50 + kiinnostus

Ei varmaan erityisesti kumpaakaan. Pitkissä suhteissa tulee väistämättä ihastuksia muihin ihmisiin, riippumatta ihastuksen kohteen sukupuolesta oleellista on kuinka niihin suhtautuu ja miten toimii.

Ikä tuo viisautta kuunnella itseään ja olla rehellinen itselleen

Kohta viisikymppisen näkökulmasta. En tekisi muutoksia, jollei nykyinen suhde mättäisi. Kiinnostuksia voi mennä ja tulla ja turha tarttua, jollei ole sen suurempaa tunteen paloa. Eri asia taas, jos ymmärtää olevansa mh lesbo. Sulla on ilmeisesti yleistä kiinnostusta, eikä tunnetta määrättyä naista kohtaan. Mh lesbot usein rakastuu palavasti naiseen ja siitä lähtee elämänmuutos pakon sanelemana, kun ymmärtää vasta mitä rakkaus on. Vaikeita tilanteita jos on lapsia ja vaikkei olisikaan, puoliso kuitenkin huomioitava. Toiset jää elämään kämppiksen elämää, itse punnittava tilanteen mukaan.

Tuo on sellainen asia, josta keskustellaan puolison kanssa. Sä voit siirtyä vaikka tuonne biseksuaalien puolelle, sovit ehkä paremmin sinne.

Vähän samoilla linjoilla kolmannen kirjoittajan kanssa. Ehkä tilanne olisi pohtimisen arvoinen, jos tosissasi olisit ihastunut tai rakastunut naiseen. Silloin varmasti pitäisi miettiä mitä tulevaisuudessa haluat ja tehdä nopeampia päätöksiä. Yleinen kiinnostuksen herääminen on tervettä minäkuvan laajenemista ja kykyä tunnistaa itsessään ja elämässä uusia puolia. Nauti tunteesta. Olet löytänyt jotain minkä moni itseltään kieltää tai sivuuttaa. Katsoisin rauhassa mitä aika tuo eteen.

"Jos siihen kannattaa ryhtyä, siihen kannattaa panostaa". Olen sillä kannalla, ettei rajallista aikaansa ja energiaansa kannata hajottaa joka suuntaan. Pitkä liitto on arvokas ja haluttu päämäärä, eikä sitä ole syytä rikkoa heppoisin perustein. Joskus niin kuitenkin käy ja silloin on pohdinnan paikka, mitä seuraavaksi. Jos rakkaus iskee kuin metrinen halko ja näkee eläneensä valheessa, on syytä vähintään vakavaan keskusteluun aviosiipan kanssa. Mielijohteiden perässä en lähtisi juoksemaan, eikä sitä varmasti arvosta myöskään mielijohteen kohde.

No, tuo on ehkä pikkusen hankala kysymys, mutta näemmä oot saanut jo monta hyvää vastausta/pohdintaa tähän.
Mitä sitä nyt sitten pitäisi olla. Etköhän tuon parhaiten ite tiiä, jotta mimmosia tunteita ja fiiliksiä se lisääntynyt naisten ihastelu sulle tuottaa 😉
Et kertonut missä jamassa suhteesi mieheen on, etkä sitä, onko tämä kiinnostus naisiin kuitenkin sulle suhteellisen uusi juttu vai onko se jo kauan sitten alkanut ja koko ajan vahvistunut...
Mulla on ollut tiedossa jo aikasessa vaiheessa, että voin ihastua/tykästyä myös naisiin. Mun nuoruudessa ei puhuttu kuitenkaan semmosista kun biit, joten "päädyin" heteroksi.
Nyt vanhemmalla iällä naisiin ihastumiset on kuitenkin iskeneet semmosella voimakkuudella ettei niitä tunteita oo voinut enää lakasta maton alle. Kaikenlaisia tunteita ja fiiliksiä on kyllä läpi käyty. Nyt teen eroa avoliitosta ja se tuottaa tuskaa, vaikka se on ainut oikea ratkaisu tässä omassa tilanteessa, jossa rakkaus, romantiikka, erotiikka ja kaikki muukin on aikaa sitten suhteesta kuollut. Sinnitelty on vääristä syistä.

Ap, miten tämä kiinnostus ilmenee? Yleisellä tasolla? Vaiko tiettyä kohdetta kohtaan? Voisiko olla kyse vain jonkinlaisesta ihailusta toisia kohtaan vai aidosti ihastumisen tai seksuaalisen viehättymisen tunteita? Tulee mieleen, että etsitkö jännitystä suhteeseen vai oletko kokenut syvempää yhteyttä tai miettinyt millaista olisi oikeasti olla suhteessa naisen kanssa? Aloitus on vähän ympäripyöreä ja ulkopuolisten tai lesbon on vaikea siihen sanoa juuta tai jaata. Sinä itse tiedät paremmin.

Komppaan edellisiä. Odota ja tunnustele rauhassa. Pitkää liittoa ei kannata rikkoa hetken mielijohteesta. Katso miltä vaikka parin vuoden päästä tuntuu. Ehkä naiset on unohtuneet tai huomaat kiinnostuksesi olevan omien kehityskohteiden käsittelyä. Tai sitten tulee yksi nainen ja kääntää maailmasi ylösalaisin, toteat olevasi myöhäänherännyt ja se on menoa.

En tykkää enää naisista. Sitä kesti sen kaksi vuotta. Alkuhuuma on ohi lopullisesti. Miestä etsin nyt.