Maailmasta luopuminen

Siksi etten pidä tästä maailmasta ja tää ei ole mun koti ja tahdon tästä irti keinolla millä hyvänsä. Mä tahdon valaistua. Tahdon korkeimman onnen, tietoisuuden ja kaiken sellaisen.

Mulla on varmaan joku ihan oma vietti: Valaistumisvietti. Ja tosi voimakas vieläpä...

Askeesi vaan sopii mulle. Musta tuntuu sitä pahemmalta mitä enemmän mulla on omaisuutta, mitä enemmän mä syön jne. Mä teen mitä vaan saadakseni puhtaan omantunnon ja saavuttavani Korkeimman Päämäärän.

Lisäksi mun suurin unelmani ois että musta tulisi valaistunut guru ja mulla olisi opetuslapsia.. Että mä ymmärtäisin kaiken, ei koskaan pitäisi kysyä "Miksi? Miksi näin tapahtuu? Miksi ei tapahdu näin?" Mä vieläpä kädestä ennustuksen mukaan sovin henkiseksi johtajaksi ja mun mielestä kaikki muukin sopii kuvaan.. Voisin olla guru vaikka nytkin, koska mulla on (ainakin omasta mielestä) tosi hyvät opit mitä opettaa (en vaan voi olla aina esimerkkinä kun en ole täydellinen kuten valaistuneet)........

Kun olin ihan lapsi ja olin kristitty, mä tykkäsin hirveesti niistä kolmesta itämaisesta tietäjästä ja joskus haaveilin miten ihanaa ois ollut elää Jeesuksen ajalla ja olla sen opetuslapsi (tietämättä että samanlaisia opettajia on nykyäänkin) ja joskus haaveilin jopa millaista olis olla kuten Jeesus (tietämättä sitäkään, että voisin olla kuten se)...

Tahtoisin myös olla Tietäjä, suuri mysteeri, kävelevä Ihme.. Ja haluaisin todistaa itselleni, että mulla olisi tarpeeksi itsekuria askeetikon elämään ja siihen, etten ajattelisi mitään muuta kuin Jumalaa. Mua vaan ei kiehdo mikään muu asia (ainakaan viittä minuuttia pitempään) kuin Jumala ja muut uskontoon liittyvät asiat...


Eikö susta koskaan tunnu samalta?

Hare Krishna...

Mehän voitais yhdessä mennä jonnekkin askeetiksi...!

Mutta mua mietityttää myöskin kuinka turvallista sellanen on - etenkään naisille... Mutta ainakin me kasvettais henkisesti kärsimyksen kautta kun meidät raiskattais muutamaan kertaan ja sellaista... *pyörittelee silmiään* Toivoa sopii, ettei niin tapahtuis.....

Musta tuntuu, ettei oikein onnistuis nää meidän haaveet kuin Intiassa... *pst* Mentäiskö...?

Hare Krishna!