Elätkö haavemaailmassa vai pystytkö katsomaan totuutta silmiin?
Onko elämä helpompaa ja kevyempää niin: uskoa, toivoa ja haaveilla paremmasta?
Mitä mieltä olet ihmistyypistä joka pystyy joka hetki toteamaan faktat, todennäköisyydet ja katsomaan todellisuutta suoraan silmiin ilmeenkään värähtämättä?
Olkoot taustapontimena nyt sitten vaikka sota Euroopassa, inflaatio- ja korkokehitys tai parisuhteen / parisuhteettomuuden tila.
Ps. Olin tuossa joukkotilaisuudessa missä oli paljon asuntovelkaisia. Yleisesti hyväksytyltä ajatusmallilta tuntui tuntuvan ajatus, että korot lähtisivät piakkoin laskuun :)))
Minä hymyilyin partaani ja olin hiljaa.
Sama joukko tuntui olevan koronan alussa sitä mieltä, että tämä on parin kuukauden juttu :)))))
Mistä nämä ihmiset ammentavat äärimmäisen yltiöoptimisminsa?
-keinovaginamies-
Kylmä realismi vs haaveet
63
611
Vastaukset
Olen oikeastaan inhorealisti, vaikka aina mainostan itseäni pragmaatikkona. Toki realistinihilistikin ovi unelmoida ja haaveilla, mutta on ne haaveilut aika tiukasti ankkuroitu johonkin tylsän harmaaseen faktapohjaan.
Omasta vinkkelistä katsottuna realistit on tietty fine, haaveissa eläjät leijujia, mutta samaan aikaan kumpainenkin pärjäilee maailmassa ja lisääntyvätkin. Niin ei sen niin väliä, ihmisiä vain, kivoja omilla tavoillaan kumpikin ryhmä. Eivätkä nuo aina ole erillään toisistaan, voisi mainita helppona esimerkkinä Steve Jobsin.
Korot laskevat kun sille tulee aikanaan syy. Se milloin tuo aikanaan tapahtuu, selviää muutama kuukausi myöhemmin kuin se aikanaan. Historiaan verrattuna ensi vuoden syksy voisi olla mahdollinen käänteelle ellei jotain yllättävää (köh, korona) tapahdu välissä.- Anonyymi
Ammennan yltiöoptimismini todellisuudestani: asiani ovat aina kehittyneet hyvään suuntaan, joten oletan, että sama meno jatkuu.
🦄- Anonyymi
Hyvä tyyli, koska olet vain sinä ja ne "muut".
AV - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hyvä tyyli, koska olet vain sinä ja ne "muut".
AVEn ymmärrä väitteesi loppuosaa, mutta olen samaa mieltä siitä, että tämä on hyvä tyyli.
🦄
Mielummin kumpaakin sopivasti, kunhan faktat ei kärsi.
- Anonyymi
Miten muuten se negatiivisempi tai yltiönegatiivinen näkemys olisi sen realistisempi, jollei se perustu johonkin aidosti olevassaolevaan faktaan? Tämä on minusta oikeastaan aika mielenkiintoinen juttu, miten osa ihmisistä pitää positiivisen realistisena, osa taas negatiivisen realistisena ja realistit sitten taas realismin realismina. Yleisimminhän realismia on sanoa, että en tiedä ja emme voi tietää, mutta arvioita ja arvauksia voimme esittää. 🙂
- Anonyymi
Itsehän pyrin olemaan realisti. Varaudun negatiiviseen ja toivon positiivisempaa ja lopulta kuitenkin elämä aina kantaa ja selviän kyllä, kävi miten kävi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Itsehän pyrin olemaan realisti. Varaudun negatiiviseen ja toivon positiivisempaa ja lopulta kuitenkin elämä aina kantaa ja selviän kyllä, kävi miten kävi.
Mä en esim edes pohdi miten koroille käy. Se on lopputulemassa mun elämässäni ihan sama. sillä olisi sekä negatiivisia, että positiivisia vaikutuksia ja lopputulema olisi aikalailla plus miinus nolla. Tai joku korona, se oli lopulta mulle aivan sama kauanko se kestää. Se vaikutti todella hämmentävän vähän mun elämääni, niin paljon kun siitä keuhkottiin.
