DNA SISÄLTÄÄ toimintaohjeet siitä, miten ja milloin valmistetaan proteiineja, jotka ovat solun keskeisiä komponentteja. Eri eliöillä on erilaiset DNA-ohjeet (jotka koostuvat ”DNA-kirjaimista”, tarkemmin sanottuna ”emäspareista”) siten, että ne pystyvät tuottamaan ainakin joitakin erilaisia proteiineja.
Jotta eliön voisi muuttaa toiseksi lajityypiksi, täytyisi kirjainten muuttamista varten olla olemassa mekanismi. Evoluution kannattajille ainoa mahdollinen tapa muuttaa kirjaimia on mutaatio. Mutaatiot ovat satunnaisia muutoksia ohjeissa ja ne voivat tapahtua yhdessä tai useammassa kirjaimessa kerrallaan. Kirjaimia voidaan vaihtaa, poistaa tai lisätä. Luonnollisesti eliön muuttaminen joksikin monimutkaisemmaksi vaatisi kirjainten lisäämistä, ei pelkästään vaihtamista tai poistamista.
Huomioi, että ihmisen DNA:ssa on noin 3 000 miljoonaa kirjainta, mikä on määrältään vertailukelpoinen tuhannen Raamatun mittaisen kirjan kanssa. Kuvittele apinaa kehittymässä ihmiseksi. Meidän täytyy lisätä kirjaimia – mutaatioiden kautta – luodaksemme informaatiota niitä ominaisuuksia varten, joita ihmisellä on mutta apinoilla ei ole. Kyseessä on yhteensä vähintään 10 %:n eroavaisuus verrattuna evoluution kannattajien lähimpänä sukulaisenamme pitämään simpanssiin.1 Tämä tekee yhteensä 300 miljoonaa kirjainta.
Kuvittele, että apina saa vauvan ja mutaatio on lisännyt yhden kirjaimen vauvan DNA:han. Olisiko mutaatio ”hyödyllinen” evoluution etenemisen kannalta? ”Hyödyllinen” tarkoittaa tässä vain sitä, että vauva aikuistuttuaan saisi enemmän jälkeläisiä kuin muut apinat, joilla ei ole tätä mutaatiota. Voisiko luonnonvalinta kyetä ”näkemään” tämän ja edistää tämän mutaation säilymistä tulevissa sukupolvissa? Tämä tunnetaan kelpoisuutena [joka on biologisen evoluution keskeinen käsite, suom. huom.]. Todennäköisyys, että tällainen satunnainen muutos edistäisi riittävästi yksilön kelpoisuutta, jotta luonnonvalinta pystyisi ”näkemään” sen, on erittäin alhainen. Evoluutiogeneetikot [geneetikko = perinnöllisyyden tutkija, suom. huom.] tunnustavat tämän.
Kuvittele, että mutaation perineelle yksilölle tapahtuu toinen mutaatio, ei vain missä tahansa vaan edellisen vieressä. Kyseessä voisi olla vaikka 10 000 yksilön populaatio kehittyviä apinoita. ”Oikean” mutaation ilmaantuminen tapahtuu todennäköisemmin sellaisen yksilön jälkeläisissä, joilla ei jo ole ensimmäistä mutaatiota. Sitte jotka ovat solun keskeisiä komponentteja. Eri eliöillä on erilaiset DNA-ohjeet (jotka koostuvat ”DNA-kirjaimista”, tarkemmin sanottuna ”emäspareista”) siten, että ne pystyvät tuottamaan ainakin joitakin erilaisia proteiineja.
Jotta eliön voisi muuttaa toiseksi lajityypiksi, täytyisi kirjainten muuttamista varten olla olemassa mekanismi. Evoluution kannattajille ainoa mahdollinen tapa muuttaa kirjaimia on mutaatio. Mutaatiot ovat satunnaisia muutoksia ohjeissa ja ne voivat tapahtua yhdessä tai useammassa kirjaimessa kerrallaan. Kirjaimia voidaan vaihtaa, poistaa tai lisätä. Luonnollisesti eliön muuttaminen joksikin monimutkaisemmaksi vaatisi kirjainten lisäämistä, ei pelkästään vaihtamista tai poistamista.
Huomioi, että ihmisen DNA:ssa on noin 3 000 miljoonaa kirjainta, mikä on määrältään vertailukelpoinen tuhannen Raamatun mittaisen kirjan kanssa. Kuvittele apinaa kehittymässä ihmiseksi. Meidän täytyy lisätä kirjaimia – mutaatioiden kautta – luodaksemme informaatiota niitä ominaisuuksia varten, joita ihmisellä on mutta apinoilla ei ole. Kyseessä on yhteensä vähintään 10 %:n eroavaisuus verrattuna evoluution kannattajien lähimpänä sukulaisenamme pitämään simpanssiin.1 Tämä tekee yhteensä 300 miljoonaa kirjainta.
