vaivaa koirista?

Kuinka vanha olet? Minä olen 12 vuotias tyttö.

Riippuu mikä lasketaan vaivaksi. Pentuna niillä ainakin pitää olla koko ajan seuraa kunnes yksin oppivat olemaan. Pennut ulvovat ensimmäiset yöt ja niitten vierellä pitää olla. Heti aamulla kun se herää (myös viikonloppuisin) se pitää viedä ulos tai paperille. Heti siis. ja ruuan jälkeen. Yöllä se sitten herää luultavasti. On niistä silleen aika paljonkin vaivaa, mutta jos sille aikaa olet valmis antamaan.. niin.. tosin tarvitset silti apua äidiltäsi/isältäsi taloudellisissa ja muissa menoissa.. sillä aikaa kun olet koulussa sillä pitää myös olla (pentuna) seuraa.. Meillä on koiranpentu, ja olen varma, että se oli hyvä valinta.

P.S Voit myös sanoa äidillesi, että on tieteellisesti todistettu koiran edistävän psyykkistä hyvinvointia.

haluat lähteä kavereiden kanssa ulos, et pääsekään, kun on lenkitettävä koira. Ja lenkitys on suoritettava 3 - 4 kertaa vuorokaudessa seuraavat 12 - 14 vuotta. Siitä ei voi luistaa vaikka olisi mitä. Ei auta 39 asteen kuume ja räkätauti ja kamala ilma, mentävä on. Kesällä haluat uimarannalle. Ei käy. Koiria ei voi viedä sinne.
Ruokaa on oltava, vettä aina tarjolla, rokotukset yms. hoidettava. Juoksuinen narttu on vahdittava, ettei se lähde ja karkaa "miehiin". Turkki hoidettava, kynnet leikattava...
Vastuu on se isoin asia, mikä siinä painaa. Koira ei voi valita isäntiään ja emäntiään, ne on annettuja sille.
Ja viimeiseksi mutta ei vähimpänä: koira on koulutettava.

koira vaatii niin paljon muutakin kuin vain leikkimistä ja lenkkeilyä.
Oma tyttäreni halusi koiran 10 vuotiaana, ja koska meillä aina on ollut koiria, niin annoin hänelle periksi ja sovimme että hän myös koiran hoitaa.

Kun pentu tuli taloon, aina siihen asti kun tyttö 19 vuotiaana muutti pois kotoa, ja koira jäi meille, tyttäreni hoiti - ulkoilutti - ruokki - harjasi- ja harrasti koiran kanssa kaiken vapaa-aikansa. Koiraa en kuitenkaan hänelle antanut kerrostaloon yksin olemaan, koska tytär opiskeli ja samalla kävi työssä, niin katsoin että koira joutuisi olemaan liikaa yksin, siksi se sai jäädä meille asumaan lopuksi ikäänsä. Koira eli 14 vuotiaaksi ja oli hyvin koulutettu ja upea ystävä. Rotu oli Dalmatialainen.

Joten on myös niitä nuoria jotka pystyvät tähän vaativaan työhön. Tytär kouluttaa nyt pelastuskoiria ja olen minäkin siinä hommassa mukana ollut - mielenkiintoinen juttu.

Mutta ellet ole aivan varma viitsitkö lähteä joka päivä sateella ja myrskyllä lenkille, kouluttaa koirasi kunnolla, harjata, leikata kynsiä, leikkiä, siivota tukuittain koirankarvoja, nousta keskellä yötä ulkoiluttamaan koiraa joka on syönyt jotakin sopimatonta ja on ruikulla, ja sitten siivota kakkaläjiiä ja niitä kivoja heinäpalleroita joita se oksentaa, kun syö heinää ulkona niin harkitse tarkkaan haluatko todella koiran.

Jos olet sen valmis tekemään niin olet koirasi ansainnut, ja koira on uskollinen ja hyvä toveri -seuraavat 10-15 vuotta, jonka jälkeen sinun on myös huolehdittava koirasi lopetuksesta, kun se sairastuu tai tulee niin raihnaiseksi ettei ole enää järkeä pitkittää sen kärsimyksiä. Myös se kuuluu tehtävääsi koiran omistajana.
Onnea kuitenkin jos päädyt koiran ottamaan :))
Koira opettaa myös paljon omistajalleen.

Vanha ketju, mutta voin kertoa koirasta olevan vaivaa..miettikää muutaman kerran te lapset. Aikuiset käyvät töissä..maksavat laskut, tekevät ruuat ja hoitavat perheen lainat. Siinä on ihan tarpeeksi tehtävää ja kulua aikuiselle. Teidän lasten ei tarvitse vielä näitä asioita miettiä. Koira on kaikkiea muutakin kuin ihana..ruuat, ne haisevat, haukkuvat ja karvaa lähtee. Aikuinen on vastuussa jos koira joutuu eläinlääkäriin. Saattaa helposti olla 500 euron tikki. Lapset eivät tätä ymmärrä koska eivät pyöritä perheen taloutta ja herää töihin aamulla. Vaikka koirat ovat minustakin ihania.. niin en ota sellaista koska yllämainitut seikat painavat tarpeeksi..eli aiheuttavat tarpeeksi ongelmia arkeen eivätkä vain "hyviä asioita", mitä te muksut toitotatte tietämättänne totuutta. Äkkiä 12 vuotias on baareissa ravaava 18-vuotias aikuinen ja perheen lemmikit eivät eivät enää kiinnostakkaan..ne jäävät vanhempien hoteille. Kiitos kakaroiden mankumisen jos vanhemmat eivät ole tarpeeksi tiukkoja ja realistisia.