- Anonyymi
Se on juuri noin, mutta oman kokemusmaailman mukaan suurempi osa ihmisistä jaksaa sillä että uskoo ja toivoo hyvää, kuin mitä on näitä epäuskossaan narisevia. Mutta hienoa on kyllä seurata ihmistyyppiä joka jaksaa narinallaan :) Joku sinnittelijä-mitalli pitäisi jakaa. Ja optimismiharhoissaan olevat ovat melkein yhtä huvittavaa seuraa.
Reaalista realismiahan ei ole olemassakaan, sillä todellinen toteuma saadaan tietää aina jälkikäteen. Oma elämänkokemus on vaan opettanut sen, että turha toivo on useimmiten juuri sitä. Meitä ilman turhaa toivoa jaksavia on melko vähän.
-keinovaginamies- - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se on juuri noin, mutta oman kokemusmaailman mukaan suurempi osa ihmisistä jaksaa sillä että uskoo ja toivoo hyvää, kuin mitä on näitä epäuskossaan narisevia. Mutta hienoa on kyllä seurata ihmistyyppiä joka jaksaa narinallaan :) Joku sinnittelijä-mitalli pitäisi jakaa. Ja optimismiharhoissaan olevat ovat melkein yhtä huvittavaa seuraa.
Reaalista realismiahan ei ole olemassakaan, sillä todellinen toteuma saadaan tietää aina jälkikäteen. Oma elämänkokemus on vaan opettanut sen, että turha toivo on useimmiten juuri sitä. Meitä ilman turhaa toivoa jaksavia on melko vähän.
-keinovaginamies-Realismia on nimenoman tuo, eli todeta, että ei voi tietää varmaksi. Ja lopulta sekin on ihan sama kääntyvätkö korot ehkä kohta laskuun, jos kuolet huomenna. Sekin on realismia, vaikka siihen ehkä onkin erilaisia todennäköisyyksiä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se on juuri noin, mutta oman kokemusmaailman mukaan suurempi osa ihmisistä jaksaa sillä että uskoo ja toivoo hyvää, kuin mitä on näitä epäuskossaan narisevia. Mutta hienoa on kyllä seurata ihmistyyppiä joka jaksaa narinallaan :) Joku sinnittelijä-mitalli pitäisi jakaa. Ja optimismiharhoissaan olevat ovat melkein yhtä huvittavaa seuraa.
Reaalista realismiahan ei ole olemassakaan, sillä todellinen toteuma saadaan tietää aina jälkikäteen. Oma elämänkokemus on vaan opettanut sen, että turha toivo on useimmiten juuri sitä. Meitä ilman turhaa toivoa jaksavia on melko vähän.
-keinovaginamies-Mä en ole kokenut toivon useinkaan olevan turhaa. Omassa elämässäni on paljon useammin käynyt hyvin kuin huonosti ja positiivinen on vetänyt positiivista puoleensa. Siksi en oikeastaan pidä negatiivista erityisen realistisena omalle kohdalleni, vaikka tiedä ihmisiä, joille negatiivinen on realismia ja heille oikeasti käy aina huonosti. 🤔
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mä en ole kokenut toivon useinkaan olevan turhaa. Omassa elämässäni on paljon useammin käynyt hyvin kuin huonosti ja positiivinen on vetänyt positiivista puoleensa. Siksi en oikeastaan pidä negatiivista erityisen realistisena omalle kohdalleni, vaikka tiedä ihmisiä, joille negatiivinen on realismia ja heille oikeasti käy aina huonosti. 🤔
"Siksi en oikeastaan pidä negatiivista erityisen realistisena omalle kohdalleni, vaikka tiedä ihmisiä, joille negatiivinen on realismia ja heille oikeasti käy aina huonosti. 🤔"
Sama kokemus mulla. Mä olen välillä miettinyt, että kumpi heillä oli ensiksi, ikuinen pessimismi vai aku ankan tuuri. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mä en ole kokenut toivon useinkaan olevan turhaa. Omassa elämässäni on paljon useammin käynyt hyvin kuin huonosti ja positiivinen on vetänyt positiivista puoleensa. Siksi en oikeastaan pidä negatiivista erityisen realistisena omalle kohdalleni, vaikka tiedä ihmisiä, joille negatiivinen on realismia ja heille oikeasti käy aina huonosti. 🤔
Eihän se tokikaan ole turhaa, jos se on se juttu millä jaksaa.
