Tulipa vielä mieleen yksi tuttava pariskunta jossa emäntä pelkää koiria ja on kyllä saanut asenteensa istutettua lapsiinkin. Jos alle kouluikäisten suusta kuulee että "ainoa hyvä koira on kuollut koira" niin saa nähdä mitä jatkossa seuraa kun lapset kasvaa.
Asenteista
wuffis
7370
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Vääristä asenteista saa syyttää osittain mediaakin.
Aina kun sattuu sinällään valitettavia tapauksia, joissa mielenvikainen koira on aiheuttanut ruumiillista vahinkoa jopa kuolemantapauksia, niin lehdet ovat heti repineet suuria onnettomuudella mässäileviä etusivun uutisia.
Monet koirakammoisetkin käyttäytyvät huomiotaherättävällä tavalla, mikä herättää epäluuloa koirassa.
Minä pidän koirallani kuonokoppaa ja kun kuljen ihmisten ilmoilla pidän aina koiruliani oikealla puolella fleksi lyhyellä kantomatkalla lukittuna.
Moni valopää lapsi rupeaakin koiran kohdalla juoksemaan, no minä olen sanonut, että on aivan turha hötkyillä koiran kohdalla.
Kaiken tuollaisen kauhupelottelun sijaan kaipasin asiallista valistusta, nyt kun ihmisillä on paljon koiria lemmikkinä miten suhtaudutaan vieraisiin koiriin.Koirahan on omistajan vastuulla, mutta monilla nykyajan lapsilta puuttuu täysin normaali suhtautuminen eläimiin, eikä sitä voi lapsilta vaatiakaan kun ei vanhemmatkaan osaa suhtautua luontevasti eläimiin.
Pidetään yllä sellaista turhaa hysteriaa.
Kuonokoppaa pidät sitten 8-/ ??
Mikähän mahtaa olla rotusi?
Ensimmäinen kokemukseni sakemannista oli kun juoksin metsässä sellaista karkuun lapsena, kerran yksi meinasi purra kun menin varoituksista huolimatta kytkettyä koiraa lähelle ja ensimmäinen ja toinen koirani oli sakemanni, nyt aivan toinen rotu. Ikinä en ole koiria pelännyt, ainoa poikkeus oli eräs selvästi mieleltään viallinen koira joka purikin minua mutta mitä pienistä. Monesti olen ollut maalimiehenä sellaisillekin koirille joiden kanssa muut eivät ole uskaltaneet/halunneet eikä mitään ongelmaa ole ollut. Omat sakut kyllä herätti ansaittua kunnioitusta lenkillä joten sain kulkea rauhassa. Mutta jos vastaan nyt tulisi koira kuonokoppa nokalla miettisin kyllä kaksi kertaa kuinka kaukaa kiertäisin koska jo kuonokoppa provosoi herkästi miettimään että mikäs tuolla on päässä vialla. Ei siis pahalla kun en tiedä minkälainen koira sulla on mutta en ole ikinä nähnyt kuonokoppaa livenä koiran päällä.
Pointti kuitenkin oli se että ko. nainen oli joskus joutunut koiran puremaksi ja siitä elinikäinen kammo kaikkia koiria kohtaan joka on johdettu lapsiin saakka. Itse en kyllä oikein osaa pelätä mitään koiraa...
Kysyit koirani rotua. Koiruudellani on kolme hyvää rotua ainaskin: On Vehnäterrierin, Kultaisennoutajan ja vinttikoiran cockteili.
Sain koiruuteni huonosti pidetyistä oloista.
Rakas hurttani vihaa kohti pyöräileviä lapsia ja lapsia muutenkin,koska edellisessä paikassa koira oli otettu lapsille pehmoleluksi ja sitä venytettiin ja rääkättiin ja kun koira haettiin se oli lyhyeen liekaan kytkettynä autotallissa(huom talvisaikaan) pelkäämässä.
Niin että kun koira kasvoi,niin se ei enää ollutkaan suloinen hauva.
Olen yrittänyt sanoa lähiympäristön lapsille kauniisti, että älkää ajako kohti, mutta tuloksetta, vanhemmat olen saanut silmilleni ja haukkumiset ja uhkailut.
Rystyset valkoisena olen saanut pitää koiraani hallinnassa kun lapset ovat aivan piruuttaan ajaneet minua ja koiraa kohti.
No sitten rupesi asukastoimikunnilla nimilista kiertämään, että mun koirani oli muka purrut aiheuttaen pahoja purentavammoja.
Välttyäkseni turhilta poruilta olen kotipihalta poistuessani pitänyt koirallani kuonokoppaa ja kun "vaara on ohi", eli olemme päässeet metsään juoksentelemaan olen riisunut kuonokopan pois koiruudeltani.
Ja taas kun palaamme kotia kohti, niin sitten taas kuonokoppa päälle.
