanssirundini jälkeen, enkä usko että olisin mikään poikkeus, uusi kasvo, jonka kans kemiat toimi, niin kyllähän naisellinen nainen toimii ja mieshän ei sano koskaan ei.

Tanssilavat olivat viime vuosituhannella paikkoja, joissa tapailtiin ihmisiä, pidettiin hauskaa ja nautittiin elämästä ja seksuaalisuudesta. Nyt tästä on tullut tabu. Ihmisiä pitää nykyään tapailla vain Tindereiden ja muiden työpaikkahaastatteluita muistuttavien alustojen kautta, eikä niissäkään luultavasti kohta saa sanoa hakeeko miestä vai naista, kuten ei enää meillä työnhakijoistakaan tiedä, ennen haastattelua kumpaa ovat, eikä haastattelussa saa asiaa kysyä, jos näyttää kovin epämääräiseltä. Tanssimisen pitää olla suoritusta, siinä ei saa olla merkitystä onko vastapuoli läski, transu vai lammas.