Menneinä aikoina mm. uskontojen suosio pohjautui nähdäkseni aika pitkälti tähän seikkaan.
Minä vaan en ole enää vuosikymmeniin jaksanut huijata itseäni, eikä mulla nyt kovin huonosti mene siltikään.
-keinovaginamies- - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eihän se tokikaan ole turhaa, jos se on se juttu millä jaksaa.
Menneinä aikoina mm. uskontojen suosio pohjautui nähdäkseni aika pitkälti tähän seikkaan.
Minä vaan en ole enää vuosikymmeniin jaksanut huijata itseäni, eikä mulla nyt kovin huonosti mene siltikään.
-keinovaginamies-Ei se mitenkään auta mua jaksamaan, vaan kokemukseni mukaan se on kohdallani realismia. Mulle kun ei oikeastaan koskaan käy huonosti. Silloinkin kun on käynyt huonosti, niin on käynyt paremmin kuin odotin
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eihän se tokikaan ole turhaa, jos se on se juttu millä jaksaa.
Menneinä aikoina mm. uskontojen suosio pohjautui nähdäkseni aika pitkälti tähän seikkaan.
Minä vaan en ole enää vuosikymmeniin jaksanut huijata itseäni, eikä mulla nyt kovin huonosti mene siltikään.
-keinovaginamies-Se, jos mä odottaisin lottovoittia (tai jotain siihen verrattavaa) ja oikeasti uskoisin saavani sen, niin sen mä kokisin yltiöoptimiksi. Likipitäen kaikki tuosta alaspäin on tähän asti osoittautunut kohdallani ihan realistiseksi. 🤣
- Anonyymi
Realismi ei ole lainkaan ”kylmää”, se vain on.
- Anonyymi
Monen toivon lähettilään näkökulmasta se voi siltä vaikuttaa.
-keinovaginamies-
Realismi perustuu kokemuksiin.
Hei minä tiedän! ✋️-rynnistää eturiviin huohottaen ja muita tönien-
Oikeastaan ainoa oikea jaksamisen edellytys on yrittämiseen optimismi.
Pessimisti ei tiety pety, mutta yltiöoptimisti pettymyksen jälkeen keksii jotain. 😁
Ihana oravanpyörä. 😄Vaikka p.ska rusahtaa pöksyyn, niin yltiöoptimisti heti miettii, etteipä sauma ainakaan hierrä enää. 🤣
- Anonyymi
Liittyyköhän tämä siihen mitä eräs valmentaja joskus totesi:
On olemassa ajatteleva urheilijatyyppi, joka keksii oikeat keinot ja harjoitteet ja menestyy, tai ei keksi ja lopettaa.
Sitten on olemassa se toinen urheilijatyyppi, joka vaan harjoittelee niin perkeleesti, menestyy tai ei, mutta ainakin jatkaa :)))
-keinovaginamies- Anonyymi kirjoitti:
Liittyyköhän tämä siihen mitä eräs valmentaja joskus totesi:
On olemassa ajatteleva urheilijatyyppi, joka keksii oikeat keinot ja harjoitteet ja menestyy, tai ei keksi ja lopettaa.