Olen joutunut tekemään tälläisen ratkaisun, koska minä muka terrorisoin lapsia, enkä anna niiden vapaasti pyöräillä missä vaan haluavat ja miten haluavat.
Ja kun on niin vaikeata hillitä niitä menohaluja 1min. aikana mitä kestää mennä pihalta koiran kanssa lenkille ja tulla lenkiltä, niin olen päätynyt pitämään koirallani kuonokoppaa, koska en halua turhaan tapella.
On sulla naapurit! Ymmärrän nyt kuonokopan tapauksessasi. Eihän ne pirut voi mitään valittaa kun mitään näyttöä puremisesta ei ole - tai kyllä ne valittaa siitä huolimatta. Ipanat sitten ovat oma lukunsa kun ei pieneen päähän mikään mene jakeluun ja vanhemmat uskoo mitä mussukat sanoo:(
Vaikea tuohon on mitään neuvoa antaa kun ei ole omalle kohdalle sattunut. Täällä kun ei tuollaista vainoamista ole. Vain yhden koirallisen postilaatikkoon on ilmestynyt nimetön valitus siitä kun koira saattaa haukkua kun menee koiran kanssa pihan ohi ja tämä koira on aidatulla pihalla. Itse olen sen verran törkeän näköinen että kukaan tuskin koskaan tulee mulle mitään sanomaan ja vaikka tulisikin niin täyslaidallinen takaisin on luvassa jos ei mitään todellista syytä ole esittää.
Muutenkin täällä on koiria vähän jokatoisessa talossa (hyvällä alueella) ja muutama omistajista on sellaisia joille ei v*ttuilla joten tämä ei ole hyvä paikka koirien vihaajille;)
kyllä kun kaipaat asiallista keskustelua niin, selitäpä mikä se semmoinen valopää lapsi on/ pitää myös miettiä, että ei nimitellä ketään erikseen! Ja kaupunki lapsilla ei voi olla normaalia suhtautumista eläimiin jos ei tuttava piirissä ole eläimiä! Lisäksi lasten pitää oppia kulkemaan itsenäisesti jo 7vuotiaana koulumatkat, joka ei aina ole turvallinen! Eli siis kyllä vanhempien täytyy antaa lasten jo ennen koulu ikää olla kodin lähipiirissä kavereiden kanssa vahtimatta heitä ja kulkea tuolla liikenteessä sillä lailla, että ei ihan kädestä pidetä kiinni ja näistä näitä tilanteita syntyy, mutta koiran omistajan pitää liikkuessaan huomioida nämä lapset joilla ei voi olla vielä kaikki asiat hallinnassa. "lapsilla ei ole kiinnipito pakkoa, mutta koiran kuullu olla kytkettynä"!
Jos lapsien kerran pitää jo pienestä pitäen kulkea yksin niin heille pitäisi opettaa kuinka kulkea turvallisesti. Ja kuinka olla aiheuttamatta vaaratilanteita muille. Eli samalla kun selität miten liikennevalojen vaihtuessa käyttäydytään, voisi heille ilmoittaa että jos vastaan tulee koira/hevonen/kissa.. niin ohitse ei kannata juosta tai muuten vouhottaa. Ei sen kuvittelisi olevan niin vaikeaa. Vai?
tuo kyllä ihan asiaa mitä kirjoitit että vanhemmat iskostavat lastensa päähän tuollaisia asioita...minulle ei koskaan kukaan sanonut että koiria pitäisi pelätä vaan päinvastoin.isäni sanoi aina että jos näet vieraan koiran niin älä koskaan mene ilman lupaa lähelle ja sittenkin kun saat luvan niin käy kyykkyyn, älä katso silmiin ja anna haistella ennekuin käyt silittämään.toki minulle on sattunut pienenä sellaisia asioita joiden takia olisin voinut ruveta pelkäämään koiria sillä eräs tuttu ajokoira hyppäsi päin ja raapaisi minua niin että minulla on vieläkin arpi silmäni alla.toinen tapaus oli kun taas tuttu koira (karjalankarhukoira)pääsi irti ketjustaan ja lähti jahtaamaan minua kun leikin kaverini kanssa hippaa.tajusin käydä maahan makaamaan mahalleen ja suojata päätäni joten koira lähti pois...muutama nirhauma tuli mutta pelkoa ei jäänyt.nykyisin itselläni on seropi ja dobermanni.yhtään koiraa en ole pelännyt mutta olen kyllä kysynyt luvan aina ennenkuin menen silittelemään.samoin kun koulutuskentällä ja aina kun joku toinen koira on tullut vastaan niin olen aina kysynyt että saako koirani mennä haistelemaan.jos joku ei ymmärtänyt juttuni juurta niin tarkoitukseni oli vain kertoa oma kokemukseni ja sanoa että jos lapsi pelkää koiria niin se ei AINA tarkoita sitä että joku koira on hyökännyt lapsen kimppuun...