Käyttääkö kukaan teistä jotain lääkettä säännöllisesti,vai olenko ainut? jos käytätte,niin miltä se teistä tuntuu? itse joudun syömään lääkkeitä pitkäaikaissairauteen,eikä se ole kovin kivaa,kun pitää tiettyyn aikaan ottaa lääke. Tuntuu että olen ainut lääkkeiden syöjä.
kysymys
jokunen
4455
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
et ole ainut lääkkeiden syöjä. :> älä sure.
minäkin.
olen astmaatikko. minulla on jatkuva lääkitys!
älä huoli äläkä jätä missään nimessä lääkkeitäsi syömättä häpeästä tai muustakaan syystä. minä otan lääkkeeni kyllä aivan avoimesti ja olen ylpeä, että hoidan sairauttani.
Moips!!
Et todellakaan oo ainoa!! Lääkkeitä käytetään ja paljon.. Riittäisipä edes yksi kerta päivässä.. Mutta eipä riitä.. No, oon oppinut jo elää asian kanssa.. 3-vuotiaasta lähtien oon sairastanut.. :( Nyt oon 16 ja näihin vuosiin lääkkeitä on mahtunut PALJON!! Eipä sillä, oon ilonen, että ei mikään ihan kuolemantauti kuitenkaan oo.. Voisihan asiat olla vieläkin huonommin..! Tällä periaatteella mennään eteenpäin!! :) Ja jatkoksi vielä totean tuohon edelliseen viestiin viitaten, että älä missään nimessä jätä lääkkeiden käyttöä äläkä mistään syystä häpeä tautiasi (oli se sitten mikä vaan!!)!! Lääkkeiden takia monilla sairailla tms on vielä loistava tulevaisuus edessä!! :)
Oon astmaatikko, ja oon kärsinyt siitä niin kauan ku muistan. Ja oon selvinnyt todella paljosta, joten oon melkeen ylpee ittestäni tän astman takii. Jos joku vittuilee sulle lääkkeistäs, kerro mulle niin tuun hakkaan sen.:)
Ja jos sulla on niinku mulla, että kela korvaa jotkut niistälääkkeistä, ajattele aina, että sä oot niin tärkee valtiolle, ku se maksaa sun lääkkeetki...;)
Kyll sä maar oot hyvä ja kiva ihminen, vaikka lääkkeitä käytät. Miks ees tollasii kyselet, ootko ainut...?
Ja ajattele, että sä sentään olet elossa, josko joudut lääkkeitä käyttään. Sä voit nähdä auringon ja meren. Sä tunnet rakkauden ja lämmön. Sä voit talvella pyydystellä lumihiutaleita ja nuolla kylmiä rautapylväitä.
Ja sitten kun sä illalla tuut kotiin kieli ihan haavoilla, ja otat ne sun lääkkeet, ainoo asia mitä sä voit todeta on: "Tällästä se elämä on."