Sitten on olemassa se toinen urheilijatyyppi, joka vaan harjoittelee niin perkeleesti, menestyy tai ei, mutta ainakin jatkaa :)))
-keinovaginamies-Ehkä? Ei se päämäätä, vaan matka. 😁
Disseisback kirjoitti:
Ehkä? Ei se päämäätä, vaan matka. 😁
Määrä prkle? Päämäärä...(sivuosuma)😄
- Anonyymi
Olen ehdottomasti realisti, ei ole turhia kuvitelmia minkään suhteen. Ymmärrän hyvin tuon sisäänpäin hymyilysi, suurin osa ihmisistä on on niin lapsellisen yksinkertaisia uskoissaan että ne suuttuu kun niille kertoo faktat, siksi ei aina kannata kertoa, vähän vain toppuuttelee suurimmissa haaveissaan jos näyttää että on metsään menossa oikein huolella.
-harmiseikirj- No se on vähän siinä ja tässä. 🤔
Minulla ei ole tapana murehtia asioita kovasti etukäteen, vaan elän päivän kerrallaan ja sen hetkisen tiedon varassa. - En ole myöskään mitenkään yltiöpositiivinen haaveilija. - En silti ole ilmeettömän tyyni, vaan minulla on sekä ilo että herkistyminen herkässä.
Mitä lainakorkoihin tulee, niin kun minulla on kuukauden päästä koron tarkistus, niin todennäköisesti se vielä nousee vähän vuodentakaisesta, mutta eiköhän se jossakin kohtaa ala tulla alaspäin. - Nolla- saati miinuskorkoihin ei kuitenkaan tulla palaamaan enää minun asuntolaina-aikanani.- Anonyymi
Minusta itseilmaisu ja tunteiden näyttäminen tai käsittely on aivan eri asiaa, kuin se mistä ihminen jokapäiväisen motivaationsa kaivaa.
Muistuttaisin tässä välissä, että pienillä perkeleillä on rakennettu isojakin kirkkoja :)
-keinovaginamies- Anonyymi kirjoitti:
Minusta itseilmaisu ja tunteiden näyttäminen tai käsittely on aivan eri asiaa, kuin se mistä ihminen jokapäiväisen motivaationsa kaivaa.
Muistuttaisin tässä välissä, että pienillä perkeleillä on rakennettu isojakin kirkkoja :)
-keinovaginamies-Ilmaisin varmaan itseni epäselvästi. Minulla on paha tapa rönsyillä puhuessanikin 🙂
En elä haavemaailmassa enkä oikeastaan usko, toivo tai haaveile "paremmasta", vaan ikään kuin katson mitä tuleman pitää ja elän sitten sen mukaan.
En silti väitä pystyväni joka hetki toteamaan faktat, todennäköisyydet ja katsomaan todellisuutta suoraan silmiin ilmeenkään värähtämättä, vaan siinä tulee sitten se tunneilmaisu mukaan kuvaan. 😄- Anonyymi
Xena-183 kirjoitti:
Ilmaisin varmaan itseni epäselvästi. Minulla on paha tapa rönsyillä puhuessanikin 🙂
En elä haavemaailmassa enkä oikeastaan usko, toivo tai haaveile "paremmasta", vaan ikään kuin katson mitä tuleman pitää ja elän sitten sen mukaan.
En silti väitä pystyväni joka hetki toteamaan faktat, todennäköisyydet ja katsomaan todellisuutta suoraan silmiin ilmeenkään värähtämättä, vaan siinä tulee sitten se tunneilmaisu mukaan kuvaan. 😄Ok.
Eipä tuo aloituskaan niin hyvin jäsennelty ollut. Kyllähän siinä moneen voi tarttua.
Palstahan on niin kuin vanha parisuhde, kumpikin höpöttää omiaan, pääasia että pulputusta kuuluu :))
Mitään käsitystä ei ole mistä toinen juuri puhui.
-keinovaginamies- Anonyymi kirjoitti:
Ok.
Eipä tuo aloituskaan niin hyvin jäsennelty ollut. Kyllähän siinä moneen voi tarttua.
Palstahan on niin kuin vanha parisuhde, kumpikin höpöttää omiaan, pääasia että pulputusta kuuluu :))
Mitään käsitystä ei ole mistä toinen juuri puhui.
