Olen 18-vuotias, 156-senttinen ja painan jotain väliltä 51-55kg. Onko minulle siis fyysisesti mahdollista ajaa kunnon pyörää? Kykyihini ei meinaa täällä hirveästi uskota, mutta kaksipyöräinen on ollut unelma.. Ja nyt kesän tultua alkanut polttelemaan taas enemmän. Minkäännäköistä mopoa en siis ole koittanut, mitä nyt kyydissä muutamaan otteeseen ollut. Väittävät, etten saisi edes pidettyä pystyssä, pitääköhän paikkansa? En toki ole mikään voimanainen, mutta kyllä minä limupullon korkin jaksan auki vierittää (eli ei se tauti ole). Vai pitääkö tästä lähteä salille?
Pystynkö ajamaan?
Anni
202639
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
mikäpä sitä estää kokeilemasta? kylläpä sitä on tuolla tullut muitakin pieniä tyttösiä pyörän kanssa vastaan ja ovat pystyneet ajamaan vallan loistavasti joten mikä estäisi Sinuakin? Lähinnä se, että saat jollakin tavalla jalan maahan niin riittää kyllä vallan loistavasti, joten kun sen mukaan katselet pyörän niin OK. Esimerkiksi Customit ovat yleensä valmiiksi jo matalia ja suhteellisen helppoja käsitellä. Sitten kun olet saanut riittävästi taitoa, niin mikä estäisi hommaamasta toisen laista pyörää sen jälkeen, jossa vain mahdollisesti ylettyy varpaankärjet maahan. tiedän sellaisiakin tapauksia (miehiä) että ovat siirtäneet hieman itseään satulassa kun ovat pysähtyneet, että ovat saaneet varpaan kärjet maahan, ettei vallan mopo kaadu. Ajaessahan se lyhyys ei haittaa mitään sillä silloin ei jalkoja maassa raahata ja kyllä se pyörä tottelee samalla lailla pienempääkin ihmistä joten ei muuta kuin vaan muuttamaan unelmaa todeksi.
Pystyt varmasti ajamaan. Hyrrävoimathan sitä pyörää ajaessa pitävät pystyssä, ei siihen voimia tarvitse. Ainoa on sitten se lähteminen, pysähtyminen, pyörän käsittely pienissä nopeuksissa - se on se vaikea paikka, ja harjoittelua vaativaa, joten: kunnon pyörä noin hentoiselle naiselle olisi kuutiotilavuudeltaan aika pieni, kevyt ja matala. Moottorina 125cc on jo ihan riittävä ainakin kaupunkipyörittelyyn. Riippuu tietysti minkälaista ajoa haluat ajaa. Siis: Kevyt, matala ja kaikki kunnossa pyörässä niin kyllä se siitä lähtee. Ja sitten malttia! Älä innostu liikaa alussa, eikä myöhemminkään. Moottoripyöräily vaatii paljon keskittymistä, edessä oleva tie on aina tarkaan analysoitava ajon aikana ja unohda sellaiset ajatukset, että "nythän tämä jo sujuu hienosti", koska nuo ajatukset edeltävät yleensä katastrofia!
Jos osaat ajaa polkupyörällä niin tott helvetissä myös mopolla!!
Mopo on vielä helpompi kuin fillari,, ei tarte polkea,
Nyrkkisääntö: mitä isompi mopo sitä jämäkämpi ja turvallisempi ajella,,
Itselläni on 50cm3 ja 1800cm3 tilavuuksiset mopot,, isolla on turvallisempaa!!
Mut harjoittele tyttö ensin pienellä customilla niin annan ensikesänä ajaa tuolla omalla 1800:lla!! Opiskele vähän myös teoriassa näitä mopojuttuja niin vältät ne muutamat sudenkuopat mitä fillarista mopoon siiryttäessä saattaa joskus joillakin olla!
