Sain psykiatrilta lähetteen trans klinikallle, käsitykseni oli että siellä keskustellaan näistä asioista ja katsotaan parhaat jatko toimenpiteet. Kun pääsin paikalle 6 kuukauden jonon jälkeen paikalla oli 1 lääkäri joka kysyi mikä on homman nimi, selitin asian ja hän sanoi että nämä tuli jo selville lähetteestä ja että minun olisi pitänyt tietää heti mitä operaatioita tarvin... lääkäri päätti siis että en tarvi muuta kuin terapiaa ja kirjoitti lähetteen ja se terapia pyyntö psykiatriltani kiellettiin "koska en tiedä mikä on vikana niin ei se psykiatrikaan tiedä". Eipä tässä enään sen jälkeen ole ollut muuta kuin yrittää kestää elämää sellaisenaan.
En edes tiedä
Anonyymi-ap
2575
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
No, eipä se nyt ihan noin mennyt. En nyt yleensä vaivaudu edes vastaamaan näille enään-tyypeille, mutta ilmeisesti vaikutit epävarmalta prosessin suhteen etkä edes halunnut peniksestäsi eroon, joten tottakai psykiatri siinä tapauksessa suosittelee ensin leskusteluapua eikä prosessia.
Transtutkimuksissa ei kerrota mikä sinä olet ja mitä hoitoja tarvitset. Pitää tietää itse mitä sukupuolta on ja kokemus todellisesta sukupuolesta pitää olla vakaa ja kestänyt jo useamman vuoden. Transtutkimusyksikkö ei anna terapiaa, eikä keskusteluapua, ne pitää hakea muualta kyseisiä palveluja tarjoavalta taholta. Vasta kun epävarmuus on poistunut ja kokee itse psyykkisen tilansa vakauden, voi hakea uudelleen lähetettä transtutkimuksiin. Tutkimusyksikkö haluaa että tutkittavat ovat vakaalla pohjalla, eikä wannabeetyypeille annettaisi transdiagnooseja löysästi. Tutkittavia on niin paljon ettei resursseja haluta tuhlata henkilöön, joka kuitenkin peruisi prosessin mietittyään pidempään.