miten tätä ratkaistaan=

Anonyymi-ap

1.Kuinka suuren voiman 70 kg massainen ihminen kohdistaa turvavöihin, kun äkkipysäyksessä 11,7 m/s2? Kestävätkö vyöt, kun niiden pitäisi kestää 1,5 kN:n voima?

2.Jos turvavöiden kestävyys on tuo 1,5 kN niin kuinka suuren massan ne kestävät jarrutuksessa, jossa hidastuvuus on 6,7 m/s2?

3.Miten paljon voimaa tarvitsee hissinostin, kun se nostaa 50 kg massaista laatikkoa kiihtyvyydellä 1,3 m/s2?

19

1377

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      kysy chatgpt

    • Anonyymi

      Wiki:
      Newtonin lait käsittelevät kappaleiden liikettä sekä kappaleeseen vaikuttavia voimia, ja ne voidaan nykytermein esittää seuraavassa muodossa:

      1) Ellei kappaleeseen vaikuta mitään voimia, se säilyttää liiketilansa eli se liikkuu pitkin suoraa viivaa vakionopeudella.
      2) Kappaleen liikemäärän muutos aikayksikköä kohti on yhtä suuri ja samansuuntainen kuin siihen vaikuttava kokonaisvoima.
      3) Jos kappale A vaikuttaa kappaleeseen B tietyllä voimalla, B vaikuttaa A:han yhtä suurella mutta vastakkaisuuntaisella voimalla

      Lait esitteli englantilainen fyysikko Isaac Newton vuonna 1687 teoksessaan Philosophiæ Naturalis Principia Mathematica, jossa hän käytti niitä yhdessä esittelemänsä yleisen painovoimalain kanssa, selittäen planeettojen ja kuiden liikkeet. Ne tunnetaan myös nimellä mekaniikan peruslait, sillä ne muodostavat klassisen mekaniikan perustan.

      • Anonyymi

        Liikemäärä (tunnus p) on mekaniikassa liikkeen jatkuvuuteen liittyvä suure, joka määritellään kappaleen massan m ja nopeuden v tulona

        p = m v

        Liikemäärä on Newtonin lakien keskeinen käsite. Ensimmäisen lain mukaan kappaleen liikemäärä pysyy vakiona, jos siihen ei vaikuta mitään voimia. Newtonin toisen lain mukaan

        dp/dt = F

        eli kappaleen liikemäärän muuttumisnopeus on yhtä suuri kuin siihen vaikuttava kokonaisvoima F. Koska kappaleen massa on klassisessa mekaniikassa vakio, yhtälön vasen puoli voidaan kirjoittaa myös kiihtyvyyden ja massan tulona.


      • Anonyymi

        Edellä olevan mukaisesti
        F = dp/dt = m dv/dt = m a
        a on kiihtyvyys.

        Maan ja kappaleen välinen vetovoima maan pinnalla on
        F = m M f/R^2
        m on kappaleen massa ja M on maapallon massa. f on gravitaatiovakio ja R on maapallon säde. Kun asetetaan
        g = M f/R^2, saadaan
        F = m g
        g = 9.81 m/s^2
        g:llä on kiihtyvyyden yksikkö. Maan vetovoima kuvataan yleensä kiihtyvyyden g kautta. Kappaleeseen m kohdistuva gravitaatiovoima on maan keskipistettä kohti. Maahan kohdistuu yhtä suuri ja vastakkaissuuntainen voima.

        Kun henkilö istuu tuolilla, niin häneen kohdistuu alaspäin voima F = m g ja ylöspäin vastakkaissuuntainen yhtä suuri tukivoima. Voimien summa on nolla, joten kiihtyvyys on myös nolla. Jos tuoli vetäistään alta, niin tukivoima poistuu. Kiihtyvyys on g kohti maan keskipistettä. Nopeus kasvaa kunnes lattia tulee vastaan.


      • Anonyymi

        Jos henkilö halutaan lähettää tuolilta ylöspäin kiihtyvyydellä a, tarvitaan nettovoima F = m a ylöspäin. Henkilön kohotessa tukivoima poistuu ja maan vetovoima vetää alaspäin. Täytyy siis olla
        F = Fnosto - mg, josta
        Fnosto = F + mg = m a + m g = m ( a+g )


    • Anonyymi

      1. F= 70 * 11,7 = 819 (N). Kyllä kestävät.
      2. 1500=m*6,7 joten m = 1500/6,7 = 223,88... eli massan noltava korkeintaan 223 kg.
      3. F- mg = ma joten F = m(g+a) = 50*(9,81 + 1,3) =555,5 (N)

      • Anonyymi

        Kiitos. Tuosta onkin hyvä kopioida.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kiitos. Tuosta onkin hyvä kopioida.

        Oliko "äksy-anonyymi" taas asialla?


      • Anonyymi

        Eivät kestä. Kun henkilö kohdistaa turvavyöhön 819 N voiman, on vyön jännitysvoima noin 6 kertainen, sillä vyöhön kohdistuu silloin voimaa myös vyön pääyepisteistä ja soljesta, henkilön kohdistaman voiman lisäksi. Jännitysvoima olisi siis noin 2500 N jos vyö sen kestäisi, mutta tehtävänannon mukaan kyseinen vyö ei sitä kestä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eivät kestä. Kun henkilö kohdistaa turvavyöhön 819 N voiman, on vyön jännitysvoima noin 6 kertainen, sillä vyöhön kohdistuu silloin voimaa myös vyön pääyepisteistä ja soljesta, henkilön kohdistaman voiman lisäksi. Jännitysvoima olisi siis noin 2500 N jos vyö sen kestäisi, mutta tehtävänannon mukaan kyseinen vyö ei sitä kestä.