Heti pitää puuttua hieman tuohon Paven sinänsä hyvään kirjoitukseen. Ei missään tapauksessa niin korkeaa pyörää, että vain varpaasi ulottuvat maahan! Et millän pysty korjaamaan horjahdustasi, jos pyörä kallistuu ja vain varpaasi ylettyvät maahan. Paikallaan seisovissa moottoripyörissä, kuten missä tahansa kapeassa ja korkeassa painavassa laitteessa on tietty kallistuspiste, jota pitemmälle kaatumaan päässyt pyörä kellahtaa kumoon, yrittipä kuski mitä tahansa. Piste riippuu pyörän painosta, painopisteen korkeudesta sekä kuskin voimista ja mitoista. Semmoista rikukiriä ei olekaan, joka estää hieman liian linttaan lipsahtanutta GoldWingiä kellahtamasta kokonaan kumoon. Sen sijaan riski ja oikein pitkäjalkainen mies nostaa kaatuneen mopon pystyyn vaikka jalkojensa välissä. Me moottoripyöräilijät pyörinemme sijoitumme tähän välimaastoon, kuka millekin kohdalle. Siis tärkeintä on, että saat pyörän selässä istuessasi molemmat jalat tukevasti maahan niin, että kumpainenkin kantapää (tai siis jalkineen korko...) on tien pinnassa. Silloin pystyt pitämään pyöräsi hyvin pystyssä, eikä olosi ole esimerkiksi parkkipaikoilla tai liikennevaloissa hutera. Pelko jos mikä vie harrastuksesta nautinnon, ja normaalijärkisessä ihmisessä pyörän päällä huterointi aiheuttaa kyllä pelkoa. ;)
Se pelottelusta, sinunkin mittaisellesi kuskille löytyy varmasti useitä pyöriä joissa on riittävän matalalla istuinkorkeus. Kustomeita tietysti pilvin pimein, mutta myös urheilullisempia pyöriä. Vaikka pyörä olisi vakiona liian korkea, sitä voidaan muuttaa madaltamalla alustaa ja muotoilemalla ja/tai säätämällä satulaa. Sinähän et saa ajaa kortin hankittuasi pariin vuoteen kuin korkeintaan 25 kW tehoista pyörää. Vaikka aika isoihinkin pyöriin saa kuristussarjoja, suosittelisin sinulle korkeintaan 600 kuutioista, sillä kannattaa aloittaa kevyellä pyörällä, etenkin kun olet itsekin aika hentoinen. Tietysti 125 cm3 pyöräkin on hyvä vaihtoehto, ellet tarvitse kovin suurta suorituskykyä. Myös luokassa 250- 400 cm3 on useita pienitehoisia ja kevyitä pyöriä monessa hintaluokassa etenkin käytettyinä. Sitä paitsi, jos moottoriteho on pieni, joudut opettelemaan vauhdin ylläpitämistä ja oikeita ajolinjoja pysyäksesi tehokkaampien perässä, kiihdytyksissä kun et pärjää. Pienitehoisella opeteltua ajotekniikkaa voi sitten myöhemmin hyöyntää tehokkaamman pyörän ohjaimissa ja saada ajopelistään irti enemmän hupia kuin vain suureen tehoon perustuvalla runttausajotekniikalla. Kannattaa aloittaa siis pienellä ja kevyellä.
Rohkeasti siis vain korttia hankkimaan ja pyörävaihtoehtoja selvittämään!
Tässä vielä pari nettisivustoa, joilla voi käydä alkuun haaveilemassa:
http://www.bikez.com/
http://www.motopalsta.com/
Ainakin Bikezissä käydessä kannatta käyttä Firefoxia tai jotain muuta selainta, jossa on pop-upien esto - ja pitää esto päällä...
Kannattaa aloittaa kevarilla. Hyvä pyörä sun kokoiselle on Honda CBR 125R. Sen kuiva paino on vain 115kg! Sillä on helppoa ajaa ja sitä jaksaa liikutella helposti! Kevarilla on hyvä opetella ajamaan ja hallitsemaan moottoripyörää. Sit sen jälkeen voi vaihtaaa isompaan. Tollanen CBR maksaa uttena n.400€ ja viebensaa n.3-4 l/100km. Se kulkee 120-130 km/h. koska se on kevari, niin sen vakuutukset ovat halvemmat. kato tarkemmin täältä
http://www.honda.brandt.fi/mp/mallisto.php?k_id=8&m_id=48
Puhun kokemuksella, koska itselläni on tollanen ja oon tykänny paljon. Oon ajanu sillä jopa 180km putkeen ilman mitään ongelmia. Itsekkään en ole kauhean pitkä vaan 170cm.
nyt on kyse aikuisesta ihmisestä joka voi myös ajaa OIKEAA moottoripyörää joten kannattaa mieluummin hommata joku viissatanen tai vastava niin ei heti tunnu pieneltä ja tehottomalta kuten helposti tapahtuu kevarin kohdalla, mikäli vain lompakko antaa myöden.
hommaa sellanen pyörä minkä saat itse keskiseisonta tuelle ja jalat yllää maahan
Juu, kiitoksia kovasti kannustuksesta. :)
Ongelmani on siis enempi pituudessa kuin voimassa, vai? Noh.. ilmeisesti vaan rahaa keräämään. Pikkuveljellä on joku Aprilia, en minä noista merkeistä nyt paljoa ymmärrä, mutta luulen etten oikeen tuollaisista katupyöristä pitäisi, tuntuu epäluonnolliselta ajaa jo sellaisella polkupyörällä missä joutuu nojaamaan käsilleen..
