Tule luokseni,
ole minulle vielä kerran,
se ihminen,
jota rakastin,
enemmän kun elämää.
Tule luokseni,
jaa kanssani
vielä tämä viimeinen yö.
Yhdessä tanssien,
aamuun asti.
Sillä aamun jälkeen,
en enään koskaan
saa kanssasi olla.
Sinä jätät,
tyhjän tilan sydämeeni,
jota kaipuu
vain koristaa.
ole minulle vielä kerran,
se ihminen,
jota rakastin,
enemmän kun elämää.
Tule luokseni,
jaa kanssani
vielä tämä viimeinen yö.
Yhdessä tanssien,
aamuun asti.
Sillä aamun jälkeen,
en enään koskaan
saa kanssasi olla.
Sinä jätät,
tyhjän tilan sydämeeni,
jota kaipuu
vain koristaa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
mieltäsi. Vajaassa kymmenessä minuutissa heität hyvästejä ja pyydät takaisin. Käytät aika paljon pilkkuja runoissasi. Olisivat helpommin luettavia,kun et katkaise joka lausetta. Vinkki, vinkki.
Ett...jäänks mä ny tähän, vai lähdenkö poies-?
Tota joo...mää kirjottelen näitä runoja satunnaisista aiheista. Nää ei välttämättä ole just tämän hetkisiä tunteita joksus kyllä niitäkin. Usein kuitenki kirjoitan tunteella...ne tunteet on ainakin joskus koettuja ja osa runoista on ihan puhdasta mielikuvitusta!
Koitan ottaa vinkistäsi opiksi :)
Älä lähde pois...voit ihan hyvin jäädäkkin ;)
että näinkin tämän voisi kirjoitaa ilman pilkkuja,
kun niistä pilkuista mainitsit.
Tule luokseni,
ole minulle vielä kerran
se ihminen jota rakastin
enemmän kuin koko elämää.
Tule luokseni,
jaa kanssani vielä tämä viimeinen yö
yhdessä tanssien aamuun asti.
Sillä aamun jälkeen
en enää koskaan saa kanssasi olla.
Sinä jätät tyhjän tilan sydämeeni,
jota kaipuu vain koristaa.
Kyllähän se nuinkin toimii...minulla vaan on tämä oma tyyli runojen rustaamiseen. Mutta yritän kehitellä niistä selkeämmin luettavia...