-keinovaginamies-Tätähän se on parhaimmillaan 👍
Kysy mitä haluat, niin vastaan mitä haluan, koska haluan ja jos haluan. 😂
Olen haaveilija.
- Anonyymi
ainahan 51 vuotias mies saa haaveilla teinitytöistä.
Anonyymi kirjoitti:
ainahan 51 vuotias mies saa haaveilla teinitytöistä.
No sitä ei voi kukaan estää. Saan haaveilla mistä haluan.
- Anonyymi
mustasusi kirjoitti:
No sitä ei voi kukaan estää. Saan haaveilla mistä haluan.
olisko kiva panna sellaista nuorta teinityttöä?
- Anonyymi
Jaa että pikkutorvi muuttuisi isoksitorveksi.
- Anonyymi
Nuorena ihailin Pentti Linkolaa koska ajattelin että hän kertoo vain mitä on tapahtunut ja mikä on totta. Nykyään ymmärrän että saattoi hän olla vähän myös pessimisti ja varsinkin romantikko. Pyrkimys totuuteen on tärkeää mutta helposti se keikahtaa toiseen suuntaan. Haavemaailmojen välttäminen on jo arvo sinänsä.
- Anonyymi
Kaikkien jutuissa on taustavaikuttimena oma arvomaailmansa.
Täysin objektiivista tarkkailijaa ei ole olemassakaan.
-keinovaginamies-
Varaudun pahimpaan mahdolliseen joka asiassa, vaikka uhkakuvat ovat usein epärealistisia.
Perhe ihmettelee, miten jaksan stressata jonkun vessapaperin riittävyydestä. 😀- Anonyymi
Vieläkö koronavarastoja riittää?
-keinovaginamies- Anonyymi kirjoitti:
Vieläkö koronavarastoja riittää?
-keinovaginamies-Ei ole varastotilaa kuin muutamalle rullalle.
Me eletään ihan kädestä suuhun tai pyllystä pyttyyn tai jotain sellaista.
Haavemaailma on mukava turvatyyny, kun elämä oikein kolhii. Siihen voi paeta vaikka musiikin avulla pariksi minuutiksi.
Muuten oma elämä on suorastaan inhorealistista välillä. Toisaalta minulla ei ole monien muiden murheita, esimerkiksi velkoja. Maksoin viimeisen velkaosuuteni 2000-luvun alussa, opintolainastani siis. Asuntovelkoja ei ole koskaan tullut otettua, asumme isovanhempieni yli parisataa vuotta vanhassa talossa:)
Mulla on siis melko helppo elää elämää pienillä, lähes minimaalisilla tuloilla tehden juuri sitä työtä kuin haluan. Toisaalta en sitä työtä pääse aina tekemään, vaikka kaikki edellytykset olisivatkin ja mahdollisuuksia tarjottaisiin tarjottimella. Koska olen ajoittain omaishoitajan asemassa läheisteni suhteen.
Sanotaan näin, että rahasta on välillä pulaa, samoin ajasta, että voisin olla onnellinen ja optimistinen, mutta toivo elää ja asiat etenee. Mulla on taipumus ajatella, että kyllä mä pystyn ja uskallan :) Ja vielä onnistun. Niin kuin olen jo onnistunutkin. Jos en onnistu, ajattelen, että tää on taas tätä. Mutta kohta taas!- Anonyymi
Yb on niin perusihminen kuin olla ja voi :) Aivan ihana höpö. Siis näiden turvatyynyjen osalta.
Tuo asuntoasia ja velattomuus ehkä poikkeaa normi keski-ikäisen maailmasta.
-keinovaginamies- Anonyymi kirjoitti:
Yb on niin perusihminen kuin olla ja voi :) Aivan ihana höpö. Siis näiden turvatyynyjen osalta.
Tuo asuntoasia ja velattomuus ehkä poikkeaa normi keski-ikäisen maailmasta.
-keinovaginamies-Perusihminen kuittaa ja kiittää 😌
Olen tietoinen tästä omaamastani isosta helpotuksesta, joka monilta puuttuu. Tietysti kyse on myös valinnoista. Toisaalta olen lopun elämääni kiinni tässä tietyssä paikassa ja huolehtimassa myös, että läheisilläni kaikki on hyvin. Sikälikään en ole täysin vapaa, vaikka rahavelkaa mulla ei olekaan.