Kuvittele, että apina saa vauvan ja mutaatio on lisännyt yhden kirjaimen vauvan DNA:han. Olisiko mutaatio ”hyödyllinen” evoluution etenemisen kannalta? ”Hyödyllinen” tarkoittaa tässä vain sitä, että vauva aikuistuttuaan saisi enemmän jälkeläisiä kuin muut apinat, joilla ei ole tätä mutaatiota. Voisiko luonnonvalinta kyetä ”näkemään” tämän ja edistää tämän mutaation säilymistä tulevissa sukupolvissa? Tämä tunnetaan kelpoisuutena [joka on biologisen evoluution keskeinen käsite, suom. huom.]. Todennäköisyys, että tällainen satunnainen muutos edistäisi riittävästi yksilön kelpoisuutta, jotta luonnonvalinta pystyisi ”näkemään” sen, on erittäin alhainen. Evoluutiogeneetikot [geneetikko = perinnöllisyyden tutkija, suom. huom.] tunnustavat tämän.
Kuvittele, että mutaation perineelle yksilölle tapahtuu toinen mutaatio, ei vain missä tahansa vaan edellisen vieressä. Kyseessä voisi olla vaikka 10 000 yksilön populaatio kehittyviä apinoita. ”Oikean” mutaation ilmaantuminen tapahtuu todennäköisemmin sellaisen yksilön jälkeläisissä, joilla ei jo ole ensimmäistä mutaatiota. Sitten näiden yksilöiden on kohdattava, pariuduttava ja tuotettava jälkeläisiä, mikä on epätodennäköistä. Tai monien sukupolvien kuluessa mutaatiot voivat hitaasti levitä populaatioon, mikä kasvattaa niiden todennäköisyyttä yhdistyä parittelevassa parissa. Tämä itsestään selvästi vaatii aikaa.
DNA SISÄLTÄÄ toimintaohjeet siitä, miten ja milloin valmistetaan proteiineja, jotka ovat solun keske
14
255
Vastaukset
Kuinka paljon aikaa? Tämän laskeminen on monimutkaista, kun otetaan kaikki huomioon, kuten mutaationopeus, mutaatioiden aiheuttama kelpoisuus, jälkeläisten määrä, sukupolvien aika, populaation koko jne. Eräs ryhmä tiedemiehiä kehitti tietokoneohjelmiston Mendel’s Accountant,2 joka suorittaa tällaisia laskelmia. CMI:n geneetikko Robert Carter kommentoi arviossaan runsas vuosikymmen ohjelman julkaisemisen jälkeen seuraavasti:
”Emme ole tietoisia yhdestäkään vertaisarvoidusta artikkelista, joka yrittää kumota Mendel-ohjelmiston menetelmät ja johtopäätökset. Kymmenen vuoden vakiintuneen työn jälkeen jotain pitäisi olla. Heidän hiljaisuutensa on paljon puhuvaa.”3
Ohjelma simuloi tai mallintaa todellista populaatiota ja pystyy laskemaan, kuinka kauan kestäisi saada tietyt DNA-kirjaimet asettumaan vierekkäin.
Kun tehdään evoluution tapahtumista suosivia numeerisia oletuksia, kuten mutaatioiden aiheuttama epärealistisen korkea kelpoisuus, kestää 84 miljoonaa vuotta saada edes kaksi kirjainta vierekkäin yksilössä.4 Tämä ylittää suuresti aikajakson – noin seitsemän miljoonaa vuotta – jonka evoluution kannattajat antavat ihmisen kehittymiselle simpanssien kanssa yhteisestä esi-isästä. Jotta saataisiin edes viisi kirjainta vierekkäin, aika ylittää kaksi miljardia vuotta! Tämä ei ole edes pieni katkelma yhdestä pienestä geenistä, joka voi olla monta sataa kirjainta pitkä. Monet geenit ovat tuhansien kirjainten pituisia. Tämä on ”odotusajan ongelma” – evoluutiolle.
Toisin sanoen, ihmisten kehittyminen apinoista ei ole pelkästään epätodennäköistä tai epävarmaa vaan mahdotonta.
Lähdeluettelo ja kommentit
Tomkins, J. ja Bergman, J., Genomic monkey business—estimates of nearly identical human–chimp DNA similarity re-evaluated using omitted data, J. Creation 26(1):94–100, 2012; creation.com/chimp.
Sanford, J. et al., Mendel’s Accountant: a biologically realistic forward-time population genetics program, SCPE 8(2):147–165, 2007; scpe.org.
Carter, R., A successful decade for Mendel’s Accountant, J. Creation 33(2):51–56, 2019; creation.com/mendels-accountant-review.
Sanford, J. et al., The waiting time problem in a model hominin population, Theor. Biol. Med. Model. 12 #18, 2015.
