mitä mieltä olette pienistä lapsista,jotka juoksevat koiraa kohti?minäpä kerron esimerkin.no:minulla on pieni silkkiterrierin pentu.se on 1 vuotta ja kohta 2 kk:tta.naapurissamme asuu paljon pieniä lapsia,jotka juoksevat meidän luo,jos olen vaikka lenkillä koirani kanssa.he silittävät koiraa ja pakottavat sen luokseen.yhden kerran he yrittivät ottaa jopa syliinsä.he eivät edes kysy,saako silittää.aina,jos lapset juoksevat kohti ja jos sattuvat sen kerran kysymään,saanko silittää,sanon TIUKASTI EI.koirani pelkää pienijä lapsia.(en kyllä anna muutenkaan lapsien silittää,vaikka juoksisivatkin lupaa kysymättä silittämään koiraani!)kerran he menivät naapurimme pihalle silittämään IRTAALLEEN OLEVAA KOIRAA!koirahan olisi voinut puolustaa reviriään hyökkäämällä vaikka yhtään ajattelematta päälle! mutta lapset ovat lapsia,kyllä sen tiedän.mutta sen vaan sanon,että ei kyllä kasvatus oli vanhempia päätä pakottanut!(ei kyllä järin järkikään!)kertokaa oma mielipiteenne ja ottakaa kantaa!
pienet lapset
mie vaan
8533
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Itselläni on iso koira.Koiran ollessa pentu lapset halusivat silitellä kuin myös aikuiset.Kaikki saivat koiraani silitää.Käytin koiraani usein koulujen ja päiväkotien läheisyydessä lenkillä jotta koira tottuisi lapsiin ja heidän ääniinsä.Muutaman kerran jouduin sanomaan lapselle kun vain tunki silittämään,et oletko kysynyt minulta lupaa koiran silittämiseen ja kyllä he viimeistään siloin kysyvät lupaa.Pieni koira tuntee varmasti huutavat ja ryntäilevät lapset pelottavana.
Itselläni on isokoira jota kohti ensin juostaan ja kon ollaan melkein kosketus etäisyydellä juostaan kirkuen karkuun... koira luulee leikiksi ja haukkuu, samaisten lasten vanhemmat valittaa kun koira haukkuu pihalla...(vuokrakerrostalo). Olen lapsille sanonut asiasta ja aikuisille yrittänyt myös sanoa. Lapset muistavat aina muutaman päivän aikuiset eivät näe lastensa käytöksessä mitään väärää, kun lapset nyt ovat sellaisia. Itsellänikin on lapsi (1v) ja hänkin jo ymmärtää ettei kaikkia koiria kohti voi mennä.
joskin me pääsemme helpommalla, kun meillä on aina mukana lauma. Yleensä kysytään saako silittää ja lauma on varmasti peloittava kokemus pienelle lapselle. Jotkut juoksevat myös kohti ja kohdalle tultuaan kirkuen pakoon.
Muutama vuosi sitten kiusanani oli arabi lapset, varsinkin yksi tyttö, joka kyllä aivan hyvin ymmärsi Suomea ja kävi jo ala-astettakin. Mikään ei tuntunut menevän perille ja minulla oli silloin vielä vanhukset elossa. Vanhuksista eniten vihasi pieniä lapsia Unelma. Unelmalta oli jo hampaatkin lähteneet ja eläinlääkäri ottanut loputkin huonokuntoisista hampaista pois. Unelma oli silloin jo 14-vuotias, mutta muutoin hyvässä kunnossa. Se tyttö tuli taas kiusaamaan ja seurasi meitä sisälle pyöräkellariin. Silloin päästin Unelman irti ja Umppuhan hyökkäsi tytön luo sekä hampaattomalla suullaan puraista napsaisi.Likka kiljui täyttä huutoa. Illalla kun perheen isä oli kotona kävin jälleen kerran juttelemassa tapahtuneesta. Olin ennenkin keskustellut ja isä luvannut puuttua tytön käytökseen, mutta nyt oli sitten taphtunut hyökkäys suljetussa tilassa jossa lapsella ei periaatteessa ollut ulos pääsyä kuin vain ohitseni menemällä. Tilanne selvisi, kiusa loppui.
En kehoita ketään toimimaan samalla tavalla, sillä tapa oli kaukana fiksuudesta.
Meidän vanha käpiösnautseri pelkäsi lapsia. Monta kertaa jouduimme tilanteeseen, jossa lapsi lähti huutaen juoksemaan koiraa kohti vanhempien vain katsellessa vierestä. Sitten kun koira säikähti ja rähähti (ei koskaan kuitenkaan ole purrut ketään) sain pahoja katseita vanhemmilta. Yritin kyllä aina sanoa mahd.nopeasti lähestyville lapsille, että ei saa koskea,koira pelkää, mutta olisi kiva jos vanhemmat joskus kieltäisivät lapsia juoksemasta kohti kaikkia vastaantulevia pikkukoiria.
Minun villakoirani pelkää lapsia (ei kuitenkaan kaikkia). Johtuisikohan juuri siitä, että lapset juoksevat kohti ja huutavat ja kiljuvat kädet koholla. Kerran meitä vastaan tuli äiti kahden pikkulapsensa ja koiran kanssa. Molemmat lapset lähtivät juoksemaan meitä kohti, kädet korkealla ilmassa ja huusivat täyttä kurkkua. Omituista, ettei heille ollut opetettu, miten koiria kohdataan, vaikka itselläkin oli koira. Toisella kertaa menimme leikkipuiston ohi ja noin 7 lasta juoksi sielta yhdellä LAPIO kohotettuna pään päälle! Ei ihme, että koira pelkää....
Samaa mieltä, tapa oli kaukana fiksuudesta :(((
Noh, joskus saattaa epäfiksu asia olla tarpeen asian perillemenoa ajatellen. Mutta oletko nämä kuusi vuotta käyttänyt miettien kirjoittaisitko ajatuksesi tänne vai ei? Aihe nimittäin on otettu käsittelyyn vuonna 2005 ja luultavasti myös loppuunkäsitelty tuolloin...
Kyllä tämä aihe elää yhä.
Kesällä tyhmä nuori äiti kiljui puistossa lapselleen, katso pikku-Jorma koira! Ja lähti juosten meitä kohti. Lapsi perässä räkä valuen ja kiljuen.
Näitä idiootteja riittää.
Me kävelimme reippaasti ohi, jos ei lähestytä kunnolla, niin sitten meitä ei lähestytä ollenkaan. On muutakin tekemistä kuin opettaa jokaiselle vastaantulijalle käytöstapoja.