        Höpö,höpö!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Höpö,höpö!

        Mitä höpötät?
        Eikö fysiikka aukene?
        Kaavassa F = m*a, F on voimien summa, eikä jokin yksittäisistä voimista, onko tämä vaikeaa ymmärtää?
        819 N on se yksittäinen voima, voimien summa on noin 2500 N, ymmärrätkö?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Höpö,höpö!

        Laskitko kolmoskohdankin väärin, eli 1,3 m/s2 * 50 kg =65 N?
        Vai tajusitko siinä tilanteessa huomioida muutkin voimat, kuten painovoiman?
        Jos tajusit, mikset sitten tajunnut ottaa myös turvavyön tapauksessa huomioon muita vyöhän kohdistuvia voimia?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä höpötät?
        Eikö fysiikka aukene?
        Kaavassa F = m*a, F on voimien summa, eikä jokin yksittäisistä voimista, onko tämä vaikeaa ymmärtää?
        819 N on se yksittäinen voima, voimien summa on noin 2500 N, ymmärrätkö?

        Höpö höpö edelleen.


    • Anonyymi

      Jos annatte vastausten kerjääjille suoraan numeroarvot niin kerjääjien määrä vain kasvaa.

      • Anonyymi

        Pääseekö sillä läpi nettitentistä, vaikka ei tajuaisi itse asiasta mitään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pääseekö sillä läpi nettitentistä, vaikka ei tajuaisi itse asiasta mitään.

        Sillä saa kerättyä kotitehtävistä niin paljon pisteitä että nettitentissä ei juurikaan tarvitse osata. Nämä kun huomioidaan yhdessä.

        Karhunpalveluksesta siis kysymys.


    • Anonyymi

      Sanokaa olenko väärässä, jos väitän ettei 11,7 metriä sekunnin neliössä ole äkkipysähdys?

      • Anonyymi

        Äkkipysäyksessä keskimääräinen kiihtyvyys on nopeudenmuutos/silmänräpäys


    • Anonyymi

      Ovatko kaikki fysiikan laskut todellisuudesta kauas kohdistuvia? Esimerkin tapauksessa karkeasti laskemalla 120 km/h, nopeus on ollut noin 33 metriä sekunnissä. Jarruttaessa kiihtyvyys on ollut 11,7 metriä sekunnin neliössä

      Tarkoittaa jarrutuksen kestäneen lähes kolme sekuntia. Auto on tuossa ajassa siirtynyt karkeasti ilmaisten lähes 50 metriä. Tämä olisi suunnilleen vastannut lentokentällä ajaessa suistumista sopivaan lumihankeen. Tuossa tilanteessa autossa ilman turvavöitäkään, olisi tuskin tapahtunut henkilövahinkoa. Tarkoittaa kuljettajaa jarrupoljinta ja rattia vasten tukea ottaessaan.

      33 m/s^2 / 2 x 3 s = noin 50 metriä

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Suomen kansa haluaa Antti Lindtmanista pääministerin

      Lindtman on miltei tuplasti suositumpi kuin etunimikaimansa Kaikkonen. Näin kertoo porvarimedian teettämä kysely. http
      Maailman menoa
      299
      4840
    2. Vain 21% kannattaa Lindtmania pääministeriksi

      se on selvästi vähemmän kuin puolueen kannatus, mites nyt noin?
      Maailman menoa
      138
      3099
    3. Miksei Björn Wahlroos jaa rahaa köyhille?

      Esimerkiksi Nordean tiloissa? Vai tuovatko ne köyhät hiekkaa marmorilattioille ja siksi ei pysty mursunviiksi pystyyn k
      Maailman menoa
      54
      3032
    4. Jouluksi miettimistä: kuka tai mikä valmistaa rahan?

      Nyt kun on ollut vääntöä rahasta ja eritoten sen vähyydestä, niin olisi syytä uida rahan alkulähteille, eli mistä se syn
      Maailman menoa
      33
      1580
    5. Julkinen sektori on elänyt aivan liian leveästi yli varojensa!

      Viimeisen 15 vuoden aikana julkisen puolen palkat ovat nousseet n. 40%, kun taas yksitysellä sektorilla vain n. 20%. En
      Maailman menoa
      227
      1272
    6. Missä kunnassa kaivattusi asuu

      Kuinka tarkkaa uskalla sanoa?
      Ikävä
      47
      1209
    7. Yksikään persu ei ole saanut Nobelin palkintoa

      Kertoo paljon persujen älyn puutteesta. Demareista mm. Ahtisaari on kyseisen palkinnon saanut.
      Maailman menoa
      12
      1042
    8. Miten antaa merkki hyvin eri ikäiselle miehelle, että kertoisi toiveensa ja ajatuksensa?

      Olen pitkään pitänyt miehestä, joka myös varmasti minusta. Hän ei tosin kerro ihastumisesta, eli voi hyvin olla, että tu
      Ikävä
      78
      1031
    9. Paskalaista valokuitulakiin

      Nyt maksajiksi joutuvat kaupunkilaiset eivätkä mökkiensä ulkohuusseissa kakistelevat mummot. Nimittäin EU määrää jokais
      Maailman menoa
      52
      1009
    10. Emme koskaan keskustelleet kasvotusten syistä välirikollemme

      Enkä voisi kertoa perimmäistä rehellistä syytä. Kerroin sinulle pintapuolisen ”paketin” ja otin tavallaan omalle vastuu
      Ikävä
      58
      1001
    Aihe