Minä elän omassa kuplassani. Todellisuudella ei ole niin väliä. Elämä on sitä miksi sen itse luomme.
- Anonyymi
Vedätkö jotain kemiallista myös?
Hippeydestä minulla on jäänyt mieleen yksi kommentti:
"Elämässä tärkeintä on hyvät orgasmit"
:))
-keinovaginamies- Anonyymi kirjoitti:
Vedätkö jotain kemiallista myös?
Hippeydestä minulla on jäänyt mieleen yksi kommentti:
"Elämässä tärkeintä on hyvät orgasmit"
:))
-keinovaginamies-En ole hippi, enkä käytä aineita. Olen vain omituinen.
- Anonyymi
Mielenkiintoilen ja moniulotteinen kysymys.
Elämä ilman haaveita ja unelmia, ja samalla niiden taustalla olevia tavoitteita, olisi tylsää ja merkityksetöntä, Ajattelen näin, koska olen luonteeltani intuitiivinen. Silti en tavoittele kuuta taivaalta vaan asioita, joilla on realistinen pohja. Yleensä olen saanut tavoittelemani asiat ennemmin tai myöhemmin. Ihmissuhde asioita en tietenkään laita tavoitteiksi, koska ne on asioita, joihin voin vaikuttaa itse hyvin vähän. Voin laittaa tavoitteeksi itselleni, että käyn keikoilla, osallistun sinkkutapahtumaan tai lähden avoimin mielin treffeille, jos joku kysyy ja muita vastaavan tyylisiä asioita, mutta pysyvää rakkautta tai parisuhdetta ei voi kuin toivoa/haaveilla.
Olen esimerkiksi nuorenpana irtisanonut itseni hyvästä vakipaikasta ja lähtenyt vuoden määräaikaiseen työsuhteeseen tonnin pienemmällä palkalla tekemään väitöskirjatutkimusta. Suhtauduin realismillä etten saa koskaan menettämääni palkkatuloja takaisin, mutta silti halusin valita tulevaisuuden jossa opin lisää ja saan mielenkiintoisempia töitä. Oma johtopäätös mielenkiintoisemmista töistä ja kehittymisestä toteutui. Ja palkkarealismin suhteen olin väärässä. Palkan menetys on kuitattu esim. pelkästään vikan kahden valmistuneen vuoden verotuksella (vrt. indeksikorjattu palkka ennen opiskelua).
Suhdeasioissa vaikuttaa moni asia. Saatan toivoa ja haaveilla, mutta silti totean faktat aika rauhallisesti. Voin hyvin odottaa toista pitkäänkin, kunhan toivo säilyy, tunneyhteys pelittää ja intuitio on asian suhteen vahva. Silti kun toivo menee, se menee kuin saksilla irti leikaten ja saatan sen jälkeen lähteä nopeasti ja vain todeten että se oli nyt tässä. Sen jälkeen paluu on hyvin vaikeaa.
Korkoja en mieti, se on tarkoittanut vain laina-ajan pidentymistä 1-2v. Laina maksaa toki enemmän, mutta sitä on turha pohtia tai surtakun asiaan ei voi vaikuttaa mitenkään. Sitä paitsi kun ostin ekan asuntoni, kokonais korot oli 6.5% pinnassa. Siihen on vielä matkaa.
Koronaan suhtauduin realismilla, varauduin pahempaan mikä oli toteutuma ja otin varmaan päälle.
Riippuu siis asiasta miten realismi ja optimismi tasapainoittelee. Ylinegatiivistä ajattelua yritän välttää, se on ympäristölle raskasta ja pahimmassa tapuksessa asian suree ja käsittelee turhaan kun pessimismi ei toteudukaan. Ja jos toteutuu, pitää surra/käsitellä tuplana.- Anonyymi
Näistä jutuista tulee mieleen eräs palstan nimimerkilinen kirjoittaja, mutta ilman lukihäiriötä.
