Vanhemmatovat kuolleet, äiti kolme vuotta sitten ja isä vuosi sitten. Vanhemmilla oli keskinäinen hallintaoikeustestamentti. MOlemmat kuolinpesät ovat jakamatta, jakamista ei kyllä enää ole kuin vapaa-ajan asunto (kiinteistö) ja pankkitilillä viisinumeroinen summa euroja. Perukirjoitus on tehty hyvässä uskossa ja niillä tiedoilla, mitä siinä vaiheessa oli.
Meitä perillisiä on kolme, A, B ja C.
A ja B ovat lapsettomia, C:llä on kaksi lasta.
Viimeisimmän perukirjoituksen jälkeen kävi ilmi, että C on saanut vanhemmilta kymmenen vuoden aikana viisinumeroisen summan euroja. C ei kiistä tätä.
A ja B haluavat, että perinnön osituksessa tämä lahjaksi saatu summa (josta on siis olemassa pankkisiirto yms. kuitit, mutta ei esim. velkakirjaa) otetaan huomioon. C on tähän myöntynyt. Samalla A ja B haluavat ostaa C:n ulos pesästä ts. kiinteistö jäisi A:n ja B:n omistukseeen.
Nyt on käynyt ilmi, että C:tä odottaa ulosotto kesäkuussa.
Mitä A ja B voivat tehdä, että perikunnan omistama kiinteistö ei mene ulosottoon. Ja jos ulosottaja kiinnostuu kiinteistöstä, meneekö sen arvo perukirjaan merkityllä verotusarvolla vai todellisella arvolla (verotusarvoon noin kaksinkertainen summa).
Meitä perillisiä on kolme, A, B ja C.
A ja B ovat lapsettomia, C:llä on kaksi lasta.
Viimeisimmän perukirjoituksen jälkeen kävi ilmi, että C on saanut vanhemmilta kymmenen vuoden aikana viisinumeroisen summan euroja. C ei kiistä tätä.
A ja B haluavat, että perinnön osituksessa tämä lahjaksi saatu summa (josta on siis olemassa pankkisiirto yms. kuitit, mutta ei esim. velkakirjaa) otetaan huomioon. C on tähän myöntynyt. Samalla A ja B haluavat ostaa C:n ulos pesästä ts. kiinteistö jäisi A:n ja B:n omistukseeen.
Nyt on käynyt ilmi, että C:tä odottaa ulosotto kesäkuussa.
Mitä A ja B voivat tehdä, että perikunnan omistama kiinteistö ei mene ulosottoon. Ja jos ulosottaja kiinnostuu kiinteistöstä, meneekö sen arvo perukirjaan merkityllä verotusarvolla vai todellisella arvolla (verotusarvoon noin kaksinkertainen summa).
Vastaukset 2
Vanhimmat
on ihan päätös muutaman vuoden takaa:
Perillinen voi kieltäytyä perinnöstä ja vouti jää
nuolemaan näppejään. Perukirjaan pitää tietysti
kirjata kaikki viimeistä hopealusikkaa myöten,
muuten voi tulla vouti ihan muuta tietä.
1. Kuolinpesän kiinteistöä ei ulosmitata C:n velasta, vaan C:n pesäosuus.
2. Ulosmittauksen jälkeen ulosmittauvelkojalla on samat oikeudet kuin oli C:llä. Velkoja voi siis saada aikaan perinnönjaon kuolinpesässä.
3. Jos jonkun pesäosuus on ulosmitattu, perinnönjaon tekee oikeuden määräämä pesänjakaja.
4. C:n vanhemmiltaan saamat rahalahjat ovat hänen ennakkoperintöään. Niiden arvo lisätään laskelmallisesti vanhemmilta jääneeseen reaaliseen perintöön. Kiinteistö arvostetaan jaossa jakohetken käypään arvoon. Koko potti jaetaan kolmeen osaan ja C:n osaan sisällytetään ennakkoperintö. Jos näin laskettu perintöosuus on arvoltaan suurempi kuin ennakkoperintö, C saa erotuksen perintönä kuolinpesän varoista. Kuolinpesän kiinteistö voi jäädä A:lle ja B:lle, jos C:lle (ennakkoperinnön lisäksi) tuleva perintöosa voidaan maksaa pesän rahavaroilla tai jos A ja B maksavat C:lle omilla varoillaan puuttuvan osuuden. (Edellyttäen, että pesänjakaja tämän hyväksyy, kuten todennäköisesti tekee.)
4. C:n velkoja perii saatavansa C:lle täten tulevasta perinnöstä. Kiinteistöön hänellä ei ole valtuuksia enempää puuttua.
5. Jos kuolinpesän rahavarat eivät riitä C:n perintöosuuden suorittamiseen, eivätkä A ja B lunasta C:n osuutta omilla varoillaan, pesänjakaja voi, tarvittaessa oikeuden luvan haettuaan, myydä lomakiinteistön ja ottaa kauppahinnan huomioon perintöosuuksia edellä sanotuin tavoin määritettäessä.