Olimme mieheni ja veljenpoikieni kanssa muumipäivänä Viikinsaaressa retkellä. No, tuntien päästä, laivan lähtöä odotellessamme päätimme lähteä kiertämään vielä luontopolkukierroksenkin (saaren ympäri).
3-vuotias Otto istui rattaissaan jo kovin väsähtäneen ja tylsistyneen näköisenä, peukaloitaan pyöritellen. Vähän väliä rattaat törmäsivät kiviin ja kantoihin, tehden matkasta melkoista töyssähtelyä. Lopulta, rattaiden törmättyä aikaisempia isompaan kiveen, kuului kuomun alta turhautuneesti: "Voi jumalauta!"
3-vuotias Otto istui rattaissaan jo kovin väsähtäneen ja tylsistyneen näköisenä, peukaloitaan pyöritellen. Vähän väliä rattaat törmäsivät kiviin ja kantoihin, tehden matkasta melkoista töyssähtelyä. Lopulta, rattaiden törmättyä aikaisempia isompaan kiveen, kuului kuomun alta turhautuneesti: "Voi jumalauta!"
Vastaukset 3
Vanhimmat
miksi nykyään lapsille pitää opettaan kiroilua? eivätkö vanhemmat ja muut "aikuiset" osaa olla kiroilematta lapsen kuullen? ei voi olla niin vaikeeta...
Kiroilemaan rupesi meidänkin kullanmuru aikanaan - eikä varmasti kotona niitä kuullut (olin aika tarkka omasta kielenkäytöstäni kun perhepäivähoitajana toimin silloin) - no, siinä sitten mietittiin vaihtoehtoja ja todettiin että ne kiroukset ovat oikeasti "roskasanoja" - ja eihän me heitetä roskiakaan miten sattuu joten ei heitetä roskasanojakaan. 5-6-vuotiaan aivot raksuttivat jonkun aikaa ja sitten hän keksi... jos hän sanoisi vaikkapa PÖLKKYMÖNNI niin eihän se ollut kiroilu??? Ja niin sitten meidän pihalla ladottiin oikein pölkkyjenpölkkyjenmönnimönni.....
heh :)