-keinovaginamies-
Itse olen realisti, ja katseeni on usein pitkällä tulevaisuudessa, en siis elä nykyhetkessä päivä kerrallaan. Voin kuitenkin haaveilla tietyistä asioista, mutta siihen eivät kuulu asiat, joita voi ennustaa jotenkin. Ja pitää aina varautua pahimpaan, mikäli kyseessä on joku asia, joka vaikuttaa negatiivisesti.
Jotkut ovat kehittäneet ennustejärjestelmiä, jotka perustuvat sykleihin, monista asioista löytyy syklejä. Näitä on mm. raaka-aineiden arvoissa, yritysten osakkeiden arvoissa, inflaatiossa, koroissa, valuuttojen arvoissa, sodissa jne. Ei tarvitse tietää syitä, miksi joku sykli menee ylös tai alas, järjestelmä laskee nämä.
Itse katselen Charles Nennerin ennusteita, joita mm. Goldman Sachs pankki on käyttänyt. Hänen mukaansa inflaatio tulee olemaan korkea seuraavat jopa 20-30 vuotta, ja korkoja ei lasketa kuin vasta joskus ensi vuoden loppupuolella USA:ssa. Hänen mukaansa tulee myös suuri romahdus taloudessa ja osakkeissa vuonna 2027, joka on verrattavissa vuoden 1930 lamaan. Nenner myös ennusti päivälleen oikein osakemarkkinoiden pohjat lokakuussa 2022. Mutta aina eivät ennusteet mene oikein, sanoisin että 70-80% menee oikein, paljon parempi siis kuin arvaus.- Anonyymi
Hieno pitkä kirjoitus. Mistäpäin nyt tuulee? :)
- Anonyymi
Jos kommentti oli minulle, niin tuuliviiri näyttää tällä hetkellä jonnekin luoteen ja pohjoisen väliin. Toivottavasti ei kauheasti kylmene.
-keinovaginamies-
- Anonyymi
Ole
- Anonyymi
Kuvailisin itseäni inhorealistiksi. Joku kaverinikin on tuon joskus todennut.
Pointtini on kuitenkin varautua pahimpaan ja toivoa, jos nyt ei parasta niin parempaa kuitenkin.
Parasta toivon vain epätoivoisessa tilanteessa, jolloin kaikki toisenlaiset vaihtoehdot tai lievennykset käy. Mulle riittää erittäin hyvään elämään se "pelkkä" parempikin.
En kaipaa mitään yyber-fiiliksiä ja jatkuvaa hehkutusta. Se on kuluttavaa ja ympäristöstä voin päätellä että toleranssi kasvaa, lopulta mikään ei riitä tavoitellessa onnea ja onnellisuutta - kierrokset kasvavat, vauhti kiihtyy, rysähdyksen todennäköisyys lisääntyy. Sokeudutaan ja kuuroudutaan sille, mistä oikea onnellisuus ja rauha syntyy.
Mutta jokainen tavallaan.
Mun tyylini ei estä haaveilua ja tulevaisuuden suunnittelua. Mulla vaan on suunnitelmat valmiina toisenlaisillekin tapahtumille.
xLiner- Anonyymi
Istutin eilen lisää marjapensaita puutarhaan. Kohti parempaa siis mennään :))
-keinovaginamies- - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Istutin eilen lisää marjapensaita puutarhaan. Kohti parempaa siis mennään :))
-keinovaginamies-👍 Tuohan kuulosti haaveiden toteuttamiselta.
xLiner - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
👍 Tuohan kuulosti haaveiden toteuttamiselta.
xLinerPientä sarkasmia saattoi olla ilmassa :)
Minä otan monet projektit siltä kannalta, että nämä ovat elämän täytettä. Eli tapa käyttää aikaa sellaiseen jonka tekeminen tuntuu sillä hetkellä kivalta. Eli juttu on tekeminen, ei lopputulos. Varmaan koskaan en tule noista marjoja poimimaan, poimikoot muori jos kiinnostaa :)
Tarkemmin jos miettii, niin minun koko elämä on yhtä pelkkää harrastusta :))
-keinovaginamies-
- Anonyymi
En oikeastaan haaveile mistään. Toivon kyllä, mutta tunnistan realiteetit. Aika näyttää miten käy.