DON BATTEN, FT
Don Batten on työskennellyt tutkijana ja kasvifysiologian asiantuntijana ja toimi vuosina 2015-2022 Creation Ministries Internationalin toimitusjohtajana Brisbanessa, Australiassa.- Anonyymi
Nämäkin viestit - etten sanoisi aivopierut - on tänne tuottanut planeetan älykkäin elämänmuoto.
- Anonyymi
Välillä kyllä alkaa epäilyttämään…
- Anonyymi
"Voisiko luonnonvalinta kyetä ”näkemään” tämän ja edistää tämän mutaation säilymistä tulevissa sukupolvissa?"
Luonnonvalinta on luonnonlaki, ei mikään näkevä tai ajatteleva olento. Valinta tapahtuu yksinkertaisesti siinä, että hyödyllinen mutaatio yleistyy. Tässä ei pitäisi olla mitään käsittämätöntä. Ei välttämättä vain siten, että yksilö saa enemmän jälkeläisiä, ja näillä on sitten tämä sama mutaatio. Tämä on yksinkertaistus. Sama vaikutus on myös esim. sillä, jos yksittäiset yksilöt selviävät ominaisuutensa ansiosta muita useammin lisääntymään.- Anonyymi
"Tässä ei pitäisi olla mitään käsittämätöntä. "
Jo tuo menee Artsilta täysin ohi.
- Anonyymi
Ja miten tämä todistaa yhdenkään luomis tarinan puolesta? Miksi et voisi edes joskus yrittää puhua luomisesta ja yrittää edes todistaa että sellainen olisi tapahtunut?
- Anonyymi
Aloituksen viitteissä mainittiin creation.com. Eli kyseessä oli taas tyypillistä kreationistien valhepropagandaa. Koska kukaan ei ole vielä onnistunut löytämään rehellistä kreationistia voidaan aloittajan räpätys jättää suorilla huomiotta.
- Anonyymi
Tässä näkee Jeesuksella ajattelukykynsä pilannenneiden perusvirheen:
"Voisiko luonnonvalinta kyetä ”näkemään” tämän ja edistää tämän mutaation säilymistä tulevissa sukupolvissa?"
Jumalharhan vallassa elävät eivät voi ymmärtää, että evoluutiolla ei ole suuntaa. Ei ole pyrkimystä mihinkään ennaltatiedettyyn, vaan kehitys on lyhyitä opportunistisia ja "lyhytnäköisiä" askelia - eli ne ominaisuudet yleistyvät, jotka sattuvat niissä oloissa sattuvat johtamaan useammin eloon jäämiseen ja suvun jatkamiseen kuin se, että tuo ominaisuus puuttuu.
Evoluution "ongelma" on, että mikään mekanismi ei pyri säilyttämään ominaisuuksia, jotka voisivat olla tulevaisuudessa tärkeitä, jos niillä ei juuri nyt ole merkitystä.
Pääasiassa tuoreita hedelmiä ja kasviksia syöville kädellisille oman elimistön C-vitamiinin tuotanto oli täysin yhdentekevää ja niinpä kun sen tuotanto "meni rikki" niin se ei haitannut mitään ja tämä "ominaisuus" yleistyi. Sen seurauksena ihan erilaiseen ravintoon siirtyneet ihmiset voivat kärsiä c-vitamiinin puutteesta ja sairastua jopa keripukkiin.
Toinen esimerkki on kasvit. Kun syanobakteerit alkoivat elää endosymbioosissa "alkukasvien" solun sisällä ("muuttuivat viherhiukkasiksi"), ne menettivät kykynsä sitoa typpeä, koska kasvit kehittyivät meressä jossa kiitos kuolleiden syanobakteerien hajoamistuotteiden oli helpommin hyödynnettäviä veteen liuenneita typpiyhdisteita riittävästi. Sitten kun kasvit nousivat maalle ja erilaisiin ympäristöihin, niin moni kasvi kärsii typpipulasta, vaikka ne kasvavat typpikaasun ympäröimänä (ilmakehästä 80% on typpeä). Maalla kasvit ovat taas kehittäneet mitä erilaisimpia tapoja turvata typen saanti, mutta kasvien endosymbioottisille syanobakteereille ("viherhiukkaset") ei kehity uudestaan kykyä sitoa typpeä, joka niillä joskus oli.
Evoluutio ei peruuttele eikä ole kaukaa viisas.- Anonyymi
Erinomaisia esimerkkejä siitä, miten evoluutio myös "hukkaa" ominaisuuksia, joita olisi myöhemmin tarvittu. Kasvien typensaannin ongelmat ovat äärimmäinen esimerkki "älyttömästä suunnittelusta", jossa typpikaasussa huojuvat kesvit sopeutuvat hurjimmillaan pyydystämään typpikaasussa lentäviä hyönteisiä, että saisivat käyttöönsä noissa hyönteisissä olevan typen kun eivät osaa hyödyntää sitä rajatonta typpivarastoa, joka koko ajan on niiden ympärillä.
