Kysyisin teiltä perheelliset lesbot, että kuinka lapsiinne on vaikuttanut seksuaalinen suuntautumisenne? Tiedän että onnellisessa kodissa asuvat lapset ovat onnellisia vanhempien sukupuolesta riippumatta ja tiedän että tälläisessa perheessä asuvat lapset ovat suvaitsevampia ym.ym.
Mutta kysymys kuuluukin että kuinka ympäristön ennakkoluulot, puheet, asenteet, käyttäytymiset ja mahdolliset kiusaamiset asian tiimoilta on vaikuttanut lapseesi??? Ja kuinka asiaa olette käsitelleet, ja mikä on lopputulos??
Mutta kysymys kuuluukin että kuinka ympäristön ennakkoluulot, puheet, asenteet, käyttäytymiset ja mahdolliset kiusaamiset asian tiimoilta on vaikuttanut lapseesi??? Ja kuinka asiaa olette käsitelleet, ja mikä on lopputulos??
Vastaukset 5
Vanhimmat
aiemmin monessa viestissä jo kertoillutkin...
Eli meillä on lapsia minun aikaisemmasta elämästäni. Suureksi surukseni enää kaksi arkipäivässämme mukana.
Minä myös sosiaalisessa mielessä seurustelen eniten samanlaisten perheiden kanssa. Hyvä ystäväni ja parisuhteensa rekisteröinyt 3 lapsen äiti on viime aikoina osallistunut vilkkaasti julkiseen keskusteluun, mistä on ollut sitten omat seurauksensa...
Kokemuksesta sanon, että perhe on niin tiivis yksikkö, ettei sen sisäisiä suhteita niin vain järkytetä, pikemmin ne vahvistuvat koettelemuksissa. Pahassa paikassa ulkoinen paine voi kuitenkin olla se viimeinen korsi, joka katkaisee kamelin selän. Ihan niin kuin työttömyys tai sairaus tai kohtuuton julkisuus voi joskus olla liikaa mille tahansa perheelle.
Minä olen käynyt oikeutta tuomioistuinta myöten lasteni takia. Menneet vaikeudet ovat menneitä ja haluan ne siellä pitää. Mitään hyvää niistä ei ole koitunut perheeni ja muun maailman välisiin suhteisiin, sillä tuntuu, että vaikka mikä taho antaisi puoltavan ratkaisun ja määräisi vahingonkorvauksia, asia unohtuu pian ja aina on vastassa uusi ääliö, jonka kanssa aloitetaan alusta.
Minun lapsistani on kasvanut pärjääjiä. Ja tuohon edelliseen liittyvää opetusta pidän inhimillisesti yhtenä arvokkaimmista ja kantavimmista, siitä lapsilleni on vain hyötyä: älä etsi johdonmukaisuutta sieltä, missä sitä ei ole. Oikeudenmukaisuus on kummallista, se totetuu yleensä jälkikäteen. Asioihin puuttumiseen asti voimassa ovat enemmän tai vähemmän viidakon lait. Ja sen jälkeenkin niitä on koko ajan valvottava.
Elämä menee hukkaan ja ihmisestä tulee vainoharhainen, jos kuvittelee olevat olosuhteet muuksi kuin ne ovat, tai vielä pahempaa - vaatii sitä.
Mutta uskoaan ja moraaliaan ei silti tarvitse kadottaa. Kuten näet tästä yleistävän tuntuisesta (anteeksi, mutta varon kovasti realistisia esimerkkejä) kuvauksesta, poikkeavassa perheessä kasvetaan ihmisiksi. Tullaan vahvoiksi, omanarvontuntoisiksi ja jollain salakavalalla tavalla vaatimattomiksikin. Se johtuu varmaan siitä, että vaikka Suomessa on erinomaiset tukipalvelut, niin niitä vaivaavat samat taustalla häämöttävät asenteet kuin ongelman aiheuttanutta tilannettakin. On rakennettava oma linnoitus ja itse päätettävä miten ja millä tavalla sieltä uskaltautuu ulos.
Mutta ihania lapset ovat, kyyneleet nousevat silmiin, kun sitä tarmoa ja sinnikkyyttä katsoo. Rakkaus on toinen hämmästyttävä asia, lahja, ihme. Toinen erillinen erilainen, joka haluaa olla samalla puolella ja luopua omastaan ja tulla yhdeksi...
en ole vielä huomannu mitään kummallista poikani on nyt 9 vuotta koulussa tietävät mutta en kylläkään asu suomessa joten onkohan siellä päin tiukka pipoisempia....Poikani ei pidä ihmeenä seksualisuuttani olen aika avoin samoin hänen kysymyksiin hänellä on isä joka myös on hänen kanssaan joka toinen viikko.
...sellaista että missähän päin maailmaa asustelet? En itsekään asu Suomessa ja aikeissa on joskus jonain kauniina päivänä saada lapsia rakkaani kanssa (jos siis kaikki hyvin käy...) ja olen mietiskellyt näitä asioita monelta kannalta...ja voi vain toivoa että maailma menisi parempaan suuntaan...
Jos luet englanninkielista tekstia niin on paljonkin hyvia kirjoja tasta aiheesta kirjoitettu.
Yksi suomalainen oli saanut Hesan kirjastosta ainakin taman:
The family of woman : lesbian mothers, their children, and the undoing of gender / Maureen Sullivan (2004)
Aiheesta on tyehty tutkimuksia joista voi lukea lisää setan keskustelufoorumista. rekisteröidy rainbow -yhteisöön, niin pääset lukemaan kyseisiä artikkeleita. Sieltä löydät myös ihmisiä, jotka pohtivat samoja asioita.