Mitenhän riittäisi korkokengät vähän kompensoimaan sitä pituutta, vai jos tahtoisin ihan oikean vehkeen (sitten kun yleensä saan sellaista ajaa), onko niitä todella tämänkokoisille? Näyttävät meinaan kovasti siltä että hyvä jos yltää hyppäämään kyytiin.
Saittepa minut joka tapauksessa rohkaistumaan ainakin kokeilemaan, jotta katsellaan.. En tiedä sitten tulisiko korttimaksu halvemmaksi jos sumplin sen kakkosvaiheen yhteyteen, pitänee ottaa selville (köyhä opiskelija kun olen).
Mitenhän riittäisi korkokengät vähän kompensoimaan sitä pituutta, vai jos tahtoisin ihan oikean vehkeen (sitten kun yleensä saan sellaista ajaa), onko niitä todella tämänkokoisille? Näyttävät meinaan kovasti siltä että hyvä jos yltää hyppäämään kyytiin.
no jos et nyt kuitenkaan käyttäisi niitä korkokenkiä ajaessa....ne ei oikein varmaankaan ole kovin hyvät ajokengät, mutta jossain muussa tilanteessa varmaan kyllä sopii oikein hyvin.
En nyt ollutkaan ihan tosissani, tosin on sellaistakin näkynyt. :) En osaa edes kävellä korkkareilla, saati sitten ajaa prätkää.
Mä ostin ekaksi pyöräksi Suzuki GS 500F, se on ihan mukavan kokoinen naiselle. Itse olen 163cm, painoa on 55kg ja kokemuksesta voin kertoa että kun yltää turvallisesti jalat maahan ja oppii hallitsemaan pyörän niin kyllä se siitä. Mulla on kyllä vielä hankaluuksia pakitella kun tuota voimaa ei löydy niin paljon ja pyörä kun painaa 180kg, mutta pyrin ajamaan niin ettei paljon tarvitsisi pakitella hankalissa paikoissa. Koeistu ja aja eri mallisia mopoja, ja mikä tuntuu turvallisimmalta niin ei kun kauppoja tekeen!! =) ja eikö niitä saa madallettuja istuimia jos pituutta puuttuu???
Ongelma tosiaan on pikemmin pituus kuin voima. Toisaalta, jopa alle kouluikäiset lapset ajavat motocrossia (lujaa), pienen pienillä pyörillä, mutta ajavat kuitenkin, joten kyllä sinä aikuisena normaalin pyörän opit hallitsemaan.
Kyykkyjen ajoasento tosiaan rassaa käsiä ja hartioita kaupungissa ja muussa hitaassa ajossa. Niissä on ideana, että kyllin kovaa ajettaessa ajoviima tuottaa yläkroppaan nostetta, jolloin käsille tuleva paino kevenee. Kovaa ajettaessa tietysti täytyykin nojata eteenpäin ilmanvastuksen pienentämiseksi ja riepotuksen vähentämiseksi. Mutta sinulle siis mitä ilmeisimmin kustomi. Niissä pitäisi olla lyhyellekin kuskille runsaasti valinnanvaraa. Kustomissa on sekin hyvä puoli, että sen pystystä ajoasennosta näkee huomattavasti paremmin ympärilleen kuin kyykyn etukenosta asfalttiintuijottelukumarasta.
Ennen kuin lähdet korttia hankkimaan, käy liikkeissä koeistumassa pyöriä. Ilmaista hupia ja liikeiden pojat uskoakseni palvelevat innokkaasti sievää naisasiakasta, vaikkei kauppaa heti syntyisikään. Koeistumalla saat selville, mitkä mallit sopivat mitoillesi ja mieltymyksillesi. Joku myyjistä saattaa viedä sinut lenkillekin, joten saat pyörään vähän parempaa tuntumaa, kuin pelkillä "kylmillä" tyypeillä. Jos jokainen peli krinkkaa jostakin, on turhaa tuhlata ihan hyvää rahaa korttiin, joka jää käyttämättömänä pölyttymään. Jos taas sopiva/sopivia löytyy, saat oikein kunnolla kipinää kipittää autokouluun korttia hankkimaan ja pankkiin lainaa vonkaamaan. Tsemppiä!