Jos tämä ei olisi totta, niin kukaan sci-fi-kirjailija ei keksisi eliölle noin typerää tapaa hankkia tarvitsemaansa ravinnetta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Erinomaisia esimerkkejä siitä, miten evoluutio myös "hukkaa" ominaisuuksia, joita olisi myöhemmin tarvittu. Kasvien typensaannin ongelmat ovat äärimmäinen esimerkki "älyttömästä suunnittelusta", jossa typpikaasussa huojuvat kesvit sopeutuvat hurjimmillaan pyydystämään typpikaasussa lentäviä hyönteisiä, että saisivat käyttöönsä noissa hyönteisissä olevan typen kun eivät osaa hyödyntää sitä rajatonta typpivarastoa, joka koko ajan on niiden ympärillä.
Jos tämä ei olisi totta, niin kukaan sci-fi-kirjailija ei keksisi eliölle noin typerää tapaa hankkia tarvitsemaansa ravinnetta.On varsin älykästä, tietoista toimintaa, napata hyönteisiä ruoaksi.
Millainen oli se kasvin välimuoto, joka ei vielä hoksannut tuota saalistamista? Miten se selvisi hengissä ennen kuin se tajusi ruveta pyydystämään hyönteisiä? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
On varsin älykästä, tietoista toimintaa, napata hyönteisiä ruoaksi.
Millainen oli se kasvin välimuoto, joka ei vielä hoksannut tuota saalistamista? Miten se selvisi hengissä ennen kuin se tajusi ruveta pyydystämään hyönteisiä?Että kasvit ovat älykkäitä ja tietoisia? Tajusi ruveta pyydystämään, kasvi?
Oletko oikeasti noin tampio, vai käytkö jollain kursseilla? :) - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Että kasvit ovat älykkäitä ja tietoisia? Tajusi ruveta pyydystämään, kasvi?
Oletko oikeasti noin tampio, vai käytkö jollain kursseilla? :)Kasvi on tietoinen ja selvästi älykkäämpi kuin sinä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kasvi on tietoinen ja selvästi älykkäämpi kuin sinä.
Kivikin on sinua älykkäämpi selvästi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kivikin on sinua älykkäämpi selvästi.
Sano älypää, jos kasvi ei ole tietoinen esim. typestä, niin miten halvatussa se lähteen moiseen temppuiluun? Jotenkin sen täytyy tietää, että hyönteisessä on sille hyödyllisiä aineksia.
Se on myös tietoinen valosta, jota kohti se kohottautuu. Se on tietoinen vedestä, jota kohti se työntää juurensa...
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Anteeksi mies
En vaan osaa kohdata sinua ja olla normaali. En tiedä mikä vaivaa. Samaan aikaan tekee mieli tulla lähelle ja kuitenkin6212168Mietin aina vain
Minä niin haluaisin nähdä sinut. Ei tuo yhden ainoan kuvan katsominen paljon helpota... Miksi sinä et voisi olla se roh175181Hetken jo luulin, että en ikävöi sinua koko aikaa
Mutta nyt on sitten taas ihan hirveä ikävä jotenkin. Tiedätköhän sinä edes, kuinka peruuttamattomasti minä olen sinuun r344738Outoa että Trump ekana sanoutui irti ilmastosopimuksesta
kun Kaliforniaa riepottelee siitä johtuvat tuhoisat maastopalot. Hirmumyrskytkin ovat USA:ssa olleet tuhoisia.4712381Palstan henkisesti sairaat ja lihavat
Täällä on sairaita, työttömiä ihmisiä kirjoittelemassa joilla ei ole tarkoituksena kuin satuttaa ihmisiä. Jos eksyt pals1142250Saan kengurakkaan kotiin viikon päästä
Mitä tapahtui? Martina hehkutti tätä stoorissaan reilu viikko sitten, mutta eipä aussimiestä Suomessa näkynyt, vaan tapa2931823FinFamin ryhmät
Älkää hyvät ihmiset luottako tähän tahoon. Ryhmiä on, mutta eivät ne toimi. Ihmisiä savustetaan ulos, vaikka näissä piir01481Osmo Peltola voitti ansaitusti Kultaisen Venlan - Kirvoitti yleisöltä mahtavan reaktion!
JEE, onnea Osmo! Osmo Peltola voitti Vuoden esiintyjän Kultainen Venla -palkinnon. Isä-Peltsin ja Osmon luontoseikkailu941328- 391236
Olen vähän
Hysteerinen se on totta. Etkai ymmärrä miten syvästi tunnen sinua kohtaan. Ja olet aina lähelläni. Olet osa jo jotain. I101215