Ihan realisesti suhtaudun maailmaan. Olen aika hetkessä eläjä. Elän päivän kerrallaan, en hirveästi suunnittele tulevaisuutta..
Ne asiat tapahtuu mitkä on tapahtuakseen..😊 positiivisella elämänasenteella pääsee jo pitkälle.- Anonyymi
Laittaisin tähän peukun, mutta vanhan kansan kirjailijana laitan näin :)
Tuon osaan.
-keinovaginamies-
- Anonyymi
Kommenteista päätellen moni haluaa olla realisti. Mutta ei ole kuitenkaan, vaan ainoastaan itsepetoksesta on näillä henkilöillä kysymys.
"Mitä mieltä olet ihmistyypistä joka pystyy joka hetki toteamaan faktat, todennäköisyydet ja katsomaan todellisuutta suoraan silmiin ilmeenkään värähtämättä?"
Näitä tällaisia henkilöitä löytyy sairaaloiden suljetuilta osastoilta. Saattaa elää jossakin korvessa erakkonakin, kukapa tietää.
Psykologisesti ihminen on aina jonkinlainen optimisti, muuten hän olisi jo päättänyt päivänsä, eikä viitsisi vaivautua aamulla nousemaan vuoteestaan.
Toki jotkut ihmiset voivat suhtautua asioihin realistisemmin kuin toiset, mutta he ovat harvinaisia tapauksia.- Anonyymi
Aijaa.
Ajattelin että jotain psykopaattia tarjotaan.
En kyllä ole vuosiin päässyt sängystä ylös kovin aikaisin :)
-keinovaginamies- - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aijaa.
Ajattelin että jotain psykopaattia tarjotaan.
En kyllä ole vuosiin päässyt sängystä ylös kovin aikaisin :)
-keinovaginamies-Pääsit kuitenkin sängystä ylös tänäänkin. Optimisti!
Psykopaatit toisaan saattavat olla realistisempia, koska tunteet eivät häiritse ajattelua. Olet oikeassa.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Miksi olet riittämätön kaivatullesi?
Mistä asioista tunnet riittämättömyyden tunnetta kaipaamaasi ihmistä kohtaan? Miksi koet, että et olisi tarpeeksi hänell1453136- 1082573
- 512561
Aloitetaan puhtaalta pöydältä
Mukavaa iltaa mukaville. 😊 ❤️ ⚜️ Minusta ei kaikki täällä tykkää, eikä tarvitsekaan. Kun eivät ymmärrä, niin sitten ei2402228Koulussa opetetaan anaali- ja suuseksiä
"Kirjassa puhutaan varsin suorasukaisesti ”vehkeistä, flirttailusta, suostumisesta ja kieltäytymisestä, nautinnosta sekä4801914- 1101871
Mitkä on ne arvot?
Itselleni särähtää korvaan joka kerta kun kuulen arvoista ja arvomaailmasta. Olen miettinyt paljon, että mikä on se minu2521855Tavarakirppis lopettaa ilkivallan takia.
Tähänkö on jo Kajaanissa tultu? Onko lasten kuriomuus jo näin pitkällä, ei kait tätä aikuiset tee. Mikä on seuraava j91694Tätä et nähnyt tv:ssä: TTK-voittaja Anssi Heikkilä avautuu suhteesta Linnea Leinoon: "Sie annoit..."
Menikö voitto mielestäsi oikeaan osoitteeseen? Linnea Leino ja Anssi Heikkilä voittivat TTK:n vain 1,2 % erolla yleisöää151617R.I.P. Kristian Antila
Entinen huippumaalivahti ja -kiekkoilija menehtyi äkillisesti 44-vuotiaana. Kunnia muistolleen. https://www.iltalehti.fi241472