P.S. Ei tosiaankaan niissä korkkareissa (joita sinulla siis ilmeisesti ei edes ole), mutta kustomin tyyliin sopivat buutsit, joissa on jonkin verran korkoakin. Buutseja löytyy myös vedenpitävinä varta vasten moottoripyöräkäyttöön, niillähän voisi periaatteessa vähän kompensoida puuttuvaa pituutta... Oikeat ajosaappaat nilkka- ja varvassuojineen ovat kyllä turvallisimmat, joten niitä suosittelen kaikille vaikka itse ajelenkin hieman "epäviralliset" jalkineet jalassa.
Hyrynsalmella, pienen naisen m- yörä (500M3), oli liian iso ja entinen omistaja ajoi 1. reissulla kaiteeseen ja kuoli välittömästi, kokeiletko vuorostaan sinä?
Olipas tosi tyhmää!!!
Kaverin siskon kummin kaiman koiran ex-omistajan koulukaveri kompastui kissanpaskaan ja kuoli, kun pää halkesi pöydän kulmaan. Toisille polkupyöräkin on liian nopea, normaali ihminen pystyy kyllä tulemaan toimeen tehokkaammallakin. 500:nen "peruspyörä" tai kustomi (varauksin) on ihan sopiva peli aikuiselle aloittelijalle. Kunhan pitää maltin mukana. Muistakaa, että vastaavan tehoisia sanottiin vielä -70 -luvulla superpyöriksi... Mutta ei eka pyöräksi(kään) kannata valita LIIAN pientä, siihen kyllästyy kuitenkin taitojen ja kokemuksen kasvaessa aika pian.
Ensin pienen kuskin on opeteltava pyörän hallintaa; mm. hidasajo ja pysäytys täydellisesti. Osta matalampi pyörä, johon et tarvitse "korkokenkiä" vaan hankit heti kunnolliset suojatut ajosaappaat ( muut varusteet). Täysitehoistahan et heti edes saa hankkia, joten tuona "harjoitteluaikana" ehdit myös oppia liikenteen perussäännön, elikkä olet aina valmis väistämään, vaikka olisitkin oikeassa.
Sitten kun olet oppinut nämä ns. kirjoittamattomat ajosäännökset ja hallitsemaan pyörän ja omaat vielä tervettä järkeä, niin voit hankkia sen isomman, josta ei tarvi enää yltää kuin varpailla. Iso pyörä ei ole este pienellekkään kuskille, jos sen ajamisen hallitsee.
Motoilu on upea harrastus, kunhan pitää järjen käsissään. Unelmia pitää toteuttaa, koska meillä on vain yksi elämä.
Olen huomannut, että on tosi tärkeetä se, että jalassa on kenkä, jolla helposti saa luistamattoman otteen maasta, oli se maa tyypiltään minkälaista tahansa. Pyörän keveys auttaa tietysti paljon. Painava pyörä, päästyään tiettyyn kaltavuuskulmaan, tulee äkkiä teikäläiselle liian raskaaksi palauttaa pystyasentoon.
Pysy pienissä, matalissa ja keveissä pyörissä aluksi! (Itse en ottaisi niin korkeata josta vain varpailla ylettyisin maahan.) Vielä sen kerkee sit vaihtamaan myöhemmin!
ja sitäpaitsi. Kun painopiste ylittyy, ei pyörää mikään tavallinen pulliainen, olkoonkin minkälainen korsto tahansa, pidä pystysä (nyt puhutaan isoista pyöristä). Se kaatuu vaan.
Ja ite opettelin autokoulussa ekana kevarilla kaikki tarvittavan vaikean (hidasajo, pujottelu, liikkeellelähtö, pysähdys, jarrutus, jarrutus ja väistö), sen jälkeen 500cc:lla. Nyt itellä 600 cabari, vkonlopun aikana kokeilin hidasta pujottelua, ja kappas! Yllätyin kyllä tosi positiivisesti (*koputtaa puuta*)
Olen suunnilleen saman mittainen, mutta hieman painavampi kuin parhaat japanilaiset RR-kuskit. Eli sopiva sporttipyörä alle vaan ja menoksi. Pyörän pystyssä pito on taito- eikä voimalaji. Keskituelle ei mielestäni ole ihan pakko pyöräänsä saada.
on se, kun ajattelet työntää jaloilla pyörää samalla kun istut sen päällä. On meinaan huvittavan näköistä, mutta hankin ihmeessä pyörä. Ihmisen koko ei rajoita mitään, ei vissiin edes poliisiksi ryhtymistä uusien lakiuudistusten jälkeen.