Minulla on kaksi vaihtoehtoa. Joko jatkan yhteistä elämää tyttöystäväni kanssa tai eroamme. Molemmat vaihtoehdot vaikuttavat toisaalta hyviltä, toisaalta huonoilta. Haluaisinkin nyt ulkopuolisen ihmisen näkemyksen asiaan. Mistä tietää, että suhde on lopullisesti ohi ja että on parempi jatkaa yksin? Entä mikä on tarpeeksi hyvä syy jaksaa yhteistä elämää vuodesta toiseen? Onko vinkkejä tai kokemuksia?
Milloin kannattaa lopettaa suhde?
niina-
71584
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Jos ajattelee että elämä ei ole ikuista ja mitään ei saa takaisin, niin jos sinun mielestä joko jatkaminen tai lopettaminen on ihan yhtä hyvältä kuulostavia on syytä lopettaa.
Voihan sitä kuluttaa aikaansa tietysti ihmisen kanssa jonka kanssa jotenkin viihtyy ja jne.
Mutta kun jokaisella tulee se hetki vastaan kun pysähtyy ja katsoo taakse ja eteen niin silloin sitä voisi harmitella että tuohonkin meni vuosia elämästä.
Kun sitä rakkauttakin on olemassa ja se on se hyvä syy jatkaa ja olla jatkamatta yhdessä.
Melkeiin hyvään saa tyytyä mutta pakko se ei ole.
jos on yhteisiä mielenkiinnon kohteita, ja muutenkin elämä sujuu ja kumpikin rakastaa, niin silloin kannattaa jatkaa. pienistä vastoinkäymisistä ei kannata lannistua. nykyään on surullisen yleistä se, että erotaan "kun ei enää rakasteta" eli kun ensihuuma on mennyt ohi. halutaan elää koko ajan vain siinä rakastumisen huumassa eikä kestetä arkea. usein siinä käykin sitten niin että ihastutaan ja rakastutaan toiseen ja erotaan, sitten jonkin ajan päästä huomataan että kyllä se exä olis sittenkin ollut parempi vaihtoehto, erotaan taas ja aletaan vongata exää takaisin. tai sitten jatketaan kierrettä; uutta putkeen vaan kun entinen alkaa kyllästyttää.
Juuri noin.. Minä tunnustan olleeni juuri tuollainen typerys, oltiin ihan onnellisia tyttöystävän kanssa, mutta jotenkin se arki alkoi tympimään ja jätin hänet kylmänviileästi ja suorastaan janosin uusia seikkailuja ja jännitystä elämään. No, aikani seikkailtua alkoi tullakin kova ikävä exää ja tajusin tehneeni suuren virheen hänet jätettyäni. Takaisin paluuta ei ollut.. Olin kuulema satuttanut jo aivan liikaa. Enkä ihmettelekään.
Tästä kaikille nyt opiksi; kun se arki tulee ja alkaa kyllästyttämään, ei pidä luovuttaa. Suhteen eteen on oikeasti tehtävä töitä, kun alkuhuuma on jo historiaa. On puhuttava kaikesta, järjestettävä romanttisia, kivoja hetkiä yhdessä jne.
Mä en voi nyt muuta kuin katua ja syyttää itseäni. Älkää tehkö samaa virhettä!
Kyllä se on niin yksinkertainen asia että kun huomaa tunteet eivät ole enää entiset, sitten joku ratkaisu tehtävä. Taakseen jos katselee, niin jotain oppinut kaikilta. Se on vähän elämäntapakysymyskin, viihtyykö yksin vai parisuhteessa. Toisille sopii toisille ei.
Sanoisin, että jos joudut tuota miettimään, niin ei hän varmaankaan ole sinulle se oikea. Itse olen siinä tilanteessa, että minut on jätetty tänään oman tyhmyyteni takia, ja tiedän 101% varmasti, että olisin halunnut yhteisen elämän, punaisen talon ja perunamaan. Mutta onneksi sain tätä onnea edes vuoden.
Mulla on sama tilanne juuri nyt. Yht´äkkiä olen vain huomannut etten enää tunne samoin kuin tavatessamme. Alkuhuuma mennyt jo aika päivää sitten ohi ja arki on tiedostettu, joten siitä ei ole kyse. Tunnen asuvani kämppiksen kanssa, jonka pitäisi olla "elämäni nainen". Omasta mielestäni olemme vain hyviä kavereita enään. Ja toinen on autuaan tietämätön? tilanteesta/ tunteistani..
Tilannetta ei tee ainakaan yhtään helpommaksi kolmannen osapuolen liittyminen asiaan. Hän on korkeintaan jouduttanut asioiden uudelleen tarkastelua.. joo.. elämä on vaikea..
Pelkuri olen, tunnustan..
Puhukaa hyvät naiset toisillenne!! Miten voitte antaa oman kumppaninne elää siinä toivossa, että kaikki on hyvin, vaikka tosiasiassa niin ei läheskään ole! Ja yhdyn muutamiin edellisiin kirjoituksiin siinä, että ei missään suhteessa ole koko ajan tietenkään se samanlainen tunne kuin alussa! Arki tulee eteen väsitämättä, mutta siinä piileekin juuri taito rakastaa toista aidosti, eli tehdä välillä arjen keskellä yhdessä sellaisia asioita joista muistaa kaikki ne asiat miksi rakastui juuri kyseiseen ihmiseen! Muuten todellakin tulee tilanne eteen, että jätät nykyisen, otat uuden, mutta yhtä äkkiä kaipaatkin sitä exää.....